Selvityshanke 11/2014-8/2015 Tavoitteena selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan soterakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Tavoitteena on tuotantorakenne, jossa - alueella jo oleva osaaminen ja resurssit voidaan parhaiten hyödyntää - tuotannosta saadaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa - tuotantoalueratkaisu tukee alueen osaamisen ja sitä tukevan koulutuksen vahvistamista - tuotantoalueratkaisua valmistellaan kiinteänä osana maakunnallista valmistelutyötä Valmistelutyö sisältää tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi.
Selvityksen sisältö Muodostuu Kuntamaisema Oy:n tekemästä selvityksestä; TP 2013, toimintatiedot kerätty, esh shp:stä ja RAS:sta Kustannus- ja toimintatiedot kohdennettu tuoteryhmiin aluekohtaisina, sisältää toimenpide-ehdotukset Kuntamaisemaselvityksessä vaihtoehdot myös organisaatio- ja hallintorakenteeksi tulevaisuudessa Loppuraporttiin koottu lisäksi taustatietoa väestöstä ja palvelutarpeesta Loppuraportti sisältää Kuntamaiseman toimenpideehdotukset tuotanto- ja palvelurakenteen osalta ja esityksen etenemisestä
Palveluryhmien keskeiset havainnot Jokilaaksojen alueet ovat erilaisia kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta Selänne on kallein > korkea sairastavuus ja vanhusväestön suuri määrä Helmi ja Oulainen keskitasoa kalliimpia Kallio ja RASHKY keskitasoa edullisempia, mutta Kallion hoito- ja hoiva kallista, RASHKY:ssä erikoissairaanhoito, erot kaventuneet viime vuosina
Jokilaaksojen alueen kuntien väestö 2013 (Tilastokeskus) Alavieska 2 740 Haapajärvi 7 616 Haapavesi 7 241 Kalajoki 12 644 Kärsämäki 2 721 Merijärvi 1 153 Nivala 10 942 Oulainen 7 772 Pyhäjoki 3 356 Pyhäjärvi 5 731 Pyhäntä 1 545 Raahe 25 507 Reisjärvi 2 925 Sievi 5 198 Siikajoki 5 593 Siikalatva 5 857 Ylivieska 14 748 YHTEENSÄ 123 289 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ikärakenne vaihtelee > yli 75 vuotiaiden osuus kunnittain 7,5-13,6 % väestöstä ja alle 18 vuotiaiden osuus 18-32 %! 75- v 65-74 v 18-64 v 7-17 v 0-6v
Väestömäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1000 asukkaalla. Koko alueella lasten ja nuorten määrä ei muutu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta työikäisten määrä vähenee noin 8000 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 7400 henkilöllä (+65,5 %). 140000 120000 100000 80000 60000 40000 75- v 65-74 v 18-64 v 7-17 v 0-6v 20000 0 2013 2015 2020 2025 2030
THL:n sairastavuusindeksi 2009-2011 (ikävakioimaton) ja sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /as 2013 kaikissa Suomen kunnissa Yli 75v. % väestöstä 1 Kalajoki (1) 2 Merijärvi (4) 3 Ylivieska (3) 4 Pyhäjoki (2) 5 Sievi (10) 6 Nivala (7) 7 Pyhäntä (12) 8 Alavieska (11) 9 Raahe (5) 10 Reisjärvi (15) 11 Haapavesi (8) 12 Oulainen (9) 13 Kärsämäki (13) 14 Siikalatva (17) 15 Haapajärvi (14) 16 Siikajoki (6) 17 Pyhäjärvi (16) 9,5 10,5 7,4 9,4 7,5 8,5 8,8 9,3 10,4 7,8 11,6 8,2 11,0 8,9 10,6 13,5 13,4 12 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 2 3 4 5 17 16 13 14 15 6 7 8 9101112 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Ylivieska 4 Merijärvi 5 Raahe 6 Siikajoki 7 Nivala 8 Haapavesi 9 Oulainen 10 Sievi 11 Alavieska 12 Pyhäntä 13 Kärsämäki 14 Haapajärvi 15 Reisjärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikalatva
Asukaskohtaiset kustannukset ja ikävakioitu sairastavuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset /asukas, v.2013 5000 4500 112 4000 106 107 3500 3000 2500 98 93 100 99 99 94 98 100 93 101 100 98 97 100 = koko maa, tarvevakioitu indeksi v.2012 2000 86 87 87 Terveydenhuollon 1500 Sosiaalitoimen 1000 500 0
Jokilaaksojen kuntien talouslukuja v.2013 Kunta Tulo-vero % 2013 Verotulot /as. Valtionosuudet /as Vero-tulot + valtionosuudet /as. Sote /as. Soteverot+ Valtos /as Sote % veroista ja valtos. Kertynyt yli-/ alijäämä /as. Alavieska 21,50 2 700 3 006 5 706 3682 2 024 64,5-855 Haapajärvi 21,00 2 836 3 006 5 842 3975 1 867 68,0-185 Haapavesi 20,75 2 771 3 011 5 783 3531 2 252 61,0 35 Kalajoki 19,50 2 803 2 285 5 088 2783 2 305 54,7 943 Kärsämäki 20,75 2 280 3 979 6 259 3889 2 370 62,1 825 Merijärvi 21,00 2 267 3 624 5 892 3213 2 679 54,5 2 583 Nivala 21,00 2 786 2 877 5 663 3414 2 249 60,3 108 Oulainen 21,50 3 018 2 771 5 789 3509 2 280 60,6 79 Pyhäjoki 19,75 2 892 2 648 5 540 3019 2 521 54,5 2 627 Pyhäjärvi 19,75 3 749 3 214 6 963 4 281 2 682 61,5 1 059 Pyhäntä 19,75 2 732 4 065 6 797 3697 3 100 54,4 1 639 Raahe 21,00 3 513 1 554 5 067 3279 1 788 64,7-372 Reisjärvi 21,00 2 727 3 148 5 876-206 Sievi 21,75 2 867 3 362 6 230 3612 2 618 58,0-35 Siikajoki 21,00 2 855 2 995 5 851 3436 2 415 58,7-173 Siikalatva 21,75 2 705 3 795 6 501 4387 2114 67,5-167 Ylivieska 21,50 3 385 1 940 5 326 2989 2 337 56,1-507 Pohjois- Pohjanmaa 19,83 3 306 1 922 5 228 3122 2 106 59,7 1 438 Valtionosuusriippuvuus suuri: Hannu poikkeuksena Kallunki 28.4.2015 Kalajoki, Raahe, Ylivieska Väestö Yli 75v. % 11,6 8,9 9,3 9,5 11,0 9,4 8,8 10,4 10,5 13,5 8,2 7,5 10,6 7,8 8,5 13,4 7,4
Hoito- ja hoivapalvelut 75v täyttänyttä asukasta kohti (mukana myös 75 v täyttäneiden ESH kustannukset ) /75 v ASUKAS Palvelu Kotihoito Omaishoidontuki Päiväkeskus Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti- ja kuntoutushoito ESH Selänne 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 alue yhteensä 3 640 3 159 3 581 2 288 2 231 3 145 3 094 222 333 557 413 426 481 390 439 238 97 143 252 108 212 4 975 4330 4 081 4 392 6533 6342 5054 728 1 577 1 190 1 591 12 953 1 090 3 142 2 492 2 668 1 850 3 141 2 776 2 677 2 057 2 308 1 739 1 945 1 449 1 638 1 914 Yhteensä Optimointivara (HUOM laskettu ilman ESH) 15 203 14 437 13 913 12 622 14 044 15 443 14 431 5 166 717 4 583 096 2 574 327 48 777 1 586 702 8 802 273 21 410 649 Kuntamaisema Oy 2015
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Erikoissairaanhoito Alueen sairaalakapasiteetin tehokas hyödyntäminen ja medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen /työnjako Raahe, Oulaskangas, OYS Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. Raahe ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta. Terveysasematoiminnan ja ja esh-poliklinisen toiminnan parempi integrointi Pienet yksiköt kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen Kotihoidon kohdentuminen, tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Tavallinen palveluasuminen kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi >asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella
7000 Jokilaaksojen alueen hoidon ja hoivan peittävyys nyt ja suosituksen mukaan 6000 470 5000 204 400 1692 4000 1359 304 319 1440 3000 1095 1148 2632 2000 2316 1704 1786 2240 1000 0 818 852 893 1120 1316 Asiakkaat 2013 Suositus 2015 Suositus 2020 Suositus 2025 Suositus 2030 Omaishoidontuki 7% Kotihoito 14 % Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito Hannu yht. Kallunki 9 % 28.4.2015 Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5%
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Kalajoen vuodeosasto 1:n muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. > Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuuttikuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluiden osalta alueella ei enää suurta tarvetta purkuun Asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto koko Jokilaakson alueen yhteistyönä Vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja, jotka tulee yhdenmukaistaa
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Mielenterveys- ja päihdepalvelut Asumispalvelujen runsaan käytön purkaminen (pl Kallio ja Kalajoki). >asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen > kuntouttava työote, tavoitteena kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Hammashuolto Hyvin toimiva kunnallinen hammashuolto vähentää yksityistä ja lisää kuntien kustannusrasitetta Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla suuhygieenistien työpanosta
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Perhepalvelut Sijoituksia on vähän, mutta painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin > Perhehoidon osuuden kasvattaminen Yhdessä toimien vahvistetaan lastensuojelun osaamista ja pystytään integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tiloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista. Sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Hankinta-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö Henkilöstöpalvelujen ja taloushallinnon yhtenäistäminen koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen
Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Jokilaaksojen alue riittävän vahva ja tarkoituksenmukainen alue kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhtenä kokonaisuutena Keskeistä on palvelujen sisällöllinen kehittäminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Tarvitaan seuraaville 1-3 vuodelle aikataulutettu suunnitelma sen toteuttamiseksi mitä Maisema-selvityksessä on esitetty. Kuntia pyydetään antamaan asiasta lausunnot 15.8.2015 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1) pitääkö kunta tarpeellisena Jokilaaksojen sote-yhteistyön jatkamista ja tiivistämistä? 2) pitääkö kunta perusteltuna tavoitella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttamista ja kustannussäästöjä selvitysraportin optimointivaran suuntaisesti? 3) pitääkö kunta perusteltuna nykyistä vahvemman yhteistyörakenteen tai muun hallinnollisen rakenteen aikaansaamista Jokilaaksojen alueelle?