Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Samankaltaiset tiedostot
Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä- ja Saloistenjärvissä, Tammela

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Heinijärven vedenkorkeuden nosto

Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen

Lappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA

Pohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 7/2009/1 Dnro LSY 2008 Y 282

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Hangon Krogarsin meluselvitys

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä C5527

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

IIN KUNTA HENKIKALLIO TILA 12:130 OLHAVAN OSA-ALUE (4) Kaavaselostus P13972 IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

TULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN VALUMA ALUEELLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Rauhajärven käyttäjäkysely

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 111/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 187 Annettu julkipanon jälkeen

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti

Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt

Sisällysluettelo. Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 29/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-214. lupaa Säfträskin työnaikaisen varasillan pysyttämiseen Liljendalin

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys

42 Kyrönjoen vesistöalue

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT

Patorakenteiden periaatekuvia

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Kukaskoskeen luvattomasti asetettujen kivien poistaminen Kukasjärven vedenkorkeuden ja vedenjuoksun ennallistamiseksi, Suomenniemi ja Mäntyharju.

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Hangon Krogarsin meluselvitys

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä

Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS

Transkriptio:

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Raportti 1 (9) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 2 3 Tulokset... 2 3.1 Saloistenjärvi ja Kyynäräjärvi... 2 3.2 Kuivajärvi, Myllyoja ja Heinijärvi... 5 4 Virhelähteet... 8

Raportti 2 (9) 1 Johdanto Tammelan kunnassa on käynnissä Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden hallintahanke. Suunnittelualueella Myllyojan valuma-alueella sijaitsevat Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi, Kuivajärvi ja Iso-Pakonen. Hankkeen tarkoituksena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää suunnittelualueen alapuolisten vesistöjen tulvaongelmaa. Tulva-aikana halutaan pidättää vesiä yläpuolisella valuma-alueella ja pienentää ja hidastaa tulvavirtaamia sekä vähentää eroosiota erityisesti Myllyojassa. Yleisesti tavoitteena on tasata virtaamanvaihteluita suunnittelualueella ja vähentää alivirtaaman aikaista järvien vedenpinnan laskua. Toimenpiteiden mitoitusta ja vaikutuksia on selvitetty alueelle laaditulla virtausmallilla. 2 Menetelmät ja lähtötiedot Tammelan pohjoisosan järvien ja Myllyojan sekä Myllyojan alapuolisen Heinijärven alueelle laadittiin virtausmallit HEC-RAS 4.1.0-virtausmallinnusohjelmalla (US Army Corps of Engineers). Ohjelmalla voi mallintaa ajassa muuttuvaa epätasaista virtausta. Virtausmalleihin lisättiin tarvittavat tiedot uomien poikkileikkauksista ja rummuista, jotka perustuvat kesäkuussa ja elokuussa 2012 sekä syksyllä 2010 tehtyihin maastomittauksiin. Tietoja täydennettiin alueen laserkeilausaineiston avulla. Malleihin laadittiin Saloistenjärvelle, Kyynäräjärvelle, Kuivajärvelle, Valkjärvelle ja Heinijärvelle tilavuus-vedenkorkeuskäyrät perustuen laserkeilausaineistoon. Malliin lisättiin järvien tulovirtaamien ja Myllyojan virtaama-aikasarjat, jotka arvioitiin perustuen Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän tietoihin Jänijärven valuma-alueen (35.973) valunnasta, sadannasta ja järvihaihdunnasta vuosina 1981-2010. 3 Tulokset 3.1 Saloistenjärvi ja Kyynäräjärvi 30 vuoden ajanjaksoja mallinnettiin nykytilassa ja siten, että malliin lisättiin suunnitelmien mukaiset rakenteet. Alla olevissa kuvissa (Kuva 3-1 ja Kuva 3-2) ja taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeudet nykytilassa sekä tulevassa tilanteessa, kun suunnitellut toimenpiteet on toteutettu.

Raportti 3 (9) Taulukko 3-1. Mallinnetut Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuduttua. NW=alivesi, MNW=keskialivesi, MW=keskivesi, MHW=keskiylivesi ja HW= ylivesi. Vedenkorkeudet (N 60 +m) Nykyinen Tuleva Ero Saloistenjärvi NW 124,13 124,16 +0,03 MNW 124,18 124,18 -- MW 124,25 124,25 -- MHW 124,39 124,41 +0,02 HW 124,46 124,49 +0,03 Kyynäräjärvi NW 123,94 124,01 +0,07 MNW 124,00 124,07 +0,07 MW 124,12 124,19 +0,07 MHW 124,37 124,47 +0,10 HW 124,49 124,61 +0,12 Saloistenjärven alivedenkorkeus (NW) nousee 3 cm. Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) pysyy suunnilleen nykyisellä tasollaan. Keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) nousee Saloistenjärvessä 2 cm ja ylivedenkorkeus 3 cm nykyisestä tasosta. Saloistenjärven nykyisen keskiylivedenkorkeuden N 60 +124,39 m pysyvyys on nykyisin 1 % ja toimenpiteiden vaikutuksesta tulevassa tilanteessa 3 %. Nykyisen yliveden N 60 +124,46 m pysyvyys tulevassa tilanteessa on 0,3 %. Tulevan tilanteen keskiyliveden N 60 +124,41 m pysyvyys on 2 %.

Raportti 4 (9) Saloistenjärven vedenkorkeudet (N 60 m) 124.60 124.50 124.40 124.30 Nykyinen max Nykyinen ka Nykyinen min Tuleva max Tuleva ka Tuleva min 124.20 124.10 124.00 01/01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 3-1. Mallinnetut Saloistenjärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunnitellussa tilanteessa. Toimenpiteiden vaikutuksesta Kyynäräjärven alivedenkorkeus (NW), keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) ja keskimääräinen vedenkorkeus nousevat 7 cm nykyisestä tasosta. Keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) nousee Kyynäräjärvessä 10 cm ja ylivedenkorkeus 12 cm. Kyynäräjärven nykyisen keskiylivedenkorkeuden N 60 +124,37 m pysyvyys on nykyisin 1 % ja toimenpiteiden vaikutuksesta tulevassa tilanteessa 8 %. Nykyisen yliveden N 60 +124,49 m pysyvyys tulevassa tilanteessa on 1 %. Tulevan tilanteen keskiyliveden N 60 +124,47 m pysyvyys on 2 %.

Raportti 5 (9) Kyynäräjärven vedenkorkeudet (N 60 m ) 124.70 124.60 124.50 124.40 124.30 124.20 Max Ka Min Tuleva max Tuleva ka Tuleva min 124.10 124.00 123.90 123.80 01/01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 3-2. Mallinnetut Kyynäräjärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunnitellussa tilanteessa. Saloistenjärven ja Kyynäräjärven välinen tie on laserkeilausaineiston mukaan alimmillaan tasossa N 60 +124,70 m. Tulevassa tilanteessa mallinnetut ylivedenkorkeudet jäävät 9-21 cm tien pinnan alimman kohdan alapuolelle. Toimenpiteiden vaikutuksesta vedenkorkeusero Kyynäräjärven ja Saloistenjärven välillä pienenee ja virtaus Saloistenjärvestä Kyynäräjärveen vähenee. Nykyisin virtaussuunta on koko ajan Saloistenjärvestä Kyynäräjärveen. Tulevassa tilanteessa virtaussuunta järvien välillä vaihtelee. 3.2 Kuivajärvi, Myllyoja ja Heinijärvi Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia alapuolisen vesistön eli Kuivajärven, Myllyojan ja Heinijärven virtaamiin ja vedenkorkeuksiin selvitettiin mallintamalla. Toimenpiteet vaikuttavat virtaamaan Myllyojan yläosassa siten, että alivirtaamat kasvavat nykyisestä ja ylivirtaamat pienenevät. Toimenpiteiden vaikutukset Myllyojan virtaamiin on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (Kuva 3-3).

Raportti 6 (9) Taulukko 3-2. Mallinnetut virtaamat Myllyojan yläosassa nykyisessä ja tulevassa tilanteessa. Myllyojan virtaama yläjuoksulla (m 3 /s) Nykyinen Tuleva Muutos NQ 0,01 0,03 +0,02 MNQ 0,04 0,06 +0,02 MQ 0,17 0,17 - MHQ 0,69 0,60-0,09 HQ 1,02 0,82-0,20 Virtaama Myllyojan yläosassa (m 3 /s) 1.20 1.10 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 Nykyinen max Nykyinen ka Nykyinen min Tuleva max Tuleva ka Tuleva min 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00 01/01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 3-3. Mallinnetut virtaamat Myllyojan yläosalla nykyisin ja suunnitellussa tilanteessa. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset vedenkorkeuksiin Kuivajärvessä ja Heinijärvessä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-3) ja kuvissa (Kuva 3-4 ja Kuva 3-5). Toimenpiteiden vaikutuksesta Kuivajärven yli- ja keskivedenkorkeudet laskevat. Myös alivedenkorkeudet laskevat kesäaikaa lukuun ottamatta, jolloin alivedenkorkeudet pysyvät nykyisellä tasollaan tai nousevat. Heinijärvessä alimmat vedenkorkeudet nousevat etenkin kesäaikana. Heinijärven ylimmät vedenkorkeudet laskevat hieman.

Raportti 7 (9) Taulukko 3-3. Mallinnetut Kuivajärven ja Heinijärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuduttua. NW=alivesi, MNW=keskialivesi, MW=keskivesi, MHW=keskiylivesi ja HW= ylivesi. Vedenkorkeudet (N 60 +m) Nykyinen Tuleva Ero Kuivajärvi NW 123,72 123,68-0,04 MNW 123,80 123,77-0,03 MW 123,91 123,87-0,04 MHW 124,07 124,03-0,04 HW 124,15 124,10-0,05 Heinijärvi NW 116,24 116,41 +0,17 MNW 116,46 116,49 +0,03 MW 116,70 116,71 +0,01 MHW 117,32 117,30-0,02 HW 117,65 117,64-0,01 Kuivajärven vedenkorkeus (N 60 m) 124.20 124.15 124.10 124.05 124.00 123.95 Nykyinen max Nykyinen ka Nykyinen min Tuleva max Tuleva ka Tuleva min 123.90 123.85 123.80 123.75 123.70 123.65 123.60 01/01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 3-4. Mallinnetut Kuivajärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunnitellussa tilanteessa.

Raportti 8 (9) Heinijärven vedenkorkeus (N 60 m) 117.80 117.70 117.60 117.50 117.40 117.30 117.20 117.10 117.00 116.90 116.80 116.70 Nykyinen max Nykyinen ka Nykyinen min Tuleva max Tuleva ka Tuleva min 116.60 116.50 116.40 116.30 116.20 116.10 01/01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 3-5. Mallinnetut Heinijärven vedenkorkeudet nykyisin ja suunnitellussa tilanteessa. 4 Virhelähteet Epävarmuutta mallinnustuloksiin aiheuttaa se, että mallinnetuista vesistöistä on vähän vedenkorkeus- ja virtaamahavaintotietoja, joiden avulla mallia voi kalibroida. Eniten havaintotietoja on Heinijärven vedenkorkeudesta. Epävirallisia havaintotietoja on vuodesta 1983 lähtien ja virallisesti järven vedenkorkeuksia on seurattu maaliskuusta 2009 lähtien. Alla olevassa kuvassa (Kuva 4-1) on esitetty Heinijärven havaitut ja mallinnetut vedenkorkeudet vuosina 2009-2010.

Raportti 9 (9) 117.5 Heinijärven vedenkorkeudet (N 60 +m) 11.3.2009-31.12.2010 117.4 117.3 Havainnot Mallinnettu 117.2 117.1 117 116.9 116.8 116.7 116.6 116.5 116.4 18.12.2008 28.3.2009 6.7.2009 14.10.2009 22.1.2010 2.5.2010 10.8.2010 18.11.2010 26.2.2011 Kuva 4-1. Heinijärven havaitut ja mallinnetut vedenkorkeudet vuosina 2009-2010. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Tarkastanut: Tomi Puustinen Projektipäällikkö, Ins. AMK Laatinut: Elisa Puuronen Projekti-insinööri, DI