PUUTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

PUUTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Puutekniikan koulutusohjelmasta valmistunut insinööri on puutuotteiden ja rakenteiden asiantuntija ja tuotteistaja, joka pystyy kehittämään puuteollisuuden prosesseja sekä alan yritystoimintaa. Puutekniikan koulutusohjelmassa voi suunnata opintoja joko puutuotantotekniikkaan ja puurakennustekniikkaan. Puutuotantotekniikka Puutuotantotekniikan suuntaavissa opinnoissa keskitytään puutuotteiden ja -rakenteiden tuotanto- ja automaatiotekniikkaan kuten puuntyöstö-, liimaus- ja pintakäsittelytekniikkaan sekä tuotannonsuunnitteluun ja tuotekehitykseen. Tuotanto- ja automaatiotekniikan opinnoissa perehdytään myös koneautomaatioon, CNC/CAM-tekniikkaan sekä puuteollisuuslaitosten tuotantojärjestelmiin ja koneistuksen suunnittelluun ka kehittämiseen. Opinnot antavat valmiudet toimia esim. rakennuspuusepän-, kaluste- ja puutalo- sekä sahatavaran jatkojalostus- ja levyteollisuudessa; asiantuntija- ja johtotehtävissä tuotannossa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Puutekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Uusiutuvana luonnonmateriaalina suomalainen puu tarjoaa vahvan ja kestävän pohjan puutuoteteollisuuden tulevaisuuden kehitykselle. Kuopion seutu ja ympäröivät maakunnat ovat merkittävä alue puu- ja rakennustuoteteollisuuden yritysten sijoituspaikkoina. Puurakennustekniikka Opinnoissa keskitytään puutalojen ja - rakenteiden sekä puisten rakennusosien ja - komponenttien rakennetekniikkaan ja suunnitteluun sekä teolliseen valmistukseen. Suuntautumisvaihtoehto antaa opintosuoritusten osalta A- vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelijan pätevyyden. Puurakennustekniikan suuntaavat opinnot antaa valmiudet toimia puutuoteteollisuuden tehtävien lisäksi puutaloelementti- ja hirsitaloteollisuuden rakenne- ja rakennussuunnittelussa, sekä asiantuntija- ja johtotehtävissä puutalojen tuotannossa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Molemmissa suuntaavissa opintokokonaisuuksissa tuotekehitys ja yritystalouden eri osa-alueet, kuten yritystoimintaan ja tuotannonohjaukseen sekä kustannuslaskentaan ja markkinointiin liittyvät asiat ovat vahvasti esillä. 1

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Materiaaliosaaminen ja tuoteosaaminen tuntee eri puulajit ja niiden ominaisuudet ja käyttäytymisen sekä valmistusprosessissa että valmiissa tuotteessa tuntee puutuotteissa käytettävät muut materiaalit ja tarvikkeet (liimat, pinnoitteet ja heloitustarvikkeet) tuntee tuotteita koskevat standardit ja määräykset sekä muut vaatimukset ja ominaisuudet ja osaa ottaa ne huomioon suunnittelussa ja mitoituksessa tuntee eri materiaalien yhdistämismahdollisuudet puutuotteiden tuotekehityksessä ja osaa innovatiivisesti hakea uusia materiaalivaihtoehtoja puutuotteiden ominaisuuksien parantamiseksi Tuotantoprosessien- ja tekniikoiden osaaminen tietää eri puutuotteiden tuotantoprosessien yleis- ja erityispiirteet tuntee puutuotteiden eri valmistustekniikat (puun työstö-, liimaus- ja pinnankäsittelytekniikka) ja osaa soveltaa tietojaan käytännön tilanteisiin osaa soveltaa automaatiotekniikan mahdollisuuksia puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseihin pystyy suunnittelemaan toimivia tuotantoprosesseja ja toteuttamaan investointiprojekteja osaa suorittaa yleiset puutuotetehtaassa tehtävät mittaukset ja testit ja tulkita niiden tuloksia prosessin kehittämiseksi ja laaduntuottokyvyn varmistamiseksi Tuotantotalous- ja yritystoiminta osaaminen tuntee tuotannon- ja laadunohjauksen pääasiat ja osaa soveltaa niitä käytännön tuotannon- ja laadunohjauksen tilanteisiin tietää kannattavuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ja ymmärtää niiden vaikutukset yrityksen toiminnassa. ymmärtää tuotannon kehittämisen ja rationalisoinnin merkityksen yrityksen kilpailukykytekijänä ymmärtää ulkoisen ja sisäisen logistiikan merkityksen yrityksen toiminnassa ymmärtää markkinoinnin merkityksen yritystoiminnassa ja pystyy toimimaan myyntitehtävissä tai markkinoinnin teknisenä asiantuntijana Tuotekehitys ja t&k-osaaminen ymmärtää tuotekehityksen ja t&k-toiminnan merkityksen yrityksen kilpailukyvyn turvaajana osaa 3D CAD-mallinnuksen ja pystyy soveltamaan sitä tuotesuunnittelussa ymmärtää muotoilun, asiakasvaatimusten, tekniikan, markkinoinnin ja talouden osa-alueiden merkityksen tuotesuunnittelussa tuntee tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa osaa hyödyntää tuotetestausta ja tutkimuslaitosten t&k-palveluja yritysten tuotekehityksessä ja tuotannon kehittämisessä 2

tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä Esimies- ja johtamistaidot tietää johtamisen perusasiat ja osaa toimia esimiehenä ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä tuntee organisaatioiden toiminnan ja johtamisen pääperiaatteet sekä omaa valmiuksia työn johtamiseen osaa suunnitella ja organisoida toimintaa Konetekninen osaaminen pystyy suunnittelemaan toimivia tuotantoprosesseja, valitsemaan koneita ja laitteita ja toteuttamaan investointiprojekteja osaa tuottaa työstökoneohjelmia 2D ja 3D CAD-malleista soveltuvalla CAD/CAM-ohjelmalla hallitsee perusteet käynnissäpidon -osaamisesta osaa hyödyntää ja soveltaa robotteja tuotantojärjestelmien osana osaa perusteet kone- ja laiteautomaatioon liittyvien ohjauskytkentöjä rakentamisesta sähköisesti ja pneumaattisesti Puurakennustekniikka osaa teollisen puurakentamisen suunnittelun ja tuotannon osaa rakennus- ja rakennesuunnittelun vaatimukset pientalosuunnittelussa tuntee rakennusfysikaaliset ja -kemialliset ilmiöt ja kykenee niiden huomioonottamiseen suunnittelussa ymmärtää asiakkaan tarpeiden mukaisen ja taloudellisen tilasuunnittelun tietää rakennusmateriaaleista, rakenteista ja rakentamistavoista sekä niiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta 3

Puutekniikan koulutusohjelmasta valmistunut insinööri voi työskennellä monipuolisissa tehtävissä koko puutuoteteollisuudessa esimies- ja projektitehtävissä tuotannossa tuotekehityksessä sekä teknisessä suunnittelussa ja neuvonnassa vienti- ja kotimaan markkinointitehtävissä kehitys- ja koulutustehtävissä tuotantolaitosten- ja koneiden suunnittelu-, valmistus- ja markkinointitehtävissä itsenäisenä yrittäjänä Koulutuksen rakenne ja opintojen eteneminen Koulutukseen kuluu tärkeänä osana erilaiset yhteistyöprojektit alan yritysten kanssa. Uudessa puutekniikan liimaus- ja pintakäsittelylaboratoriossa tehtävien laboratoriotöiden sekä teollisuusprojektien avulla opiskelijat pääsevät osallistumaan yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja näin syventämään ammattitietouttaan sekä parantamaan työelämäsuhteiden muodostumista. Liimaus- ja pintakäsittelylaboratorion tuotantokoneilla, aineenkoestus- ja testauslaitteilla tutkitaan esim. liimasaumojen ja pinnoitteiden lujuutta ja säänkestävyyttä. Puutuotteita suunnitellaan ja valmistetaan valmiiksi tuotteiksi käyttäen CNC/CAM-tekniikkaa sekä nykyaikaisia puuntyöstökoneita. Puutekniikan koulutusohjelman rakenne: Yhteiset perusopinnot (35 op) Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot (107 op) o Yleiset ammattiopinnot (40 op) o Puutuotteiden valmistusteknologia (25op) o Tuotantotalous ja tuotekehitys (20 op) o Puurakennustekniikka (22 op) Suuntaavat opinnot (38 op). Opiskelija valitsee suuntautumiskohteen mukaiset moduulit o Puutuotantotekniikka Puutekniikan jatkomoduuli (20 op) Tuotantoautomaation moduuli (18op) o Puurakennustekniikka Puurakennetekniikan moduuli (21op) Rakennussuunnitelun moduuli (17op) Vapaasti valittavat aineet (15 op) Ohjattu harjoittelu (30 op) Opinnäytetyö ( 15 op) 4

Puutekniikan koulutusohjelma 240 op 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 Yhteiset perusopinnot 35 ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5* ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x x ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x ECCE110 Updating your English 3* x x ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x ECCR110 Uppdateringskurs i svenska 3* x x ECM8000 Matematiikan peruskurssi 3* x x ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x x ECF8000 Fysiikka 1 3 x x ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 107 Yleiset ammattiopinnot 40 EPCE130 English for Wood Engineers 3 x x EPCR120 Svenska för träteknikingenjörer 3 x x ERM8100 Teknillinen geometria 3 x x ERF8200 Fysiikka 2RL 3 x x ERF8500 Fysiikan laboratoriotyöt R 2 x x ERK0010 Kemian perusteet 2 x ERK0040 Puualan kemia 2 x x EYE0013 Ympäristötekniikan perusteet 3 x 5

EPW0011 Puun materiaalioppi 3 x x EPW0045 Puutuoteteollisuus ja sahaustekniikka 4 x x EPW0070 Kuivaustekniikka 3 x x EPW0220 Puutuotteiden valmistustekniikka 1 3 x EPW0230 Puun työstö- ja terätekniikka 3 x EPW0250 Puun liimaustekniikka 3 x Puutuotteiden valmistusteknologia 25 EPW0084 Sahatavaran jatkojalostus 1 3 x EPW0085 Sahatavaran jatkojalostus 2 3 x EPH0022 Tuotantotekniikka 3 x EPW0260 Puutuotteiden valmistustekniikka 2 5 x x EPW0245 Puun pintakäsittely 4 x x EPW0130 Rakennuspuusepänteollisuus 4 x x EPW0182 NC-koneistus 3 x x Tuotantotalous ja tuotekehitys 20 ERA0026 CAD-perusteet 3 x x EPW0305 Tietokoneavusteinen suunnittelu 4 x x EKZ0001 Projektinhallinta 3 x EPW0152 Tuotekehitys 3 x x EKG0032 Tuotannonohjaus 4 x x EKG0050 Laatutekniikka 3 x x Puurakennustekniikka 22 ERB0012 Talon suunnittelun perusteet 6 x x x x ERT0003 Pientaloharjoitukset 3 x ERV0013 Statiikka 3 x x ERV0023 Lujuusoppi 1 3 x x ERN0054 Puurakenteiden perusteet 4 x x EPW0210 Teollinen puurakentaminen 3 x Suuntaavat opinnot Puutuotantotekniikka 38 Puutekniikan jatkomoduuli 20 6

EPW0015 Puun materiaaliopin jatkokurssi 3 x x EPW0095 Puulevytekniikka 4 x x EKG0021 Operatiivinen laskentatoimi 3 x x EPW0290 Projekti: tuotekehitys 5 x x EPW0280 Projekti: tutkimus/tuotanto 5 x x Tuotantoautomaation moduuli 18 EPW0113 Tehdassuunnittelu 4 x x EPW0186 CAM-ohjelmointi 3 x EPH0012 Koneautomaatio 4 x x EKQ0032 Kunnossapito 3 x EKN0052 Robotiikka 4 x x Puurakennustekniikka 38 Puurakennetekniikan moduuli 21 ERN0021 Rakennetekniikan perusteet 3 x x ERV0031 Staattisesti määrätyt rakenteet 3 x x ERV0054 Staattisesti määrämättömät rakenteet 3 x x ERV0026 Lujuusoppi 2 3 x x ERN0050 Puurakenteiden suunnittelu 4 x x ERF8600 Rakennusfysiikka 5 x x ERM8200 Rakennusalan matemaattiset apuneuvot 3* x x Rakennussuunnittelun moduuli 17 ERB0267 3D-mallien visualisointi ja kuvan käsittely 3 x ERZ0030 Rakentamistalouden perusteet 3 x x ERT0012 Talonrakennus 1 5 x x ERB0021 Rakennussuunnittelu 1 3 x ERB0052 Suunnitteluharjoitukset 1 3 x Vapaasti valittavat opinnot (merkitty *) 15 Harjoittelu 30 Opinnäytetyö 15 7

PUUTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJAKSOKUVAUKSET Opetusjärjestelyt Lähiopetus, tuutorointi Suoritustapa ja arviointi oppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin Osallistuminen tunneille Luentoja ja harjoituksia atk-luokassa 1,5op, Orientation to the Technical Opetusmateriaali ja kirjallisuus Education Studies 1,5cr OPS 2008-2009, tunneilla jaettava ja verkosta Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot. löytyvä materiaali Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin opintoihin tentin sekä etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin Tietokoneen käytön perusteet, Viestinnän perus- tehtäviin. teet, matematiikan peruskurssi Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun. Toteutusajankohta 1. opiskeluvuosi ECCV110 Viestinnän perusteet 2op, Communication 2cr Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. Ajankohtaiset opintoasiat Opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät Opetus, ohjaus ja kokeet yhteensä 27 h Omaehtoinen työskentely 13 h Opiskelijan työ yhteensä 40 h Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksien vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmukaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opin- käytännön asiat Tuutor-toiminta Opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3op, Personal Computing 3cr noissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuotoksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työ- Oppilaitoksen tietojärjestelmien käyttö Opiskelutekniikka Kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet Harjoittelu ja uraohjaus Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö elämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kykenee pitämään valmistellun esityksen ja toimimaan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muodostuu käsitys työelämän viestintätaidoista. Kehittävän palautteen antaminen Insinööri ja työelämän vaatimukset Johdanto matemaattisten aineiden opintoihin. PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri (wip) ja verkko- Käsiteltäviä aiheita asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta 8

argumentointi ECCV120 Työelämän viestintä 3op, kokoustekniikka ja kokousasiakirjat Communication Skills for Engineers 3cr Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis- tiedottaminen asiatyyli ja luettavuus raportointi kielenhuolto verkkoviestintä Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvistaminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilanteet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilan- ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syven- teissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja. tävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskeli- Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiai- jalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem- neisiin. ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän pi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. taitojaan osana ammattitaitoaan. ECCE110 Updating Your English 3cr Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. Käsiteltäviä aiheita ryhmätyöskentely neuvottelut työhaastattelut raportointi muistiot Opiskelijan kielitaito on ammattikorkeakoulussa vaaditulla lähtötasolla, jota tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat sekä perussanaston. Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. työsuhdeasiakirjat liikekirjeenvaihto opinnäytetyö Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiaineisiin. Englanninkielen keskeisten rakenteiden kertaus, sanavaraston kertaus ja laajentaminen sekä suullisen ja kirjallisen kielitaidon vankentaminen. Käsiteltäviä aiheita perusrakenteet ääntäminen tekstin lukemistekniikka koulutukseen liittyvät tilanteet 9

sosiaaliset vuorovaikutustilanteet opiskelus- sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen sa ja työelämässä niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka etätehtävien avulla. kulttuurien välinen viestintä. laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja nii- Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Vuorovaikutustaidot kehittyvät pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%), den toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Käsiteltäviä aiheita Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. ECCE140 Engineer s Professional English 2cr kotitehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästä lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopisteitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kirjallisuus Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. ECCE120 Communication and Engineering English 2cr työelämän tilanteet small talk isäntänä toimiminen ja opastaminen yritysvierailut messut prosessi- ja tuotekuvaukset esitelmät kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely kulttuuritietous Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäinen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opintojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osaalueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskeisimmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaikkahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin. Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumentoinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää kokous- ja neuvottelutaitoja. Käsiteltäviä aiheita: työelämään liittyvä sanasto työnhaun dokumentit liikekirjeenvaihto kokoukset, neuvottelut, palaverit raportointi insinöörityön abstraktin laadinta Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana eri työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän), 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. 10

saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitai- jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja don osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, pu- matemaattisten ongelmien lähestymiseen. hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. ECCR110 Uppdateringskurs i svenska 3op, Updating Your Swedish 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet kertoa itsestään ja opinnoistaan ruotsiksi. Hän osaa ottaa vastaan ruotsalaisia vieraita työpaikalla, opastaa heitä ja selviytyy myös puhelinkeskustelusta ruotsiksi. Opiskelija hallitsee kielen perusrakenteet. Tärkeää on myös myönteisen asenteen kehittyminen ruotsin kieltä huminen ja kuuntelu). Vuorovaikutustaidot kehittyvät pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Kurssin suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %) ja kotitehtävien tekeminen sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästään lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopisteitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja kotitehtävien tekeminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. lausekkeenkäsittely ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt juuriyhtälöt lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- kohtaan. Opiskelija saavuttaa valmiudet osallis- vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja tua ammattialakohtaiselle ruotsin kurssille. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien Käsiteltäviä aiheita vi blir ingenjörer ECM8000 Matematiikan peruskurssi 3op, Basic Maths Skills 3cr avulla. Opintojen alkuvaiheessa järjestetään kaikille mina studier pakollinen erillinen tasokoe, jonka avulla testa- rapport om min arbetspraktik Opintojaksolla kerrataan algebran ja geometrian taan opiskelijan suoriutumista opintojakson ta- gäster på arbetsplatsen perusasioita, funktiokäsite ja polynomifunktiota. voitteista. Tämän tasokokeen perusteella opinto- på studiebesök i Sverige Opintojakson tavoitteena on oppia matemaatti- jaksosta ei saa suoritusmerkintää. grammatik uttal sen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Välikokeisiin osallistuneella on oikeus suorittaa opintojakso tai korot- 11 ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös taa arvosanaansa myös opintojakson toteutuk-

sen jälkeen pidettävissä tenteissä. Hyväksytyn alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata arvosanan korotusta voi yrittää yhden, ja hylätyn raja-arvo ja jatkuvuus muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksis- arvosanan korotusta kaksi kertaa (yleisten tent- derivaatta sovelluksineen sa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. tisääntöjen mukaisesti). Opintojakson suoritus kirjataan vapaavalintaisiin opintoihin. Tasokokeen tai opintojakson hyväksytty suoritus on edellytyksenä muille matematiikan opintojaksoille osallistumiselle. usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta ja virhearviointi, gradientti Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- määrätty integraali ja integraalifunktio määrätyn integraalin sovelluksia kaksiulotteinen integrointi differentiaaliyhtälöt separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtälöt Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5op, Elementary functions and differential calcrlus 5cr tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus and differential equations 4cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot, arcrsfunktiot yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys 12

ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja Energia tilastomatematiikka 3op, Probability Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä Kineettinen ja potentiaalienergia calcrlus and statistics 3cr jaettava materiaali. Energian säilyminen Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa.tavoitteena on myös oppia tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakauma tilastollista päättelyä: parametrien estimointi hypoteesien testaaminen empiiristen aineistojen käsittely Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja voiman käsitteet ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske- Mekaanisen energian häviöt Impulssi ja liikemäärä Liikemäärän säilyminen Impulssiperiaate Sovellukset törmäyksiin Ympyräliike Pyörimisliikkeen perusteet Dynamiikka Pyörimisen ja vierimisen energia Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, laskennallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dynamiikkaan ja energiatarkasteluihin. Kinematiikka Suoraviivainen liike Liike tasossa, heittoliike Newtonin lait Pistemäisen kappaleen dynamiikka Kitka Työ ja teho avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita tai vastaava 13

ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, ky- ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi liiketoimintaan 5op, Introduction to syntä- ja kilpailuympäristön analysointi 3op, Management Skills 3cr Business Processes 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää Markkinoiden asiakkaiden segmentointiprosessi Ostoprosessi business to business kaupassa Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudel- Opiskelumuodot ja suoritustapa sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen lisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikut- Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmä- osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla tavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumi- harjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot seen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työ- pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- elämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul- apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. Opin- ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätök- kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta- tojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista sentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin- tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustie- panojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. ajankäytön johtamisesta. dolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuotteissa ja yritysten välisessä kaupassa. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen op- organisaatiorakenteet ja prosessit muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, pimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvi- koko yritys Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi; oidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen johtajuus ja johtaminen termien määrittely hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä ra- hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. esimiehen tehtäväkenttä haprosessi Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liiketoimintasuunnitelman merkitys Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit, katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto, maksuvalmius Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen haasteet Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi, Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantotalous (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä henkilöstön kehittäminen ongelmatilanteiden käsittely työhyvinvointi palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä työlainsäädännön perusteet Opiskelumuodot ja suoritustapa Luennot, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään 14

Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjalli- EPCR120 Svenska för suutta. Puutekniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa träteknikingenjörer 3op, Swedish for Wood Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ihmisten johtaminen Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon taskukirja Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä ja harjoitellaan mallitilanteita. Käsiteltäviä aihepiirejä puulajit puu rakennusmateriaalina puun ominaisuudet puun käsittely tuotteistaminen kosteusongelmat laatu Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisällöt. Engineers 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavuttanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käytettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalaisen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksikielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteistyökumppanimme. EPCE130 English for Wood Engineers Käsiteltäviä aiheita 3cr Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista olika arbetsuppgifter Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämi- saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kirjallisuus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. att söka jobb företagspresentation på mässan affärskommunikation träslag materialet trä ett trätekniskt laboratorium fanér och limträ sågverket 15 seksi ja lisätietojen hankkimiseksi.

ERF8200 Fysiikka 2RL (laaja) 3op, Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä itsenäistä opiskelua. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista vektorit laskulait koordinaattiesitys skalaari- ja vektoritulo tasogeometriaa kartioleikkaukset monikulmiot yhdenmuotoisuus avaruusgeometriaa lieriö, kartio, pallo yhdenmuotoisuus Physics 2RL (extended) 3cr Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan fysiikan lakeja ja keskeisiä teorioita sekä vahvistaa fysiikan perustaitoja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää voimien aiheuttamien jännitysten vaikutuksesta kappaleeseen. Opiskelija tuntee nesteiden ja kaasujen mekaniikan käsitteitä ja ilmiöitä sekä kiinteän aineen ja nesteen lämpölaajenemisen. Opiskelija ymmärtää saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1-3 vastaavat merkintää tyydyttävät tiedot ja Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. kaasun tilanyhtälön. Opiskelija tietää lämpöenergiaan ja sen leviämiseen sekä olomuodon muutoksiin liittyvät tärkeimmät lainalaisuudet. Opiskelija tuntee termodynamiikan pääsääntöjen merkityksen sekä mekaanisiin värähtelyihin ja aaltoihin liittyviä teorioita. Opiskelija tuntee sähköstatiikan ja sähkö-ja magnetismiopin keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä sekä atomi-ja ydinfy- arvosanat 4-5 hyvät tiedot. siikan peruskäsitteitä. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Kimmoisuus Nesteiden ja kaasujen mekaniikka. ERM8100 Teknillinen geometria 3op, Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä Paine Technical geometry 3cr jaettava materiaali. Arkhimedeen laki Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektorilaskennan sekä taso- ja avaruusgeometrian keskeisimmät käsitteet ja tulokset ja niiden käytön tekniikan sovelluksissa. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Pintajännitys ja kapillaari-ilmiö Jatkuvuusyhtälö ja Bernoullin laki Viskositeetti Väliaineen vastus Lämpötila ja lämpömäärä Lämpötila ja kiinteiden aineiden ja nesteiden 16 lämpölaajeneminen

Lämpömäärä ja kapasiteetti sekä olomuo- ERF8500 Fysiikan laboratoriotyöt R don muutokset 2op, Physics Laboratory Experiments R 2cr Opintojakso arvioidaan käytännön suoriutumisen Termodynamiikan perusteet Mekaaniset värähtelyt ja aallot Sähkökenttä ja potentiaali Tasavirta Magneettikenttä ja sähkömagneettinen induktio Vaihtovirta Modernin fysiikan perusteet Opintojakson tavoitteena on opettaa opiskelija tekemään fysiikan mittauksia, muodostamaan niiden pohjalta johtopäätöksiä ja esittelemään tulokset kirjallisesti. Opiskelija oppii tarkastelemaan mittauksiin liittyviä epätarkkuuksia, ja niiden vaikutusta mittausten perusteella laskettuihin tuloksiin. Opintojakson suoritettuaan opis- ja työselostusten perusteella. Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen. Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka Opintojaksolla jaetut kirjalliset työohjeet. ERK0010 Kemian perusteet 2op, Basics of Chemistry 2cr Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, laskennallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opintojakson suorittaminen kelija hallitsee mittaustulosten käsittelyn tietokoneella ja esitysgrafiikan laadinnan. Hän oppii laatimaan ammattiaineiden töissä ja opinnäytetyössä sovellettavan, vakiintuneen mallin mukaisen raportin, jossa on kuvattu tarkasteltavaan ilmiöön liittyvä teoria, mittauksen toteutus, mit- Opiskelija oppii yleisen ja epäorgaanisen kemian peruskäsitteet ja ymmärtää kemian kieltä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tekniikan sovellutuksissa. edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien avulla. taustulosten käsittelyt ja päätulokset, ja jossa on arvioitu kriittisesti saatujen tulosten luotettavuutta. Aineen rakenne Jaksollinen järjestelmä Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Laboratoriotöitä fysiikan eri osa-alueilta Työselostusten laadinta Kemialliset sidokset Yhdisteiden nimeäminen Ainemäärä Kemialliset reaktiot Reaktiolämpö Suvanto, K. Tekniikan fysiikka 1. Edita tai vas- Työt tehdään työpareina. Opintojakso aloitetaan Kemiallinen tasapaino taava yksinkertaisilla perusmittauksilla, joiden jälkeen Hapot, emäkset ja suolat Suvanto, K. Laajalehto, K. Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaava tehdään laajempia laboratoriotöitä. Kaikista töistä laaditaan annetun mallin mukaiset työselostukset. Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunnit ja omalla ajalla pienryhmissä ratkaistavat harjoitustehtävät. 17

Laboratoriotyöt reunaehdot ja luonnonvarojen kestävän käytön. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin ja harjoitustehtävien avulla. Edeltävät opinnot Kemian perusteet tai vastaavat tiedot Opiskelijalle tulee tutuksi rakennusalaan liittyvät ympäristökysymykset ja eri teollisuusalojen ja liikenteen aiheuttamat päästöt ja niiden puhdis- Oppimateriaali Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: TEKNIIKAN KEMIA, Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunnit, hyväksyttävästi suoritettavat laboratoriotyöt ja omalla ajalla pienryhmissä suoritettavat harjoitustehtävät. tustekniikat. Ryhmässä tehtävän laajemman harjoitustyön aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja, systemaattista ympäristön tarkastelua ja arviointia sekä teknisen raportin laadintaa. ERK0040 Puualan kemia 2op, Woodworking Chemistry 2cr Opintojaksolla opiskelija täydentää kemian osaamistaan sähkökemian ja orgaanisen kemian perusteilla. Opiskelija tutustuu koulutusohjelman kannalta tärkeisiin alkuaineisiin ja materiaaleihin. Opiskelija oppii korroosion perusteet. Kemian laboratoriotöissä opiskelija perehtyy kemian ilmiöiden tutkimiseen erilaisia mittausvälineitä ja -menetelmiä käyttämällä ja oppii laatimaan työselostuksia. Opiskelija tuntee kemikaaliturvallisuuden vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa puualan sovellutuksissa. Hapetusluvut, hapettimet ja pelkistimet Sähkökemiaa ja korroosio Orgaanisen kemian perusteet Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin, laboratoriotöiden ja harjoitustehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Oppimateriaali Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: TEKNIIKAN KEMIA, Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali EYE0013 Ympäristötekniikan perusteet 3op, Introduction to Environmental Technology 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelijoilla on perustieto ympäristötekniikan eri osa-alueista: maaperän, vesistön, ilmakehän ja sisäilman laadusta ja tekniikasta. Opiskelija tuntee ekolo- ympäristötekniikan eri osa-alueet (maaperä, vesistö, ilmakehä) ja ympäristönsuojelun tavoitteet ekologian perusteet (aineiden ja veden kierto ekosysteemissä) maankäyttö ja luonnonvarat (malmi- ja mineraalivarannot, metsien puuvaranto ja puunkäyttö, pilaantuneet maa-alueet, rakennettu ympäristö (laajempi harjoitustyö) veden laatu ja vesistökuormitus jätehuolto (jätelajit, rakentamisen jätehuolto) sisäilman laatu ja rakennusmateriaalien päästöt (sisäilman ja pintamateriaalien luokitus) ympäristöjärjestelmät teollisuuden aiheuttama ympäristökuormitus maaliikenteen, lentoliikenteen ja vesiliikenteen aiheuttama kuormitus Alan kannalta tärkeiden alkuaineiden ja materiaalien kemiaa Kemiallinen työturvallisuus ja vaaralliset aineet gian, limnologian ja ekosysteemin perusilmiöt ja ymmärtää niiden yhteyden rakennus- ja puutekniikkaan. Hän osaa tarkastella rakennettua ympäristöä ottaen huomioon ihmisen olemassa olon Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja niihin liittyvät etätehtävät. 18

Puun vikaisuudet Luennot ja harjoitustehtävät 32 h Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen ja etä- Puulajien tunnistaminen Laboratorioharjoitukset 10 h tehtävinä suoritettujen harjoitustöiden avulla. Koe muodostaa pääosan opintojakson arvosanasta (70%) ja ryhmänä raportoitava laajempi harjoitustyö vaikuttaa 30 %. (Muut harjoitustyöt arvostellaan hyväksytty/hylätty). Opetuksen yhteydessä jaettava luentomoniste. EPW0011 Puun materiaalioppi 3op, Opintojaksoon kuuluu teorialuennot ja niitä täydentävät tuntiharjoitukset sekä laboratorioharjoitukset (Kosteus-, tiheys- ja lujuustyöt) ja puulajien tunnistaminen. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät tuntiharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Harjoitustöissä tutustutaan puun ominaisuuksiin; puun kosteuskäyttäytyminen, puun tiheys ja puun lujuus. Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPW0045 Puutuoteteollisuus ja sahaustekniikka 4op, Wood products industry and Sawmill Engineering 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomen ja maailman metsä- ja puutuoteteollisuuden toimialat ja niiden perus- ja sivutuotteet Wood as a Raw Material 3cr ja ymmärtää puutuoteteollisuuden merkityksen Opintojaksolla perehdytään puun rakenteeseen ja sen fysikaalisiin ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee puun rakenteen ja puun tärkeimmät ominaisuudet (tiheys, lujuus, kosteuseläminen). Hän tuntee puun viat sekä ymmärtää puun vikaisuuden vaikutukset puun ominaisuuksiin. Lisäksi hän tuntee yleisimmät Suomessa teollisessa käytössä olevat puulajit. Puun anatominen rakenne Puun mikroskooppinen rakenne Puuaineen muuntumisreaktiot Puun kosteus Puun tiheys Puun lujuusominaisuudet Muut puun fysikaaliset ominaisuudet Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suoritettujen harjoitustöiden ja puulajien tunnistamistentin avulla. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 50 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 % ja suoritetut harjoitustyöt ja puulajitentti 30 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Fagerstedt Kurt, Pellinen Kerttu, Saranpää Pekka & Timonen Tuuli. 1996. Mikä puu mistä puusta. Kuikka Kalervo & Kunelius Kauko. Puutekniikka 2. Materiaalit. Otava. Kärkkäinen Matti. 2003. Puutieteen perusteet. Metsälehti Kustannus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Suomen kansantaloudessa ja energiahuollossa. Opiskelija hallitsee sahateollisuuden tuotteet, niiden käyttökohteet ja laatuvaatimukset sekä valmistusprosessin osa-alueet. Hän tuntee Suomen metsävarojen, puun korjuun, puukauppaan ja raaka-aineen mitta- ja laatuvaatimusten merkityksen sahateollisuuden raaka-ainehuoltoon. Hän osaa laske tuoremitat, simuloida oikean tukkiluokan ja sahausasetteen ja valita sahausmenetelmän ottaen huomioon arvosaannon sekä ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. Opiskelija hallitsee laatulajittelun ja laadunvalvonnan periaatteet ja ymmärtää konenäön mahdollisuudet. Metsä- ja puutuoteteollisuuden merkitys ja asema Saha- ja höyläysteollisuuden kehitys ja rakenne 19

Saha- ja höylätavaratuotteet ja laadut, käyt- Kuivumisnopeuteen vaikuttavat tekijät tökohteet Puutuoteteollisuus 2. 2002: Sahatavaratuotanto. Kuivauskaavat ja kuivauksen ohjaus Raakapuun käyttö; Metsävarat, puukauppa, Opetushallitus Kuivausmenetelmät puutavaran korjuu Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava erityisesti kamari ja kanavakuivaus Tukkien käsittely sahalla; mittaus, varastoin- Heiskanen, H. 1997: Sahakoneiden vertailu. TKK Kuivausvirheet ja kuivauksen laatu ti Puutekniikan laboratorio Kuivauksen kustannukset Tukkien sahaus ja sahaustavat Opettajan oppimateriaali. Kuivauksen simulointi Sahakoneet ja niiden ominaisuudet Tukkiluokat, arvosaanto, tuoremittojen määritys ja aseteoptimointi Tuoreen ja kuivan sahatavaran käsittely Laatulajittelu ja konenäkölajittelu Sahausprosessin laadunvalvonta, mittatarkkuus Tuotannonsuunnittelu ja myynti Sahan ja höyläämöjen sivutuotteet ja bioenergia Luennot ja harjoitustehtävät 47 h Laboratorioharjoitukset 4 h Yritysvierailut 5 h Omaehtoinen työskentely 49 h Opiskelijan työ yhteensä 107 h EPW0070 Kuivaustekniikka 3op, Drying Technology 3cr Lämpökäsittelyprosessit Opintojaksoon kuuluu teorialuennot ja niitä täydentävät tuntiharjoitukset sekä harjoitustyö (Laatukamarisimulointityö) sekä yritysvierailu. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät tuntiharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Harjoitustyössä tutustutaan kuivauksen simulointiin Laatukamari-kuivaussimulaattorin avulla. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Lajitteluharjoitus) ja 2 yritysvierailua. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 70 %, harjoitustehtävät 15 % ja luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivi- Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kuivauksen perusteet, tärkeimmät kuivausmenetelmät ja lämpökäsittelyprosessin. Opiskelija ymmärtää kuivaukseen laatuun ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa tehdä valintoja eri kuivausmenetelmien väliltä ja osaa valita sopivan kuivausmenetelmän ja kuivauskaavan päästäkseen haluttuun lopputulokseen. Opiskelija hallitsee perusteet kuivauksen simuloinnista. työskentely ohjatuilla harjoitustyötunneilla ja tuntitehtävissä. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suoritetun harjoitustyön avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 % ja suoritettu harjoitustyö 20 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. suus 15 %. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Puun ominaisuudet ja puun kosteus Kuivumisen teoriaa, kuivausolosuhteiden mittaaminen Puuteollisuus 2. 2002. Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus 20

Puuteollisuus 5. 2002. Sahatavaratuotanto. Ope- Puuntyöstömenetelmät ja vaaratilanteiden EPW0230 Puun työstö- ja terätekniikka tushallitus välttäminen 3op, Wood Working and Technology of Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Puuntyöstökoneiden ajokortin suorittami- Wood Crttings Tools 3cr nen Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita Luennot ja harjoitustehtävät 32 h Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit, harjoitusteh- ja laskea oikeat työstöparametrit keskeisissä Simulointiharjoitukset 10 h tävä ja laboratorioharjoitukset (Koneiden käyttö- työstöperiaatteissa ja hionnassa, ottaen huomi- Omaehtoinen työskentely 38 h turvallisuus ja pientuotevalmistus) oon työstöjäljen, ympäristöystävällisyyden ja Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPW0220 Puutuotteiden valmistustekniikka 1 3op, Manufacturing Technology of Wood Products 1 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleisimpiä puusepän koneita tarkoituksen mukaisesti ja turvallisesti. Opiskelija hallitsee turvalliseen työskentelyyn vaadittavat asiat ja Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävän ja aktiivisuuden avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus 20 % ja harjoitustyö 30 %. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Puuntyöstökoneiden ajokortin suorittaminen edellytyksenä suorituksen hyväksymiselle. työstön taloudellisuuden. Opiskelija tuntee puutuoteteollisuuden terät ja hiontakoneet ja niiden terämateriaalit, sekä uusimmat työstöteknologiat. Hän ymmärtää puun ominaisuuden, terägeometrian ja terien rakenteen lastunmuodostuksen ja terien tylsymisen kannalta. Opiskelija hallitsee työstön laadun arviointimenetelmät ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Hän tuntee terähuollon vaatimukset ja osaa pääperiaatteet niiden toiminnoista. kykenee käyttämään koneita itsenäisesti. Opiskelija ymmärtää eri työstömenetelmien, terien ja työstösuuntien mekaniikan ja lastuamisperus- Opettajan oppimateriaali. Työstön teoriaa: työstön peruskäsitteet, lastunmuodostus, leikkuujälki, ja leikkuu- teet. Opiskelija tuntee puusepän koneiden perushuollot ja rakenteet. Opiskelija ymmärtää vaaratilanteiden syntymekanismit ja osaa hahmottaa riskit omassa työskentelyssään. Työstön teoriaa Työturvallisuus, työsuojelu Puuntyöstökoneiden rakenteet ja ominaisuudet Luennot ja harjoitustehtävät 16 h Laboratorioharjoitukset 21 h Omaehtoinen työskentely 43 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h voima Työstöparametrien laskenta Terämateriaalit, terien kuluminen Puuteollisuuden terät; pyöröterät, vannesahat, kutterit, kursot ja jyrsimet Hionta puuntyöstössä, yleiset hiontalait, hiontalajit, hiomakoneet, hiomanauhat Työstötapahtuman analysointi, pinnanlaadun ja työstöparametrien mittaaminen (laboratorioharjoituksia) 21

Puuntyöstöterien terähuolto (laboratoriohar- Luennot ja harjoitustehtävät 32 h Liimausvirheet ja niiden syyt joituksia) Laboratorioharjoitukset 10 h Liimauksen laadunvalvonta Terähuollon ja terien kustannukset Omaehtoinen työskentely 38 h Liimauksen standardit Ympäristöystävällinen puuntyöstö; pöly ja ATEX Vesileikkaus ja lasertyöstö Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPW0250 Puun liimaustekniikka 3op, Wood Bonding 3cr Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Liimaus- Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Työstökokeet ja terähuolto). Opintojaksolla perehdytään puutuotteiden liimauksen teoriaan ja liimoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee liimaukseen vaikut- työ). Laboratorioharjoituksissa perehdytään puun liimaukseen ja liimasauman testaukseen. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suori- tavat tekijät ja liimaustekniikat sekä tuntee lii- tetun harjoitustyön avulla. Kokonaisosaaminen Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoi- mausvirheisiin johtavat tekijät. Opiskelija osaa arvioidaan asteikolla 0-5. Tentti muodostaa ko- tustehtävien ja laboratorioharjoitustyön avulla. valita sopivat liimausmenetelmät ja -aineet eri konaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu käyttökohteisiin ja ottaa huomioon tekniset ja aktiivisuus 20 % ja suoritettu harjoitustyö 20 %. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 50 %, taloudelliset näkökohdat sekä ymmärtää ympä- Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivi- ristön- ja työsuojelun merkityksen. Hän tuntee maksimipisteistä. suus 20 % ja laboratorioharjoitustyö 30 %. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. liimauksen kemiaa ja fysiikkaa. Hän tietää, miten liimaus suoritetaan eri teollisuusprosesseissa. Opiskelija hallitsee liimojen ja liimasauman tutkimisen ja testauksen periaatteet. Koponen, Hannu. 1990. Puutuotteiden liimaus. Espoo: Otatieto. 142 s Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja Puutuoteteollisuus 1. 2002: Tekniset ja taloudel- aihiot. Opetushallitus liset perusteet. Opetushallitus Puutuotteiden liimaus ja sen merkitys Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Puutekniikka 3. 1999: Tuotantotekniikka. Otava Liimauksen teoria ja liimasauman muodos- Opetushallitus Puusta Pitkään, Puutuotteiden suunnittelu ja tuminen Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. valmistus: Sakari Loukkola Ympäristöystävällinen puuntyöstö VTT julkaisu www.vtt.fi/inf/pdf/julkaisut/2001/j849.pdf Opettajan oppimateriaali. Liimausolosuhteet Puuteollisuuden liimat Liimojen luokittelu Liimojen tekniset ominaisuudet ja käyttöturvatiedotteet Liimaustekniikat Teollisuuden liimausprosessit Luennot ja harjoitustehtävät 27 h Laboratorioharjoitukset 15 h Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h 22

EPW0084 Sahatavaran jatkojalostus 1 3op, Futher Prosessing of Sawn Timber 1 3cr Höyläyslaboratoriotyön esittely/aloitus Höyläyslaatu ja -laatuun vaikuttavat tekijät Höyläyksen tuotantokustannukset. Laskutehtäviä Luennot ja harjoitustehtävät 25 h Laboratorioharjoitukset 10 h Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Ulkoverhouslautojen ja sisustuspaneelien teollinen pintakäsittely Omaehtoinen työskentely 45 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h sahateollisuuden jatkojalostusprosessit; lujuuslajittelu, höyläys, höylätavaran pintakäsittely, sormijatkaminen, hallitsee tuotteiden käyttökohteen ja ymmärtää mitä omaisuuksia ja laatuvaatimuksia niille asetetaan. Hän osaa suunnitella, Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Sormijatkos- ja höyläystyöt) EPW0085 Sahatavaran jatkojalostus 2 3op, Futher Prosessing of Sawn Timber 2 3cr lujuuslajitella ja valmistaa sormijatkettua saha- Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tavaraa ja tehdä laadunvalvontakokeet sekä Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoi- sahatavaran jatkojalostuksen mahdollisuudet ymmärtää eri parametrien vaikutukset liitosten tustehtävien ja laboratorioharjoitustöiden avulla. erityisesti liimattujen tuotteiden, kuten liimapuu- lujuuteen. Opiskelija tuntee höyläkoneen raken- rakenteiden, liimalevyjen, sormijatkettu sahata- teen ja osaa tehdä asetteen, laskea oikeat työs- Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 60%, varan, aihioinnin sekä kestopuutuotteiden tuo- töparametrit sekä ymmärtää eri tekijöiden vaiku- ja luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu tantoprosessit ja erilaiset tuotteet. Hän tuntee tukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuu- aktiivisuus 10% ja laboratorioharjoitustyöt 30%. liimapuutuotteet, osaa suunnitella, mitoittaa ja teen. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40% valmistaa liimapuupalkkeja ja tehdä tuotannon Sahatavaran lujuuslajittelu, visuaalinen ja koneellinen Sormijatkostekniikka; laadunvalvonta ja standardit Sormijatkostekniikka. Liitosten valmistus, maksimipisteistä. Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puurakenneliimaus sahatavaran jatkaminen. Petri Pulkkinen TKK 1998 laadunvalvonta ja lujuuskokeita. Hän tuntee toimialan markkinat ja tuotteiden ominaisuudet ja asiakasvaatimukset, osaa soveltaa standardeja laadunvalvonnassa ja tuotetestauksessa. Opiskelija ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. liimaus ja koestus Tehokasta sormijatkamista kirja: Hannu Kananen Höyläämöteollisuus ja höyläystuotteet Lipitsäinen, R.1995:Sahatavaran sormijatkami- Sahatavaran jatkojalostusmahdollisuudet. Höyläystuotteiden valmistus. Höylälinjat nen valmistus ja laadunvalvonta. VTT Puutuotteiden standardisointi Höyläkone ja koneen rakenne ja asetteenteko. Terät. Kursoavan työstön periaatteet. Lasku- Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava Käsittele puuta oikein. 1980: Höyläys. MTA Opettajan oppimateriaali. Koneellinen lujuuslajittelu Sormijatkostekniikan kustannuslaskenta Sahatavaran automaattinen lajittelu ja opti- 23 tehtäviä mointi

Liimapuu; ominaisuudet, tuotteet, rakenne- Lipitsäinen, R.1995: Liimapuun valmistus ja Valmistusjärjestelmät järjestelmät laadunvalvonta. VTT o funktionaalinen, tuotantolinja Liimapuu; valmistus, standardit, laadunval- Lipitsäinen, R.1995:Sahatavaran sormijatkami- o solutuotanto, joutava valmistusjärjes- vonta. Lamellihirret nen valmistus ja laadunvalvonta. VTT telmä Liimapuun lujuuslaskenta Opettajan oppimateriaali. Työvaihekaaviot Liimalevyn valmistus Aihiot ja komponentit Kyllästysmenetelmät, kestopuutuotteet, puunsuojaus Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Liimapalk- Luennot ja harjoitustehtävät 31 h Laboratorioharjoitukset 8 h Yritysvierailut 3 h Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h CNC tekniikka NC ohjelmoinnin perusteet Puuteollisuuden tuotantoautomaatio Konenäkösovellutukset Tuotesuunnittelu Tuottavuus o tuottavuuden mittaus kityö) ja yritysvierailut Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävien ja laboratorioharjoitustyön avulla. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 60 %, ja luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus 10 % ja laboratorioharjoitustyö 30 %. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Liimapuu käsikirja. 2003. Wood Focrs Oy EPH0022 Tuotantotekniikka 3 op, Production Engineering 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee nykyaikaisen tuotantolaitoksen toimintaa ja tuotantotekniikkaa. Opiskelija tuntee puutuotetehtaan valmistusjärjestelmät. Hän tuntee puuteollisuuden tuotantoautomaatio- ja konenäkösovellutukset. Hän ymmärtää valmistusmenetelmien taloudelliset käyttöalueet ja tuotannon kehittäminen merkityksen tuottavuuden parantamisessa. Hän hallitsee tuotantoteknisen suunnittelun perusteet. Hän hallitsee NC tekniikan ja ohjelmoinnin perusteet. Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja niihin liittyvät harjoitustehtävät sekä harjoitustyö. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät tuntiharjoitukset sekä harjoitustyö yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suoritetun harjoitustyön avulla. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 %ja suoritettu harjoitustyö 20 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. (www.svensktlimtra.se/fi/signin/signin.asp) Puurakenneliimaus sahatavaran jatkaminen. Petri Pulkkinen TKK 1998 Tehokasta sormijatkamista kirja: Hannu Kananen Puurakenteet STEP1. 1996. Rakennustieto Oy. Tuotannon kilpailutekijät ja tavoitteet. Tuotannon käsitteet o läpäisyaika Uusi-Rauva, E. 1999: Teollisuustalous Ylöjärvi, Infacs Johtamistekniikka Lapinleimu Ilkka, Kauppinen Veijo ja Torvinen Seppo. 1997. Kone- ja metallituoteteollisuuden 24

tuotantojärjestelmät. WSOY Konepajan tuotanto- The complete illustrated guide to shaping wood, tekniikka. Puusepänteollisuuden toimialan rakenne ja Lonnie Bird 2001 Opettajan materiaali kehitys Puutekniikka 1. Muoto, rakenne ja tekninen pii- Luennot ja harjoitustehtävät 35 h Omaehtoinen työskentely 45 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h Kalusteiden materiaalit, mitoitus ja suunnittelu Puusepäntuotteet tuotekehitys- ja valmistusprojekti Puusepänteollisuuden liitostekniikat. Tuotekehitysprojektin ohjaus rustus Puutekniikka 2. Materiaalit Puutekniikka 3. Tuotantotekniikka Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Opetushallitus Puusta Pitkään, Puutuotteiden suunnittelu ja EPW0260 Puutuotteiden valmistustekniikka 2 5op, Manufacturing Technology of Wood Products 2 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee puusepänteollisuuden tuotteiden rakenteet, käytetyt materiaalit ja pinnoitteet sekä teknisen suunnittelun. Hän ymmärtää puusepänteollisuuden tuotekehitys- ja valmistusprojektin vaati- Puusepänteollisuuden liimaus, taivutus, muotopuristeet Kalvopinnoitus ja viilutus Puusepäntuotteen valmistus Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja projektityö (Puutuotteen valmistuksen suunnittelutyö) sekä laboratorioharjoitukset (Liitostenlujuustyö ja puutuotteen valmistustyö). valmistus: Sakari Loukkola Opettajan oppimateriaali. Luennot ja harjoitustehtävät, projektin ohjaus 30 h Laboratorioharjoitukset 40 h Omaehtoinen työskentely 64 h Opiskelijan työ yhteensä 134 h mukset. Opiskelija hallitsee puusepänteollisuuden liitokset, niiden suunnittelun, valmistuksen ja testauksen. Hän hallitsee perusteet puusepänteollisuuden liimauksesta, muotopuristuksesta, kalvopinnoituksesta ja viilutuksesta. Hän osaa suunnitella laboratorioharjoituksena valmistettavan tuotteen rakenteet ja liitokset sekä tehdä tuotteesta valmistussuunnitelman ottaen huomioon laatuvaatimukset, valmistusmenetelmät, - vaiheet ja valmistuskustannukset sekä osaa Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorioharjoitustyön, projektityön ja laboratoriotyöskentelyn avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Projektityö ja laboratorioharjoitustyö muodostavat kokonaisarvioinnissa 50 %, luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus 10 % ja käytännön työskentely laboratoriotyössä 40 %. EPW0245 Puun pintakäsittely 4op, Wood Coating 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee puutuotteiden pintakäsittelyn perusteet, osaa valita sopivat levitys- ja kuivausmenetelmät ja aineet eri teollisiin käyttökohteisiin ottaen huomioon tekniset ja taloudelliset näkökohdat, ympäristön ja työsuojelun. Hän ymmärtää UV- valmistaa tuotteen käytännössä. Kirjallisuus Woodworking basics, Peter Corn 2003 The complete illustrated guide to furniture and telalinjan säätöparametrien, esikäsittelyn ja pintakäsittelyainetyypin vaikutuksen pinnoitteen teknisiin ominaisuuksiin sekä osaa mitata niitä ja 25 cabinet construction, Andy Rae 2001 soveltaa laadunvalvonnassa. Hän tuntee pintakä-

sittelyaineiden kemialliset ja fysikaaliset perus- Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 60 %, hyödyntäen tuotestandardeja ja -testejä sekä teet, maalien ja lakkojen rakenteet ja ominai- luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivi- suunnittelemaan valmistusta ja laskemaan val- suudet sekä eri tekijöiden vaikutukset pintakäsit- suus 10 % ja laboratorioharjoitustyö 30 %. Ko- mistuskustannuksia. Lisäksi opiskelija ymmärtää telyvirheisiin ja -kustannuksiin. keissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % rakennuspuusepänteollisuuden markkinat, alan Pinnoituksen yleiset edellytykset, materiaaliominaisuuksien vaikutus, puupinnan esikäsittely. maksimipisteistä. Kirjallisuus Koponen, Hannu. 1988.Puutuotteiden pinnoitus. Espoo: Otakustantamo. 127 s keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet. Lisäksi opiskelija tutustuu muihin rakennuspuusepäntuotteisiin seminaariesitelmien kautta. Pinnoitusaineet: hapettumalla kuivuvat, AkzoNobel Puun teollinen pintakäsittely fysikaalisesti kuivuvat, kemiallisella reaktiol- Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja Rakennuspuusepänteollisuuden laatu, liike- la. aihiot. Opetushallitus toiminta ja markkinat Pinnoitusaineet: Vesiohenteiset ja UV- Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Ikkunat, ovet, portaat ja parketit kovettuvat pintakäsittelyaineet Opetushallitus o tuotetyypit, rakenteet, Pintakäsittelyn esivalmistelut ja työturvalli- Opettajan oppimateriaali. o toiminnalliset ominaisuudet, standardit suus, käyttöturvallisuustiedotteet, VOCdirektiivi Pintakäsittelyaineiden levitysmenetelmät Pintakäsittelyaineiden kuivausmenetelmät Pintakäsittelyn kustannukset Pintakäsittelyvirheet Pinnoitetun pinnan ominaisuudet ja mitta- Luennot ja harjoitustehtävät 30 h Laboratorioharjoitukset 12 h Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h ja tuotetestaus o tuotteiden valmistus ja valmistuskustannukset Kalusteiden materiaalit ja rakenne ja suunnittelu Kalusteiden ominaisuudet ja testaus. Naulalevyrakenteet, kattoristikot. usmenetelmät, laadunvalvonta Ulkoverhouslautojen pintakäsittely EPW0130 Rakennuspuusepänteollisuus 4op, Products of Building Joinery Industry 4cr Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä seminaariesitelmä ja 2 yritysvierai- Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Pintakäsittelytyö). Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävien ja laboratorioharjoitustyön avulla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuspuusepäntuotteiden (ikkunoiden, ovien, kalusteiden, portaiden, parkettien sekä NRristikoiden) rakenteet ja niiden merkityksen ominaisuuksien ja toiminnan kannalta. Hän pystyy suunnittelemaan ja mitoittamaan tuotteita ja lua. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävien ja seminaarityön avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus 26

10 % ja seminaarityö 30 %. Kokeissa suorituk- ja NC-ohjelman asetuksen ja ymmärtää miten sen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. NC-työstökoneella suoritetaan ohjelman testiajo Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Kirjallisuus Koponen, H., Rakennuspuusepänteollisuus Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden val- ja työkappaleen koneistus. Numeerisilla työstökoneilla valmistetaan puusepänalan käyttämiä osakomponentteja. Laboratorioharjoitukset ja ohjaus 35 h mistus. Toimialaraportti 12/2007 Omaehtoinen työskentely 45 h Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. NC-työstökoneet, niiden rakenteet ja oheis- Opiskelijan työ yhteensä 80 h Opetushallitus Laitinen Eero. 1995. Teollinen puurakentaminen. Rakennustieto. Helsinki. Sivut 105 147. laitteet NC-ohjauksen rakenne ja toimintaperiaate Koneistuskeskuksen ohjelmointi ERA0026 CAD-perusteet 3op, Basics of computer aided design 3cr Ikkunakäsikirja 2004, Rakennusteollisuus RT ry Puutuotetoimiala Opettajan oppimateriaali. Luennot ja harjoitustehtävät 30 h NC-työstökoneen käyttö Numeerisen g-koodiohjelman sekä ali- ja parametriohjelman laadinta Terätekniikka Opetusjärjestelyt Teoriaopetus ja teoriaa syventävät ohjelmointi- Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietokoneavusteiseen suunnitteluun liittyvät yleiset periaatteet ja piirustusstandardit. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan rakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen. Yritysvierailut 4 h Seminaariesitelmät 8 h Omaehtoinen työskentely 65 h Opiskelijan työ yhteensä 107 h EPW0182 NC-koneistus 3op, NCmachining 3cr ja NC-työstökoneella suoritettavat koneistusharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijat valmistavat puusepänalan tuotteen tai osakomponentin. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet CAD-järjestelmän työskentely-ympäristön ja perusasetusten hallinta teknisten piirustusten laatiminen CADohjelmistolla Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee NCtyöstökoneen rakenteen ja ohjauksen toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa laatia NC-ohjelman koneistuskeskuksella valmistettavan kappaleen koneistukseen ja ymmärtää numeeriseen muotoon kirjoitetun ohjelman sisällön. Hän osaa Suoritustapa ja arviointi Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Opintojakson suoritus arvioidaan ohjelmointi- ja koneistusharjoitusten ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja sekä itsenäisesti suoritettavia harjoitustehtäviä. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. Oppimista täydentävät alakohtaiset sovellusesimerkit. 27 toteuttaa NC-koneistuksen työkalu-, työkappale-

Puusepäntuotteen suunnittelu 3D mallinnuk- EKZ0001 Projektinhallinta 3op, Basics Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoi- sen avulla of Project Management 3cr tustehtävien avulla. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 80 %, harjoitustehtävät 20 %. Harjoitustehtävistä on laadittava vähintään 80%. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Komponenttikirjastojen luonti ja käyttö Mittataulukolla ohjattava kokonaisuus Valmistus-, osa- ja kokoonpanokuvien teko Koneenpiirustuksen perusteet Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit, harjoitusteh- Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee projektityöskentelyn perusteet. Opiskelija tuntee projektin määritelmän ja suunnittelun ja ohjauksen merkityksen yrityksissä tapahtuvissa projekteissa. Hän hallitsee projektin organisoinnin ja täviä ja laajempi puutuotesuunnittelutehtävä. sen elinkaareen liittyvien kustannusten laskemi- AutoCAD-perusteet- opintomoniste. EPW0305 Tietokoneavusteinen suunnittelu 4op, Computer Aided Design 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee Vertex/Solidworks tyyppisen 2D/3D mallinnuksen perusteet. Opiskelija osaa tehdä erilaisia 3D muotoja, joista hän osaa yhdistää kokoonpanossa toimivan kokonaisuuden. Opiskelija ymmärtää parametrisen suunnittelun perusteet ja ymmärtää miten piirretään malli jota voidaan muokata mittataulukolla ilman että itse piirustukseen tehdään muutoksia. Opiskelija saa käsityksen koneenpiirustuksesta ja siinä käytetyistä piirustustekniikoista ja merkinnöistä. Opiskelija osaa arkistoida tekemiään malleja ja käyttää valmiiksi arkistoituja komponentteja osana suunnittelua. 2D piirtämisen perusteet 3D piirtäminen Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävän ja aktiivisuuden avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Koe muodostaa kokonaisarvioinnissa 50 %, luennoilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus 20 % ja harjoitustyö 30 %. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. 1. Opettajan oppimateriaali. 2. G4 Ohjelman tutoriaalit 3. Pere, Aimo: koneenpiirustus 1 Luennot ja harjoitustehtävät 52 h Omaehtoinen työskentely 55 h Opiskelijan työ yhteensä 107 h sen sekä kustannusten ja resurssien käytön suunnittelun ja ohjauksen. Opiskelija tietää riskianalyysin merkityksen ja osaa soveltaa tietokoneavusteisia projektinhallintaohjelmia tehdessään projektiaikatauluja. Johdatus projektitoimintaan Projektin organisointi ja käynnistys o tehtävät projektiorganisaatiossa o projektisuunnitelman sisältö Projektin vaiheistus ja ositus Projektin aikataulutus Projektin resurssiohjaus ja resurssilaskenta Projektin kustannusohjaus Tietokoneavusteinen projektisuunnittelu Riskien hallinta projektissa Projektin johtaminen o viestintä ja tiedottaminen o ajankäytön hallinta Projektin päättäminen 28 Parametrinen suunnittelu

asiakkaan tarpeen, muuntaa sen spesifikaatioik- työnä toteutettavan kuvitellun tuotteen tuoteke- Teoriaopetus ja aluetta syventävät tuntiharjoi- si, laatia luonnoksia ja valita luonnoksista paras hitysprosessissa. tukset sekä harjoitustyönä tehtävä projektisuunnitelma yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi ja asioita opiskellaan projektiryhmissä. Tietokonepohjaisilla projektinhallintaohjelmilla tehdään projektisuunnitelman aikataulusuunnittelu. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suoritetun harjoitustyön avulla. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 % ja suoritettu jatkokehityksen kohteeksi. Opiskelija osaa arvioida tuotteen kustannusrakenteen konseptisuunnitteluvaiheesta alkaen, tiedostaa tuotteen arkkitehtuurin ja tuoterakenteen merkityksen tuotannon kannalta sekä ymmärtää käytettävyyden ja teollisen muotoilun merkityksen. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tuotekehitysprojektin. Opiskelija tuntee ja osaa soveltaa tyypillisimpiä ongelmanratkaisumenetelmiä tuotekehitysprosessissa. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävien ja suoritetun harjoitustyön avulla. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 % ja harjoitustyö 20 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. harjoitustyö 20 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja, 5.painos, 2008. Opetuksen yhteydessä jaettava kurssimateriaali. Luennot ja harjoitustehtävät 35 h Omaehtoinen työskentely 45 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPW0152 Tuotekehitys 3op, Product Development 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tuotekehitysprosessin vaiheet, osaa kartoittaa Tuotekehitystoiminnan merkitys tuotantoyrityksessä Tuotestrategia ja tuoteohjelman suunnittelu Tuotekehitysprosessi Luovuus ja tuotekehitys Tuotteen spesifiointi Tuotekehitysprojekti Teollinen muotoilu Keksintöjen suojaaminen Tuotekehitystoiminnan investointi ja rahoitussuunnittelu Tuotekehityshankkeen riskienhallinta Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä harjoitustyönä tehtävä tuotekehitysprosessi. Teoriaopetus ja harjoitustehtävät sekä teoriaa syventävä harjoitustyö yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ryhmä- Luennot ja harjoitustehtävät 42 h Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h EKG0032 Tuotannonohjaus 4op Production Control 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perusvalmiudet tuotanto- ja materiaalitoimintojen suunnittelu- tai johtotehtäviin ja osaa organisoida tuotantotoimintaa ja valita sopivat valmistusjärjestelmät erityyppisiin tuotannollisiin yrityksiin. Opiskelija tuntee materiaalinohjauksen perusteet: ABC- analyysin, tuoterakenteet, tarvelaskennan, tilausjärjestelmät, varastotasojen optimoinnin ja tilausten ja varmuusvaraston 29

suunnittelun yrityksen kysynnän perusteella sekä o Tasoitettu tuotanto palveluasteen ja tason määrityksen. Opiskelija o Karkea- ja hienosuunnittelu Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa. Opetuksen ymmärtää tuotannon kehittämisen työkaluja, o Liukuva suunnittelu yhteydessä jaettava ajankohtainen materiaali. kuten JOT ja LEAN toimintatapa sekä toimitusketjun hallinnan ja prosessiajattelun tuotantoketjussa. o o o Tuoterakenteet Laadullinen modulointi Materiaalin hankinnan suunnittelu EKG0050 Laatutekniikka 3op, Quality Engineering 3cr Tuotantotoiminnan tavoitteet yrityksessä ja valmistusmuodot o Yksittäistuotanto o Sarjatuotanto o Prosessituotanto Valmistusjärjestelmät o Paikallinen järjestelmä o Funktionaalinen tuotanto o Tuotantolinja o Valmistusjärjestelmänä toimiva tuotantoryhmä o Tuotantosolu Materiaalin ohjauksen perusteet o ABC-analyysi o tilauspistemalli o Optimaalinen hankintaerä o Käyttövarasto o Varmuusvaraston määritys o Palvelutaso Tuotannon kehittäminen o Tuotteiden läpimenoajat o Ohut materiaalivirta (LEAN-ajattelu) o Toimitusketjun hallinta o Tuotannon ajattelu prosessina o Tuotannon tietojärjestelmät Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa keskeisimmät laadunseurantatyökalut koneteollisuudessa. Opiskelija tuntee jatkuvan parantamisen menettelyt ja osaa soveltaa niitä kokonaisvaltaisesti yritykseen sekä tietää laatujohtamisen (Total Quality Management) prosessin. Tuotantotoiminnan alueella opiskelija pystyy soveltamaan tilastollista laadunohjausta ja pystyy tekemään tarvittavat laadunseurantakortit ja soveltamaan tietotekniikkaa edelleen korttien kootun tiedon analysointiin. Opiskelija tuntee laatustandardien ISO9000 perusasiat ja merkityksen yrityksessä. o Joustava valmistusjärjestelmä (FMS) o Prosessiteollisuuden jatkuva valmistusjärjestelmä Tuotannon ja tuotannonohjauksen tavoitteet o Toimitusaika o Laadun kehittäminen o Tuottavuuden kohottaminen o Toimitusvarmuus o Kapasiteetin hyödyntäminen ja varastojen minimointi o Juuri oikeaan tarpeeseen tuotanto (JOT) Tuotannon suunnittelu o Imu- ja työntöohjaus Teoriaopetus ja teoriaa syventävät ryhmätyöharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijoiden omaehtoinen työskentely ryhmissä. Opintojaksoon kuuluu luento- sekä harjoitustunnit sekä etätehtävät. Suoritustapa ja arviointi Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla sekä tuntiaktiivisuuden perusteella. Jatkuva parantaminen yrityksessä Laatustandardit ISO 9000 Laatugurujen oppeja Lean Management Japanilaiset laatuopit Laatujohtaminen (Total Quality Management) Tarkistuskortit Tuotannon seuranta Prosessien seuranta Pareton analyysi 30

20-80-sääntö Seuraukset ja syyt Paretokuvajassa Nortonin menetelmä Histogrammit laadun seurannassa Miten histogrammeja luetaan Normaalijakauma ja sen ominaisuudet Hajontadiagrammit Korrelaatiokerroin tuotannon seurannassa Valvontakorttityypit Prosessin analysointi ja ohjaus Laatutyökalujen kokonaisvaltainen käyttö tuotannon analysointiin ERB0012 Talon suunnittelun perusteet 6op, Basics of Building Design 6cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laajasti eritoten pientalon suunnitteluun kuuluvia perusasioita. Hänellä on käsitys talonrakennushankkeen kulusta sekä arkkitehtuurin historiasta. Hän tietää pientalon pää- ja työpiirustusten sisällön ja osaa luonnostella ne. kolme harjoitustyötä. Yksi niistä on laaja ja kaksi suppeaa. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opetusmoniste. ERT0003 Pientaloharjoitukset 3op, Small House Design Exercises 3cr Suoritustapa ja opetusjärjestelyt Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustyötunnit sekä laadun kehittämiseen liittyvä etätehtävä. Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen ja harjoitustöiden perusteella. Tuntiaktiivisuus muodostaa myös osan arvioinnista. Luento-opetus ja ryhmittäin tehtävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen tietojen hakeminen laatutekniikan alalta ja tietojen soveltaminen harjoitustöiden teossa. Kokonaisarviointi muodostuu kokeesta, ryhmätöistä ja henkilökohtaisesta tuntiaktiivisuudesta. Luentomonisteet. Hitoshi Kume: Laadun parantamisen tilastolliset menetelmät; Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) 1998 tai uudempi painos. Rakennusalan organisaatiot ja tietolähteet Talonrakennushanke Rakennuspiirustukset Rakennuslainsäädäntö Pinta-ala- ja tilavuuslaskut Rakennusaineet Pientalon rakenteet Energiatalous U-arvolaskut Kosteus Sisäilmasto Palomääräykset ja ääneneristys Arkkitehtuurin historia Julkisivusuunnittelu ja rakennuksen sovittaminen ympäristöönsä Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja sekä harjoitustöitten ohjaustunteja. Ohjattavat työt ovat Pientaloharjoitukset-opintojaksoon kuuluvat Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia pientalon tietomallin ja tuottaa mallista rakennuslupa- ja työpiirustukset. Opiskelija ymmärtää tontin käyttösuunnittelun, rakennussuunnittelun ja detaljisuunnittelun yleisperiaatteet. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan rakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen. luonnossuunnittelu tontin rakennusoikeuden käytöstä tietomallinnuksen periaatteet REVITohjelmistolla tietomallin perusobjektit; kantavat ja runkoa täydentävät rakennusosat rakennuslupa- ja työpiirustusten tuottaminen mallista pientalon rakenneleikkausten suunnittelu esittelypiirustus jostakin huonetilasta 31

maaston mallinnus Tasovoimasysteemi ERV0023 Lujuusoppi 1 3op, Mechanics Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja sekä itsenäisesti suoritettava harjoitustehtävä. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. Oppiminen täydentää Talonrakennuksen perusteet- kurssissa opittuja talonsuunnittelun perusteita. Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustyön perusteella. Lähiopetustunneista on kuunneltava vähintään 80%. REVIT- opintomoniste. Jäykän kappaleen tasostatiikka Voimasysteemin yhdistäminen Tasapaino Tukireaktiot, leikkausvoima- ja taivutusmomentti Painopiste Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. of materials 1 3cr Opiskelija osaa kimmoteoriaan perustuvan lujuusopin kantavien rakenteiden mitoituksen pohjaksi. Lujuusopin peruskäsitteet ja rakenteiden mitoitusmenetelmien perusteet. Erilaiset materiaalimallit. Normaalijännitys ja normaalijännityksen aiheuttama muodonmuutos. Jännitysvenymäpiirros, Hooken laki. Rakenteen vetoja puristusmitoitus. Puhdas leikkausjännitys ja sen aiheuttama muodonmuutos. Rakenteen leikkausmitoitus. Taivutusjännitykset ja taivutuksen aiheutta- ERV0013 Statiikka 3op, Statics 3cr Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- ma muodonmuutos. Sauvarakenteen taivutusmitoitus. tävien avulla. Leikkausjännitys taivutuksen yhteydessä ja Opiskelija tuntee partikkelin ja jäykän kappaleen sen aiheuttama muodonmuutos ja mitoitus statiikan perusteet sekä osaa ratkaista yksinkertaisten rakenteiden tasapainotehtäviä vapaakappalekuvien avulla. Opiskelija osaa ratkaista palkkien ja palkkirakenteiden tukireaktiot sekä määrittää yksinkertaisen staattisesti määrätyn palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttikuvion. Opis- Hannu Outinen, Statiikka tekniikan opiskelijoita varten, osa 1, Pressus Oy. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Yhdistetyt jännitykset (veto/puristus+taivutus). Stabiiliusilmiöt eri rakenteissa (nurjahduskiepahdus-lommahdus). Kaatumistarkastelut Rakenteiden koekuormitukset laboratoriossa kelija on tutustunut palkkien laskennassa käytettävän tietokoneohjelman toimintaan. Partikkelin statiikka Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta- 32

vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu NR-ristikkoyläpohjan jäykistys, stabiliteetti ja tuntee elementtirakentamisen rakenteet ja opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla ja nurjahdustuenta tuotteet. Opiskelijalla on käsitys elementtien laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä harjoitustyö. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu kuljetuksesta ja työmaatekniikoista. Opiskelija osaa suunnitella puurunkorakenteisenpientalon elementtikokonaisuuden, laskea kokonaisuudelle hinnan ja tuottaa valmistukseen ja asennukseen vaadittavat dokumentit. tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla tävien avulla. laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Lasku- Teollisen puurakentamisen edut ja kilpailu- esimerkit ja harjoitustyö ovat koulutusohjelman valtit Oppikirja, opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ERN0054 Puurakenteiden perusteet 4op, Design of Timber Structures, Basic Course 4cr Opiskelija tuntee rakennejärjestelmien jäykistyksen periaatteet sekä hallitsee pientalojen ja hallirakenteiden mitoituksen. Puutuotteet ja puu rakennusmateriaalina Pientalon runkorakenteet ja niiden dimensioiden mitoittaminen ydinosaamisalueilta. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja harjoitustyönä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Oppikirja, Puuinfo, normit EPW0210 Teollinen puurakentaminen 3op, Methods to Prefabricate Wooden Buildings 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisen puurakentamisen periaatteet ja toimin- Elementti teollisuuden markkinat ja toimijat Elementtitekniikat: avoin puurakenne-, precrt-, platform-, pienelementti-, suurelementti-, tilaelementti-, hirsi-, pilari-palkki ja muut rakennejärjestelmät Esivalmistetut puurakentamisen rakenneosat Kuljetukset ja työmaatekniikat Tilaus-toimitusketjun hallinta Taloteollisuuden koneet ja laitteet, linjasuunnittelu Pientaloteollisuus ja sen markkinointikeinot Valmistuskustannusten laskenta Suurelementti valmistusdokumenttien teko Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävä. Levyjäykistys Puuhallien mastopilarirakennejärjestelmä, jäykistys ja palkkien kiepahdustuenta Puuhallien rakenneosien alustava mitoitus taympäristön. Opiskelijalla on käsitys miten rakentamista voidaan siirtää työmaalta tehtaisiin ja mitä etuja/haittoja sillä saavutetaan. Opiskelija tuntee teollisen puurakentamisen eri valmistusmenetelmät ja niiden valmiusasteen. Opiskeli- Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, harjoitustehtävän ja aktiivisuuden avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 40 %, luen- 33

noilla ja harjoitustehtävissä osoitettu aktiivisuus Lastulevyn ja kuitulevyn valmistusprosessi 10 % ja harjoitustyö 50 %. Kokeissa suorituksen Opintojakson suoritus arvioidaan suoritettujen MDF-levyn valmistusprosessi hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. esitelmien ja ryhmätöinä tehtävien harjoitustöi- Levytuotteiden pinnoitus Opettajan oppimateriaali. den avulla. Laadunvalvonta Luennot ja harjoitustehtävät 42 h Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja harjoitustehtävät sekä laboratorioharjoitukset (Vanerin valmistus ja pinnoitustyöt) ja yritysvierailu. Omaehtoinen työskentely 38 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h Lähiopetus ja ohjaus 35 h Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoi- EPW0015 Puun materiaaliopin jatkokurssi 3op, Wood as a Raw Material, Advanced Course 3cr Perehdytään puuyhdistelmätuotteiden kehittämi- Omaehtoinen työskentely 45 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPW0095 Puulevytekniikka 4op, Woodbased Panel Technology 4cr tustöiden avulla. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 50 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 %ja suoritettu harjoitustyö 30 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. seen ja puun modifiointiin. Syvennetään tietämystä materiaalien ja rakenteiden testauksesta. Perehdytään tuotteiden palo-ominaisuuksien testaukseen ja kehittämiseen. Kurssin sisältö muotoutuu vuosittain eri aihepiirien ympärille rakennetuista esitelmistä ja tutkimusprojekteista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee levyteollisuuden tuotteet ja niiden aseman Suomessa ja maailmanmarkkinoilla. Opiskelija tuntee tuotteiden valmistustekniikat ja niiden rakenteet. Hän on perehtynyt vaneriteollisuuden valmistusprosessiin ja hallitsee vanerituotteiden laadut ja käyttökohteet. Hän tuntee levyteollisuuden standardit ja hallitsee keskeisimmät testausmenetelmät. Puutuoteteollisuus 4. 2002: Puulevytuotanto. Opetushallitus Koponen, H. 1988: Puutuotteiden pinnoitus. Otakustantamo Opettajan oppimateriaali. Luennot ja harjoitustehtävät 34h Opintojaksoon kuuluu teorialuentoja ja opiskelijoiden esitelmiä sekä ryhmätöinä tehtäviä tutkimusprojekteja. Levyteollisuus toimialana Puulevyjen markkinat ja käyttökohteet Vanerin valmistusprosessi Laboratorioharjoitukset 15 h Omaehtoinen työskentely 58 h Opiskelijan työ yhteensä 107 h 34 Vanerin tekninen laatu

EKG0021 Operatiivinen laskentatoimi arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen Aloituskokoukset yrityksessä 3op, Operational Accounting 3cr hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Projektisuunnitelman laadinta ja aikataulutus Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laskentatoimen merkityksen osana yrityksen toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksentekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan kustannuslajilaskenta kustannus- ja toimintolaskennan perusteet, jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai projektin hinnanasetantaan hinnoittelustrategiat investointilaskennan perusteet budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä suoritettaessa ja erojen analysointi Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantotalous (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali EPW0290 Projekti: tuotekehitys 5op, Project: Product Development 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys tuotekehitysprojektista, sen suunnittelemisesta, toteutuksesta ja raportoinnista. Tuotekehitysprojekti, jossa suunnitellaan, valmistetaan tai testataan joku ajankohtainen rakennustuote alan yritysten tai muiden toimeksiantojen perusteella. Opiskelija tuntee projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät, ja osaa soveltaa niitä tuotekehityksessä. Opiskelija osaa laatia projektisuunnitelman, väli- ja loppuraportin, sekä muut suunnitteluun liittyvän teknisen dokumentoinnin. Projektityön aihepiiri määräytyy toimeksiantajan ja oman syventymishalukkuuden mukaan. Työn määrä säännöstellään projektiryhmän koolla. Projektitöiden sopiminen Projektisuunnitelman sisältö Projektin riskit Projektisuunnitelman suullinen esittely ja hyväksyminen Projektin väliraportin (Tutkimus/testaus/kehittämis/valmistussuunnitelm an ) laadinta Projektin tulosraportin laadinta ja esittely tilaajalle Projektin päättäminen Projektin onnistumisen arviointi ja loppuraportti Opetusjärjestelyt Opintojaksolla toteutetaan ryhmätyönä joko teollisuuden tai oppilaitoksen antama tuotekehitysprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön tuotekehityksen opintokokonaisuuteen liittyvissä opintojaksoissa rakennettu osaaminen. Opintojakso muodostuu pääosin opiskelijan omasta työstä. Työn edistymisen seuranta ja ohjaus tapahtuu viikoittain lähiopetuksen yhteydessä suoritetuissa katselmoinneissa. Projektiopetus ja työskentelytilaajan kanssa yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen ja ohjattu työskentely projektityötunneilla, itsenäinen työskentely ja toiminta tilaajan kanssa. Suoritustapa ja arviointi Opintojaksoon kuuluu projektityötunnit ja projektiryhmän itsenäisen työn lisäksi projektin koordinointiin ja kokouksiin liittyvät tunnit. Opinto- 35

jakson suoritus arvioidaan lähiopetuksessa osoi- muut suunnitteluun liittyvän teknisen dokumen- neilla, itsenäinen työskentely ja toiminta tilaajan tetun aktiivisuuden projektin raporttien, esitelmi- toinnin projektin. Projektityön aihepiiri määräy- kanssa. en ja teknisen dokumentoinnin avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. tyy toimeksiantajan ja oman syventymishalukkuuden mukaan. Työn määrä säännöstellään projektiryhmän koolla. Suoritustapa ja arviointi Opintojaksoon kuuluu projektityötunnit ja projektiryhmän itsenäisen työn lisäksi projektin koor- Pelin Risto. 2008. Projektihallinnan käsikirja. dinointiin ja kokouksiin liittyvät tunnit. Opinto- Projektijohtaminen Oy Risto Pelin. Projektitöiden sopiminen jakson suoritus arvioidaan lähiopetuksessa osoi- Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Projektisuunnitelman sisältö tetun aktiivisuuden projektin raporttien, esitelmi- Lähiopetus, ohjaus ja palaverit 56 h Omaehtoinen työskentely 78 h Opiskelijan työ yhteensä 134 h EPW0280 Projekti: tutkimus/tuotanto 5op, Project: Research/Production 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija on kokonaisvaltainen käsitys puutuoteteollisuusyrityksen tuotantoon tai puutuotteisiin ja/tai niiden materi- Aloituskokoukset yrityksessä Projektisuunnitelman laadinta ja aikataulutus Projektin riskit Projektisuunnitelman suullinen esittely ja hyväksyminen Projektin väliraportin (Tutkimus/testaus/kehittämis/valmistussuunnitelm an ) laadinta Projektin tulosraportin laadinta ja esittely tilaajalle Projektin päättäminen Projektin onnistumisen arviointi ja loppuraportti en ja teknisen dokumentoinnin avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Pelin Risto. 2008. Projektihallinnan käsikirja. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Lähiopetus, ohjaus ja palaverit 56 h Omaehtoinen työskentely 78 h Opiskelijan työ yhteensä 134 h aaleihin liittyvästä suunnittelusta-, kehittämisestä- ja tutkimustehtävistä, niiden vaiheista ja toteutuksesta. Opiskelija ymmärtää projektin tavoitteiden saavuttamisen tärkeyden sekä hyvän projektisuunnitelman ja tulosraportin tekemisen merkityksen. Hän oppii pitämään yhteyttä asiakkaaseen ja saa käsityksen ohjausryhmätyöskentelystä. Opiskelija osaa soveltaa puutuotantotekniikan ammattiainesiin liittyvää tietoutta toimeksiantajan projektissa, ja osaa laatia projektisuunnitelman, väli- ja loppuraportin, sekä Opetusjärjestelyt Opintojaksolla toteutetaan ryhmätyönä joko teollisuuden tai oppilaitoksen antama tuotantoon tai tuotteeseen liittyvä projekti. Opintojakso muodostuu pääosin opiskelijan omasta työstä. Työn edistymisen seuranta ja ohjaus tapahtuu viikoittain lähiopetuksen yhteydessä suoritetuissa katselmoinneissa. Projektiopetus ja työskentelytilaajan kanssa yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen ja ohjattu työskentely projektityötun- EPW0113 Tehdassuunnittelu 4op, Plant Layout Planning 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee puuteollisuustehtaan ja sen tuotantojärjestelmien suunnittelun tekniset ja taloudelliset periaatteet. Hän tuntee investointiprojektin systemaattiseen läpiviennin ja hallinnan vaiheet. Opiskelija osaa laatia tuotantojärjestelmän layout luonnoksia, kustannusarvioita ja investointilaskelmia. 36

Opetusjärjestelyt, sisältö ja suoritustapa Opiskelijan työ yhteensä 107 h Opetusjärjestelyt Ryhmäprojektina tehtävässä harjoitustyössä opiskelija tutustuu käytännössä tuotantojärjestelmän suunnitteluun ja layout luonnosten laa- EPW0186 CAM-ohjelmointi 3op, CAMprogramming 3cr Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijat koneistavat moniakselityöstöjä. Oppimi- dintaan sekä kustannusarvioiden ja investointilaskelmien tekemiseen. Ryhmän tehtävänä on selvittää, miten tuotetta valmistetaan, mitä koneita täytyy investoida, mikä on tuotannon paras layout, mitä tuotanto maksaa, millaisilla määrillä tuotanto on kannattavaa ja miten tuote markkinoidaan. Tuotanto toteutetaan perustamalla uusi tuotantolinja koko tuotteen valmistamiseen tai osa tuotteesta teetetään alihankinta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia tietokoneavusteista CAD/CAM-ohjelmointia käyttäen NC-ohjelman koneistuskeskukselle. Opiskelija hallitsee koneistettavan osan 2D- ja 3Dgeometrian siirron NC-ohjelmointijärjestelmään, osaa muodostaa koneistuksen työstöradat ja määrätä niiden suoritusjärjestyksen, ja hallitsee työstöratojen simuloinnin, tarkastamisen ja muokkaamisen. Hän osaa valita koneistuksen sessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Suoritustapa ja arviointi Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Opintojakson suoritus arvioidaan ohjelmointi- ja koneistusharjoitusten ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan tunneilla esitetyn aktiivisuuden ja ryhmätyönä suoritetun harjoitustyön avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5 työvaiheisiin sopivimmat työkalut, ja tietää miten koneistettava kappale kiinnitetään. Hän tuntee tietokoneavusteisen CAD/CAM-ohjelmoinnin terminologian ja ymmärtää ohjelman dokumentoinnin ja arkistoinnin merkityksen. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laboratorioharjoitukset ja ohjaus 35 h Koponen, H.1988: Tehdassuunnittelu mekaanisessa metsäteollisuudessa. Otakustantamo Puuteollisuus 2. 2002. Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puuteollisuus 3. 2002. Puusepänteollisuus. Opetushallitus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Lähiopetus ja ohjaus 42 h 2D- ja 3D -geometrian laatiminen ja siirtäminen CAM-ohjelmaan Työstöratojen muodostaminen, simulointi, tarkastaminen ja muokkaaminen Postprosessointi ja ohjelman siirto NCtyöstökoneelle 3- ja 4-akselityöstö 5-akselityöstö NC-ohjelman dokumentointi ja arkistointi Omaehtoinen työskentely 45 h Opiskelijan työ yhteensä 80 h EPH0012 Koneautomaatio 4op, Machine Automation 4cr Tavoiteet Opiskelija ymmärtää opintojakson suoritettuaan pneumatiikan käyttömahdollisuuksista koneautomaatiossa. Opiskelija osaa suunnitella, mitoittaa, simuloida ja kytkeä yksinkertaisia pneumaattisia työkiertoja. 37 Omaehtoinen työskentely 65 h

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa to- Suoritustapa ja arviointi Kunnossapidon menetelmät teuttaa sekvenssiohjauksen eri toteutustavoilla. Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen lisäksi o ennakoiva kunnossapito Opiskelija osaa käyttää ja ohjelmoida askeltavaa pakolliset laboratoriotyöt sekä kolme henkilökoh- o korjaava kunnossapito ja ohjelmoitavaa logiikkaa. Opiskelija osaa eri taista harjoitustyötä. Harjoitustöissä suunnitel- o parantava kunnossapito tapoja laatia ohjelmoitavan logiikan ohjelma. laan, simuloidaan, ohjelmoidaan ja kytketään Kunnossapidon organisointi Opiskelija osaa turvallisesti kytkeä ohjauslait- erityyppisten järjestelmien ohjauksia eri toteu- Kunnossapidon kannattavuus ja tehokkuus teen, anturit, toimilaitteet ja venttiilit toimivaksi tustavoilla. Kaksi välikoetta tai tentti ja pakolliset Kokonaisvaltainen kunnossapito kokonaisuudeksi. laboratoriotyöt ja henkilökohtaiset harjoitustyöt o käynnissäpitoselvitykset Loogisten funktioitten erilaisia toteutustapo- muodostavat arvioinnin perustan, työt vastaavat arvostelussa yhtä koetta. Kunnossapidon tietojärjestelmät ja Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja niihin liitty- Pneumatiikan komponentit Fonselius J., Korhonen J., Saarineva J., Pekkola vät harjoitustehtävät sekä harjoitustyö ja yritys- Sekvenssiohjauksen suunnittelu K. Pneumatiikka vierailu. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät tun- Pneumaattisen järjestelmän mitoitus Siemens S7 laite-esitteet tiharjoitukset sekä harjoitustyö yhdistetään jous- Releohjauksen suunnittelu Muut laite-esitteet ja kytkentäohjeet tavaksi kokonaisuudeksi Ohjelmoitavan logiikan ohjelmien ratkaisutapoja Ohjelmoitavan logiikan ohjelmointi ja kytkentä Järjestelmän vianhakua Opetusjärjestelyt Teoriaopetus ja pakolliset ryhmätyöt laboratoriossa yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi. Oppilaan on osattava kytkeä teoriaopetuksessa piirrettyjä ja FluidSim PV-ohjelmalla simuloituja kaavioita toimiviksi kytkennöiksi. Kytkennöissä ohjauksena voi olla pneumaattinen toteutus, reletoteutus, askeltava tai ohjelmoitava logiikka. On opittava etsimään kytkentöjen vikoja sekä noudattamaan turvallisia työtapoja. EKQ0032 Kunnossapito 3op, Maintenance 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kunnossapidon perusteet ja hallitsee ennakoivan ja korjaavan kunnossapidon menettelyt. Opiskelija tuntee kunnossapidon tunnusluvut ja strategiat. Hän hallitsee kunnonvalvonnan tekniikat ja tulosten tulkinnan sekä osaa laatia kunnossapitoja ennakkohuoltosuunnitelmia. Opiskelija tietää kokonaisvaltaisen kunnossapidon merkityksen ja osaa keinoja käyttövarmuuden parantamiseen. Kunnossapidon merkitys Kunnossapidon tunnusluvut ja strategiat Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suoritetun harjoitustyön avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Tentti muodostaa kokonaisarvioinnissa 60 %, luennoilla osoitettu aktiivisuus 20 % ja suoritettu harjoitustyö 20 %. Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Jorma Järviö, Kunnossapito, Kunnossapitoyhdistys Puutuoteteollisuus 1, tekniset ja taloudelliset perusteet Puutekniikka 3, tuotantotekniikka Opettaja oppimateriaali 38

tapahtumapohjainen ohjelmointi reaaliaikai- osaa suunnitella rakennukselle kantavan raken- suusvaatimuksin (eli laite toimii ympäristös- nejärjestelmän ja laskea rakenneosien kuormi- Luennot ja harjoitustehtävät 28 h tä tulevien ärsykkeiden, mittaustietojen, pe- tukset. Opiskelija tuntee rakennesuunnittelua Omaehtoinen työskentely 52 h rusteella ja ottaa ne huomioon annettua teh- koskevan normiohjauksen periaatteet. Opiskelija Opiskelijan työ yhteensä 80 h tävää, esim. tavarankuljetus, suorittaes- osaa tulkita työmaalla käytettäviä piirustuksia ja EKN0052 4cr Robotiikka 4 4op, Robotics saan) etämonitorointi ja -ohjaus työselityksiä sekä cad-pohjaisia suunnitelmia. Opintojakson tavoitteena on oppia käyttämään mikrokontrollereita tai vaihtoehtoisesti USBväylään liitettäviä tiedonkeruu- ja ohjausmoduleita robotiikkaan liittyvien antureiden avulla tehtävissä mittauksissa ja robotiikkaan liittyvissä ohjauksissa. Tavoitteena on myös projektiluontoisen työn suunnittelu- ja raportointitaitojen kehittäminen. Suoritustapa Opintojakso muodostuu projektityöstä, joka tehdään pienryhmissä. Työn aihe, laajuus ja eteneminen suunnitellaan ja raportoidaan ryhmäkohtaisesti. Arvosana määräytyy tehtävien harjoitusten, projektin vaativuuden ja projektiraportin perusteella. Rekennesuunnittelutehtävät ja suunnitteluprosessin kulku Rakentamisen normiohjaus, määräysten ja ohjeiden sitovuus, suunnittelijan pätevyys Rakennuksen runkojärjestelmät ja kantavat rakenneosat Rungon valintaan vaikuttavat tekijät Runko rakennustyypin ja rakennusmateriaalin mukaan Kuormien siirtyminen rakennusosalta toiselle Anturit infrapuna ultraääni kosketus konenäkö kiihtyvyys kompassi Ohjaukset DC-moottori (PWM) servomoottori askelmoottori LCD-näyttö Toiminnallisia tavoitteita 107 h Työskentely laboratoriossa 56 h Raportointi 16 h Oma opiskelu 35 h Kirjallisuus Oppimateriaalina laite- ja ohjelmistovalmistajien internet-sivut. ERN0021 Rakennetekniikan perusteet 3op, Basics of Structural Engineering 3cr Opiskelija tuntee kantavien rakenteiden suunnitteluperiaatteet sekä osaa määittää rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvat kuormat. Opiskelija ja kantavaan pohjaan Kuormitusnormit Rakenteiden kuormat Kuormitusyhdistelmät Rakennesuunnitteluasiakirjat, niiden laatiminen ja esittäminen Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Ei esitietovaatimuksia 39

Veto ja puristus ERV0054 Staattisesti määräämättömät Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai Leikkaus ja taivutus rakenteet 3op, Statically indeterminate tentin avulla. Vääntö structures 3cr Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Luentomonisteet. RIL144-2002, Rakenteiden kuormitusohjeet Rakenteiden statiikka Ristikot GREMONAn menetelmä RITTERIn menetelmä Palkkirakenteet Kitka Opiskelija ymmärtää rakenteen staattisen määräämättömyyden vaikutuksen rakenteen toimintaan kuormituksien alaisena. Opiskelija osaa ratkaista staattisesti määräämättömien palkkien ja kehärakenteiden rasitukset ja siirty- TIL210-1999. Suunnitteluperusteet ja rakentei- mät käsin laskemalla ja tietokoneohjelmien den kuormat, Euronormi Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- avulla. Suomen rakentamismääräyskokoelma A2, Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset, määräykset ERV0031 Staattisesti määrätyt rakenteet 3op, Statically determinate tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Siirtymämenetelmä Staattisesti määräämättömät rakenteet Lämpötilaerojen, painumien, rakenteen tuennan ja jäykkyyserojen vaikutukset voimasuureisiin Jatkuvat palkit, ristikkorakenteet, kehära- structures 3cr kenteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa partikkelin ja jäykän kappaleen statiikan perusteita erilaisiin rakenteiden tasapaino- Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Liikkuvien kuormien laskenta vaikutusviivojen avulla Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- ongelmiin. Opiskelija osaa ratkaista staattisesti tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa määrättyjen palkkien, ristikoiden ja palkkiraken- Hannu Outinen, Statiikka tekniikan opiskelijoita syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta- teiden rasitukset. Opiskelija on tutustunut risti- varten, osa 2, Pressus Oy. vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu koiden ja kehien laskennassa käytettävän tieto- Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla koneohjelman toimintaan. Kannattimen rasitukset laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. 40

syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta- Hallien rakenteet ja jäykistys Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu Kaarevien palkkien suunnitteluperiaatteet tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla Kaarevien palkkien mitoitusperusteet tävien avulla. laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Lasku- Mitoitusesimerkit esimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamis- Liitosmenetelmät Oppikirja, opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ERV0026 Lujuusoppi 2 3op, Mechanics of materials 2 3cr alueilta. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Pientalon liitososat, liitinryhmät ja sekundäärien liitososat Hallien palkkien, pilareiden ja sekundäärien liitososat Palotekninen mitoitus Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakenteiden mekaniikan laskentamenetelmiä ja ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden rakenteiden toiminnan selvittämisessä. Opiskelija osaa ratkaista vaativampien rakenteiden rasitukset käsin laskemalle sekä tietokoneohjelmien avulla. Oppikirja, opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ERN0050 Puurakenteiden suunnittelu 4op, Planning of Timber Structures 4cr Opiskelija syventää tavanomaisten puurakentei- Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on puurakenteiden perusteiden kurssin suorittaminen. Tasomaisten sauvarakenteiden numeerinen laskenta elementtimenetelmällä, FEM, Finite Element Method Kehärakenteiden rasitukset ja muodonmuutokset Plastisuusteorian mukainen mitoitus den mitoitusta ja syventää rakennejärjestelmien ja kannatteiden stabiliteetti- ja jäykistysmitoitusta. Opiskelija tuntee kehien, kaarien ja vetotangollisien kannattajien suunnitteluperiaateet. Opiskelija tuntee puurakenteisen hallirakennuksen rakennusjärjestelmät ja rungon osien mitoituksen. Opiskelija tuntee paloteknisen mitoituk- Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin avulla. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Myötöviivateoria sen periaatteet sekä liitosmenetelmät. Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa Kehärakenteet Pientalon kehärakenteet ja tuennat SFS EN 1995-1-1 ja SFS EN 1995-1-2 RIL 205-2006 Puurakenteiden suunnittelu, Euronormi EC5 esimerkkilaskelmat 41

RT-ohjetiedostot Luentomoniste www.puuinfo.fi ERF8600 Rakennusfysiikka 5op, Building Physics 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laskea rakenteen lämpötilajakauman ja U-arvon sekä tuntee energiatodistuksen laadinnan periaatteet ja tasauslaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakenteiden läpi siirtyvän kosteuden vaikutuksen rakenteisiin ja tuntee diffuusiolaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakennuksen ja rakenteiden fysikaalisen toiminnan perusteet. Opiskelija tuntee rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikan perusteet. Opiskelija tuntee erilaiset uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvät määräykset ja suositukset. Opiskelija tuntee rakennusfysikaaliset perusmittausmenetelmät. Lämmön siirtyminen rakenteiden läpi Lämmön siirtymistavat Määräystenmukaisuuden osoittaminen ja tasauslaskenta Energiatodistus Radontekninen suunnittelu Rakenteellinen paloturvallisuus Rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikka Äänen intensiteetti ja taso sekä äänen paine- ja tehotaso Ääneneristys ja - vaimennus Akustiikka ja jälkikaiunta-aika Valaistuksen perusteet Valo, valaistus ja fotometrian perussuureet Työmaan lämmön ja kosteuden hallinta Rakennusfysikaaliset mittausmenetelmät ja mittalaitteet Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, laskennallista hallintaa. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja harjoitustehtävien avulla. Opintojaksoon kuuluu myös laboratoriotöitä sekä tietokoneohjelmilla toteutettavia harjoituksia. ERM8200 Rakennusalan matemaattiset apuneuvot 3op, Maths in construction engineering and environmental technology 3cr Opiskelija syventää matemaattisia valmiuksiaan koulutusohjelmakohtaisissa sovelluksissa. Opintojakson sisältö voi osittain vaihdella sovellustarpeitten mukaan. matriisilaskentaa analyyttistä geometriaa sarjaoppia usean muuttujan funktiot (ääriarvot) kaarevuus Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. U-arvojen laskenta Ilman kosteus Kosteuden siirtyminen rakenteiden läpi Hygroskooppisuus ja tasapainokosteus Vesihöyryn konvektio ja kondensaatio Diffuusiolaskenta Rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavirtaukset Rakennuksen energiakulutuksen hallinta Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden sekä harjoitus- ja laboratoriotöiden perusteella asteikolla 0-5. Opiskelumateriaali Opintomonisteet ; mahdollinen kirjallisuus sovitaan luennolla Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. 42

Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan Tentissä suorituksen hyväksymisraja on 40 % Yleiset sopimusehdot (KSE 1995 ja YSE luentojen alkaessa. maksimipisteistä. 1998) ERB0267 3D-mallien visualisointi ja kuvankäsittely 2op, Visualization of the 3Dmodels and digital image processing 2cr Opiskelija osaa 3D-mallien visualisoinnin tietomallinnusjärjestelmillä. Lisäksi opiskelija osaa suunnitelmien havainnollistamisen kuvankäsittelyohjelmistolla. tietomallin laadinta tietomallin pintatekstuurien ja materiaalien laadinta valojen asetukset, varjot Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja sekä itsenäisesti suoritettava loppuharjoitustyö. Rakennusten tietomallintamiseen liittyvä web - materiaali. Ohjelmistojen käsikirjat. Esitietovaatimukset CAD perusteet -kurssin suoritus. ERZ0030 Rakentamistalouden perusteet 3op, Basics of Construction Economics 3cr Opiskelija perehtyy rakennushankkeen vaiheisiin ja niihin liittyviin sopimus-, suunnittelu- ja johtamis-menettelyihin. Hän osaa soveltaa rakennusalan yleisiä sopimusehtoja käytäntöjä tavanomaisissa rakennushankkeissa. Opiskelija tuntee rakennustyömaan tuotannonsuunnittelun ja - Urakkamuodot ja urakkakilpailu. Konsultti- ja urakkasopimukset sekä muut urakka-asiakirjat Tuotannonohjaus Tuotannonohjausjärjestelmä Aikataulumuodot Tuotantotiedostot Tietotekniikka tuotannon suunnittelussa ja ohjauksessa Työmaasuunnitelmat Yleisaikataulu, viikkosuunnittelu, hankinta-, kalusto- ja työvoimasuunnitelmat Sopimusoikeusosio koostuu pääosin luennoista ja pienimuotoisista harjoitustöistä. Tuotannonohjausosio sisältää laskuharjoituksia ja tuotantosuunnitelmien laadintaa, kuten yleisaikataulun laadinnan tietokoneavusteisesti Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. Oppimista täydentää rakennussuunnitteluun integroitu loppuharjoitustyö. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja/tai loppuharjoitustyön perusteella. Mikäli arviointi tapahtuu harjoitustyön perusteella, on lähiopetustunneista kuunneltava vähintään 80%. ohjauksen perusteet. Hän perehtyy tuotannonohjauksen tietoteknisiin sovelluksiin. Hän osaa laatia yksittäisen tehtävän resurssipohjaisen aikataulun ja tavanomaisen rakennushankkeen yleisaikataulun. Hän pystyy tekemään työmaan viikkosuunnittelua ja seuraamaan ja ohjaamaan sen toteutumista. Sopimusoikeus Rakennushanke Opintojakso arvioidaan kahden osakokeen (sopimusoikeus ja tuotannonohjaus) perusteella. Harjoitustöiden painoarvo sovitaan opintojakson alkaessa. Kokeissa hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Kankainen Jouko, Junnonen Juha-Matti. Rakennuttaminen. Ratu aikataulukirja. Planet projektinhallintaohjelma tai Control projektinhallintaoh- 43 jelma. Opetuksen yhteydessä jaettavaa materi-

aalia, kuten piirustuksia ja muita urakka- kennusten sovitus ympäristöön. Palo- ym. mää- asiakirjoja. Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja sekä harjoi- räysten vaikutus ko. kohteissa. Esteetön asumi- ERT0012 Talonrakennus 1 5op, Building Construction 1 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kerrostaloissa ja hallirakennuksissa käytettävät runkojärjestelmät. Hän tietää runko-osien sekä katto- ja ulkoseinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. Hän käsittää, kuinka talotekniikka liittyy kerrostalon runkoon. Hän tuntee palomääräykset ja osaa soveltaa niitä tustöitten ohjaustunteja. Harjoitustöinä ovat laaja, ryhmätyönä tehtävä halliharjoitus sekä suppea oppilaskohtainen hormiharjoitus. Halliharjoitukseen liittyen käydään hallityömaalla. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin, harjoitustöitten ja tunnille osallistumisen perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy pääasiassa koetuloksista. nen. Talotekniset vaihtoehdot pientalossa. Luennot ja teoriaopetus perinteisesti luokkaopetuksena. Mahdollisia tutustumiskäyntejä pientalokohteisiin ja talotehtaisiin. Kokeet teoriaosuudesta. Kurssin rinnalla suunnitteluharjoitus 1 kurssi, jossa sovelletaan opittua teoriaa harjoituksissa. suoritetaan koemenestyksen perusteel- esimerkkikohteisiin. Hän osaa piirtää halliraken- la. Oppilaan on hallittava keskeiset määräykset, nuksen pää- ja työpiirustuksia sekä hormipiirus- Opetusmoniste. mitoitus ja menettelytavat pientalojen rakennus- tuksen. ERB0021 Rakennussuunnittelu 1 3op, lupahankkeissa ja suunnitelmien laatimisessa. Building Design 1 3cr Opiskelumateriaali Yleistä rakennuksen rungosta Betonirunko Kantavat seinät-laatta-järjestelmä Pilari-palkki-laatta-järjestelmä Pilarilaatta-järjestelmä Betoniset julkisivuelementit Talotekniikan sovittaminen rakennuksen runkoon Opiskelija hallitsee pientaloasumisen keskeiset määräykset, mitoituksen vaatimukset ja ympäristöön sovittamisen. Hän tuntee eri määräysten vaikutuksen pientalohankkeen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuntee erilaisia teknisiä vaihtoehtoja rakenteiden ja materiaalien valintaa. Pientalo-ohje 2008 (Kuopion kaupunki), Rakennusmääräykset A2, F1, F2, G1, Ohjeet www.esteeton.fi, Rakennusjärjestys www.kuopio.fi. RT-kortiston tilasuunnittelua koskevat kortit. Luentomoniste. ERB0052 Suunnitteluharjoitukset 1 3op, Design Practise 1 3cr Siporex-halli Puurunkoiset hallit Teräsrunko Palomääräykset Loma-asunnot ja saunat, omakotitalot, maatilarakennukset, rivitaloasuminen. Kerrostalojen osalta yleiset piirteet. Tonttisuunnitelmat, Mitoitus eri toiminnoille, Ikkunat, ovet ja portaat Oppilas pystyy laatimaan pienehköjen kohteiden rakennuslupakuvat. 44 suunnittelun kannalta. Materiaalien valinta. Ra-

valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täy- Edeltävät opinnot Loma-asunnon ja omakotitalon pääpiirustusten dentää koulutusohjelman mukaista opiskelua. Ensimmäisen lukuvuoden harjoittelunohjaus. laatiminen annetun tilaohjelman ja tonttitietojen perusteella. Suunnittelutyö tehdään harjoitustunneilla tietokoneella (Revit-ohjelma tai Autocad Ark). Harjoitusten edistymistä seurataan välitarkastuksin ja työt arvioidaan lopuksi. Hyväksytty suoritus edellyttää omatoimisen suunnitelman rakennuslupaedellytysten täyttymistä. Opiskelumateriaali Rakennussuunnittelu 1 kurssin aineisto toimii tämän kurssin teoreettisena taustana. Lisäksi syvennetään taitoja tietokoneohjelman käytössä. ECH8000 Harjoittelu 30op, Practical Training 30 cr Harjoittelujaksojen tulee muodostaa ammatillista kasvua kehittävä polku. Harjoittelun on oltava riittävän monipuolista ja sen tulee muuttua haasteellisemmaksi ja vaativammaksi opintojen loppuvaiheessa. Tavoite on myös, että opiskelija vie oppimaansa työpaikalle ja kehittää työpaikkaa sekä sen menetelmiä ja tapoja. Harjoittelu on osa insinööriopintoja ja se suoritetaan työskentelemällä koulutusohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään kaksikymmentä viikkoa. Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, it-yritys, suunnittelutoimisto, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä Suoritustapa ECX8000 Opinnäytetyö 15op, Thesis 15cr Tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (asetus 352/2003). Opinnäytetyö syventää opiskelijan koulutusohjelmakohtaista ammatillista erikoisosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia, kehittää viestintä- ja yhteistyövalmiuksia sekä työelämän edellyttämiä tieto- ja viestintäteknisiä tietoja. Opinnäytetyöprosessissa opiskelija oppii tunnistamaan ammatillisen tehtäväalueensa keskeisiä ongelmakokonaisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia sekä soveltamaan oman alansa tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin eettiset näkökohdat huomioiden. Opinnäytetyö kehittää Tavoite Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus 352/2003) Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden soveltaa teoriassa opittuja tietoja käytäntöön sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella tavalla. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. erityisesti opiskelijan itsenäistä ja tavoitteellista työskentelytapaa. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä. Se voi olla tuotekehitys-, tutkimus- tai selvitystyö tai suunnittelu- ja toteutustyön yhdistelmä. Aiheen tulee olla käytännönläheinen. Työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja tavoitteena on tulosten välitön hyödyntäminen. Opinnäytetyöt ovat julkisia. 45

Suoritustapa Opinnäytetyö on työprosessi, joka etenee laaditun työsuunnitelman mukaan. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti. Opiskelijan tulee osallistua sovittuihin ohjauskeskusteluihin, ainakin yhteen opinnäytetyöesittelyseminaariin ennen oman työn esittelyä, oman opinnäytetyön esittelyseminaariin ja antaa kypsyysnäyte. Opiskelijan tulee dokumentoida työprosessi sovitulla tavalla ja laatia työstä erillisen ohjeen mukainen raportti. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5 opinnäytetyön arviointiohjeiden mukaan. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty erillisen ohjeen mukaisesti. Edeltävät opinnot Opinnäytetyön valmiudet määritellään koulutusohjelmakohtaisesti. 46