Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 33/2010 vp Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus pyrkii perheyrittäjyyden edistämiseen mm. maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamalla. Nyt kuitenkin on perintö- ja lahjaverotuksen osalta tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka ovat omiaan vaikeuttamaan maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Verohallinto on nimittäin antanut uuden omaisuuden arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan ohjeen, joka on tarkoitettu sovellettavaksi valtakunnallisesti tilanteissa, joissa verovelvollisuus on alkanut 1.1.2010 tai sen jälkeen. Verohallinnon uuden ohjeen myötä omaisuuden arvostamistasoa on nostettu vastaamaan paremmin käypää arvoa. Arvostamistasoa on korotettu mm. omakotikiinteistöjen ja peltomaan osalta. Tämän uudistuksen on arvioitu hidastavan erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohelpotus oli vuonna 2008 esillä, muttei toteutunut. Nyt kun nämä Verohallinnon uudet ohjeetkin ovat tulleet voimaan, voi seurauksena olla se, että sukupolvenvaihdoksesta monille aiheutuva velkataakka hirvittää sen verran paljon, ettei esimerkiksi metsätalousyrittäjäksi ryhtyminen houkuttele. Aiheellisena pelkona on siis se, että nämä Verohallinnon uudet ohjeet osaltaan vauhdittavat maaseudun autioitumista. Jotta hallitus voisi oman ohjelmansa mukaisesti tukea maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, tulisi nyt pyrkiä löytämään nopeasti uusia keinoja, joilla voitaisiin tukea sukupolvenvaihdoksia ja samalla maaseudun pitämistä elinvoimaisena ja asuttuna. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo pikaisesti ryhtyä, että se oman ohjelmansa mukaisesti tukee maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja sitä kautta maaseudun pitämistä elinvoimaisena ja asuttuna? Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 33/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo pikaisesti ryhtyä, että se oman ohjelmansa mukaisesti tukee maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja sitä kautta maaseudun pitämistä elinvoimaisena ja asuttuna? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan Euroopan unionin osarahoittamalla nuoren viljelijän aloitustuella. Tätä tukimahdollisuutta hyödynnetään Suomessa täysimääräisesti. Lisäksi voidaan liittymissopimuksen artiklan 141 soveltamisesta annetun komission päätöksen K (2008) 696 ja 142 artiklan soveltamisesta annetun vastaavan komission päätöksen K (2009) 3067 nojalla myöntää nuorille viljelijöille kansallisesti rahoitettua lisäkorkotukea koko maassa. Sukupolvenvaihdoksia edistetään myös luopumistukijärjestelmän kautta. Sen turvin ikääntyneet viljelijät voivat aikaistaa tilanpidosta luopumistaan, jolloin jatkajat pääsevät aloittamaan tilanpidon aikaisemmin. Nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia parantaa tilan tuottavuutta investoinnein nostaa nuoren viljelijän investointituen korotusmahdollisuus, jota Suomessa sovelletaan perinteisen kotieläintalouden ja kasvihuoneviljelyn tuotantorakennusinvestointeihin. Korotus kohdistuu avustusosaan ja on suuruudeltaan 10 prosenttiyksikköä tukikelpoisesta kustannuksesta laskettuna. Ohjelmansa mukaisesti hallitus on toteuttanut budjettisiirtoja maatilatalouden kehittämisrahastoon aloitus- ja investointiavustusten maksamisen varmistamiseksi. Metsänomistajakunta on ikääntynyttä, ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiselle on todellinen tarve. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Kansallinen metsäohjelma 2015:sta 23.3.2008 hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin muun muassa yksityismetsätalouden kannattavuuden parantaminen ja metsälöiden keskikoon kasvattaminen. Periaatepäätöksen pohjalta maa- ja metsätalousministeriö rahoitti yhteistutkimusvaroista Metsäntutkimuslaitokselle kehittämishankkeen metsätilojen koon, rakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hanketta ohjaa ministeriön johdolla laajapohjainen ohjausryhmä. Kehittämishankkeessa keskityttiin viime vuonna tavoitteiden saavuttamista tukevien verokeinojen läpikäyntiin. Kuluvana vuonna keskitytään eri yhtiömuotojen, yhteismetsätoiminnan, perikuntamuotoisen omistusajan rajoittamismahdollisuuksien ja neuvonnan kehittämiseen. Verokeinot todettiin hankkeen perusteella kaikkein tehokkaimmiksi kannusteiksi sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Myös edellä kuvatut maatilojen rakennepoliittisten toimenpiteiden kaltaiset toimet voisivat olla tehokkaita, mutta ne eivät ole pelkille metsätiloille mahdollisia nykyisten EU:n maatalouden valtiontukisääntöjen mukaisesti. 2

Ministerin vastaus KK 33/2010 vp Raimo Vistbacka /ps Talouspoliittinen ministerivaliokunta tulee kevään aikana käsittelemään kehittämishankkeessa tähän mennessä valmisteltuja ehdotuksia ja päättämään jatkovalmistelusta. Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 33/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att den i enlighet med sitt eget program ska stöda generationsväxlingar på gårdsbruksenheter och skogshemman och därigenom hålla landsbygden levande och bebodd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Generationsväxlingarna på gårdsbruksenheter stöds med ett startstöd till unga jordbrukare som delfinansieras av EU. Den här stödformen utnyttjas i Finland till sitt fulla belopp. Dessutom kan man med stöd av kommissionens beslut K (2008) 696 om tillämpningen av artikel 141 i anslutningsfördraget och motsvarande beslut K (2009) 3067 om tillämpningen av artikel 142 bevilja unga jordbrukare ytterligare räntestöd som finansieras nationellt i hela landet. Generationsväxlingar främjas också med hjälp av systemet för avträdelsestöd. Med hjälp av systemet kan äldre jordbrukare överlåta jordbruket tidigare, så att de som tar över gården kan komma i gång tidigare. Unga jordbrukares möjligheter att förbättra gårdens produktivitet med investeringar förbättras av möjligheten för unga jordbrukare att få förhöjt investeringsstöd, som i Finland tillämpas på investeringar i produktionsbyggnader för traditionell husdjursskötsel och växthusodling. Höjningen inriktas på bidragsdelen och uppgår till tio procentenheter av den stödberättigade kostnaden. I enlighet med sitt program har regeringen genomfört budgetöverföringar till gårdsbrukets utvecklingsfond för att säkerställa betalningen av start- och investeringsbidragen. Skogsägarkåren blir allt äldre och det finns ett verkligt behov av att främja generationsväxlingarna på skogshemman. Statsrådet godkände principbeslutet om Nationella skogsprogrammet 2015 den 23 mars 2008 i enlighet med riktlinjerna i regeringsprogrammet. Som mål för programmet ställdes upp bland annat att förbättra privatskogsbrukets lönsamhet och öka skogsbruksenheternas genomsnittliga storlek. På basis av principbeslutet finansierade jord- och skogsbruksministeriet ur anslagen för samarbetsforskning ett utvecklingsprojekt för Skogsforskningsinstitutet i syfte att främja storleken och strukturen samt generationsväxlingar på skogshemman. Projektet leds av en bredbasig styrgrupp under ledning av ministeriet. Inom ramen för utvecklingsprojektet fokuserade man i fjol på att gå igenom skatteåtgärder som stöder uppnåendet av målen. Under innevarande år fokuserar man på olika bolagsformer, samfälld skog, möjligheterna att tidsmässigt begränsa ägande i form av dödsbo och utveckling av rådgivningen. Skatteåtgärderna konstaterades på basis av projektet vara den mest effektiva formen av sporre för att påskynda generationsväxling. De ovannämnda åtgärderna som liknar strukturpolitiska åtgärder för gårdsbruksenheter kan också vara effektiva, men de kan inte tillämpas på endast skogshemman enligt EU:s nuvarande bestämmelser om statsstöd för jordbruket. Det finanspolitiska ministerutskottet kommer under vårens lopp att behandla de förslag som i det här skedet har beretts inom ramen för utveck- 4

Ministerns svar KK 33/2010 vp Raimo Vistbacka /ps lingsprojektet och fatta beslut om ytterligare beredning. Helsingfors den 2 mars 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5