Kanta-Hämeen maakuntauudistus - Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö -työryhmä ELY-tehtävien nykytilan kartoitus Harri Mäkelä, Kirsti Nieminen ja Timo Virola 15.2.2017
Vesien- ja merenhoito Perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja sen toimeenpanemiseksi vesien ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin Järjestäminen, suunnittelu ja toteuttaminen sekä pinta- että pohjavesissä Tavoitteena pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila ja pohjavesien määrällinen ja laadullinen hyvä tila Suomessa on 7 vesistöaluepohjaisesti määritettyä vesienhoitoaluetta, joista Kanta- Häme kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, koordinoijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (EPOELY). Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalue Merenhoito Tietojen toimittaminen ja kuulemisen järjestäminen tarvittaessa
Vesien- ja merenhoito Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään?): Poliittisen ohjauksen näkökulmasta: Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila (= lisää maakunnan vetovoimaisuutta ja hyvinvointia). Lainsäädäntöohjauksen näkökulmasta: Vesienhoito perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin, maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesien- ja merenhoidon tehtävät perustuvat lakiin (1299/2004) ja valtioneuvoston asetukseen (1303/2004) vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Asiakkaat (kenelle tätä tehtävää tehdään?): Keskeisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat kansalaiset, vesiensuojeluyhdistykset ja muut yhteisöt, vesialueen omistajat, toiminnanharjoittajat, kunnat, vesienhoitoorganisaatiot, ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Suomen ympäristökeskus (SYKE), aluehallintovirasto (AVI).
Vesien- ja merenhoito Prosessit (miten tätä tehtävää tehdään?): ELY-keskus laatii kuuden vuoden välein vesienhoidon alueellisen toimenpideohjelman. Vesienhoitoalue tekee alueellisten vesienhoidon toimenpideohjelmien pohjalta vesienhoitosuunnitelman, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Valmistelussa mukana alueellinen yhteistyöryhmä (mm. kuntien ja sidosryhmien edustajia). Valmisteluun kuuluu laaja kuuleminen suunnittelun eri vaiheissa ja ennen vesienhoitosuunnitelmien hyväksymistä valtioneuvostossa. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Henkilöstö ja osaaminen (kuka tätä tehtävää tekee ja mitä pitää osata?): Vesienhoidon suunnittelu tehdään ELY-keskusten asiantuntijaverkostoissa. Vesienhoidon toimenpiteitä toteuttavat mm. toiminnanharjoittajat, vesihuoltolaitokset, ELY-keskus, vesiensuojeluorganisaatiot. Tehtävän hoitoon tarvitaan erityisesti hydrobiologian, vesiekologian, hydrogeologian ja vesitekniikan osaamista.
Vesien- ja merenhoito Resurssit ja kumppanuudet (millä rahoilla tätä tehtävää tehdään ja kenen kanssa?): Pääosin virkatyönä, jossa YM:llä kokonaisvastuu. Vesienhoidossa käytettävissä jonkin verran YM:n ja MMM:n kansallisia määrärahoja. Tehtävät edellyttävät laajaa yhteistyötä ELYjen ja ministeriöiden, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hämeen ELY-keskuksessa vesienhoidon suunnitteluun ja vesienhoidon edistämiseen (toimenpideohjelman toteutus) käytetään noin 3,5 htv.
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Pinta- ja pohjavesien seuranta (Jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa tiedon (datan) keruuta, käsittelyä ja raportointia). Vesien ja merenhoitolain mukaisen seurantaohjelman laatiminen, seurantojen hankkiminen, tulosten ja tiedonsiirron valvonta Seurantojen ja toiminnanharjoittajien toteuttamien velvoitetarkkailujen yhteensovittaminen Seurantatiedon tuottaminen vesienhoidon suunnittelua varten (vesimuodostumien tyypittely ja tilan luokittelu) sekä tiedon välittäminen toiminnanharjoittajien ja kansalaisten käyttöön, mm. verkkosivustoilla Vesi- ja ympäristöluvissa määrättyjen tarkkailujen tulosten ja rekisterien seuranta, lausuntojen antaminen AVI:lle Reaaliaikaisen kesäaikaisen levähaittaseurannan järjestäminen ja levätilanteesta tiedottaminen
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Rakennetun ympäristön tila Maakunnille siirtyy ELY-keskusten tehtävä edistää ja ohjata alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seurannan järjestämistä ja huolehtia osaltaan seurannan järjestämisestä (Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999). Maakunnille kuuluu myös kulttuuriympäristön tilan ja kehityksen seuranta.
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään?): Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat edustajat haluavat nähdä tapahtuvan?) Ajantasainen, laadukas ja monipuolinen ympäristötieto sekä sen tulkinta ja aktiivinen jakelu ovat menestyvän ympäristöpolitiikan perusta (myös päätöksenteko edellyttää luotettavaa tietoa). Tavoitteena on, että maakunnassa on kokonaisnäkemys ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä alueellaan. Lainsäädäntöohjauksen näkökulmasta (mitkä pakolliset asiat lainsäätäjä on määrännyt maakunnalle?) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 20.11.2009/897: Tehtävänä on tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 30.12.2004/1299: Vesienhoitoalueella pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva.
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Asiakkaat (kenelle tätä tehtävää tehdään?): Ympäristöseuranta ja siihen liittyvä raportointi palvelee monen tasoisia tarpeita alkaen yksittäisen mökkiläisen kysymyksistä ulottuen EU:n ympäristöpoliittisiin ratkaisuihin. Keskeisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat kansalaiset, vesiensuojeluyhdistykset ja muut yhteisöt, vesialueen omistajat, toiminnanharjoittajat, tutkimuslaitokset, kunnat, YM, SYKE, MMM ja AVI. http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Prosessit (miten tätä tehtävää tehdään?): ELY-keskus tekee seurantaohjelman ja tilaa pinta- ja pohjavesiseurannan edellyttämät näytteenotto- ja laboratoriopalvelut kilpailutuksen kautta yksityiseltä palveluntarjoajalta. Ympäristötietoutta parannetaan mm. viestinnän keinoin (ajantasaiset ja kattavat verkkosivut), asiantuntijaneuvonnalla ja -ohjauksella. Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskukselle annetaan asiantuntijapalveluja. Etelä-Savon ELY ja Pohjois-Savon ELY ovat hoitaneet koko Suomen kilpailutuksen. Henkilöstö ja osaaminen (kuka tätä tehtävää tekee ja mitä pitää osata?): Ympäristöseurannan ohjelma ja toteutuksen valvonta tehdään ELY-keskuksessa. Tehtävän hoitoon tarvitaan erityisesti hydrobiologian, vesiekologian, hydrogeologian ja hydrologian osaamista. Ympäristötietoisuuden parantamiseen ei ole erikseen osoitettu voimavaroja, ks. edellinen kohta.
Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen Resurssit ja kumppanuudet (millä rahoilla tätä tehtävää tehdään ja kenen kanssa?): Pääosin virkatyönä, YM:llä kokonaisvastuu pinta- ja pohjavesiseurannasta, MMM:llä hydrologisesta seurannasta. Tällä hetkellä ulkoistetut palvelut (pinta- ja pohjavesiseuranta) ostetaan YM:n erillismäärärahoilla. Ympäristöseuranta ja ympäristötietouden parantaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa (mm. tietojärjestelmien ylläpito ja päivitykset, paikkatietoaineistojen avoimuus ja ajantasaisuus Internetissä, toimivat verkkopalvelut). ELY-keskus käyttää tehtäviin noin 1,5 htv:tä, ostopalveluihin molemmissa maakunnissa yhteensä 130 000 e.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät Maakunta huolehtii luonnonsuojelun edistämisestä. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin luonnon monimuotoisuutta edistäviin sopimuksiin ja ohjelmiin, joiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alueellisen toimeenpanon vahvistamista. Edistämistehtäviin kuuluvat lajien ja luontotyyppien suojelun edistäminen, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen maankäytön suunnittelun, alueellisen yhteistyön ja vapaaehtoisten suojelukeinojen osalta. Maakunta huolehtii edellä mainittuihin tehtäviin kuuluvista uhanalaisten lajien ja luontotyyppien inventointi- ja seurantatehtävistä. Edistämistehtävät sisältävät myös suunnittelu-, hoito- ja ennallistamistehtäviä luonnonsuojelualueverkoston ulkopuolella maakunnan resurssien puitteissa ja yhteistyössä muiden maankäyttöön osallistuvien tahojen kanssa (mm. maa- ja metsätalous). Maakunta toimii asiantuntijaorganisaationa, joka edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä toimialueellaan, yhteistyössä muiden maakuntien kanssa ja rajat ylittävässä lähialueyhteistyössä.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään?): Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat edustajat haluavat nähdä tapahtuvan?) Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistäminen lisää maakunnan vetovoimaisuutta ja hyvinvointia, mm. luontomatkailun toimintaedellytykset parantuvat. Lainsäädäntöohjauksen näkökulmasta (mitkä pakolliset asiat lainsäätäjä on määrännyt maakunnalle?) Luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) tavoitteena on: 1) luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen; 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen; 3) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen; 4) luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen; sekä 5) luonnontutkimuksen edistäminen. Asiakkaat (kenelle tätä tehtävää tehdään?): Keskeisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat maanomistajat, muut kansalaiset, toiminnanharjoittajat, kunnat, YM, SYKE, MMM ja AVI
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät Prosessit (miten tätä tehtävää tehdään?): Lajien ja luontotyyppien suojelun edistäminen, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen maankäytön suunnittelulla, alueellisella yhteistyöllä ja vapaaehtoisilla suojelukeinoilla. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua edistetään inventoinneilla ja seurannalla. Henkilöstö ja osaaminen (kuka tätä tehtävää tekee ja mitä pitää osata?): Tehtäviä hoitavat ELYn asiantuntijat. Keskeistä osaamista ovat kasvi- ja eläinlajien sekä luontotyyppien tuntemus, ekosysteemien toiminnan tuntemus, metsätalouden asiantuntemus. Resurssit ja kumppanuudet (millä rahoilla tätä tehtävää tehdään ja kenen kanssa?): Pääosin virkatyötä. Jonkin verran käytettävissä YM:n erillismäärärahoja mm. luonnonhoitotöiden ja luontoselvitysten tilaamiseen. Keskeisiä kumppaneita Metsähallitus, metsäkeskus, kunnat, maakuntaliitot, YM, SYKE. Hämeen ELYssä noin 4 htv:tä.
Vesihuollon edistämis- ja valvontatehtävät sekä pohjavesitehtävät Vaikuttavuus; miksi tehdään: Poliittinen näkökulma: Toimintavarma vesihuolto ja luonnonvarojen kestävä käyttö: yhteiskunnan perustoiminto ja välttämättömyyspalvelu sekä osa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista elinehto terveyden- ja elintarvikehuollon toimivuudelle sekä koko maakunnan elinvoimaisuudelle keskeinen alueellinen kilpailukykytekijä mm. vesi-intensiiviselle elinkeinotoiminnalle sekä matkailulle Lainsäädäntö näkökulma: Vesihuoltolain (119/2001) mukainen valvontaviranomainen Luvut 2, 3 ja 3a Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen Kuntaan kohdistuvan kiellon tai määräyksen antaminen Uhkasakko, teettämis- ja keskeyttämisuhka sekä vireillepano-oikeus Lainsäädäntö näkökulma: Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1263/2014) Luku 2a Pohjavesialueet 10 a - 10 f Määrittäminen, luokittelu, rajan ja luokituksen muuttaminen, määrittämisen ja luokituksen valmistelu, suojelusuunnitelma, suojelusuunnitelman valmistelu Asiakkaat; kenelle tehdään: Kunnat, vesihuoltolaitokset, asukkaat, elinkeinoelämä, yritykset,
Prosessit; miten tehdään: Strateginen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen asiantuntijaohjaus ja edunvalvonta sekä asiakastarpeiden ennakointi ja tunnistaminen Eri intressien yhteensovitus, alue-, organisaatio- ja henkilötuntemus ( kätilön rooli) Edistäminen/kehittäminen (esivalvonta) ja valvonta Mitä vaikutuksia eri ratkaisuilla on nyt ja tulevaisuudessa tiivis yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Alueelliset yleissuunnitelmat, toimintavarmuus tarkoituksenmukaiset vesihuoltoratkaisut Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyö Pohjavesialueita koskevan tietämyksen lisääminen pohjavesiesiintymän ja rakenteen tunteminen Eri intressiristiriitojen yhteensovittaminen yhdyskunnan vedenhankinnan, maakäytön suunnittelun, pohjavedensuojelun ja yksilön oikeusturvan yhteensovittaminen Henkilöstö ja osaaminen; kuka tekee ja mitä pitää osata: Vesihuoltotehtäviin n. 0,4 htv ja pohjavesien edistämistehtäviin n. 0,25 htv Monipuolista vesi ja hydrogeologista osaamista sekä monikriteeristen ongelmien ratkaisukykyä Resurssit ja kumppanuudet; eri rahoituslähteet: MMM: 30.40.21 (vesitalouden kehittäminen) ja 30.40.31 (vesihuoltohankkeiden tukeminen) YM: 35.10.61 (ympäristönsuojelun edistäminen) EU-rahoitus: (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ) Muu rahoitus: maakuntaliitto, vesihuoltolaitokset, kunnat, GTK,
Tulvariskien hallintatehtävät Vaikuttavuus; miksi tehdään: Poliittinen näkökulma: Tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vesistöjen tulvimisesta aiheutuvat suurimmat riskit kohdistuvat jokivarsien kaupunkeihin vesistöalueiden laajuuden vuoksi riskien vähentämistoimenpiteet kohdistuvat vesistöjen latva-alueille Esim. Kokemäenjoen vesistöalueella Pirkanmaan ja Hämeen alueiden vesistöjä säännöstelemällä on mahdollista vaikuttaa tulvatilanteeseen Porissa. Lainsäädäntö näkökulma: EU:n tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Suomessa on 21 merkittävää tulvariskialuetta, joista yksi on Riihimäen kaupungin keskusta-alue. Merkittäville tulvariskialueille on laadittu tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat, jotka raportoidaan EUkomissiolle ja tarkistetaan tarvittavilta osin kuuden vuoden välein. Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan ELYn tehtävänä on: Huolehtia tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranomaisten yhteistyön järjestämisestä Ohjata toimenpiteitä vesistössä. Huolehtia omaan toimialaansa kuuluvasta tiedottamisesta
Prosessit; miten tehdään: Tulvariskien hallinta edellyttää aina koko valuma-alueen kattavaa suunnittelua ja maakuntien tiivistä yhteistyötä Tulvariskilainsäädännön edellyttämät arviointi-, kartoitus-, valmistelu- ja asiantuntijapalvelutehtävät Tulvariskien vähentämisen neuvonta, ohjaus ja edistäminen (maankäytön asiantuntijaohjaus, varoitusjärjestelmät, tulvasuojeluhankkeiden edistäminen ) Tulvan uhatessa ja aikana viranomaisyhteistyön järjestäminen ja vesistötoimenpiteiden ohjaus, asiantuntija-apu pelastustoimelle Kuivuusriskien hallinnan asiantuntijapalvelutehtävät Asiakkaat; kenelle tehdään: Asukkaat, kunnat, maakunnat, elinkeinoelämä, vesihuoltolaitokset, Asiantuntijaohjaus sekä asiakastarpeiden ennakointi ja tunnistaminen Eri intressien ja vaikutusten yhteensovitus, alue- ja henkilötuntemus Mitä vaikutuksia eri ratkaisuilla on nyt ja tulevaisuudessa tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa Riskien hallintasuunnitelmat tarkoituksenmukaiset vesistöratkaisut Henkilöstö ja osaaminen; kuka tekee ja mitä pitää osata: Tulvariskien hallintatehtäviin/kanta-häme n. 0,7 htv Monipuolista vesiosaamista ja monikriteeristen ongelmien ratkaisukykyä Resurssit ja kumppanuudet; eri rahoituslähteet: MMM: 30.40.21 (tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely) MMM: 30.40.21 (vesitalouden kehittäminen)
Alueelliset luonnonvaratehtävät / Vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät 1/3 Vesirakenteiden käyttö- ja hoitotehtävät Vesilain mukaisten lupien hallinta ja velvoitteiden hoito (tekniset ja luonnontaloudelliset) sekä rakenteiden turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvä edistäminen Vesistörakenteiden hallinta keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle (EPOELY), joka jatkossa myös koordinoi niiden kunnossapitoa ja perusparannusta. Valtion hallinnassa olevia luvanvaraisia vesirakenteita Kanta-Hämeessä on neljällä alueella: Forssan Koijärvellä, Hämeenlinnan Evolla, Hattulassa ja Lopen Kyynäröisillä (patoja, pumppuja,..) Vesirakenteisiin liittyviä tehtäviä ovat mm. vesilain mukaisten lupien hallinta ja velvoitteiden hoito. Lisäksi Hämeessä on lukuisia sopimuksiin perustuvia hydrologisen seurannan havaintoasemia ja rakenteita. Keskeisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat vesialueen omistajat, rannanomistajat, kunnat, MMM, SYKE ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Valtion vesirakenteiden käyttöön ja hoitoon liittyviin tehtäviin käytetään alle 0,1 htv. Tehtävien hoitoon tarvitaan vesirakenteisiin liittyvää asiantuntemusta sekä vesitekniikan ja hydrologian sekä vesilakiin liittyvää osaamista.
Alueelliset luonnonvaratehtävät / Vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät 2/3 Hydrologiset seurantatehtävät vastaa alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä liittyen esimerkiksi yleisen edun valvontaan, vesistösuunnitteluun ja tulvariskien hallintaan. seuraa toimialueensa vesitilannetta sekä siinä tapahtuvia muutoksia ja välittävät vesitilannetietoa. osallistuu seurantaohjelman, havaintotiedon tuottamisen ja omaisuuden ylläpidon suunnitteluun yhteistyössä SYKEn ja EPOELY:n kanssa. sopii EPOELY-keskuksen kanssa hydrologisen tiedon tuottamisen käytännön työnjaosta, kuten esimerkiksi havaitsija-asiat ja muu omana työnä tehtävä toimistotyö, tulva- ja muiden häiriötilanteiden hoito sekä siirtymäajan kenttätyöt. Resurssit: Kanta-Häme: n. 0,6 htv Patoturvallisuustehtävät patoturvallisuuslain (494/2009) mukainen valvonta- ja asiantuntijatehtävä Keskitetty Kainuun ELY-keskukseen/maakuntaan Ojitus- ja peruskuivatustehtävät (Vesilaki; ojitus) Maatalouden toimintojen edistämistä ja turvaamista. Hankkeiden ohjaus ja tuki, myös luonnonmukaisen vesirakentamisen ja vesiensuojelun edistämisen hankkeissa, vesiensuojelu avustettavissa (E-vastuualue) hankkeissa. Kanta-Häme: n. 0,2 htv Rakennettujen vesien hoito ja käytettävyyden parantamistehtävät hankkeet monitavoitteisia ja tapahtuvat yhteistyössä sidosryhmien kanssa esim. joen ekologisen tilan paraneminen (ml. kalataloudelliset tavoitteet), virkistyskäyttö- ja maisema-arvojen paraneminen, patoturvallisuuden paraneminen, vesirakenteiden hoito- ja kunnossapitotarpeen keveneminen, vesirakenteiden käyttöön liittyvien valvonnallisten konfliktien väheneminen (kun esim. säännöstelypato muutetaan pohjapadoksi), säännöstelyjen toimivuuden paraneminen muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa (yhteys säännöstelyjen kehittämisen) sekä vesistömatkailun edellytysten parantaminen. Kanta-Häme: n. 1,0 htv
Alueelliset luonnonvaratehtävät / Vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät 3/3 Vieraslajitehtävät vieraslaji lainsäädäntö: Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus 1725/2015 tulivat voimaan 1.1.2016 Myös luonnonsuojelulaissa ja kalastuslaissa sekä vesienhoitolaissa on pykäliä, jotka antavat ELY-keskukselle toimivaltaa vieraslajeihin liittyvissä asioissa. valvontatehtäviä, joiden tarkoitus estää haitallisten vieraslajien leviäminen (myös vesistöissä) päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta Kanta-Häme: 0 htv Vesilaki-tehtävät Vesilain mukaiset vesitalous- ja kalataloustehtävät (mm. säännöstelyn kehittäminen ja ohjaus, ojitustoimitukset) Kanta-Häme: 0,1-0,2 htv
Huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta Hämeen ELY ei toimii rakennuttajana valtion työnä toteutettavissa ympäristörakennuttamishankkeissa. Hämeen ELY on tehnyt valtion vesihuoltotyö-, jätehuoltotyö- tms. sopimuksen joko kunnan tai vesihuoltolaitoksen kanssa ja tilannut hankkeen rakennuttamispalvelut toiselta ELY-keskukselta. Hankkeen valmistumisen jälkeen työ on luovutettu sopimuskumppanille, joka on sitoutunut vastaamaan kohteen käyttö- ja kunnossapidosta. Hämeessä vuosien aikana toteutetut hankkeet ovat olleet ylikunnallisia vesihuoltohankkeita (jäteveden siirtolinjat, yhdysvesijohdot), erilaisia vesistörakentamishankkeita (esim. pohjapadot) sekä pilaantuneiden maaalueiden puhdistamishankkeita (kaatopaikat, ampumaradat jne.). Kanta-Hämeessä toteutettuja ylikunnallisia vesihuoltohankkeita: Tuulos-Hämeenlinna, Hauho-Eteläinen, Hausjärvi-Riihimäki, Humppila-Jokioinen, Tervakoski-Leppäkoski-Turenki, Akaa-Kalvola-Hämeenlinna, Ypäjä-Loimaa Valtion vesihuollon tukirahoitus loppunut 2016 ei uusia hankkeita PIMA-hankkeiden valtakunnallisesta koordinoinnista ja rahoituksen suuntaamisesta vastaa PIRELY LUOVA Kanta-Häme: 0 htv
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 5.2.1999/132) Lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, erityislait ja KHO:n päätökset ohjaavat maankäyttöä Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (ks MRL 5 ) ELY-laki 3 (20.11.2009/897): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: 9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito;
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään?) Poliittisen ohjauksen näkökulma, mitä kansan valitsemat edustajat haluavat nähdä tapahtuvan Tonttitarjonta on riittävä ja sijainniltaan ja laadultaan kattava Liikenneyhteydet ovat hyvät ja muu infra kunnossa Kunnan maankäytön suunnittelu on pitkäjännitteistä, joustavaa ja ennakoitavaa Kunnassa on kokonaisnäkemys maankäytöstä Asukkaiden ja maanomistajien näkökulma Alue on vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Palvelut ovat hyvin saatavissa Liikenneyhteydet ovat hyvät Maankäyttö on ennakoitavaa
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Asiakkaat (kenelle tätä tehtävää tehdään?) Kansalaiset, yritykset, toiminnanharjoittajat, yhdistykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt Kunnat, niiden luottamushenkilöt ja keskeiset virkamiehet Asukkaat ja maanomistajat Muut viranomaiset kuten maakuntien liitot, tie- ja muut liikenneviranomaiset, puolustusvoimat, museoviranomaiset YM ja SYKE
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Prosessit (miten tätä tehtävää tehdään?) Kaavalausunnot: Maakuntakaava, Yleiskaavat, Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Poikkeamisluvat, suunnittelutarveratkaisut, rakennusten purkuluvat Kaavaneuvottelut: Viranomaisneuvottelut ja työneuvottelut Kehittämiskeskustelut: Vähintään kerran vuodessa, pidetty myös kuntaryhmittäin Päätösten seuranta Rajoitettu valitusmahdollisuus Paikkatieto Maankäytön seuranta Kehittämiskeskustelujen ja kaavaneuvottelujen pohjaksi suunnittelutarpeiden tunnistaminen, alueidenkäytön laajentuminen ja suuntautuminen Rakennustoimen järjestämisen ohjaus Resurssien niukkuuden takia vain hallinnollis-juridista neuvontaa Lausunto rakennusjärjestystä muutettaessa Koulutus Neuvottelupäivien järjestäminen, asiakkaiden neuvonta
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Kulttuuriympäristö Näkökulma mukana kaavalausunnoissa ja kaavaneuvotteluissa Tiivis yhteistyö museoviraston ja maakuntamuseoiden kanssa Prosessit Rakennussuojelupäätökset (Laki rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/498) Rakennusperinnön hoitoavustukset Vuosittain YM:n myöntämästä määrärahasta Rakennusinventoinnit Kuntien tukeminen ja kannustaminen, ei omia resursseja tällä hetkellä
Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Henkilöstö ja osaaminen (kuka tätä tekee ja mitä pitää osata?) Alueidenkäyttö (kaavalausunnot, neuvottelut, neuvonta, lakiasiat, suojelupäätökset) noin 2 htv Muut tehtävät (paikkatieto, erilaiset kirjaamistehtävät, avustuspäätösten valmistelu) noin 0,8 htv Tarvittava osaaminen: tehtäviin liittyvän lainsäädännön tuntemus, maankäytön suunnittelun ja suunnittelukäytäntöjen tuntemus, monikriteeristen ongelmien ratkaisukyky, hyvät vuorovaikutusvalmiudet, suullinen ja kirjallinen ilmaisukyky, paikkatieto-osaaminen, käytännön kokemus ja paikallistuntemus Resurssit ja kumppanuudet (millä rahoilla tätä tehdään ja kenen kanssa?) Alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen edistäminen ja kulttuuriympäristö Nykyisin 7 virkasuhteista, Kanta-Hämeen maakunnan osalta noin 2,8 htv Kumppanuudet: maakuntien liitot, puolustusvoimat, museoviranomaiset, Liikennevirasto, kunnat, konsultit, YM, SYKE. ELY-keskuksen sisällä koko Y-vastuualue ja Uudenmaan ELY-keskuksen L- vastuualue (mm pohjavesi, luonto, hulevedet, pima, melu, liikenne)