KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2013 vp Nuorten pääseminen työpajapalveluihin TEtoimistojen kautta Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotakuu velvoittaa tarjoamaan alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa. Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä: keskeisiä toimijoita nuorisotakuun onnistumisen kannalta ovat muun muassa valtion ja kuntien nuorten palveluista vastaavat viranomaiset, etsivän työn toimijat sekä nuorten työpajat. TEM on ohjeistanut TE-toimistoja ja ELYkeskuksia 8.1.2013 päivätyllä kirjeellään niiden osuudesta nuorisotakuun toteuttamiseen (Täydennys linjauksiin nuorisotakuun toteuttamisesta. TEM 2905/03.01.04.2012). TE-toimistojen tapa tulkita TEM:n ohjeistusta on osoittautunut ongelmalliseksi nuorisotakuun tavoitteen toteuttamisen kannalta. Hallituksen jo hallitusohjelmassa tekemän linjauksen mukaan työpajat ovat keskeinen toimija yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Nyt on nähtävissä, että ohjeistus on merkittävästi vaikeuttanut nuorten mahdollisuutta päästä työkokeiluun työpajoille. Työkokeilu korvasi vuoden 2013 alusta lukien työharjoittelun ja työelämävalmennuksen. Työkokeilua voidaan lain mukaan käyttää henkilön ammatinvalinta- ja urasuunnitelmien selkeyttämiseen sekä työhön paluun tukemiseen. TE-toimistot tekevät päätöksen nuoren pääsystä työkokeiluun työpajoille em. työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen perusteella. Ohjeistuksissa edellytetään, että "työkokeilu on järjestettävä siten, että se liittyy aidosti nuoren suunnitelmissa olevaan alaan tai ammattiin" (s. 5). TE-toimistot ovat tulkinneet TEM:n ohjeistusta siten, että nuori voi päästä työkokeiluun työpajalle vain, jos tietää alan, jolla haluaa työskennellä, ja jos paikkakunnalla on työpaja, jolla tähän alaan liittyviä työtehtäviä voi harjoitella. Useimpien monialaisia palveluita tarvitsevien nuorten kohdalla TEM:n tulkintaohje on liian tiukka. Työpajalle tulevat nuoret ovat usein vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta tai keskeyttäneet toisen asteen opintonsa. Useimmat heistä eivät vielä tiedä, millä alalla haluavat tulevaisuudessa työskennellä. Työpajajakson suorittaneista nuorista 75 % työllistyy, pääsee opiskelemaan tai kiinnittyy johonkin elämäntilanteensa kannalta mielekkääseen palveluun puoli vuotta työpajajakson jälkeen. TEM:n tuoreessa ohjeistuksessa kuitenkin todetaan, että nuori voidaan ohjata työpajalle työkokeiluun vain, "jos nuori voi työpajalla käytännössä kokeilla sen ammatin tai ammattialan työtehtäviä, joka häntä kiinnostaa ja johon hän esimerkiksi suunnittelee kouluttautuvansa" (s.11). Myös TEM:n ohjekirjeen työkokeilua koskevassa kappaleessa todetaan kategorisesti, ettei työkokeilu saa pitää sisällään sellaista työtä, joka ei kuulu nuoren urasuunnitelmiin: "Jos nuoren suunnitelmissa on työskentely terveydenhuoltoalalla, työkokeilu esimerkiksi myyjänä tai kahvilassa ei tue nuorta selkiyttämään ura- tai ammatinvalintavaihtoehtojaan." (s. 5) Versio 2.0
Ohje pitää sisällään sen ajatuksellisen virheen, ettei kokemus esimerkiksi palvelutyöstä auttaisi nuorta oivaltamaan, onko hän itse sopiva henkilö juuri palvelualalle. Monet työpajoille tulevat nuoret ovat epävarmoja sen suhteen, mikä on oma opiskeluala ja tuleva ammatti. Jos paikkakunnalla on vapaita työpajapaikkoja ainoastaan sellaisella pajalla, jolla nuoret harjoittelevat työelämävalmiuksia esimerkiksi osallistumalla kahvilan pyörittämiseen, TEtoimisto ei saisi ohjeen mukaan lähettää nuorta työpajalle työkokeiluun. Nuori saattaa siis ahtaan ohjeen tulkinnan takia jäädä vaille työpajapaikkaa. Vaikka nuori ei vielä tietäisi, mikä on hänen taipumuksiaan vastaava ammatti, nuori ei välttämättä myöskään ole kuntoutuksen tarpeessa eikä kuntouttava työtoiminta siten ole hänen tarpeitaan vastaava palvelu. TEM:n ohjeistuksessa lähdetään kuitenkin siitä, että nuori voi päästä työpajalle työpalveluun ainoastaan, jos hän tietää tulevan ammattinsa tai jos nuori tarvitsee tukea elämänhallintaansa, jolloin hänelle sopiva tukimuoto on kuntouttava työtoiminta tai uravalmennus: "Jos työpajajakson sisältö ja tavoite on elämänhallinnan parantaminen tai yleisten työelämävalmiuksien kehittäminen, työkokeilu ei ole oikea palvelu. Em. tarkoitukseen oikea palvelu on esimerkiksi kuntouttava työtoiminta (elämänhallinnan parantaminen) tai uravalmennus (yleiset työelämävalmiudet)." (s. 11) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistukset vaikeuttavat myös jo ammatillisen koulutuksen hankkineiden nuorten mahdollisuutta päästä työkokeiluun työpajalle. Työvoimahallinnossa TEM:n ohjeistusta on tulkittu siten, ettei jo ammatillisen koulutuksen hankkinutta voida ottaa työkokeiluun työpajalle. TEM:n ohjeen mukaan "Työkokeilua ei käytetä vastavalmistuneiden työkokemuksen hankkimiseksi eikä työmarkkinoille paluun tukemiseksi, vaikka vastavalmistuneen työttömyys uhkaisi pitkittyä yli kolme kuukautta." (s. 5) Työkokeilun käytössä on TEM:n ohjeen mukaan kuitenkin yksi poikkeus: "TE-toimisto voi järjestää työkokeilun sellaiselle ammatillisen koulutuksen saaneelle alle 30-vuotiaalle nuorelle, joka on pitkään ollut poissa työelämästä joko pitkittyneen työttömyyden tai muiden syiden vuoksi." Vaatimus pitkittyneestä työttömyydestä työkokeiluun pääsyn ehtona on räikeässä ristiriidassa nuorisotakuun konkreettisen tavoitteen kanssa: nuorisotakuun tarkoituksena oli nimenomaan taata työttömäksi joutuneelle nuorelle mahdollisimman nopea pääsy tarpeenmukaisten palveluiden piiriin, jotta pitkittyvä työttömyys voitaisiin ennaltaehkäistä ja nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin vähentää. TEM:n ohjeistuksen mukaan "Työpaja voi olla työpaikka, jossa tarjotaan mahdollisuus palkkatuettuun työhön ja/tai työkokeiluun." Jotta työpajat voisivat hallituksen linjauksen mukaisesti auttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla nuorisotakuun toteuttamisessa, olisi työtakuun ehtoja syytä väljentää. Nuorisotakuu on Kataisen hallituksen kärkihanke. TE-toimistot ovat puolestaan keskeinen toimija nuorisotakuun toteuttamisessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten työ- ja elinkeinoministeriö aikoo toimia, jotta TE-toimistot eivät tulkinnoillaan vaikeuta työttömien vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksen hankkineiden nuorten mahdollisuuksia päästä syrjäytymistä ehkäisevien työpajapalveluiden piiriin? Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2013 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr 2
Ministerin vastaus KK 258/2013 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 258/2013 vp: Miten työ- ja elinkeinoministeriö aikoo toimia, jotta TE-toimistot eivät tulkinnoillaan vaikeuta työttömien vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksen hankkineiden nuorten mahdollisuuksia päästä syrjäytymistä ehkäisevien työpajapalveluiden piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2013) mukaan työpaikalla toteuttavaa työkokeilua voidaan käyttää henkilön ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi ja työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut työ- ja elinkeinotoimistoja (TE-toimistot) työkokeilun käytöstä yleisesti sekä osana nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten palveluja. Työpajojen näkemyksen mukaan työkokeilun käyttötarkoituksen muutos ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus ovat vähentäneet nuorten ohjautumista työpajoille. Työpajojen käsityksen mukaan TE-toimistojen säännöksiä ja ministeriön ohjeistusta koskevat tulkinnat ovat vaihdelleet. Myös TE-palvelu-uudistuksen toimeenpano kokonaisuudessaan on vaikuttanut siihen, että asiakasohjauksessa työpajoille on alkuvuonna ollut ongelmia. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ovat keskustelleet toimenpiteistä tilanteen selkiyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne nuoret, jotka hyötyvät työpajojen tarjoamista palveluista, ohjataan työpajoille. Tässä tarkoituksessa työ- ja elinkeinoministeriö täsmentää työkokeilua koskevaa ohjeistustaan huhti-toukokuun aikana. Ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren kohdalla työkokeilun ensisijainen tavoite on löytää nuorelle sopiva työ- ja koulutusvaihtoehto. Työkokeilun avulla nuori voi selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti häntä. Tavoitteena on, että työkokeilun jälkeen nuori hakeutuisi ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Jos nuorella on jo tiedossa ala tai ammatti, jossa hän haluaisi työskennellä, työkokeilu tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään kyseisen alan tai ammatin mukaisissa tehtävissä. Tällöin työkokeilu tukee parhaiten nuorta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä. Nuori voidaan ohjata työkokeiluun työpajalle, jos työpajalla voi käytännössä kokeilla kyseisen ammatin tai ammattialan työtehtäviä. Jos kyseisen alan tai ammatin mukaisia työtehtäviä tarjoavaa työkokeilupaikkaa ei löydy, työkokeilu voidaan tarvittaessa järjestää myös muissa tehtävissä esimerkiksi työpajalla. Tällöin nuoren, TE-toimiston ja työkokeilun järjestäjän on tärkeää etukäteen keskustella ja sopia, mitä työkokeilulla tavoitellaan (esimerkiksi kokemusta asiakaspalvelutehtävistä). Työkokeilun tulee aina tukea työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista. Työkokeilun järjestäminen ei edellytä, että nuori tietää tulevan ammattinsa tai alan, jolla haluaa työskennellä, vaan näitä asioita voidaan selvittää työkokeilun avulla. Tässä tarkoituksessa esimerkiksi työpajat voivat tarjota nuorelle mahdollisuuden kokeilla erityyppisiä työtehtäviä ja siten löytää ala tai ammatti, joka nuorta kiinnos- 3
Ministerin vastaus taa. Koska työpajat ovat erilaisia, TE-toimistojen on tärkeää tuntea oman alueensa työpajat ja niiden tarjoamat palvelumahdollisuudet. Näin varmistetaan se, että pajoille ohjautuvat ne nuoret, jotka hyötyvät eniten juuri kyseisen työpajan tarjoamista työmahdollisuuksista. Työpajojen ja TE-toimistojen tiivis yhteistyö myös työpajajakson aikana ja erityisesti sen päättyessä tukee parhaiten niiden nuorten palvelua, joilla ei vielä ole selkeää käsitystä alasta tai ammatista, jossa haluaisivat työskennellä. Vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllistymistä tuetaan ensisijaisesti henkilökohtaisella työnvälityksellä, työnhakuvalmennuksella ja rekrytointitukena myönnettävällä palkkatuella (Sanssi-kortti). Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää työhönvalmennusta. Työkokeilu voidaan järjestää sellaiselle ammatillisen koulutuksen saaneelle nuorelle, joka on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta joko pitkittyneen työttömyyden tai muiden syiden vuoksi (esimerkiksi perhevapaa). Tällöin työkokeilun tarkoituksena on arvioida, ovatko henkilön osaaminen ja työelämävalmiudet ajan tasalla. Sellaisten vastavalmistuneiden kohdalla, joiden opinnot eivät suoraan valmista tiettyyn ammattiin tai työhön, työkokeilun käyttö voi poikkeuksellisesti olla perusteltua myös henkilön uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi. Koska vastavalmistuneiden kohdalla palkkatyö on ensisijainen vaihtoehto, työkokeilun käyttö edellyttää, että TE-toimisto on yhdessä työnhakijan kanssa ensin selvittänyt mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön joko suoraan tai palkkatuen avulla. Työmahdollisuuksia tulee arvioida laajasti ennen työkokeilun käyttöä. Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 4
Ministerns svar KK 258/2013 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 258/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Hur tänker arbets- och näringsministeriet gå till väga för att arbets- och näringsbyråerna med sina tolkningar inte ska försvaga möjligheterna för arbetslösa unga utan yrkesexamen samt unga som skaffat yrkesutbildning på andra stadiet att få tillgång till verkstadstjänster som förebygger utslagning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice (916/2012), som trädde i kraft vid ingången av 2013, kan arbetsprövning på en arbetsplats användas för att klarlägga personens alternativ för yrkesvalet och karriären samt för att stödja möjligheterna att på nytt komma in på arbetsmarknaden. Arbets- och näringsministeriet har till arbets- och näringsbyråerna utfärdat anvisningar om användningen av arbetsprövning i allmänhet samt som en del av tjänsterna för unga inom ramen för ungdomsgarantin. Enligt verkstädernas åsikt har det ändrade ändamålet för arbetsprövning och arbets- och näringsministeriets anvisningar minskat hänvisandet av unga till verkstäder. Enligt verkstädernas uppfattning har det också förekommit variation i arbets- och näringsbyråernas tolkningar av bestämmelserna och ministeriets anvisningar. Även verkställandet av arbets- och näringsservicereformen i sin helhet har medfört att det under början av året har funnits problem när det gäller att anvisa kunder till verkstäder. Arbets- och näringsministeriet och Nationella verkstadsföreningen rf har diskuterat åtgärder för att skapa klarhet i situationen och för att säkerställa att de ungdomar som har nytta av verkstädernas tjänster hänvisas till verkstäder. I detta syfte preciserar arbets- och näringsministeriet sina anvisningar om arbetsprövning under april-maj. När det gäller unga som saknar yrkesutbildning är det primära målet med arbetsprövningen att hitta ett lämpligt arbets- eller utbildningsalternativ för personen. Med hjälp av arbetsprövning kan den unga personen klarlägga om branschen eller yrket intresserar honom eller henne. Målet är att den unga personen efter arbetsprövningen ska söka till yrkesutbildning eller läroavtalsutbildning. Om den unga personen redan har en bransch eller ett yrke som han eller hon vill arbeta i, bör man i första hand försöka ordna arbetsprövningen i uppgifter inom branschen eller yrket i fråga. Då stöder arbetsprövningen bäst den unga personen i klarläggandet av alternativ för yrkesvalet och karriären. Den unga personen kan anvisas arbetsprövning på en verkstad, om personen på verkstaden i praktiken kan pröva arbetsuppgifter i yrket eller branschen i fråga. Om man inte hittar en plats för arbetsprövning som kan erbjuda arbetsuppgifter i branschen eller yrket i fråga, kan arbetsprövningen vid behov ordnas i andra uppgifter, till exempel på en verkstad. Då ska den unga personen, arbets- och näringsbyrån och den som ordnar arbetsprövningen på förhand diskutera och avtala vad som eftersträvas med arbetsprövningen (till exempel erfarenhet av kundserviceuppgifter). Arbetsprövningen ska alltid stödja sysselsättningen eller sökandet till utbildning. Ordnande av arbetsprövning förutsätter inte att den unga personen vet sitt blivande yrke eller 5
Ministerns svar inom vilken bransch han eller hon vill arbeta, utan dessa frågor kan klarläggas med hjälp av arbetsprövning. I detta syfte kan till exempel verkstäder erbjuda den unga personen en möjlighet att pröva olika typer av arbetsuppgifter och därigenom hitta en bransch eller ett yrke som intresserar honom eller henne. Eftersom verkstäderna är olika, är det viktigt att arbets- och näringsbyråerna känner till verkstäderna i sin region och de servicemöjligheter som verkstäderna erbjuder. På detta sätt säkerställs att de unga personer som har mest nytta av arbetsmöjligheterna på en viss verkstad hänvisas till verkstaden i fråga. Ett nära samarbete mellan verkstäder och arbets- och näringsbyråer även under verkstadsperioden och i synnerhet när den avslutas stöder bäst servicen för de ungdomar som ännu inte har en klar uppfattning om vilken bransch eller vilket yrke de vill arbeta i. Sysselsättningen för nyutexaminerade och andra som genomfört yrkesutbildning stöds i första hand genom personlig arbetsförmedling, jobbsökarträning och lönesubvention som beviljas som rekryteringsstöd (Sanssi-kort). Därtill kan man använda arbetsträning, om det behövs. Arbetsprövning kan ordnas för sådana unga personer med yrkesutbildning som länge har varit borta från arbetsmarknaden antingen på grund av förlängd arbetslöshet eller av andra orsaker (till exempel familjeledighet). Då är avsikten med arbetsprövningen att bedöma om personens kompetens och arbetslivsfärdigheter är à jour. När det gäller sådana nyutexaminerade personer vars studier inte direkt ger färdighet för ett visst yrke eller arbete, kan användning av arbetsprövning exceptionellt vara motiverat även för att klarlägga personens karriäralternativ. Eftersom lönearbete är det primära alternativet för nyutexaminerade, förutsätter användningen av arbetsprövning att arbets- och näringsbyrån tillsammans med den arbetssökande först har utrett möjligheterna att få lönearbete antingen direkt eller med hjälp av lönesubvention. Arbetsmöjligheterna ska bedömas i omfattande mån innan arbetsprövning används. Helsingfors den 23 april 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6