SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät ovat: tekninen perusosaaminen suunnitteluosaaminen sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen yritys- ja tuotantotalouden osaaminen sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestelmien osaaminen sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimakkaasti poikkialainen sähkönjakeluun ja sähkön teolliseen käyttöön perehdyttävä opintokokonaisuus, jossa keskeisenä tavoitteena on luoda vahva perussähkötekniikan tuntemus. Perinteisen sähkötekniikan rinnalla tietotekniikka ja automaatiotekniikka ovat sovelluksissa merkittävässä asemassa. Koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat alan kansainvälisen kilpailun tuomiin tarpeisiin. Koulutusohjelman osaamistavoitteet on täsmennetty suuntaavien opintojen mukaisesti. Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelma on vahva alueellinen vaikuttaja, jonka keskeisin toiminta-alue on Itä-Suomi. Opiskelijarekrytoinnin ja koulutusohjelmasta valmistuvien insinöörien työllistymisen kautta vaikutus ulottuu merkittävästi laajemmalle. Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelma osaamisalueet ovat sähkönjakelu talotekniikka sähkökoneet sähkökäytöt ja tehoelektroniikka näitä tukeva automaatio. 1

2 Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Sähkö- ja informaatiotekniikan perusosaaminen osaa hyödyntää sähkötekniikan peruslakeja ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä sähkövoimatekniikassa tuntee elektroniikan komponentit ja peruskytkennät hallitsee sähkötekniset perusmittaukset omaa tietotekniikan perustaidot Luonnontieteiden, kielten ja viestinnän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä ja työkaluja alan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun perusosaaminen tuntee alan sovellutuksissa tärkeät fysiikan lainalaisuudet, erityisesti sähkömagneettisten ilmiöiden osalta osaa käyttää äidinkieltä ja vieraita kieliä ammattialan suulliseen ja kirjalliseen viestintään Sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen tuntee oman alansa keskeiset sähkö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät lait ja määräykset ja osaa soveltaa niitä käytännössä omaa myönteisen asenteen turvallisten työtapojen ja menetelmien noudattamiseen ja kehittämiseen Yritys- ja tuotantotalouden osaaminen tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen tärkeimmät työkalut hallitsee taitoja osallistua projekti-toimintaan sekä johtaa ihmisiä, prosesseja ja projekteja tuntee yrittäjyyden, markkinoinnin sekä teollisuuden palveluliiketoimintojen perusperiaatteet Sähkönjakelutekniikan perusosaaminen tuntee yleisen sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon rakenteet ja ominaisuudet osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon peruskomponentit hallitsee sähköteknisen dokumentoinnin tuntee sähkönjakelun kojeitten ja kojeistojen sekä sähköjärjestelmien suojausten ja käytönvalvonnan perusominaisuudet Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen perusosaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskytkennät ja komponentit, sähkökoneiden ja sähkömoottorikäyttöjen laitteet ja niiden ominaisuudet osaa mitoittaa taajuusmuuttajakäyttöjä ja muita moottorikäyttöjen komponentteja tuntee sähkökäyttöjen suojaus- ja ohjausmenetelmät mukaan lukien ohjelmoitavat logiikat ja väyläratkaisut Säätö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen tuntee instrumentointitekniikan laitteita, komponentteja ja väyläratkaisuja tuntee automaatiotekniikan ja säätötekniikan perusteorian ja sovelluksia osaa käyttää ja suunnitella ohjelmoitavilla logiikoilla ohjausjärjestelmiä 2

3 Sähkönjakelu ja talotekniikka Suuntaavien opintojen keskeisimmät asiakokonaisuudet liittyvät sähköenergia- ja sähkönjakelujärjestelmiin sekä sähköiseen talotekniikkaan. Sähkönjakelutekniikka perehdyttää sähkönjakeluverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun, mitoitukseen ja rakentamiseen sekä sähköenergiahuollon automaatioon. Talotekniikka perehdyttää kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin kuten sähköasennuksiin, tele- ja ohjausjärjestelmiin sekä rakennusautomaatioon. Sähkönjakelu ja talotekniikan suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat: 3

4 Sähkönjakelu ja talotekniikka Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Suunnitteluosaaminen tuntee oman alan suunnitteluprosessit ja -menetelmät sekä ohjelmistotyökalut osaa mitoittaa ja valita laitteita ja komponentteja teknistaloudellisilla periaatteilla hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun kaikissa työvaiheissa tuntee laatujärjestelmien merkityksen ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun Sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestelmien osaaminen osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan osaa mitoittaa rakennusten sähköverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan osaa mitoittaa teollisuusverkkojen peruskomponentit osaa taloudellisen suunnittelu- ja tarjouslaskennan urakoinnissa ja verkon suunnittelussa Sähkönjakelun ja talotekniikan automaatioosaaminen tuntee sähkönjakelun ja talotekniikan automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia Tilojen ominaisuuksien hallinta ymmärtää tilaajan ja käyttäjän laatuvaatimukset talotekniikan tilojen ominaisuuksille ymmärtää sähköistyksen, valaistuksen ja tietojärjestelmien mahdollisuudet tilojen ominaisuuksien hallinnassa Energiaosaaminen tuntee sähkön tuotantomuodot ja tuotantotekniikat tuntee sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja kulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän markkinointi- ja liiketoiminnan osaa suunnitella ja käyttää sähköjärjestelmiä energiatehokkaasti ja ymmärtää energiankäytön ympäristövaikutukset Toteutusosaaminen (hops) tuntee talotekniikan toteutusprosessin ja sen liittymisen rakennusprosessiin tuntee sähköurakointia ohjaavat viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen osalta Tarkastus-, käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen tarkastuskäytännöt tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen ylläpidolle asetetut vaatimukset ja suositukset tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja viranomaismääräykset viranomaismääräykset 4

5 Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Opinnot perehdyttävät sähkökoneisiin, tehoelektroniikkaan, teollisuuden sähkönkäyttöympäristöön, sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovelluksiin, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuuden sähkökäyttöjen automaatioon. Opiskelijat tutustuvat samalla sovellusalueen yksittäisiin komponentteihin sekä perehtyvät kokonaisten laitejärjestelmien mitoittamiseen. Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat: 5

6 Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Suunnitteluosaaminen tuntee tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelumenetelmät tuntee tehoelektroniikkalaitteiden sähkötekniset ja termiset ominaisuudet osaa mitoittaa ja valita komponentit teknistaloudellisilla periaatteilla hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun eri työvaiheissa tuntee tehoelektroniikkalaitteiden verkkovaikutukset ja sähkön laadun parantamiskeinot ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun Sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen osaa ja ymmärtää sähkökäyttöjen rakentumisen sekä sähkötekniikan että mekaniikan kannalta tuntee erilaiset sähkömoottorit ja taajuusmuuttaja- sekä muut sähkömoottorikäytöt osaa mitoittaa sähkökäyttöjen komponentit suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan Tehoelektroniikan osaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskomponentit ja -kytkennät tuntee tehoelektroniikan sovellusten ominaisuudet osaa mitoittaa sähkökäyttöihin liittyvät tehoelektroniikkalaitteet Sähkökäyttöjen automaatio-osaaminen tuntee teollisuuden sähkökäyttöihin liittyvän automaation, automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet tuntee sähkökäyttöjen tavallisimmat automaatioväylät, ohjelmoitavat logiikat ja niiden perusominaisuudet osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia Toteutusosaaminen (hops) tuntee sähkökäyttöjen rakentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvät viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen osalta Käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkökoneille ja -käytöille asetetut vaatimukset ja suositukset käytön ja ylläpidon kannalta tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja viranomaismääräykset 6

7 Koulutusohjelmasta valmistuvat ammattikorkeakouluinsinöörit toimivat mm. sähkönjakelun, talotekniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelutehtävissä, esimiestehtävissä alan yrityksissä, markkinointitehtävissä sekä koulutustehtävissä. Työnantajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnittelutoimistoja, sähkönjakelun yrityksiä, alan tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä sekä erilaisia oppilaitoksia. 7

8 Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen Opintokokonaisuudet Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne: yhteiset perusopinnot (55 op) koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot (95 op) suuntaavat opinnot (30 op). opiskelija valitsee suuntautumiskohteensa mukaisen syventävän perusmodulin, jonka laajuus on 15 op (moduli 1). modulin 2 voi valita vapaasti. o teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 1a (15 op) o teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2a (15 op) o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1b (15 op) o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2b (15 op) o sähkötekniikan modulivalinnaiset valittuja suuntaavia opintoja tukevat ja täydentävät opintojaksot vapaasti valittavat opinnot (15 op) ohjattu harjoittelu (30 op) opinnäytetyö (15 op) Yhteiset opinnot, 55 op Koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot, 95 op Moduli 1A, 15 op Moduli 1B, 15 op Moduli 2A, 15 op Moduli 2B, 15 op Vapaasti valittavat opinnot, 15 op Ohjattu harjoittelu,30 op Opinnäytetyö, 15 op 8

9 Sähkötekniikan koulutusohjelma 240 op 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 Yhteiset perusopinnot 55 ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5 ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 x x ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x ESCE130 English for Electrical Engineers 3 x x ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 3 x ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x ECM8200 Ingegrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x EEM8200 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 2 5 x x ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x ECF8000 Fysiikka 1 3 x x EEF8200 Fysiikka 2S 5 x x x EEF8300 Fysiikka 3S 3 x x EEF8400 Fysiikka 4S 3 x x EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3 x x x EEK8000 Kemia S 3 x x Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 95 Tuotantotalouden perusteet ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x x ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi 2 x x Sähkötekniikan perusteet ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6 x x x ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5 x x 9 ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3 x x

10 ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2 x x ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1 x ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3 x x ESP8050 Sähkötekninen dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3 x x ESS8010 Energiatekniikan ja sähkönkäyttötekniikan perusteet 4 x x x Ohjelmoinnin perusteet ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s 5 x x x Elektroniikan perusteet ESE8000 Analogiaelektroniikka 1s 3 x x ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3 x x ESE8030 Digitaalitekniikka s 3 x x ESE8100 Elektroniikan työt s 3 x x Tehoelektroniikan perusteet ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet 1 3 x x ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet 2 2 x x Säätö- ja automaatiotekniikan perusteet ESA8050 Instrumentointitekniikka 3 x x ESA8040 Säätö- ja automaatiotekniikka 4 x x ESA8060 Automaatiotekniikan työt 3 x x Sähkönkäyttötekniikan perusteet ESK8400 Sähkökoneiden perusteet 4 x x ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet 4 x x Sähkönjakelutekniikan perusteet ESV8010 Sähköasennukset 3 x x ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3 x x ESN8040 Sähkönjakelutekniikka 2 3 x x Sähkövoimatekniikan työt ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1 3 x x ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2 3 x x Suuntaavat ammattiopinnot Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli

11 ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi 5 x x x ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi 4 x x ESK8020 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset 3 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2 15 ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x ESA8070 Automaatiotekniikan jatkokurssi 4 x x ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1 15 ESN8150 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu 3 x x ESN8050 Sähkönjakelutekniikka 3 4 x x ESV8120 Sähköurakointi 2 x ESV8500 Lämmitys- ja valaistustekniikka 3 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2 15 ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x ESV8110 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu 4 x x ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkötekniikan modulivalinnaiset ESN8110 Sähkönjakelun automaatio 3 x x ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja ohjausjärjestelmät 2 x ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio 2 x ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito 3 x x ESN8170 Suurjännitetekniikka 2 x ESS8210 Sähkömarkkinat 2 x ESS8650 Suuntaaviin opintoihin liittyvä projekti 3 x x ESP8090 AutoCAD perusteet ja sähkösovellukset 2 x Vapaavalintaiset opinnot 15 Harjoittelu 30 Opinnäytetyö 15 11

12 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJAKSOKUVAUKSET Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskelijalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. ECCV110 Viestinnän perusteet 2op, Basics of Professional Communication 2cr Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiaineisiin. Käsiteltäviä aiheita Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksien vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmukaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opinnoissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuotoksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työ- Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. ryhmätyöskentely neuvottelut työhaastattelut raportointi muistiot työsuhdeasiakirjat liikekirjeenvaihto opinnäytetyö elämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kykenee pitämään valmistellun esityksen ja toimimaan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muodostuu käsitys työelämän viestintätaidoista. Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ammattiaineisiin. Käsiteltäviä aiheita asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta argumentointi kokoustekniikka ja kokousasiakirjat tiedottaminen asiatyyli ja luettavuus raportointi kielenhuolto verkkoviestintä ECCV120 Työelämän viestintä 3 op, Communication Skills for Engineers 3cr Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvistaminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilanteet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilanteissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. 12 Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan

13 elnätet ECCE120 Communication and Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, transformatorn Engineering English 2cr Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ställverket processautomation elinstallation Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana eri työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 op Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoitta- kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja minen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot har- niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavut- jaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja nii- tanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistumi- den toimintatavoista sekä miten kehittää suullis- kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä jul- nen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), ta kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työteh- kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitai- kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä tävissä. toa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käytettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalaisen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksikielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteistyökumppanimme. itsenäistä opiskelua. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat Käsiteltäviä aiheita työelämän tilanteet small talk isäntänä toimiminen ja opastaminen yritysvierailut messut prosessi- ja tuotekuvaukset esitelmät kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely 1-3 vastaavat merkintää tyydyttävät tiedot ja kulttuuritietous Käsiteltäviä aiheita olika arbetsuppgifter inom elbranschen att söka jobb företagspresentation på mässan affärskommunikation kraftverk arvosanat 4-5 hyvät tiedot. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäinen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opintojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osa- 13

14 alueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommuni- yksiköt, käsitteet toinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää ko- kaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöhar- AC-, DC-moottorit kous- ja neuvottelutaitoja. joitusten avulla. tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän), jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen taajuusmuuttujat sähköturvallisuus erilaiset sähkönottomuodot sähkönjakelu käyttöohjeet Käsiteltäviä aiheita: työelämään liittyvä sanasto työnhaun dokumentit liikekirjeenvaihto etätehtävien avulla. kokoukset, neuvottelut, palaverit Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovel- raportointi Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. ESCE130 English for Electrical voite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisällöt. insinöörityön abstraktin laadinta Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä Engineers 3cr opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kieli- Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. taitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa. tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. ECCE140 English 2cr Engineer s Professional Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskei- Sähkötekniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa simmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta käydään kes- vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaik- kusteluja, tehdään tiivistelmiä ja harjoitellaan mallitilanteita. kahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin. Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumen- 14 Käsiteltäviä aihepiirejä:

15 EEM8100 Sähköalan matemaattiset vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja apuneuvot 1 3op, Maths for electronic, Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien electronical and system engineers 1 3cr jaettava materiaali. avulla. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähköja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvissä sovelluksissa. Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon. Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5op, Elementary functions and differential calcrlus 5cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Boolen algebran lausekkeita. vektorit kompleksiluvut matriisilaskentaa lukujärjestelmät Boolen algebra Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot, arcrsfunktiot alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt raja-arvo ja jatkuvuus derivaatta sovelluksineen usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta ja virhearviointi, gradientti ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus and differential equations 4cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. määrätty integraali ja integraalifunktio Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- määrätyn integraalin sovelluksia kaksiulotteinen integrointi differentiaaliyhtälöt o separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY 15

16 o toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtä- päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsitte- löt vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, rootto- lyn perusteet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- ri, viivaintegraali sarjat integraalimuunnokset z-muunnos kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Pois- muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- son-, normaali- ja eksponenttijakauma avulla. la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson tilastollista päättelyä: Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. EEM8200 Sähköalan matemaattiset suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. o parametrien estimointi o hypoteesien testaaminen empiiristen aineistojen käsittely Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. apuneuvot 2 5op, Maths for electronic, Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan electronical and system engineers 2 5cr luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektoriarvoisten funktioiden perusteetja niiden merkityksen sähkö- ja magneettikenttien ku- ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3op, Probability calcrlus and statistics 3cr tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. vaamisessa. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii luentojen alkaessa. z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analogisten ja diskreettien järjestelmien mallintami- klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintami- 16 sessa ja suunnittelussa. sessa.tavoitteena on myös oppia tilastollisen

17 ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr Impulssiperiaate kentän ja sähkövarauksen välisen vuorovaiku- Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja Sovellukset törmäyksiin Ympyräliike Pyörimisliikkeen perusteet Dynamiikka Pyörimisen ja vierimisen energia Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, laskennallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opinto- tuksen ja ymmärtää Gaussin lain soveltamisen sähkökentän voimakkuuden laskemisessa. Opiskelija tuntee kondensaattorin toimintaperiaatteen ja hallitsee kondensaattoriyhdistelmiin ja RCpiiriin liittyvät laskutehtävät. Opiskelija ymmärtää magneettikentän vaikutuksen virtajohtimeen ja liikkuvaan sähkövaraukseen sekä osaa laskea sähkövirtojen aiheuttamia magneettikenttiä. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet sähkömagneettisen induktion ja siihen liittyvien sovellutusten ymmärtämiseen. energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallit- jakson suorittaminen edellyttää omaehtoista see keskeiskiihtyvyyden ja voiman käsitteet käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin- Sähkökenttä ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske- panojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien Sähkövaraus lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet avulla. Gaussin laki ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dynamiikkaan ja energiatarkasteluihin. Kinematiikka Suoraviivainen liike Liike tasossa, heittoliike Newtonin lait Pistemäisen kappaleen dynamiikka Kitka Työ ja teho Energia Kineettinen ja potentiaalienergia Energian säilyminen Mekaanisen energian häviöt Impulssi ja liikemäärä Liikemäärän säilyminen Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K Tekniikan fysiikka 1. Edita tai vastaava EEF8200 Fysiikka 2S 5op, Physics 2S 5cr Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot sähköstä ja magnetismista ja antaa valmiudet sähköalan ammattiopintoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee sähkö- Potentiaali ja jännite Sähkökenttä ja aine Kondensaattori RC-piiri Magneettikenttä Liikkuva varaus ja virtajohdin magneettikentässä Sähkövirran aiheuttama magneettikenttä Biot n ja Savartin laki Amperen laki Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtapiiri Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson 17

18 suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- Kapillaari-ilmiö EEF8400 Fysiikka 4S 3op, Physics 4S vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, Nesteiden ja kaasujen dynamiikka 3cr kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K., Laajalehto K Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaava EEF8300 Fysiikka 3S 3op, Physics 3S 3cr Virtaus Bernoullin laki Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tilanyhtälö Lämpöenergia ja sen siirtyminen Termodynamiikan peruslait ja termodynaaminen kone Mekaaniset värähtelyt ja aallot Harmoninen värähtely Harmonisen aallon eteneminen Interferenssi Dopplerin ilmiö Ääniaallot Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tuntee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset. Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluonteesta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perusteet. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta, lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritettuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asiasisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakiopaineessa tapahtuvat olomuodon muutokset, lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmärtää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yhteyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmärtää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen aaltoliikkeen perusteet. Nesteiden ja kaasujen statiikka Paine Pintajännitys Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K Tekniikan fysiikka 1. Edita sekä Suvanto, K., Laajalehto K Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaavat. Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot Optiikka Valon heijastuminen ja taittuminen Polarisaatio Diffraktio Interferenssi Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria Atomin rakenne ja energiatilat Valosähköinen ilmiö Röntgensäteily Massan ja energian vastaavuus Ajan ja pituuden suhteellisuus Ydinfysiikka Atomiytimen rakenne Sidosenergia Radioaktiivisuus ja säteily 18

19 Kemiallinen tasapaino Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- Opintojaksoon kuuluu työskentelyä laboratorios- Hapot, emäkset ja suolat la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson sa ja omalla ajalla tapahtuvaa työselostusten Sähkökemiaa (elektrolyysi, akut, korroosio) suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- laatimista. Metallit, keraamit ja polymeerit vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorio- Ympäristökemiaa Toteutustapa työskentelyn sekä työselostusten perusteella Luennot ja harjoitustehtävät Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. asteikolla 0-5. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen. tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonais- Suvanto, K., Laajalehto K Tekniikan fy Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka. osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. siikka 2. Edita tai vastaava Lisäksi erillisiä työohjeita. EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3op, Physics Laboratory Experiments S 3cr EEK8000 Kemia S 3op, Chemistry S 3cr Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: TEKNIIKAN KEMIA, Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja sään- Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia nöt. Opiskelija tutustuu protolyysireaktioihin, ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja kokeellisten mittausten suorittamiseen ja ylei- redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja korroosioon. liiketoimintaan 5op, Engineering Common simpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson Opiskelija saa käsityksen koulutusohjelman kan- Business 5cr suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mittaustulosten käsittelyä ja analysointia tietokoneavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen tulosten tarkkuuden arvioimiseen. nalta tärkeistä alkuaineista ja materiaaleista. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tekniikan sovellutuksissa. Aineen rakenne Jaksollinen järjestelmä Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työ- Kemialliset sidokset elämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul- Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkimi- Yhdisteiden nimeäminen kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta- nen laboratoriossa. Ainemäärä Kemialliset reaktiot vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustie- 19 Reaktiolämpö dolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa

20 kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuot- johtajuus ja johtaminen termien määrittely teissa ja yritysten välisessä kaupassa. esimiehen tehtäväkenttä Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi; hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä rahaprosessi Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liiketoimintasuunnitelman merkitys tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä henkilöstön kehittäminen ongelmatilanteiden käsittely työhyvinvointi palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä työlainsäädännön perusteet Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit, Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota- Opiskelumuodot ja suoritustapa katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto lous (soveltuvin osin) Luennot, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallis- Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto, Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi- tuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja maksuvalmius aali essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään Kansainvälisessä ympäristössä toimivan Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjalli- yrityksen haasteet ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi suutta. Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi, markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Markkinoiden asiakkaiden segmentointiprosessi Ostoprosessi business to business kaupassa Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. 3op, Engineering Common Management 3cr Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankintaja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. organisaatiorakenteet ja prosessit muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ihmisten johtaminen Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon taskukirja Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materi- 20 koko yritys aalit, mm. ajankohtaiset artikkelit

21 oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen Lähdekytkennät ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi arvioidaan asteikolla 0-5. Peruslait 2op, Operational Accounting 2cr Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laskentatoimen merkityksen osana yrityksen toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksentekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantotalous (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali Ohmin laki Kirchhoffin lait Yleiset virtapiirin ratkaisumenetelmät Peruslakimenetelmä Superpositiomenetelmä Silmukkamenetelmä Solmumenetelmä Theveninin menetelmä kustannuslajilaskenta kustannus- ja toimintolaskennan perusteet, jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai projektin hinnanasetantaan hinnoittelustrategiat investointilaskennan perusteet budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä suoritettaessa ja erojen analysointi Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6op, Circuits and Systems 6cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tasaja vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniset perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virtapiirien passiiviset ja aktiiviset osat. Opiskelija tuntee sinimuotoiset vaihtojännitesuureet ja osoitinlaskennan perusteet. Hän hallitsee peruslait ja keskeiset virtapiirien ratkaisumenetelmät, osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan tasasähköpiirien ja yksinkertaisien vaihtosähköpiirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämät- Nortonin menetelmä Sinimuotoiset vaihtovirtasuureet Yksinkertaiset vaihtovirtapiirit Hetkellisarvolaskennan perusteet Osoitinlaskennan perusteet Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen tömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoittamisessa. Sähkötekniset suureet ja yksiköt Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet Vastuskytkennät tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 35 % maksimipisteistä. 21

22 joituksien, etätehtävien ja laboratoriotöiden Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L yhteydessä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjel- Osa I: Sekavirtapiirit Piirianalyysi 1. Edita man ydinosaamisalueelta. Epäsinimuotoisen aaltomuodon esittäminen Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laboratoriotyöt tukevat tasa- ja vaihtosähköpiiri- Fourier- sarjan avulla en teorian opiskelua. Sähköverkon perusaalto ja harmoniset ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5op, Alternating Crrrent Circrits and Laboratory Exercises 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tehokäsitteen vaihtosähköpiirissä ja ymmärtää 3- vaihejärjestelmän rakenteen. Opiskelija osaa soveltaa osoitinlaskentaa ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä monipuolisesti vaihtosähkösuureiden laskennassa sekä 1- että 3-vaiheisissa sähköverkoissa. Kompleksinen teho Vaihtosähköpiirien analyysi Keskinäisinduktanssi Resonanssipiirit 3-vaihejärjestelmät Symmetriset 3-vaihejärjestelmät Epäsymmetriset 3-vaihejärjestelmät Tasa- ja vaihtosähköpiirien teoriaa tukevat laboratoriotyöt Suoritustapa ja arviointi tentin sekä harjoitus- että laboratoriotöinä suoritettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnista 50 % sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt 50 %. Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali. ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3op, Transients and Harmonics in Electrical Circrits 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erilaisia sekavirtapiirejä sekä suorittaa niihin liittyviä jännite-, virta- ja tehotaselaskelmia. Opiskelija ymmärtää resonanssi-ilmiöt sekä eräitä niiden sovelluksia sähkövoimatekniikassa. Tavoitteena on myös tavallisimpien muutosilmiöiden teoreettinen hallinta eli jännitteiden, virtojen ja tehojen analysointi joko differentiaaliyhtä- yliaallot 50 Hz:n perusaalto ja sen kerrannaiset eli harmoniset yliaallot yliaaltolähteet Jännitteiden, virtojen ja tehojen laskeminen, kun verkossa esiintyy useita eri taajuuksia Resonanssitilanteet sarjaresonanssi rinnakkaisresonanssi resonassien hyödyntäminen sähkötekniikassa: esimerkkinä virta- ja jänniteyliaaltojen suodatus Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta, sähkökoneista ja sähkökäytöistä Osa II: Muutosilmiöt virtapiireissä Käytännön esimerkkejä muutosilmiöistä RL- ja RC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä RL- ja RC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella RLC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä Opetusjärjestelyt lön suoraan ratkaisuun perustuen tai Laplace- RLC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella Teoriaopetus, teoriaa syventävät laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskeli- muunnoksen avulla. Sovellusesimerkit sähkövoimatekniikasta, tehoelektroniikasta ja sähkökäytöistä auttavat muutosilmiöiden ymmärtämi- Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta, sähkökoneista ja sähkökäytöistä 22 jan omaehtoinen työskentely erityisesti laskuhar- sessä.

23 perustaidot ensiavusta sähkötapaturman sattu- Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- essa. tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa Opiskelija tietää myös miten käyttäjä on suojattu tentin avulla. Kokonaisosaaminen arvioi- syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta- sähkölaitteen kosketusjännitteeltä sähkölaitteen daan asteikolla 0-5. Kokeissa hyväksymisraja on vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu ollessa kunnossa tai viallinen lisäksi hän osaa 40% maksimipisteistä. opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävien parissa. Laskuesimerkit ovat koko koulutusohjelman ydinosaamisalueelta. valita laitteen eri tiloihin. Tämän opiskelija tuntee sähkötyöturvallisuuteen liittyvät keskeiset määräykset. Standardit SFS 6000 ja SFS 6002 Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1op, Safety Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle at Electrical Work 1cr tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Tarkka-Hietalahti: Piirianalyysi 2, Edita Valikoituja sivuja kirjasta Nilsson- Riedel: Electric Circrits. Tunneilla jaettava luentomateriaali Laskuharjoitus- ja etätehtävät ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2op, Electric Safety and First Aid 2cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa sähköön käyttöön liittyvät vaaratekijät. Hän osaa arvioida, milloin sähkölaitteen käyttö on turvallista. Opiskelija tietää millaiset sähkövirran arvot aiheuttavat hengen vaaran. Lisäksi hän osaa Sähköalan työt Töiden johtaja Pätevyysvaatimukset Urakointiluokat Turvallisuustutkinnot Sähköasennusten tarkastukset käyttöönottotakastukset varmennustarkastukset määräaikaistarkastukset Sähkölaitteiden suojaus ja kotelointiluokat Johtimien värisäännöt Sähkötyöturvallisuusmääräykset Sähkötyö suorittamisen vaiheet Jännitetyöt Hätäensiapu Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytännön harjoituksia ensiavusta. Käytännön esimerkit syventävät opiskelijan käsitystä sähkön vaaroista. Sähkön aiheuttamat tapaturmat jaetaan sähköiskutapaturmiin ja valokaaritapaturmiin. Sähköalan töiden tekeminen edellyttää alan ammattitaitovaatimusten lisäksi sitä, että työn tekijällä on ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudesta. Tämä edellyttää säännöllistä kouluttautumista. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia enintään 5 vuoden välein. Sähkötöiden tekemisen turvallisuusvaatimukset on esitetty KTM-asetuksessa 1194/1999. Käytännössä nämä vaatimukset voidaan toteuttaa helpoiten noudattamalla voimassa olevaa standardia SFS 6002 sähkötyöturvallisuus. Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työskentelykäytännöistä, työvälineistä, suojavarusteista sekä ennen kaikkea oikeista asenteista. Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vastuista huolehtimista. 23

24 Opiskelumateriaali Sähkön vaarallisuus, sähkötyöturvallisuutta kos- Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet Halko P., Malinen R., Launonen H.,Välimaa kevat määräykset ja henkilöiden vastuut, turval- analoginen ja digitaalinen mittaus T.,Sähkömittaustekniikka liset työvälineet mittareiden sisäiset resistanssit Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ja henkilökohtaiset suojaimet, työskentely jännit- mittareiden tarkkuus teettömänä, lähityöt ja jännitetyöt, käyttötyöt Perusmittarit ESP8050 Sähkötekninen sekä sähködynaaminen mittari dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3op, opastaminen, koe, kokeen palautus. sähköstaattinen mittari Electrotechnical Docrmentation and Design Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytännön esimerkkejä, jotka syventävät opiskelijan käsitystä sähkötöiden vaaroista. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla. Standardin SFS 6002 mukainen koulutus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. tehomittarit energiamittarit digitaaliset mittarit oskilloskooppi Mittamuuntajat virtamuuntaja jännitemuuntaja Perusmittaukset virran ja jännitteen mittaus tehon ja energian mittaus Käyttöönottomittaukset Programs 3cr Opintojakson käytyään opiskelija tuntee sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija tutustuu sekä perinteiseen piirtämiseen että tietokoneavusteiseen dokumentointiin. Opiskelija perehtyy yhteen dokumentointiohjelmistoon, joka voi olla Cads. Perehdytään ohjelmiston peruskäskyihin ja toimintoihin. Hän osaa osaa tehdä teknisiä yleisdokumentteja suunnitteluohjelmaa käyttäen. ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3op, Electrical Measurements s 3cr Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja laskuharjoituksia sekä laboratoriossa tehtäviä mittaushar- Tämän lisäksi hän oppii käyttämään ohjelmistoa ja sen sovelluksia rakennusten ja teollisuuden dokumenttien laadinnassa. Opintojakson käytyään opiskelija tunteet sähkötekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaatteet. Hän osaa sähkösuureiden mittauksessa käytettävien perusmittalaitteiden toimintaperiaatteet ja tuntee niiden käytön. Lisäsi hän valita sopivan mittausmenetelmän sähkösuureiden mittauksiin. joituksia. tentin sekä hyväksytysti suoritettujen laboratorioharjoitusten avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteistä. koneenpiirustus sähkötekninen dokumentointi standardit ja suositukset piirrosmerkit tietokoneavusteinen suunnittelu suunnitteluohjelmiston peruskäsitteet ja käskyt. 24 ohjelmiston perustoiminnnat sähkösovellukset

25 rakennusten sähköistys tuotanto-, jakelu- ja käyttötekniikan perusteisiin. o tärkeimmät tehoelektroniset energian- tasopiirustussovellus Opintojakso toimii johdattelevana opintojaksona muuntotekniikat: tasasuuntaaminen, keskuskaaviosovellus sähkötekniikan ammattiaineisiin. vaihtosuuntaaminen, tasasähkön muut- taulukkosovellus Rasta- sovellus teollisuuden sähköistys piirikaaviosovellus pääkaaviosovellus Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta, piirroshar- johdanto sähköhuolto, sähkön siirto- ja jakeluverkot o eri jänniteportaat o vaihtojännitteen ja vaihtovirran käsite, pääjännite ja vaihejännite o sähkön jakelujärjestelmä o o o taminen, vaihtosähkön muuttaminen tehoelektroniikka ja sähkökoneet tasasähkökoneen pyörimisnopeuden säätäminen vaihtosähkökoneen pyörimisnopeuden säätäminen: taajuusmuuttajan toimintaperiaate joituksia ja suunnitteluohjelmalla tehtäviä piirtä- o peruskäsitteitä mis- ja suunnitteluharjoituksia. sähkön tuotantotekniikat Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piirtämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittamiseen vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laaditut harjoitustyöt. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteistä. Opiskelumateriaali Kurssin yhteydessä jaettava materiaali. ESS8010 Energiatekniikan ja sähkönkäyttötekniikan perusteet 4op, Basics of the Electric Power Technology 4cr Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan sähkövoimajärjestelmän rakenne ja sen perus- o vastapainevoimalaitos o kaasuturbiinilaitos o kombivoimalaitokset o dieselvoimalaitokset o vesivoimalaitokset o tuulivoimalaitokset o tuotantomuotojen keskinäinen vertailu sähkön käyttötekniikka o muuntajien toimintaperiaate; suurjännite-, välijännite- ja pienjännitemuuntajat o pyörivät sähkökoneet o sähkökoneen yleinen toimintaperiaate o epätahtikone o tahtikone o kestomagneettikone tehoelektroniikka o tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötekniikassa o tehoelektroniikan käyttämät puolijohde- tunnit sekä etätehtävät. Lisäksi suoritetaan kaksi tai kolme yritysvierailua. Yritykset valitaan edustamaan sähkövoimatekniikan eri osa-alueita. Luonto-opetukseen osallistuvat paitsi ammattikorkeakoulun omat niin myös vierailevat luennoitsijat. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin sekä etätehtävien perusteella. Aktiivisuus yritysvierailuilla huomioidaan arvioinnissa. Kokeissa hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Tunneilla jaettava materiaali Etätehtävinä Internetistä haettu materiaali Osallistuminen yritysvierailuihin 25 elementit. Opintojaksossa perehdytään sähkön kytkimet

26 ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3op, Personal Computing 3cr Muuttujat, lukutaulukot Passiivisten komponenttien ja piiriteorian Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö Syöttö- ja tulostusfunktiot Totuusarvot Toisto-, valinta- ja ehtorakenteet Luokat ja luokkien tyyppiset oliot (jäsen- kertaus Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät käsitteet sekä vahvistinmallit Ideaalinen operaatiovahvistin sekä sen ylei- PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri (wip) ja verkkooppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen muuttujat ja -funktiot ) Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työs- simmät lineaari- ja komparaattorisovellukset Operaatiovahvistimen epäideaalisuudet ja niiden vaikutus piirin toimintaan Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit. Luentoja ja harjoituksia atk-luokassa tentin sekä etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Ilmoitetaan opintojakson alussa. kentely ohjatuilla harjoitustunneilla. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden avulla (2 kpl). Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Kurssille on oma sähköinen opetusmateriaali. ESE8000 Analogiaelektroniikka 1S 3op, Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. tenttien perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s 5op, Basics of programming 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ohjelmistoja. Hän hallitsee muuttujat ja lukutaulukot. Opiskelija osaa tehdä omia luokkia ja hän osaa käyttää luokkien tyyp- Analog Electronics 1S 3cr Oppilas tuntee passiiviset komponentit, vahvistimiin liittyvät käsitteet ja osaa käyttää operaatiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaattorisovelluksissa. painos Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Elektroniikka III (passiiviset komponentit). Tietokotka Itseopiskelutehtävät. 26 pisiä olioita.

27 ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3op, Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Analog Electronics 2s 3cr Opiskelija osaa käyttää transistoreja vahvistimena ja kytkimenä, tuntee tehovahvistimet sekä Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs painos Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava mate- Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. tavanomaisimmat hakkuriteholähteet. Hän ym- riaali sekä kurssin Analogiaelektroniikka 1 märtää takaisinkytkennän vaikutuksen vahvisti- materiaali. men toimintaa, osaa suunnitella oskillaattoreita Itseopiskelutehtävät. tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot. tävien avulla. Bipolaaritransistorin ominaisuudet, suur- ja ESE8030 Digitaalitekniikka S 3op, Digital Electronics S 3cr Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. piensignaalimallit, tasasähkölaskut sekä Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen käyttö kytkimenä ja vahvistimena Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa digi- Esko T Digitaalitekniikka. Edita Kenttävaikutustransistorin ominaisuudet, taalitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja niiden Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. suur- ja piensignaalimallit, tasasähkölaskut keskinäiset riippuvuudet. Opiskelija tuntee digi- sekä käyttö kytkimenä ja vahvistimena taalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet. ESE8100 Elektroniikan työt S 3op, Tehovahvistimet ja lämpenemislaskut, hak- Hän tuntee digitaalisten ratkaisujen suunnittelu- Electronics Laboratory Course S 3cr kuriteholähteet, takaisinkytkentä ja sen vaikutukset Vastakytkennän stabilisuus ja kompensointi Aaltomuotojen generointi Suodatinapproksimaatiot säännöt ja ymmärtää niiden sähkötekniset vaatimukset. Digitaalitekniikan olemus ja sovellukset Kombinaatiopiirit Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee analogia- ja digitaalielektroniikan peruspiirit ja osaa suunnitella ja toteuttaa analogia- ja digitaalitekniikan perusrakenteita. Hän osaa käyttää Aritmetiikka ja koodit suunnittelusääntöjä annetun ongelman ratkaise- Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluhar- Sekvenssipiirit miseksi ja hän osaa testata suunnittelemansa joitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko- puolijohdemuistit rakenteen toiminnallisuuden. rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely etätehtävissä. Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osako- AD/DA-muuntimet Ohjelmoitavat logiikkapiirit Mikropiirien sähköiset ominaisuudet Vahvistimet Kytkimet Tehon hallinta 27 keiden tai tentin perusteella. Suodattimien perusteet

28 Digitaalitekniikan peruspiirit sa sekä oppia tuntemaan tärkeimmät tehopuoli- suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimi- Digitaalitekniikan suunnitteluharjoitus johdekytkimet ja niistä rakentuvat verkko-, hila- pisteistä. Puolijohdemuistit Ohjelmoitavat logiikkapiirit Muuntimet Opintojaksoon kuuluu etätehtävät, laboratorio- ja pakkokommutoivat kytkennät. Myös suuntaajakäyttöjen verkkovaikutuksiin perehdytään. Lisäksi kurssi antaa valmiudet tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan. Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet. WSOY. ISBN: Luentomonisteet (vähän yli 100 s.) harjoituksia ja työraportteja. Oppimisessa ko- Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics: rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. Tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötek- Converters, Applications and Design. John Wiley Suunnitteluharjoitukset ovat koulutusohjelman niikassa & Sons. ISBN: (soveltuvin osin) ydinosaamisalueilta. Suuntaajien (muuttajien) jaottelu sähköe- Harjoitusmonisteet Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen, laboratorioharjoitusten, niihin liittyvien raporttien ja etätehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Suoritusvaatimuksena on hyväksyttävästi suoritettu koe ja hyväksytyt laboratorioharjoitukset raportteineen. Liittyvät analogia- ja digitaalielektroniikan oppikirjat ja luentomateriaalit. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. nergian muokkaustarpeen mukaisesti Tehodiodit, tyristorit, bipolaari- ja MOSFETtransistorit sekä IGBT-kytkimet Verkkokommutoivat peruskytkennät, kommutoinnin analyysi Verkkovaikutukset Katsaus hilakommutoiviin muuttajiin Katsaus tehoelektroniikkalaitteiden PSPICEsimulointiin Oppimismetodina on teoriaopetus, ohjatut harjoitukset, kotilaskut ja osin PSPICE- simulointi. Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käytän- PSPICE- simulointiohjeet ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet 2 2op, Fundamentals of Power Electronics 2 2cr Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia 1 syvällisemmin muutosilmiöt teho- elektroniikkapiireissä, puolijohdekytkimien terminen mitoittaminen, hila- ja pakkokommutoivat kytkennät sekä verkkokommutoivien suuntaajien verkon virtayliaaltojen ja jännitesärön laskenta. Lisäksi kurssi antaa peruskurssia 1 syvällisemmät val- ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet 1 3op, Fundamentals of Power Electronics 1 nön tasolla. Laskuesimerkit ovat tehoelektroniikan ydinosaamisalueilta. miudet tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan. 3cr Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötekniikas- Opintojaksosta järjestetään kaksi välikoetta, joista sovitaan opintojakson alussa. Kokonaisaosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa katsaus tehoelektroniikan muutosilmiöihin bipolaari- ja MOSFET- transistorit sekä IGBTkytkimet: perusominaisuudet 28

29 hilakommutoivan tehoelektroniikan perus- PSPICE- simulointiohjeet teet Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. dc-dc- muuttajat ESA8050 Instrumentointitekniikka dc-ac- muuttajat 3op, Instrumentation Engineering 3cr ESA8040 Säätö- ja katsaus pakkokommutoiviin suuntaajiin verkokommutoivien suuntaajien jännitesärön laskenta katsaus käytännön laitetekniikkaan terminen mitoittaminen PSPICE- simulointi Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea ja tulkita instrumentointipiirikaavioita ja prosessikaavioita. Hän hallitsee yleisimpien prosessisuureiden mittausmenetelmät ja niihin liittyvät anturit ja lähettimet. Opiskelija tuntee myös automaatiotekniikka 4op, Control and Automation Engineering 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee säätötekniikan perusteorian ja tunnistaa säätöja automaatiotekniikan laitteita ja järjestelmiä. yleisimmät prosessinohjauksessa käytettävät Opiskelija osaa mallintaa prosesseja ja simuloida Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- toimilaitteet. niitä. tunnit sekä etätehtävät ja osin PSPICE- simulointi. Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käytännön tasolla. Laskuharjoitustehtävät ovat tehoelektroniikan ydinosaamisalueilta. Lämpötilan mittaus Paineen mittaus Virtauksen mittaus Säätöalgoritmit Lohkokaavioesitys Siirtofunktioesitys Pinnankorkeuden mittaus Testifunktiot Venttiilit Askelvaste tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen Pneumatiikka Taajuusanalyysi arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen Moottoritoimilaitteet Käytännön säätöpiirit hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Instrumentoinnin piirrosmerkit Prosessin mallintaminen Positiotunnukset Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan Teoriaopetukseen kuuluu luentoja ja mikroluok- perusteet. WSOY. Teoriaopetukseen kuuluu luentoja instrumen- kaharjoituksia. Oppiminen tapahtuu luentojen, ISBN: toinnin alalta. Opintojaksoon kuuluu luentomate- harjoitusten ja tietokoneella tehtävien simuloin- Luentomonisteet (vähän yli 100 s.) riaaliin perustuva koe. tien avulla. Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics: Converters, Applications and Design. John Wiley & Sons. ISBN: (soveltuvin osin; 20 sivua kopioidaan) Harjoitusmonisteet tentin perusteella. Läpäisyraja on 40 %. tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Läpäisyraja on 40 %. 29

30 Yksi- ja monivaihemuuntajat Luentomuistiinpanot ja opetuksen yhteydessä Laboratoriotöitä opettajan ohjauksessa. Läsnä- Jännite-, virta-, teho- ja impedanssiarvojen jaettava materiaali. olovelvoite. laskenta Jack Golten: Control System Design and Simulation ESA8060 Automaatiotekniikan työt 3op, Automation Laboratory Works 3cr Työt suoritettuaan opiskelija osaa ohjelmoida ohjelmoitavia logiikoita ja osaa toteuttaa ja testata säätäjän sekä tuntee erilaisten automaatiolaitteiden toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. Oppilas tuntee yleisimpien pneumaattisten toimilaitteitten käytön periaatteet ja osaa tehdä kytkennät käytännössä. Oppilas tuntee erilaisten antureiden kytkentäperiaatteet ja hahmottaa tulojen ja lähtöjen merkityksen ja osaa tehdä niihin liittyvät kytkennät. Opintojakson suoritus arvioidaan laboratoriotöihin osallistumisen, aktiivisen työskentelyn ja työhön asennoitumisen perusteella sekä tehtävien kirjallisten raporttien perusteella. Opintojakson suorittamiseen voi liittyä loppukoe. Laboratoriossa olevat käsikirjat. ESK8400 Sähkökoneiden perusteet 4op, Fundamentals of Electrical Machines 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa magneettipiirien peruslait, tuntee ja osaa muuntajien Epätahtikoneet Pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämityksellä Roottorirakenteet Sijaiskytkentä, vääntömomentin laskeminen Epätahtikoneen valinta verkkokäyttöön ja taajuusmuuttajakäyttöön Ominaisuudet pysyvässä tilassa Tahtikoneet Roottorirakenteet, magnetointi Tahtikone erillisenä generaattorina Tahtikone sähköverkossa Ankkurireaktio Tahtikoneen asema vaihtosähkökoneena Tasasähkökoneet Rakenne Vierasmagnetoidut koneet ja sarjakoneet ohjelmoitavat logiikat operointipaneli sekvenssiohjelmointi yksikkösäädin säätäjän parametrien viritys pneumaattiset toimilaitteet käskylistaohjelmointi tikapuukaavio-ohjelmointi lohkokaavio-ohjelmointi olio-ohjelmointi rakenteen, kytkennät ja muuntajan osana sähkövoimajärjestelmää sekä tehoelektroniikkalaitetta. Lisäksi opiskelija hallitsee riittävässä määrin pyörivien sähkökoneiden teorian ja sovellukset erilaisissa prosesseissa. Pyörivien koneiden pääpaino on vaihtosähkökoneissa, mutta myös tasasähkökonetta tarkastellaan. Magneettipiirit Magneettipiirin Ohmin laki Muuntajat Sijaiskytkentä Tasasähkökoneen asema pyörivänä sähkökoneena Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käytännön tasolla. Laskuharjoitusesimerkit ovat sähkökoneiden teorian ja sovellusten ydinosaamisaluetta. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla

31 Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % epätahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt ja maksimpisteistä. niiden mitoitus Luentomonisteet; Oppimateriaali ja kirjallisuus Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa) Monisteet, laskuharjoitustehtävät tahtikoneen ominaisuudet säädettynä sähkömoottorina tahtikoneiden käynnistys- ja ohjausjärjestelmien rakenne ja toiminta Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa) Muu jaettava materiaali ESV8010 Sähköasennukset 3op, ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet 4op, Fundamentals of Electrical Drives 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa sähkömoottorijärjestelmän rakenteen, tuntee moottorien ominaisuudet sekä verkkokäytössä että taajuusmuuttaja- ja muissa säätökäytöissä. Hän hallitsee sähkökäyttöjen mitoituksen ja valinnan erilaisiin prosesseihin teollisuudessa ja liikennevälineissä. tahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt skalaariohjaus, vektorisäätö, suora momenttisäätö Tasasähkökonekäytöt tasasähkökoneen ominaisuudet moottorina ja jarruna tasasähkökoneiden suuntaaja- ja muuttajakäytöt moottorikäytön säätöpiirit ja niiden laskenta ja viritys säädettävät monimoottorikäytöt (sekä vaihto- että tasasähkökoneet) Electrical Installation Tecniques 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, sähkön jakelun periaatteet ja sähkösuunnitelmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit. Opiskelija osaa myös mitoittaa kiinteistön nousujohtoverkon ja tietää kiinteistön asennuksiin liittyvät keskeiset määräykset. Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan tehdä omakotitalon sähkösuunnitelman. Sähkömoottorin valinta sähkömoottorin valinta vääntömomentin, lämpenemisen sekä ohjaus- ja säätövaatimusten perusteella erilaisiin käyttöihin moottoriliitännän osien valinta moottorin nimelliskäyttötavat käyttötapaluokituksen mukainen mitoitusteoria Vaihtosähkökonekäytöt epätahtikoneen ominaisuudet säädettynä sähkömoottorina epätahtikoneiden ohjaus- ja säätölaitteiden rakenne ja niiden viritysmahdollisuudet Esimerkkejä säädetyistä käytöistä teollisuudessa ja liikennevälineissä Opetusjärjestelyt ja toteutustapa Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunteja sekä harjoitustyö. Harjoitustyö korostaa opiskelijan omaehtoista työskentelyä käytännön suunnittelu- ja mitoitustehtävän parissa. Laskutehtävät keskittyvät sähkönkäyttötekniikan ydinalueisiin. Opintojakson suoritus arvioidaan kokeiden ja harjoitustyön kautta. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväk- Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne Keskeiset komponentit Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset Kompensointi Sähkön syötön varmennus Omakotitalon sähkösuunnitelman sisältö Kiinteistön nousujohtoverkon mitoitus nousujohtojen valinta kuormitusvirran perusteella jännitteenaleneman tarkistus poiskytkentäaikojen tarkistus taloudellinen poikkipinnan valinta Keskeiset sähköasennuksiin liittyvät määräykset 31 symisraja on 40 % maksimipisteistä. Omakotitalon sähkösuunnittelu

32 sähkön laatutekijät ESN8040 Sähkönjakelutekniikka 2 3op, Opetusjaksoon kuuluu teoria- ja mitoitusharjoi- pienjänniteverkon mitoitukseen liittyvät Electric Power Distribution 2 3cr tustunteja sekä omakotitalon sähkösuunnitteluharjoitustyö, joiden avulla syvennetään ja sovelletaan käytäntöön teoriatietoja. suositukset ja standardit tehonjaon ja vikavirtojen laskenta ylivirta- ja oikosulkusuojaus pienjänniteverkon tekninen ja taloudellinen mitoitus Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen keskijänniteverkon ominaisuudet ja osaa mitoittaa keskijänniteverkon komponentteja sekä teknisesti että taloudellisesti. Opiskelija tentin ja sähkösuunnitelmaharjoitustyön avulla. tuntee keskijänniteverkon suojauksen; sekä Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5 Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- oikosulku- että maasulkutilanteissa. Opiskelija Opiskelumateriaali D1 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista 2006 Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja sähköaseman laitteet. Opiskelijalla tuntee keskijänniteverkon relesuojauksen periaatteet ja osaa suunnitella relesuojauksen. ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3op, keskijänniteverkon rakenne Electric Power Distribution 1 3cr sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien kuvauksen sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa arvioida jakeluverkon kuormituksia ja osaa mitoittaa pienjänniteverkon komponentteja stan- tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Otatieto Standardit ja verkostosuositukset. kuormitukset keskijänniteverkon mitoitukseen liittyvät suositukset ja standardit tehonjaon ja vikavirtojen laskenta oikosulku- ja maasulkusuojaus keskijänniteverkon tekninen ja taloudellinen mitoitus sähköasema dardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mi- Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. toituksen taloudelliset periaatteet. Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- suomalaisen sähkönjakelujärjestelmä sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus kuormitukset tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. 32

33 neiden ja sähkökäyttöjen laboratorioharjoi- Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har- tuksia tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään mittausten raportointi ja arviointi tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan pienryhmissä. omatoimisia harjoituksia laboratoriossa asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset maadoitusmittauksia koekentällä ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har- Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Ota- laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raport- joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään tieto tien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös pienryhmissä tai yksin. Maadoitusmittaukset Standardit ja verkostosuositukset. koe. suoritetaan koekentällä. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1 3op, Laboratory Course in Electrical Power Engineering 1 3cr Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laiteesitteet. Manuaalit. ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2 Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raporttien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös 3op, Laboratory Course in Electrical Power koe. Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoina opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja raportoimaan tehdyt mittaukset. Engineering 2 3cr Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoina opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laiteesitteet. Manuaalit. ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi 5op, Advanced Course in Electrical Drives 5cr sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teollisuusverkkojen, tehoelektroniikan, sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen laboratorioharjoituksia mittausten raportointi ja arviointi järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja raportoimaan tehdyt mittaukset. Myös omatoimisia laboratorioharjoituksia. sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teollisuusverkkojen, tehoelektroniikan, sähköko- Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia syvällisemmin vaativien sähkökäyttöjen suunnittelu sekä teollisuusverkon loistehon kompensointi ja yliaalto-ongelmat. Nykyaikaisiin kompensointiratkaisuihin sekä suuntaajalaitteiden verk- 33 koliitynnän osiin perehdytään. Opintojakson

34 suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusverkon Kolmivaiheiset tahtikoneet nykyaikaiset komponentit ja osaa suorittaa yli- Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Mah- o reaktanssit aalto- ja loistehomittauksia sekä verkon suunnit- dollinen oppikirja määritellään kurssin alussa. o säätö, uradiagramma telu- ja mitoitustehtäviä. Yliaaltojen vaikutus, epätahti- ja tahtimo- Yliaaltolaskelmat Yliaallot, kompensointiratkaisut Tasasähkövoimansiirto o Aktiivinen loistehon kompensointi, suositukset yliaaltojen rajoittamiseksi o Kompensointilaitteiden toiminnan simulointi o Suuntaajalaitteiden verkkoliitynnän osien kehittyminen o Tehostabilisaattorit, UPS- laitteet o Taajuusmuuttajapohjaiset monimoottorikäytöt o Sovellus: paperikone Tahtimoottori ja sen asema säätökäytöissä Sähkökäyttöjen instrumentointi Käyttöjen hyötysuhteet Käytännön vektorisäätäjä Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi 4op, Advanced Course in Electrical Machines 4cr Opintojakson tavoitteena on antaa perusopintojaksoa syvällisempi valmius muuntajien ja pyörivien sähkökoneiden mitoittamiseen ja valintaan eri tyyppisiin sovelluksiin. Opintojaksossa käsitellään paitsi perinteisiä koneita niin myös kestomagneettikoneita sekä eräitä erikoiskoneratkaisuja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee moottorien ominaisuuksien kehitystrendit sekä uusien konstruktioiden mahdollisuudet sähkömoottoreissa. Muuntajat Kolmivaihemuuntajan yliaallot ja epäsymmetriaominaisuudet Muuntajien erikoiskytkennät Ikääntyminen ja huoltotoimenpiteet mentit Käyttö epänormaaleissa sähköverkoissa (esim. taajuusmuuttaja- käytössä) Rakenne, huolto, tärinä- ja ääni-ilmiöt Kestomagneettikoneet Kestomagneettikoneiden asema sähkönkäyttötekniikassa Kestomagnetoitu tasasähkökone Harjaton tasasähkökone Sinimuotoisella virralla syötetty kestomagnetoitu tahtikone Muut kestomagneettikonekonstruktiot o Sähkökoneiden relesuojaus Reluktanssikoneet Askelmoottorit Sähkökoneiden mallittaminen säätökäyttöjä varten (kierto-osoitinteoria, siirtofunktioteoria) Magneettipiirin ja käämityksen mitoittaminen sekä etätehtävät. Laskuesimerkit ovat vaativien sähkökäyttöjen ja teollisuussovellusten ydinosaamisalueelta. tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Mittamuuntajat, niiden rakenteet ja käyttöominaisuudet Kuristimet ja niiden asema sähkövoimatekniikassa Perinteiset vaihtosähkökoneet Yksivaiheiset ja napavaihtolukuiset epätahtikoneet Yksivaiheiset tahtikoneet Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät; runsaasti laskuharjoituksia. Osaa moottoreista ja niiden säätöpiirejä simuloidaan Matlab:lla ja SimuLink:llä. Tehtävät muodostavat kattavan katsauksen moderneihin sähkökoneisiin ja niiden ominaisuuksiin. 34

35 tehoelektroniikan passiiviset komponentit sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom- Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden ja tehoelektroniikkalaitteen suunnittelu ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö- harjoitustöiden perusteella. Osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Luentomonisteet, harjoitustehtävät, osa valittua oppikirjaa ESK8020 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset 3op, Devices and Applications of Power Electronics 3cr Opintojakso suoritetaan poikkitieteellisesti siten, että tunneilla käsitellään erilaisia case- tapauksia ja valitaan niissä sovellukseen sekä aktiivisia että passiivisia komponentteja. Tapaukset valitaan kattavasti tehoelektroniikan ja sovellusten eri alueilta, joihin tehoelektroniikan ydinosaaminen keskittyy. Opintojakson suoritus arvioidaan tuntiaktiivisuuden sekä kokeen tai välilkokeiden perusteella. verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussähköverkkorakenteisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuuden sähköasennustoimintaan ja verkon käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnittelun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuuslaitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertaisen kunnossapito-ohjelman. Opintojakson tavoitteena on antaa tehoelektroniikan perusopintojaksoja syvällisempi valmius käytännön tehoelektroniikkalaitteiden suuunnitteluun ja komponenttien valintaan jännite-, virta- ja tehokestoisuuden, ohjattavuuden sekä termisen kestoisuuden perusteella. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee termisen mitoittamisen sekä osaa analysoida ja valita komponentit sovelluksen vaatimusten mukaisesti. diodien ja tyristorien ominaisuudet ja valinta bipolaari-, MOSFET- ja IGBT- transistorien ominaisuudet ja valinta terminen mitoitus ja jäähdytyksen suunnittelu ohjauspiirien suunnittelu ja valinta kytkentäapupiirien mitoittaminen suojaus ylijännitteiltä ja -virroilta Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Oppimateriaali ja kirjallisuus Komponenttikirjallisuus Internetissä Niiranen, Jouko: Tehoelektroniikan komponentit. ISBN Tunneilla jaettava materiaali ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja verkot 4op, Electric Power Distribution in Industry 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk- Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne Keskijänniteverkko ja sen komponentit Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen komponentit Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoitus- ja valintaperiaatteet Kunnossapitoperiaatteet Kunnossapitoon liittyvät keskeiset viranomaismääräykset ja standardit Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittaukset Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet Opetusjärjestelyt Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros- 35

36 tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityi- Lisäfunktiot sesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheis- Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja sekä simu- Ajastimet tetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt lointiharjoituksia mikroluokassa. Osa harjoituk- Erikoisfunktiot ovat käytännön sovellusesimerkkejä. sista tehdaan ryhmätöinä. Ohjelmointitavat Suoritustapa ja arviointi tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5. Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali. tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Olavi Puolakka: Sumea Säätö Käskylista Tikapuukaavio Funktiokaavio Sekvenssikaavio PLC:n rakenne Operointipaneelit ja valvomo Väylät I/O:t sähköisesti ja niiden kytkeminen ESA8070 Automaatiotekniikan jatkokurssi 4op, Advanced Course in Automation 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee säätötekniikan moderneja menetelmiä, kuten sumean säädön periaatteet ja pystyy mallintamaan vähintään kolmen muuttujan säätöjä ja Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4op, Programmable Logic Devices 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLCohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja ohjelmointiharjoituksia automaatiolaboratoriossa. Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen ja suoritettujen harjoitustehtävien mukaan. Kokeen läpäisyraja on 40 %. hänellä on edellytykset soveltaa tietoja käytän- ongelmaratkaisuun prosessinohjauksia suunnitel- töön. taessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Sumeutus Selkeytys Jäsenyysfunktiot Sumeat käsitteet Simulointi ja mallintaminen PLC:n rakenteen syvällisesti, ja hänellä on edellytykset käytännön työhön. Hän tietää, mikä ero on kombinaatiologiikalla ja askelittain etenevällä logiikalla, sekvenssillä ja kykenee valitsemaan oikean toimintamallin ohjelmointitehtävän eteen tullessa. ESN8150 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu 3op, Computer Aided Design of Electric Power Distribution System 3cr Neuroverkko Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnitte- 36 Perusfunktiot lu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson pääpaino

37 on jakeluverkkoyhtiöiden käyttämissä ohjelmis- aatteet, tuntee silmukoidun verkon laskentame- asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis- toissa, mutta kurssilla perehdytään myös kiin- netelmän ja suhteellisen laskutavan sekä tuntee raja on 40 % maksimipisteistä. teistö- ja teollisuusverkkojen suunnitteluohjelmistoihin. verkkotietojärjestelmät pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon suunnittelu teollisuusverkon suunnittelu sähköaseman osana siirto- ja jakeluverkkoa. Opintojaksossa perehdytään myös sähkön jakelun ja siirron standardeihin, suosituksiin ja menetelmäohjeisiin tavoitteena valmistautuminen sähköturvallisuustutkintoon. Opintojaksossa perehdytään myös sähkönjakelun tuoterakenteisiin. Luentomonisteet. Standardit ja verkostosuositukset. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESV8120 Sähköurakointi 2op, Electrical Installation Contracting 2cr tehonjaon ja vikavirtojen laskenta suojauksen suunnittelu verkon mitoitus Opintojaksoon kuuluu mikroluokkaharjoituksia ja etätehtäviä. sähkön siirron ja jakelun standardit ja suositukset kantaverkon komponentit ja niiden kuvaus suhteellinen laskutapa silmukoidun verkon laskenta staattinen ja dynaaminen stabiilisuus Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevan urakointijärjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urakkalaskennan periaatteet ja pystyy laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan. Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitusten ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien oikosulku- ja maasulkusuojaus kantaverkossa tuoterakenteet Urakointijärjestelmä Suomessa pätevyysluokat avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Ohjelmistomanuaalit ja tuote-esitteet. Muu opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla pätevyysluokkiin kuuluvat työalueet Urakkalaskennan periaatteet tarvikkeiden hinnoittelu työn hinnoittelu muut kulut kokonaisurakkahinta ESN8050 Sähkönjakelutekniikka 3 4op, laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Electric Power Distribution 3 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron peri- tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja urakkalaskentaan liittyviä harjoituksia. 37

38 varaava lämmitys keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon muu kuin sähkölämmitys kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat tentin avulla. Lämmityssuunnittelu ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk- Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. omakotitalon lämmityssuunnitelma sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom- Kurssin hyväksymisraja on 40% maksimipisteis- Valaistustekniikan perussuureet ja määräykset ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö- tä. Valonlähteet ja valaisimet verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Valaistavat suora valaistus epäsuora valaistus valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussähköverkkorakenteisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ESV8500 Lämmitys- ja valaistustekniikka 3op, Space Heating And Illumination Techniques 3cr yleisvalaistus paikallisvalaistus Valaistuksen laskenta Valaistussuunnittelu teollisuuden sähköasennustoimintaan ja verkon käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnittelun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuus- Opintojakson käytyään opiskelija tuntee kiinteistöjen lämmitys- ja valaistustekniikan perussuureet ja lämmitys- ja valaistustarpeen laskenta- Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja lämmitys- ja valaistussuunnitteluharjoitukset. laitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertaisen kunnossapito-ohjelman. menetelmät. Hän osaa valita kiinteistöön sopivan lämmitystavan ja mitoittaa sen. Hän osaa valaistussuunnitteluperiatteet ja suunniteltavaan tilaan sopivan valaistustavan ja siihen sopivat valaisimet. Lämmityksen mitoitus lämpöhäviöiden laskenta U-arvo johtumishäviöt iv-häviöt Lämmitystavan valinta suora lämmitys patterein lattialämmitys kattolämmitys tentin sekä hyväksytysti suoritettujen suunnitteluharjoitusten avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksymisraja on 40% maksimipistemäärästä. Opiskelumateriaali Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja verkot 4op, Electric Power Distribution in Industry 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne Keskijänniteverkko ja sen komponentit Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen komponentit Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoitus- ja valintaperiaatteet Kunnossapitoperiaatteet Kunnossapitoon liittyvät keskeiset viranomaismääräykset ja standardit Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittaukset Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet 38

39 Opetusjärjestelyt keskusten ja koko kiinteistön huipputeho ESN8110 Sähkönjakelun automaatio Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisi- kaapeleiden mitoitus kuormitusvirran perus- 3op, Electric Power Distribution Automation aan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros- teella 3cr tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityisesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheistetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt ovat käytännön sovellusesimerkkejä. Suoritustapa ja arviointi tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5. Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali. ESV8110 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu 4op, Electrical Installation Design of Large Buildings 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee julkisen rakennuksen suunnitteluprosessin. Hän osaa myös soveltaa sähköasennusten kurssilla käytyjä määräyksiä ja osaa mitoittaa suunniteltavan kohteen nousujohtoverkon. Lisäksi hän hallitsee kiinteistön huipputehon laskennan ja osaa suunnitella ja mitoittaa rakennusten eri tilojen valaistuksen ja valita tiloihin sopivat valaisimet. Opiskelija tuntee suunniteltavasta kohteesta laadittavat dokumentit ja niiden sisällön. Suunniteltavan kohteen laskenta jännitteenalenemat poiskytkentäajat valaistuslaskenta Kohteen dokumentointi asemapiirros pohjapiirustukset maadoituskaavio nousujohtokaavio keskuskaaviot piirikaaviot telekaaviot kojeluettelot sähköselitys Opintojaksoon kuuluu julkisen rakennuksen suunnitteluharjoitustyö (kerrostalo tai vastaava). Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustyön perusteella. on asteikolla 0-5. Opiskelumateriaali Standardi SFS 6000 Internetistä saatavat valmistajien tarviketiedot Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakelun laatutekijät, joilla perustellaan suomalaisen jakeluverkon automaation käyttöä. Opiskelija tuntee luotettavuuslaskennan periaatteet ja ymmärtää automaation hyödyt jakelun luotettavuuden kannalta. Opiskelija tuntee erilaiset automaatiokonseptit, joilla jakeluverkon automaatiota toteutetaan. Opiskelija tuntee erilaiset tiedonsiirtomenetelmät, joita käytetään jakeluverkon automaatiossa. Opiskelija saa valmiudet suunnitella käytöntukijärjestelmätoimintoja ja mittausjärjestelmiä sekä relesuojausta. sähkönjakelun luotettavuus keskeytyksistä aiheutuva haitta kuluttajille sähköasemien käytönvalvonta paikallisautomaatiotoiminnot, relesuojaus verkostoautomaatio, kauko-ohjattavat erottimet kuluttajapään automaatio, mittaukset käytön tukijärjestelmät tiedonsiirtotarpeet ja -tekniikat Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu 39

40 opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla palovaroittimet laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. turvavalaistus Väylätekniikan peruskäsitteet tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Otatieto Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja rikosilmoitinjärjestelmä Ohjausjärjestelmät ilmastointiin ja valaistukseen liittyvät ohjausjärjestelmät Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja mitoitusharjoituksia käytännön televerkoista. Lisäksi käsitellään käytännön järjestelmien toteutuksia. tentin avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on Kenttäväylä Automaatioväylä LON-väylä Lonworks Lontalk solmu osoitus, reititys Avoimet kenttäväyläratkaisut teknologia verkkorakenne siirtotiet Tietojärjestelmien dokumentointi Väyläjärjestelmän suunnittelu ohjausjärjestelmät 2op, Telecommunication and Control Systems in Buildins 2cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee 40% maksimipisteistä. Opiskelumateriaali ST-kortit Kurssin yhteydessä jaettava materiaali. Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta sekä väylätekniikkaa liittyvä suunnitteluharjoitus. yleisimmät kiinteistöissä käytössä olevat tele- ja ohjausjärjestelmät. Hän tietää niiden rakenteen ja osaa mitoittaa ja valita kiinteistöön määräysten vaatimat järjestelmät. Hän tuntee myös järjestelmistä laadittavat dokumentit ja niiden sisällön. ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio 2op, Smart Automation of Buildings 2cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen väylätekniikan peruskäsit- tentin sekä hyväksytysti suoritetun suunnitteluharjoituksen avulla. Hyväksymisraja on 40% maksimipistemäärästä. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Kiinteistön viestintäjärjestelmät yhteisantennijärjestelmä teet. Lisäksi hän tietää avoimet ja hajautetut valvonta- ja säätöjärjestelmät. Hän tunteet LONWORKS-teknologiaa: LON- Opiskelumateriaali Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. yleiskaapelointi Turvajärjestelmät verkkorakenteet, verkkomuuttujat, solmut ja LonTalk-viestit. Opiskelija osaa suunnitella kiin- 40 paloilmoitinjärjestelmä teistöön väyläjärjestelmän.

41 ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja Opetusmateriaali ja kirjallisuus kunnossapito 3op, Inspections and Otteita laki- ja asetusteksteistä, suosituksista, Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit Maintenance of Electrical Installations 3cr standardeista ja määräyksistä. sekä laboratoriotestaukset, jotka kokoavat opi- Opettajan valitsema muu materiaali. tun asian. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen sähköasennuksien tarkastuksia koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän ESN8170 Suurjännitetekniikka 2op, High Voltage Technology 2cr tentin ja harjoitusten sekä laboratoriotestausten tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuu- perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan as- det. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisra- ja osaa niihin liittyvät mittaukset. Opiskelija sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännittei- ja on 40 % maksimipisteistä. tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset sekä tuntee huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistoja. den syntymekanismit ja osaa suunnitella erilaisia ylijännitesuojausmenetelmiä. Opiskelija tuntee ilmastollisten, kytkentöjen aiheuttamien ja verkkotaajuisten ylijännitteiden ominaisuudet. Opis- Aro et.al: Suurjännitetekniikka, Otatieto. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. tarkastukset tarkastus- ja käyttöönottomittaukset huolto- ja kunnossapito ohjeet, suositukset standardit, määräykset huollon ja kunnossapidon merkitys järjestelmille huollon ja kunnossapidon tukiohjelmat Opintojaksoon kuuluu luentoja ja mittausharjoituksia sekä etätehtäviä. kelija tuntee standardeja, joiden perusteella verkon komponentteja mitoitetaan. Opiskelija osaa arvioida, miten erilaiset eristysrakenteet kestävät ylijännitteitä. Opiskelija tuntee ylijännitesuojauksen ja eristyskoordinaation periaatteet eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä eristysrakenteen vanheneminen ja kunnonvalvonta ylijännitteiden syntymekanismit ylijännitesuojaus eristyskoordinaatio koestukset testaukset ESS8210 Sähkömarkkinat 2op, Electricity Markets 2cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee energiatalouden perusteet ja hinnoittelumenetelmät. Opiskelija tuntee sähkökaupan pelisäännöt ja on valmis osallistumaan sähköyhtiöiden sähkönhankintaan ja sähkönmyyntiin sekä osallistumaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon suunnitteluun. Opiskelija tuntee kansainväliset sähkökaupan mahdollisuudet. energiatalouden peruskäsitteet Opintojakso arvioidaan kokeen ja etätehtävien perusteella. Kokonaisarviointi tehdään asteikolla tariffit, hinnoittelujärjestelmät sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energia kauppa

42 kilpailuttaminen tutkimus- tai suunnittelutyö o piirikaaviosovellus (Pikasso) tasekauppa mittarin kaukoluenta Omatoiminen, projektimuotoinen työ, jossa opis- Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja suunnit- kelija valitsee aiheen, toteuttaa sen ja raportoi teluohjelmalla tehtäviä piirtämis- ja suunnittelu- Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja ja etätehtä- sekä esittelee työnsä. harjoituksia. viä. Koulutukseen liittyy yritysvierailu paikalliseen verkkoyhtiöön tai sähköyhtiöön. Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piir- projektin valmistelu, toteutus ja raportointi sekä tämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittamiseen esittely. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laaditut tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan harjoitustyöt. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. ESP8090 Autocad perusteet ja sähkösovellukset 2op, Electrical Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteistä. Applications Of Autocad 2cr Opiskelumateriaali Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESS8650 Suuntaaviin opintoihin liittyvä projekti 3op, Project in the Electric Power Technology 3cr Opintojakson käytyään opiskelija tunteet Auto- CAD:n peruskäskyt ja toiminnat. Hän osaa osaa tehdä teknisiä yleisdokumentteja suunnitteluohjelmaa käyttäen. Tämän lisäksi hän oppii Kurssin yhteydessä jaettava materiaali. Automaatio-CAD, 4 op Automattion CAD, 4 cr Opiskelija tuntee CAD-ohjelmiston tarjoamat käyttämään AutoCAD-sovellusohjelmia rakennus- mahdollisuudet suunnittelutyön tehostamiseen. Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoi- ten ja teollisuuden dokumenttien laadinnassa. Opiskelija osaa käyttää CAD-ohjelmaa 2D-kuvien na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija suunnittelee itsenäisen projektin, toteuttaa ja raportoi sen, sekä esittelee sen seminaarissa. Opiskelija oppii omatoimiseen projektimuotoiseen työskentelyyn. Autocad:n peruskäsitteet ja käskyt. Autocad:n perustoiminnnat Sähkösovellukset Rakennusten sähköistys piirtämiseen sekä tuntee 3D-piirtämisen perusteet. Laitesuunnittelu ja CAD-piirtäminen Prosessikaavioiden piirtäminen itsenäinen projektityö o o tasopiirustussovellus (Sähäkkä) keskuskaaviosovellus (Kessu) CAD-ohjelman 3D-ominaisuudet Kaavioiden suunnittelua tehostavat työkalut 42 opiskelijan valitsema aihe Teollisuuden sähköistys

43 Opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät Opiskelijan työ yhteensä 40 h Kurssin sisältämät asiat opitaan tekemällä harjoi- käytännön asiat tuksia ohjatusti ja yksi tai kaksi laajempaa suun- Tuutor-toiminta ECCR110 Uppdateringskurs i svenska nitteluharjoitustyötä. Opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta 3op perustuu tehtyihin harjoituksiin. Sovitaan yksityiskohtaisemmin kurssin alussa. Ilmoitetaan kurssin aikana Lähtötiedot Osallistujan on hallittava teknisen piirustuksen ja CAD-piirtämisen perusteet. Oppilaitoksen tietojärjestelmien käyttö Opiskelutekniikka Kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet Harjoittelu ja uraohjaus Kehittävän palautteen antaminen Insinööri ja työelämän vaatimukset Johdanto matemaattisten aineiden opintoihin. Opetusjärjestelyt Lähiopetus, tuutorointi Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet kertoa itsestään ja opinnoistaan ruotsiksi. Hän osaa ottaa vastaan ruotsalaisia vieraita työpaikalla, opastaa heitä ja selviytyy myös puhelinkeskustelusta ruotsiksi. Opiskelija hallitsee kielen perusrakenteet. Tärkeää on myös myönteisen asenteen kehittyminen ruotsin kieltä kohtaan. Opiskelija saavuttaa valmiudet osallistua ammattialakohtaiselle ruotsin kurssille. ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5op, Orientation to the Technical Education Studies 1,5cr Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot. Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin tehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja ke- Suoritustapa ja arviointi Osallistuminen tunneille Opetusmateriaali ja kirjallisuus OPS , tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin opintoihin Tietokoneen käytön perusteet, Viestinnän perus- Käsiteltäviä aiheita vi blir ingenjörer mina studier rapport om min arbetspraktik gäster på arbetsplatsen på studiebesök i Sverige grammatik uttal hittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun. Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. teet, matematiikan peruskurssi Toteutusajankohta 1. opiskeluvuosi Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen ja kuuntelu). Vuorovaikutustaidot kehit- Ajankohtaiset opintoasiat Kuormittavuus Opiskelijan kuormittuvuus Opetus, ohjaus ja kokeet yhteensä 27 h Omaehtoinen työskentely 13 h tyvät pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Kurssin suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %) ja kotitehtävien tekeminen sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on 43

44 tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta- sosiaaliset vuorovaikutustilanteet opiskelus- tonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästään sa ja työelämässä yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopis- kulttuurien välinen viestintä. ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös teitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Vuorovaikutustaidot kehittyvät saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opintojaksoon saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti- sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%), lausekkeenkäsittely työskentelyyn ja kotitehtävien tekeminen. Koko- kotitehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vas- naisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta- taavat epäyhtälöt Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästä lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopisteitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin juuriyhtälöt lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen ECCE110 Updating Your English 3cr Opiskelijan kielitaito on ammattikorkeakoulussa vaaditulla lähtötasolla, jota tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat sekä perussanaston. Englanninkielen keskeisten rakenteiden kertaus, sanavaraston kertaus ja laajentaminen sekä suullisen ja kirjallisen kielitaidon vankentaminen. Käsiteltäviä aiheita perusrakenteet ääntäminen tekstin lukemistekniikka koulutukseen liittyvät tilanteet opintoihin. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kirjallisuus Ilmoitetaan ennen kurssin alkua ECM8000 Matematiikan peruskurssi 3op, Basic Maths Skills 3cr Opintojaksolla kerrataan algebran ja geometrian perusasioita, funktiokäsite ja polynomifunktiota. Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja auko- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojen alkuvaiheessa järjestetään kaikille pakollinen erillinen tasokoe, jonka avulla testataan opiskelijan suoriutumista opintojakson tavoitteista. Tämän tasokokeen perusteella opintojaksosta ei saa suoritusmerkintää. 44

45 Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Välikokeisiin osallistu- Virtapiirin rakenneosat Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. neella on oikeus suorittaa opintojakso tai korot- Keskukset ja suojalaitteet taa arvosanaansa myös opintojakson toteutuk- Suojaputket, johtimet, kalusteet ja asennus- EEM5600 Matematiikkaohjelmistot sen jälkeen pidettävissä tenteissä. Hyväksytyn tavat arvosanan korotusta voi yrittää yhden, ja hylätyn Virtapiirin toiminta ECH8000 Harjoittelu 30op, Practical arvosanan korotusta kaksi kertaa (yleisten tent- Valaistuspiirien suunnittelu ja kytkentä Training 30cr tisääntöjen mukaisesti). Opintojakson suoritus kirjataan vapaavalintaisiin opintoihin. Tasokokeen tai opintojakson hyväksytty suoritus on edellytyksenä muille matematiikan opintojaksoille osallistumiselle. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Releet ja suojalaitteet Oikosulkumoottorin käämintä Staattorin rakenne sekä käämien asettelu ja kytkentä Roottorin rakenne ja laakerointi Kaapelit Siirrettävät kaapelit Kiinteät asennuskaapelit ja johdot Instrumentointikaapelit Tavoite Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus 352/2003) Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden soveltaa teoriassa opittuja tietoja käytäntöön sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskente- Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan lyyn. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, luentojen alkaessa. Opiskelijat suorittavat laboratoriossa pienryhmis- valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täy- sä sähköasennustehtäviä ja valaistuskytkentöjä. dentää koulutusohjelman mukaista opiskelua. ESS8700 Sähkötekniikan projekti 2op, Opiskelijat tutustuvat oikosulkumoottorin raken- Harjoittelujaksojen tulee muodostaa ammatillista Electrical Engineering Project 2cr teeseen ja käämintään sekä suorittavat yleisim- kasvua kehittävä polku. Harjoittelun on oltava Opintojaksolla opiskelija tutustuu sähkötekniikan laitteisiin, asennuksiin, mittauskytkentöihin ja mittauksiin. Opiskelija tuntee pientalon sähköistyksen raken- pien kaapeleiden päätteiden tekoa ja kuorintaa. Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähkötekniikan piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan valmiudet työskennellä ryhmässä. riittävän monipuolista ja sen tulee muuttua haasteellisemmaksi ja vaativammaksi opintojen loppuvaiheessa. Tavoite on myös, että opiskelija vie oppimaansa työpaikalle ja kehittää työpaikkaa sekä sen menetelmiä ja tapoja. teen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisien vaihtosäh- Opintojakson suoritus arvioidaan osatehtävistä Harjoittelu on osa insinööriopintoja ja se suorite- köpiirien asentamiseen ja toimintaan. Opiskelija ymmärtää sähköisten perusilmiöiden suoritettujen työselostusten avulla. Osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Työselos- taan työskentelemällä koulutusohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän 45 hyödyntämisen ja soveltamisen käytäntöön. tuksien kokonaispisteiden hyväksymisraja on 45 palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään % maksimipisteistä. kaksikymmentä viikkoa. Harjoittelupaikka voi

46 olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, it-yritys, suunnittelutoimisto, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä Suoritustapa Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella tavalla. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Edeltävät opinnot Ensimmäisen lukuvuoden harjoittelunohjaus. ECX8000 Opinnäytetyö 15op, Thesis 15cr Tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (asetus 352/2003). Opinnäytetyö syventää opiskelijan koulutusohjelmakohtaista ammatillista erikoisosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia, kehittää viestintä- ja yhteistyövalmiuksia sekä työelämän edellyttämiä tieto- ja viestintäteknisiä tietoja. Opinnäytetyöprosessissa opiskelija oppii tunnistamaan ammatillisen tehtäväalueensa keskeisiä ongelmakokonaisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia sekä soveltamaan oman alansa tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin eettiset näkökohdat huomioiden. Opinnäytetyö kehittää erityisesti opiskelijan itsenäistä ja tavoitteellista työskentelytapaa. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä. Se voi olla tuotekehitys-, tutkimus- tai selvitystyö tai suunnittelu- ja toteutustyön yhdistelmä. Aiheen tulee olla käytännönläheinen. Työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja tavoitteena on tulosten välitön hyödyntäminen. Opinnäytetyöt ovat julkisia. Suoritustapa Opinnäytetyö on työprosessi, joka etenee laaditun työsuunnitelman mukaan. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti. Opiskelijan tulee osallistua sovittuihin ohjauskeskusteluihin, ainakin yhteen opinnäytetyöesittelyseminaariin ennen oman työn esittelyä, oman opinnäytetyön esittelyseminaariin ja antaa kypsyysnäyte. Opiskelijan tulee dokumentoida työprosessi sovitulla tavalla ja laatia työstä erillisen ohjeen mukainen raportti. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5 opinnäytetyön arviointiohjeiden mukaan. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty erillisen ohjeen mukaisesti. Edeltävät opinnot Opinnäytetyön valmiudet määritellään koulutusohjelmakohtaisesti. 46