ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 2017 S. SALOVAARA ESOSIAALITYÖN MAISTERIOPISKELIJA, LAPIN YLIOPISTO SSALOVAA@ULAPLAND.FI
TUTKIMUSIDEA Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa lastensuojeluun ja tietojärjestelmiin liittyvää tutkimusta asiakasta koskevan tiedonmuodostuksen näkökulmasta. Eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön ja kokeiltu lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä sosiaalityössä ja erityisesti lastensuojelussa. Näistä saatuja kokemuksia on myös tutkittu eri näkökulmista ja tieteenaloista käsin. Aihe on herättänyt myös teoreettista pohdintaa sosiaalityöhön ja teknologiaan liittyen. Näiden pohjalta on kirjoitettu tieteellisiin julkaisuihin artikkeleita. Tavoitteeni on koota aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita sekä analysoida niiden tuloksia ja jäsentää ymmärrystä asiakastietojärjestelmistä osana lastensuojelun asiakasta koskevaa tiedonmuodostusta.
TIEDON MERKITYS LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ Lastensuojelun asiakastieto tietojärjestelmissä tiedon hyödynnettävyyden merkitys sosiaalityön tehtävien kannalta. Lastensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että sosiaalityöntekijät kykenevät muodostamaan selkeitä käsityksiä asiakastapauksista. Ilman pätevää jäsennystä asiakkaan tilanteesta ja tarpeista on mahdotonta tehdä informoituja päätöksiä. Tämä voi pahimmillaan johtaa tuhoisiin seurauksiin asiakkaana olevien lasten ja perheiden kannalta. (Wastell & White 2014, 215.) Jenni-Mari Räsäsen (2014, 89-90) mukaan tiedon kirjaamisen ja siirtymisen tärkeys korostuu erityisesti lastensuojelussa asiakastietojärjestelmien merkitys näiden tehtävien mahdollistajana korostuu.
KESKEISET KÄSITTEET Tietojärjestelmä: laaja yläkäsite; kuvaa kaikkea tiedon käsittelyyn (esim. kokoamiseen, jakamiseen ja tallentamiseen) käytettäviä resursseja, kuten tietokoneita, ohjelmia, ihmisiä ja organisointia (ks. Mursu & Tiihonen 2011, 368). Asiakastietojärjestelmä: ohjelmisto, jonka tarkoituksena on käsitellä sähköisesti nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja (ks. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 3 ). Dokumentaatio: Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtehtäviin kuuluu työn vaiheiden ja päätösten kirjallinen dokumentointi. Dokumentointiin velvoittavat laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) ja lastensuojelulain (13.4.2007/417) 33. Dokumentointi kuvaa palveluprosessia ja toimii apuvälineenä asiakkaan tilanteen jäsennyksessä. Asiakasta koskeva tieto ja tiedonmuodostus: lastensuojelun työssä muodostuva jäsennys ja ymmärrys asiakkaan kokonaisvaltaisesta elämäntilanteesta.
TIEDON LÄHTEET SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖISSÄ (KARTTUNEN & HIETAMÄKI 2014) Tutkimus- ja teoriatieto Asiantuntijatieto Asiakkaan tieto Formaali tieto Ammattietiikka
TIEDONMUODOSTUS Aino Kääriäinen (2003, 165-171) kuvaa dokumentointia erityisesti tiedonmuodostusprosessina, jonka avulla mm. muodostetaan käsitystä tilanteesta ja kerätään tietoa. Kääriäisen (mt., 25-26) mukaan huolellinen asiakastyön dokumentaatio voi muodostaa toimivia välineitä tiedonmuodostukselle asiakirjojen muodossa. Nämä välineet voivat potentiaalisesti toimia työntekijöiden tiedonmuodostuksen voimavarana ja auttaa työntekijöitä muodostamaan jäsentynyttä käsitystä asiakasprosessista, mikä on työn tekemisen edellytys. Miten asiakastietojärjestelmä toimii osana tiedonmuodostusta?
TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN SOSIAALITYÖN TARPEISIIN Asiakastietojärjestelmiin sosiaalialalla on osoitettu ajankohtaista kiinnostusta ja aihetta on tutkittu sekä sosiaalityön, informaatiotutkimuksen että tiedonhallinnan näkökulmista Wastell ja White (2014) pitävät kriittisen tärkeänä sitä, että tietojärjestelmiä kehitettäessä kiinnitetään enemmän huomiota siihen, miten työtä käytännössä tehdään Marjo Kuronen ja Hannakaisa Isomäki (2012) esittävät sosiaalityön ja informaatioteknologian vuoropuhelun lisäämistä. Saila Huuskosen (2014) mukaan parempi näkemys ja ymmärrys sosiaalityöntekijöiden tiedonkäytön luonteesta voisi johtaa asiakastietojärjestelmien kehittämiseen siten, että se paremmin tukisi sosiaalityöntekijöiden työtehtävissä suoriutumista. Myös Huuskonen kannustaa tieteenalat ylittävään jatkotutkimukseen. Tietojärjestelmien kestävä kehittäminen edellyttää sellaisten valintojen tekemistä, jotka ovat eettisesti kestävällä pohjalla. Huomioitava taloudellisten näkökulmien lisäksi inhimilliset ja ekologiset vaikutukset. (ks. Pohjola & Särkelä 2000, 301.)
JATKOTUTKIMUKSEN TARPEET Teija Karttusen ja Johanna Hietamäen (2014, 336) mukaan sosiaalityön käytäntö ja tutkimus eivät erottele riittävästi sosiaalityön tiedon käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tarvitaan enemmän tutkimusta tuottamaan ymmärrystä sosiaalityön tiedonmuodostuksen ja tiedon käytön luonteesta (Huuskonen 2014; Räsänen 2014). Ymmärtämällä paremmin lastensuojelun sosiaalityön tiedonmuodostuksen mekanismeja ja käytänteitä mahdollistuu myös asiakastietojärjestelmien kestävä kehittäminen tiedonmuodostuksen tueksi. Tarvitsemme tieteenalat ylittävää jatkotutkimusta voidaksemme kehittää asiakastietojärjestelmiä, jotka aidosti palvelevat lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, asiakkaita ja lastensuojelun tarkoitusta Tarvitsemme myös sosiaalityön omaa tutkimusta tiedon muodostuksen mekanismeista eri sosiaalityön aloilla ja konteksteissa.
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET PERUSTELUINEEN Lastensuojelussa tieto on erityisen merkittävässä roolissa johtuen etenkin lastensuojelussa tehtävien päätösten luonteesta, joilla voi olla ihmisten elämään hyvin voimakkaita ja kauaskantoisia seurauksia. Kehitettäessä lastensuojelun asiakastietojärjestelmiä on huomioitava sosiaalityön ymmärrys ja tietoperusta sosiaalisten suhteiden merkityksestä. Ymmärtämällä paremmin lastensuojelun tiedonmuodostuksen dynamiikkaa, on mahdollista kehittää tietojärjestelmiä, jotka tukevat käytännön työtä. Tavoitteeni on tuottaa käyttökelpoisempi jäsennys lastensuojelun asiakasta koskevasta tiedonmuodostuksesta ja asiakastietojärjestelmästä sen osana. Asiakasta koskevan tiedonmuodostuksen näkökulman huomioon ottaminen asiakastietojärjestelmiä kehitettäessä voisi mahdollistaa tiedon käsittelyn tietojärjestelmässä lastensuojelun tavoitteita tukevalla tavalla.
TUTKIMUSKYSYMYS Miten tietojärjestelmät toimivat osana lastensuojelun asiakasta koskevaa tiedonmuodostusta? Lähestyn kysymystä kahdesta näkökulmasta, joita voisi nimetä historialliseksi ja potentiaaliseksi. Historiallisen näkökulman avulla pyrin hahmottamaan kokemuksia ja havaintoja asiakastietojärjestelmien osuudesta lastensuojelun asiakasta koskevassa tiedonmuodostuksessa, kun taas potentiaalinen näkökulma tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa aineistosta vihjeitä ja visioita asiakastietojärjestelmien potentiaalisista mahdollisuuksista lastensuojelun asiakasta koskevan tiedonmuodostuksen tukena. Nämä näkökulmat auttavat tuottamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää lastensuojelun sosiaalityön käytännössä ja asiakastietojärjestelmien kehittämisessä sosiaalityön tarpeisiin.
TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Integroiva kirjallisuuskatsaus Aiheen monipuolinen ja kriittinen tutkiminen Riittävän laaja aineisto Eri metodein toteutetut tutkimukset, eri tieteenalojen lähestymistavat Teoriasidonnainen sisällönanalyysi
LÄHTEET Huuskonen, Saila 2014: Recording and use of information in a client information system in child protection work. http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/94893/978-951-44-9368-3.pdf?sequence=1. Viitattu 14.5.2016. Karttunen, Teija & Hietamäki, Johanna 2014: Tiedon käytön kysymyksiä ja haasteita sosiaalityön asiakastyössä. Teoksessa Haverinen, Riitta & Kuronen, Marjo & Pösö, Tarja (toim.): Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Osuuskunta Vastapaino. Tampere, 320-336. Kuronen, Marjo & Isomäki Hannakaisa 2012: Parempaa sosiaalityötä vai teknologian orjuutta? ihmisläheisen tietojärjestelmien kehittämisen mahdollisuudet sosiaalityössä. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kääriäinen, Aino & Kuusisto-Niemi, Sirpa (toim.): Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Pskustannus. Jyväskylä, 185-209. Kääriäinen, Aino 2003: Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka. Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia 1/2003. Helsingin yliopisto. Helsinki. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159
LÄHTEET Mursu, Anja & Tiihonen, Tuija 2011: Kestävä tietojärjestelmäkehitys organisaatiossa. Teoksessa Laakkonen, Mika & Lamminpää, Suvi & Malaprade, Jarno. (toim.) Informaatioteknologian filosofia. Rovaniemen yliopistokustannus. Rovaniemi, 361-373. Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta 2011: Tarttumapintoja kestävään kehitykseen. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.): Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki, 299-310. Räsänen, Jenni-Mari 2014: Tietotekniikkaan pohjautuva asiakastiedon käyttö sosiaalipäivystyksessä: Etnometodologinen puheen ja vuorovaikutuksen tutkimus. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95264/978-951-44-9447- 5.pdf?sequence=1. Viitattu 14.5.2016. Wastell, David & White, Sue 2014: Beyond bureaucracy: Emerging trends in social care informatics. Health informatics journal 20 (3), 213-219.
KIITOS!