Työkyky poikkihallinnollisena haasteena Hanna Järvinen Ylilääkäri Kelan Lounais-Suomen aluekeskus
Työkyky Sivuavia käsitteitä - Työhön soveltuvuus - Työkelpoisuus - Toimintakyky ( jaksaminen ja pystyminen ) - Terveys (esim. kivuttomuus) - Motivaatio (halu tehdä työtä)
Työkyky Yksilön kannalta työn tekemisen kannalta työpaikan kannalta työyhteisön kannalta tuottavuuden kannalta sosiaaliturvan kannalta kansantalouden kannalta yhteiskunnan kannalta
Toimintakyky Lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä Työkyky SVL kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa tarkoittaa työelämässä olevien osalta kykenemättömyyttä suoriutua nykyisistä tehtävistä
Työkyvyttömäksi tulon syitä - Sairaus - Työn vaatimustason nousu - Ammattialan katoaminen - Ulkopuoliset sosiaaliset syyt
KUNTOUTUSTARPEEN TYÖKYVYTTÖMYYDEN ETIOLOGIA sairaus, vika ja vamma alentunut suorituskyky elämän hallintakeinojen puute ihmissuhdeongelmat osaamattomuus asenne- ja arvostusristiriidat pettymykset ja menetykset epärealistiset odotukset
VOIDAANKO TYÖKYKYÄ PARANTAA - toimintakykyä parantamalla - työn vaatimuksia muuttamalla - suoriutumisvalmiuksia tukemalla
Ammatillisen kuntoutuksen haasteet ammatillisen kuntoutuksen kentällä on useita toimijoita (Kela, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, työ- ja elinkeinohallinto) > lainsäädännössä vahvistettu työnjako käytännön tasolla epäselvä tietoisuus Kelan ammatillisen kuntoutuksen sisällöstä ja myöntämisedellytyksistä (esim. terveydenhuollossa, oppilaitoksissa, työterveyshuolloissa ja työpaikoilla) ei ole riittävän hyvällä tasolla
Ammatillinen kuntoutus Suomessa Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuolto Aloitteet, ohjaus Lausunnot (kuntoutussuunnitelma, HOJKS) Hoitoja lääkinnällinen kuntoutus Kela (14 300) nuoret työelämään vakiintumattomat Työeläke ( 8521) vakiintuneesti työelämässä Alle 35-vuotiaita noin 12% Työ- ja elinkeinohallinto työttömät
Henkilöasiakkuusstrategia linjaukset Asiakas TEtoimiston asiakkaaksi Alkukartoitus asiakkaan ohjaamiseksi oikeaan segmenttiin Suoraan työmarkkinoille suuntaavat Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat Palvelumallin yleiset linjaukset Työmarkkinoille kuntoutuvat Maaret Rantolahti 26.05.2010 10
Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmät työelämään vakiintumattomat työikäiset > kohderyhmään kuuluvat mm. pitkään työstä poissa olleet tai työttömät, jotka täyttävät Kelan kuntoutuksen myöntämisen edellytykset nuoret > sosiaaliset kriteerit ja syrjäytymisen ehkäiseminen tulee ottaa tässä ryhmässä erityisesti huomioon Kela vastaa myös ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta > mahdollisuutta saada työeläkekuntoutusta ei arvioida silloin, kun asiakas hakee esim. kuntoutuskurssia tai Tyk-toimintaa
Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk-toiminta), perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta, ja muita edellä mainittuihin toimenpiteisiin rinnastettavia opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä Lisäksi Kela maksaa elinkeinotukea ja järjestää ja korvaa opiskelun ja työn apuvälineitä (kalliit ja vaativat)
Kela vastaa ammatillisen kuntoutuksen haasteisiin Kela kehittää omaa toimintaansa KYKY -hankkeessa >> haasteena hyvien työhönpaluuta tukevien toimintamallien ja toimivan sidosryhmäyhteistyön vakiinnuttaminen kentälle Työhönkuntoutuksen kehittämishanke (TK-hanke) Kuntoutuksen tavoitteiden täsmentäminen Kuntoutuja asettaa kuntoutukselleen yhdessä kuntoutuksen ammattihenkilön kanssa riittävän konkreettisen ja realistiset tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan kuntoutusprosessin aikana( GAS= Goal Attainment Scaling) Palveluntuottajille GAS koulutus keväästä 2010 alkaen Palvelujen standardien kehittäminen vastaamaan kuntoutuspalvelujen tarvetta
Haasteita Kuntoutus hyväksytään ylimääräisenä etuisuutena, muttei velvoittavana mahdollisuutta ylläpitää/palauttaa työkykyä Kuntoutuminen jää helposti yksilön vastuulle pistää itsensä kuntoon ja palata sorvin äärelle vasta sitten, kun on kunnolla kunnossa, koska ansiotyö ei ole toimintaterapiaa eikä työyhteisö hoitoyhteisö; toipilasta pelätään, koska työkaverin osatyökykyisyys vaatii käytännössä toisilta lisätyöpanosta Kuntoutus mielletään edelleen liikuntapainotteisena ja jälkihoidollisena eikä ennakoivana selviytymisstrategiana tai haasteena muuttaa elämäntapoja Kuntoutuksen menetelmät ja tavoitteet ovat kirjavia Moniammatillinen yhteistyö johtaa helposti moni ammattitaidottomuuteen ; kaikki puuhaa kaikkea; kuntoutusammattilaisen profiili on epätarkka
Kyky-hanke Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työkykyprosessin muutosohjelma
Työkyvyn arvioiminen sairauspäivärahakaudella Kriittinen vaihe Asiakkaan prosessi 1 El ä m ä ntilanne: palkansaajana, yritt ä j ä n ä, ty ö t ö n, opiskelija, el ä kel ä inen Ty ö terveyshuolto Muu terveydenhuolto Hoito/kuntoutusprosessi Sairaus Ty ö voimahallinnon toimet Vammaisj ä rjest ö t ym. Kuntoutuksen asiakasyhteisty ö ryhm ä TY Ö - KYKYINEN (osa- el ä ke/osa - ty ö ) TK - EL Ä KE/ KUTU SVPR - prosessi Kuntoutus - tarpeen arviointiprosessi, kuntoutusproses sit (Kela/muut) 2 Osasairauspv.ra ha 3 4 Ty ö kyvytt ö myys - el ä keprosessit (Kela/muut) Muut ensisijaiset etuudet AIKA 0 pv 60 pv 150 pv 300 pv
Kelassa hyväksytty työkyvyn turvaamisen toimeenpano-ohjelma vuosille 2008 2012. KYKY-hanke = Terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvien etuuksien kehittämistä koskeva hanke
Kelan, etk:n ja Ammatillisen Kuntoutuksen yhteistyöhanke KASTE - Sosiaali- ja Terveyspalvelujen kehittäminen Kela/työeläkelaitokset Yhteistyö - yhteinen hakemus Etuusstrategia 2010/ Kuntoutuksen Kehittämisohjelma 2015 KANTA - kansallinen terveysarkisto VAKE - vaikeavammaisten kuntoutus KYKY-HANKE OIWA/Uusi Etuusarkkitehtuuri - Työvälineitä Kokonaisvaltaiseen asiakaspalveluun PROHA - yhtenäiset etuusprosessit Ratkaisutyön Organisointi -"kyky-asioiden" keskittäminen Asiakkuuksien Hallinta Kelassa Uusi terveydenhuoltolaki Rantalan, Puron ja Ahtelan työryhmät MASTO- hanke -Masennuksen ehkäisy ja Masennuksesta aiheutuvan Työkyvyttömyyden vähentäminen Sähköinen asiointi valtionhallinnossa PARAS- hanke -Terveydenhuollon organisoituminen SATA-komitea -Lainsäädännön kehittäminen TOIMIA -Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto TYOSA -Työterveyshuollon Korvausjärjestelmän kehittäminen
Visio Tuemme ja ohjaamme sairauspäiväraha-asiakkaita työkyvyn palauttamisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa työhön paluuta tukevilla toimilla kuten oikeaan aikaan toteutuvalla ja vaikuttavalla kuntoutuksella Muutosta arvioidaan asiakaspalautteella, prosessien toimivuudella, ohjauksen onnistumisella, asiakkaan työhön paluulla sekä yhteistyöverkostojen toimivuudella
Asiakasprosessi / organisaatioiden toiminnalliset prosessit Työkykyprosessi on hajautunut asiakkaan prosessista eri organisaatioiden toisistaan irrallisiksi prosesseiksi, jonka läpimenon tehokkuutta mitataan organisaatioiden, ei asiakkaan näkökulmista
Kelan työkykyprosessit Työkyvyttömyysprosessi on jakaantunut Kelassa sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkeprosessiin. Tehdään yksittäisiä, kokonaisuuden unohtavia osaratkaisuja. Vaikuttamisen sijaan tavoitellaan etuuspäätösten nopeutta, Mitataan "output eikä outcome"-mittarilla
Hankkeen tavoitteena on: tukea asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvissä etuusprosesseissa. Aikaansaada prosessit, joiden avulla estetään työkyvyttömyyden pitkittyminen ja edistetään sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla kuntoutuksella sekä työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nostaa eläkkeelle siirtymisikää. Asiakkaan ohjaaminen työkyvyttömyyseläkkeen hakutilanteessa kuntoutusprosessiin määritellään myöhemmin. Sairaan lapsen ja vammaisen etuudet osaprojekti
Hankkeen tehtävänä on mm: Kuvata terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvät palvelu- ja ratkaisuprosessit asiakkaan näkökulmasta ottaen huomioon etuudet kokonaisvaltaisesti. Kartoittaa prosessien ongelmakohdat. Kartoittaa ja kuvata prosessin liittymäkohdat ja rajapinnat terveydenhuoltoon, työnantajiin, työhallintoon, sosiaalitoimeen, kuntoutuspalvelujen tuottajiin ja muihin sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin. Tutustua muiden maiden parhaisiin käytäntöihin. Kuvata prosessien tavoitetila. Kehittää järjestelmä, jossa asiakkaan prosessia ja asian etenemistä Kelassa ohjaisi tätä varten nimitetty toimihenkilö ( case management ). Kehittää prosessien toimivuudelle ja vaikuttavuudelle mittarit. Huolehtia, että uudet prosessit ja toimintatavat viedään käytäntöön.
Sairauspäivärahan ratkaiseminen Lyhyet sairausjaksot, joissa paraneva sairaus eikä työkyvyttömyyden uhkaa Vakavat sairaudet, joissa työkykyyn ei voida vaikuttaa kuntoutuksen keinoin ja työkyvyttömyys ilmeinen Osana prosessia seulonta, jossa tunnistetaan "työhön paluun edistäminen" prosessiin siirtyvät asiakkaat Työkykyneuvonta Pitkittyvät sairausjaksot, joissa uhkana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen Räätälöity prosessi, johon liittyy henkilökohtainen työkykyneuvoja
Työkykyneuvojan tehtävät Kartoittaa asiakkaan kokonaistilanteen haastattelemalla asiakasta joko toimistossa tai puhelimitse Konsultoi asiantuntijalääkäriä ohjaamisesta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Antaa asiakkaalle tietoja kuntoutuksesta ja työhön paluuta tukevista toimista Ohjaa asiakkaan työkykyä ja työhön paluuta tukeviin toimiin ja on yhteydessä yhteistyötahoihin ennen asiakkaan ohjaamista On prosessin aikana yhteydessä asiakkaaseen ja yhteystyötahoihin sekä hankkii palautteen asiakkaan tukitoimien toteutumisesta ja onnistumisesta Arvioi prosessin onnistumista ja jatkotoimenpiteiden tarvetta
Haasteita Moniammatillinen yhteistyö johtaa helposti moni ammattitaidottomuuteen ; kaikki puuhaa kaikkea; kuntoutusammattilaisen profiili on epätarkka
Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö tavoitteelliseksi, suunnitelmalliseksi ja oikein mitoitetuksi Kumppanin kanssa määriteltävä toimintamalli, jonka tavoitteena on erityisesti prosessien parantaminen asiakkaan näkökulmasta Yhteistyökumppanin tarpeiden tuntemus?
KYKY Sidosryhmätyön tavoite Suunnitella yhteinen palveluprosessi, jossa lähtökohtana on asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman sujuvasti, työn arjen näkökulmasta katsottuna. Rakentaa paikallinen yhteistyön tapa asiakaslähtöiselle toimintatavalle yhdessä kumppaneiden kanssa. Sidosryhmäyhteistyön avulla varmistetaan asiakkaan palveluprosessin toimivuus ja sen jatkuva kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyöllä luodaan asiakkaan näkökulmasta käsin toteutettava yhtenäinen palveluketju, jossa asiakkaan lisäksi kullakin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijalla on oma tehtävä palvelukokonaisuudesta. Suunnittelussa on hyvä edetä vaiheittain.
Yhteistyön aloittaminen sidosryhmien kanssa Vakuutuspiirit aloittavat sidosryhmätyön Ensimmäisen vuoden tavoitteena on kumppanien yleinen informointi Kyky-hankkeesta ja sen tavoitteista sekä työhön paluuta tukevasta toimintamallista (case management) Sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä otetaan huomioon vakuutuspiirien ja kumppanien yhteistyön tarve ja määrä. Painopiste riippuu piirin omista painotuksista sekä siitä missä ollaan menossa sidosryhmäyhteistyön suhteen ko. hetkellä (jo aloitettua ei kannata keskeyttää). 29 21.10.2 011