Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Samankaltaiset tiedostot
Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Turku, Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Haja-asutuksen jätevedet

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Vesienhoidon suunnittelu

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Helsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Jätevesienkäsittely kuntoon

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Kipsi vähentää peltomaan

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Turvetuotannon vesistökuormitus

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema Luonto 2012 MAINOSTILA. Koko: 290 x 400 mm + mainostila

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

SIUNTION KUNNAN TOIMET ITÄMEREN TILAN PARANTAMISEKSI VASTAUS HELSINGIN JA TURUN HAASTEESEEN

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v. 2017

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Statistics

Transkriptio:

ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Yhdistys kuuluu Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liittoon, jossa on 11 alueellista vesiensuojeluyhdistystä Vantaanjoen yhdistys on perustettu v. 1963 Toiminta-alue Vantaajoen vesistöalue Riihimäeltä Helsinkiin ja Sipoon länsirajalta Espooseen Jäseniä 28, joista kuntia 8, teollisuuslaitoksia 7, muita yhteisöjä 13 Toimisto: Asemapäällikönkatu 12 C, 00520 Helsinki Henkilöstö: 5 vakinaista ja 1-2 projektityötekijää www.vhvsy.fi Tehtävät: Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesi- ja jätevesitarkkailu, kala- ja pohjaeläintarkkailun koordinointi vesiensuojelua edistävät hankkeet ja tutkimukset valistustoiminta, lausunnot, seminaarit asiantuntija-apu vesien- ja ympäristönsuojelussa Vantaanjoki-neuvottelukunta jäsenistöä palvelevat tilaustutkimukset

Itämeri-haasteen pääkohteet -> Yhdistyksen toiminta tähtää Vantaanjoelta Suomenlahteen tulevan kuormituksen vähentämiseen 1. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen 2. Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen 3. Pistekuormituksen vähentäminen 1. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Uusi sivusto kesäkuussa 2008 helpottamaan kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen valinnassa Kuntatietoja, suunnittelijoita, kustannuksia, lomakkeita, käyttö- ja huolto-ohjeita ym.

1. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Käymälä- ja pesuvesien erottelu järkevää -> kuivakäymälät ja vähävetiset wc-istuimet (0,2-0,5 l) (alipainekäymälät) kompostointi tai umpisäiliö Pesuvesille maaperäkäsittely tai harmaavesisuodin Kotitalouden jätevesikuormituksen muodostuminen 1. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Tarkkailtu yli 50 asennetun kiinteistöpuhdistamon toimivuutta alueen kunnissa Asennuksessa ja huollossa puutteita Fosforinpoisto vaikeinta Opastusta puhdistamojen käytössä ja huollossa

2. Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Vantaanjoen valumaalueella savikkoa 38 % ja peltoa 25 % pinta-alasta Kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia sekä liukoista typpeä mereen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> tarkempaa hajakuormituksen seurantaa 2. Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen

2. Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Lepsämänjoen yläosan fosforikuormitus kuukausittain Phosphorus load (kg/month) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 April May 2006 2007 2008 June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February Valuma-alue 23 km 2, peltoa 36,5% 2. Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Toimet pelloilla tarpeen Maan rakenne Ravinnetaseet ja lannoitus Talviaikainen kasvipeitteisyys Suorakylvön etuja Eroosio vähenee oleellisesti Kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenevät oleellisesti Ojien ruoppaukset vähenevät Multavuus lisääntyy orgaanisen aineksen kertyessä pintaan Lierojen ja mikrobien elinolot paranevat Kuivuuden kestävyys lisääntyy Työaika pienenee Polttoaine- ja konekustannukset pienenevät Peltolinnusto ja eläimistö lisääntyvät, luonnon monimuotoisuus kasvaa

3. Pistekuormituksen vähentäminen Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi 1. vertaistukea alueen muilta puhdistamotyöntekijöiltä 2. tehostettua käyttötarkkailua 3. työn arvostuksen kohottaminen ja tietotaidon siirtäminen 4. palkitseminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen