Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Sisällys 1 JOHDON KATSAUS... 4 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS........................................... 6 2.1 Vaikuttavuus............................................................ 6 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen... 10 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus... 10 2.2.2 Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet)... 13 2.2.3 Laadunhallinta....14 2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta.......................... 15 2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuusja investointihankkeet......... 19 2.3.1 Toiminnan sopeuttaminen...19 2.3.2 Kiinteistöjen käytön tehostaminen... 20 2.3.3 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen... 20 2.3.4 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen...21 2.3.5 Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen.... 22 2.3.6 Tuottavuus- ja investointihankkeet... 23 2.4 Prosessikohtaiset tulostavoitteet... 24 2.4.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti.... 24 2.4.1.1 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut.................................. 35 2.4.1.2 Tutkimuksen tuki.... 36 2.4.2 Viranomaispalvelut................................................. 37 2.4.3 Strateginen suunnittelu ja johtaminen.... 43 2.4.4 Sisäiset palvelut... 44 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen.............................. 45 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI... 48 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi............................................. 48 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 49 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi.... 49 3.4 TASEEN ANALYYSI... 50 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA............... 51 5 ARVIOINTIEN TULOKSET...51 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ....................... 51 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITETIEDOT... 52 8 ALLEKIRJOITUKSET... 69 Luettelo taulukoista Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä......................................... 13 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta.......................................... 15 18 Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus... 34 Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut...................................................... 47 Luettelo liitteistä Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 66 Muun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 67 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma.... 68 Organisaatio......................................................................... 70 Yksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö... 72 Metlan tutkimusohjelmat............................................................... 74

1 Johdon katsaus Metsäsektorin toimintaympäristössä vuonna 2008 tapahtuneista muutoksista keskeisimpiä oli yleisen taloustilanteen heikkeneminen, joka johti paperi- ja puutuotteiden kysynnän laskuun. Tämä nopeutti metsäteollisuudessa jo käynnistynyttä rakennemuutosta. Tuotantoyksiköitä suljettiin, tuotantoa rajoitettiin ja henkilöstöä jouduttiin sekä irtisanomaan että lomauttamaan. Markkinatilanteen odotetaan jatkuvan heikkona myös kuluvana vuonna. Huoli venäläisen puun tuonnin kannattamattomuudesta kasvoi ja lopulta Venäjä myöhensi tullikorotusten suunniteltua voimaantuloa vuodella. Kotimaisen puun saatavuutta parantaakseen hallitus alensi puunmyyntivoiton verotusta kahdeksi vuodeksi. Kotimaisten metsien merkitys korostui myös hallituksen uusissa linjauksissa kansalliseksi metsäpolitiikaksi (KMO 2015), metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (METSO 2008 2016) sekä ilmasto- ja energiapolittisessa selonteossa. Sektoritutkimuskentässä eniten keskustelua aiheutti valtion tuottavuusohjelman toteutus ja sektoritutkimuslaitosuudistus. Vuoden 2008 alusta lukien Metlan tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Samassa yhteydessä osa henkilöstöstä ja kiinteistöistä siirtyi Metlalta Metsähallitukselle. Metsien hallinnan siirrosta huolimatta noin 30 000 hehtaaria metsiä säilyi edelleen tutkimusmetsinä, joiden hoidon linjauksista ja käytön ohjeistuksesta vastaa Metla. Uudistuksen myötä Metla kykenee jatkossa keskittymään aiempaa paremmin tutkimustoimintaan, samalla Metsähallituksesta tuli Metlalle merkittävä strateginen yhteistyökumppani. Toinen merkittävä tuottavuusohjelman toteutukseen liittyvä muutos oli pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen Vantaan Jokiniemeen. Yli 60 vuotta kestänyt yhteiselo Helsingin yliopiston kanssa Metsätalolla päättyi, kun Metla muutti heinäkuun alussa Vantaan Jokiniemeen. Toimintojen keskittämisellä saavutettiin sekä taloudellisia että toiminnallisia hyötyjä, tosin ei niin paljon kuin etukäteen oli arvioitu. Huomionarvoista on, että muutto samalle kampukselle on jo nyt selvästi aktivoinut talon tutkijoiden keskinäistä yhteistyötä. Joulukuussa 2007 Metlan johtokunta teki maaja metsätalousministeriölle esityksen Metlan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamiseksi vuosina 2008 2011, johon sisältyi mm. Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintojen keskittäminen Metlan muihin toimintayksiköihin. Esitys heijastui vahvasti henkilöstön työhyvinvointiin, etenkin uhanalaisissa yksiköissä. Tilannetta henkilöstön osalta vaikeutti myös se, että maaja metsätalousministeri siirsi lopullisen ratkaisun tehtäväksi kunnallisvaalien jälkeen. Sitä ennen asiaa valmistelemaan asetettiin ministeriön alainen työryhmä, joka jätti muistionsa ministerille loppuvuodesta 2008. Työryhmän työskentelyä varten laadittiin mm. ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen arvio Metlan eri kiinteistöjen kunnosta ja alustavat suunnitelmat tarvittavista korjausinvestoinneista ja niiden aikatauluista. Ministerin lopullinen päätös saatiin tammikuussa 2009. Ministeri linjasi jo ennen lopullista päätöstään, että Metlan toiminta jatkuu Kannuksessa, Kolarissa ja Punkaharjulla osana uusia alueyksiköitä. Samalla tehtiin esitys Metlan tuottavuusohjelman aikataulun pidentämisestä vuoteen 2015. Lopullinen päätös tuottavuusohjelman aikataulusta siirtyi kuitenkin vuoden 2009 kehysneuvotteluihin. Vuoden 2008 toiminnan kohdentaminen toteutui Metlan strategian ja asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste siirtyi aiempaa vahvemmin metsäekosysteemien rakenteen ja toiminnan painoalalta metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan ja metsien yhteiskunnallisen merkityksen painoaloille. Henkilövähennyksistä huolimatta julkaisutoiminta ja tutkimustiedon käytäntöön vienti säilyivät korkeatasoisena ja aikaisempien vuosien tasolla. Metlan tuotos ja toiminnan tehokkuus kasvoivat toimintavuonna. Metlan kansainvälinen toiminta säilyi 4 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

erittäin aktiivisena ja kansainvälinen verkostoituminen on vahvistunut vuosi vuodelta. Kansainvälisesti Metla onkin varsin tunnettu ja tunnustettu alansa tutkimuslaitos. Vuonna 2008 Metlassa oli toiminnassa seitsemän tutkimusja kehittämisohjelmaa, joista laajin on Bioenergiaa metsistä. Bioenergia-alan yhteistyön tehostamiseksi Metla ja VTT allekirjoittivat toukokuussa keskinäisen yhteistyösopimuksen. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin myös kaksi uutta tutkimusja kehittämisohjelmaa: Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut sekä Metsästä hyvinvointia. Metla oli myös mukana käynnistämässä Metsäklusteri Oy:n ensimmäistä tutkimusohjelmaa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat sekä suunnittelemassa kahta muuta klusterin tutkimusohjelmaa: Tulevaisuuden biojalostamo sekä Tulevaisuuden asiakasratkaisut. Tutkimusohjelmien lisäksi Metlassa oli käynnissä joukko laajoja hankekokonaisuuksia. Osallistuimme aktiivisesti myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kolmen klusterin Asuminen, Uudistuva metsäteollisuus ja Energiateknologia toimintaan sekä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alaisen kestävä kehitys -jaoston tutkimusohjelmien esiselvityksiin. Kesäkuussa 2008 Metla liittyi energia- ja ympäristö -klusterin (CLEEN Oy) osakkaaksi. Toimintavuonna Metla panosti merkittävästi myös mm. Kansallisen metsäohjelman 2015, metsien monimuotoisuusohjelma METSOn sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun ja seurantaan. Lisäksi tuotimme osaltamme YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot Tilastokeskukselle. Sisäisistä kehittämishankkeista merkittävimpiä olivat strategisen henkilöstösuunnitelman laadinta, osaamisen analysointi ja sähköisen kehityskeskustelujärjestelmän käyttöönotto sekä tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän suunnittelu. Metlan käyttämät tuloksellisuuden mittarit ja suoriterekisteri uudistettiin ja täydennettiin. Toiminnansuunnittelussa tuloksellisuutta kuvaavat mittarit kytkettiin tavoitteenasetteluun, otettiin käyttöön tulostavoitteiden riskinarviointi sekä uudistettiin tulostavoitteiden seuranta. Muutokset toteutettiin vuoden 2009 toiminnansuunnittelussa. Lisäksi valmistauduttiin ottamaan käyttöön sähköinen matkanhallinnan järjestelmä Travel. Sen sijaan täysin strategian mukaista kehitystä ei saavutettu ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa. Vuonna 2008 laskua oli etenkin EU:n rahoitusosuuksissa sekä ministeriöiden myöntämissä yhteistutkimusmäärärahoissa. Osaltaan tätä selittää EU-rahoitteisen metsien terveydentilan seurannan päättyminen sekä puiteohjelmakausien vaihde. Merkittävä muutos on tapahtunut myös tukityöllistettävien osuudessa. Aikaisempina vuosina tämä on ollut merkittävä ulkopuolinen resurssi Metlalle. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hakuun on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota sekä tehostettu ohjausta ja tukea. Niinpä hakemustemme läpimenoprosentti on kasvanut vuosi vuodelta. Uutena rahoituslähteenä vuonna 2008 oli myös Metsäklusteri Oy. Emme myöskään saavuttaneet tuottavuusohjelman mukaista henkilötyövuosikehystä, koska pelkän luontaisen poistuman avulla vähennystä ei ollut mahdollista toteuttaa. Yhteenvetona todettakoon, että vuonna 2008 Metla kykeni suuntaamaan toimintansa strategiansa mukaisesti ja saavutti hyvin asetetut tulostavoitteet. Tuottavuusohjelman leikkauksista huolimatta tutkimustiedon tuottaminen ja käytäntöön vienti säilyi aikaisempien vuosien erinomaisella tasolla. Voimakkaasta muutosturbulenssista huolimatta toimintamme tuottavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus parantui entisestään. Lisäksi kykenimme kehittämään sisäisiä palveluja. Riittävä uuden osaamisen rekrytointi, ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen sekä henkilöstön työkyky ja jaksaminen ovat merkittävimpiä haasteitamme myös jatkossa. Hannu Raitio Ylijohtaja Metsäntutkimuslaitos 2008 5

2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsäntutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2008 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Metla tukee maaja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista: tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista, selvittämällä bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, tuottamalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsistä, tuottamalla tietoa suometsistä, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla, tukemalla kustannustehokasta ainespuun hankintaa ja käyttöä tutkimalla kokonaisuuksina puun hankinnan, jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuja, selvittämällä metsien hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, selvittämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO II) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, selvittämällä luonnon virkistyskäyttöä (LVVI2). Tulossopimuksessa asetettiin prosessikohtaiset tulostavoitteet em. vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessikohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteumat on kuvattu ydin- (y) ja tukiprosessien (t) avulla: tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) viranomaispalvelut (y) asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (y) strateginen suunnittelu ja johtaminen (t) sisäiset palvelut (t) tutkimuksen tuki (t) 2.1.1 Vaikuttavuustavoittet ja niiden toteutuminen Tavoite: Metla tuottaa metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamisen tavoitteena on nostaa metsätalouden kannattavuutta, tuoda puuta markkinoille, aktivoida metsänomistajia hoitamaan metsiään kestävästi ja luoda edellytyksiä kannattavalle metsäpalveluita tuottavalle liiketoiminnalle. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu (MKL) -ohjelmassa tuotetun tutkimustiedon käyttäjiä ovat metsäpalveluita tuottavat organisaatiot, kuten metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, koneyritykset ja -pajat, taimiyhtiöt, metsäteollisuusyritysten metsäosastot ja metsäkeskukset. Tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty läheisessä yhteistyössä tiedon käyttäjien kanssa. Osa tutkimusja kehittämisprojekteista on toteutettu pilottiprojekteina, joissa uudet toimintamallit jäävät suoraan osaksi kohdeorganisaatioiden käytännön toimintaa. Ohjelmassa tehtävän yrittäjyyteen ja metsäpalveluiden tuottamiseen liittyvän tutkimusja kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat loppukäyttäjien tarpeet, joten ohjelma on tukenut loppukäyttäjälähtöisen palvelukulttuurin kehittymistä metsätalouden palvelutuotantoon. Sekä metsätalouden että metsäpalveluiden kannattavuuden parantaminen auttaa säilyttämään maaseudun työpaikkoja, tuo maaseutualueille 6 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

tuloja ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Uusia toimintamalleja pyritään ohjelmassa kokeilemaan ennakkoluulottomasti, josta esimerkkinä tilaajatuottaja-mallin viitekehyksessä toteutettavat kokeilut suometsien hoidon organisoinnissa. Tavoite: Metla selvittää bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Bioenergiaa metsistä tutkimusja kehittämisohjelma (BIO 2007 2011) on selvittämässä laajasti energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. Ohjelma tuotti Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset tutkimusraportin yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. Ohjelman tuottamaa tietoa on laajasti käytetty useissa maaja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemisissa energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa asioissa. Tavoite: Metla tuottaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsistä. Tutkijat toimivat asiantuntijoina valtionhallinnon ilmasto- ja energiapoliittisessa valmistelutyössä mm. ministeriöissä, eduskunnassa ja työryhmissä, olivat mukana kansainvälisissä neuvotteluissa, olivat yhteydessä käytännön metsäalan toimijoihin (mm. Metsähallitus) ja esittelivät tutkimustuloksiaan eri viestintävälineissä. Metlan energia- ja ilmastokysymyksiä käsittelevien tutkimusohjelmien ja aihetta tukevien muiden hankkeiden tulokset olivat pohjana KMO 2015 valmistelua varten tehdyn raportin Vaihtoehtolaskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten. Suomen metsien hiilivarojen ja niiden muutoksia koskevat tutkimukset ovat mahdollistaneet raportoida YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot ja kehittää ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia. Tietoa on käytetty arvioitaessa ilmaston muutoksen mahdollisia vaikutuksia metsien tuotokseen. Metsien terveydentilan seuranta ja kymmenen viime vuoden aikana saatujen tulosten tarkastelu on antanut tarkentuneen käsityksen Suomen metsien tilasta ja puiden kuntoon vaikuttavista tekijöistä. Tavoite: Metla tuottaa metsävaratietojen käytön tehostamiseen ja metsäsuunnittelun kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Metlan uudet tietotuotteet ja -palvelut olivat käytössä mm. metsäohjelmien sekä metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelussa valtakunnallisella (mm. MMM, TEM, YM sekä etujärjestöt) ja alueellisella (metsäkeskukset, metsänomistajaorganisaatiot) tasolla. Myös toimijat (erityisesti metsäteollisuus) käyttivät tietotuotteita ja -palveluita aktiivisesti. Metsänomistajien (henkilö-, tila- tai yrityskohtaisten) suunnittelutuotteiden ja -palveluiden pilottija demonstraatiohankkeiden hankevalmistelutyö käynnistyi mm. Metsähallituksen, Tapion sekä joidenkin tietojärjestelmäpalveluita tarjoavien yritysten kanssa. Metsäohjelmien laadintaprosessien sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tuki metsiin perustuvia elinkeinoja sekä niitä ohjaavan metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelua. Metsäpolitiikan valmistelussa Metlan metsätilastoja käytettiin mm. laadittaessa Kansallista metsäohjelmaa 2015 ja päivitettäessä alueellisia tavoiteohjelmia (AMOt). Metsäkeskusten keväisin laatimat metsä- ja ympäristökertomukset perustuvat pitkälti virallisiin metsätilastoihin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 7

Ajantasaiset tiedot puukaupasta, hakkuista ja puun tuonnista vaikuttivat osaltaan valtioneuvoston viimeaikaisiin metsäveropäätöksiin teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Tietopalvelu laati lisäksi keväällä 2008 erillisselvityksiä mm. MMM:lle, VM:lle ja Ahon metsätyöryhmälle. Metlan viikoittain verkossa päivittyvät tiedot puukaupasta ja puun hintakehityksestä ovat tarpeellista taustatietoa puukaupan osapuolille. Tiedotusvälineet raportoivat metsätilastoista säännöllisesti, mikä parantaa niiden vaikuttavuutta. Tavoite: Metla tuottaa tietoa suometsistä, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla. Suometsiä koskeva tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti on toteutettu Suometsien tutkimusohjelmassa (SUM 2008 2010). Tutkimusohjelman pääteemoja ovat suometsien käsittely (etenkin teknis-taloudelliset kysymykset) ja siihen liittyvät ympäristökysymykset. Ohjelman aloittaminen on tuonut uskottavuutta suometsien kestävän hyödyntämisen kehittämiseen. Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uusia ratkaisuja varten on aloitettu turvemaiden hakkuupotentiaalin tarkempi selvitys, tutkitaan kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ajourapainaumien vaikutusta puiden kasvuun. Suometsien uudistamisvaihtoehtojen tutkimuksessa on aloitettu raportointivaihe. Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksien ja vesiensuojelun kohdalla on selvitetty kunnostusojituksen, lannoitusten ja metsänkäsittelyjen (harvennus, avohakkuu) vaikutuksia ainehuuhtoumiin, tarkennettu kunnostusojituskriteeristöjä selvittämällä puuston vaikutus metsikön vesitaseeseen ja selvitetty vesiensuojelumenetelmien kustannustehokkuutta. Suometsien ravinnetalous- ja lannoitusvaikutusten tutkimuksessa on pystytty hyödyntämään tehokkaasti Metlan vanhoja lannoituskokeita eri kasvupaikoilta. Suometsien puuntuotantoketjujen kehittämisessä laaditaan vaihtoehtoisia suometsien puuntuotantoketjut, selvitetään metsänkäsittelytoimenpiteiden kannattavuutta metsälö-/ojitusaluetasolla ja tutkitaan harvennusten ja kasvupaikan vesitalouden vuorovaikutuksia. Ohjelma on osallistunut aktiivisesti metsätalouden käytännön toimijoille suunnattuihin koulutuksiin. Tavoite: Metla tukee kustannustehokasta ainespuun hankintaa ja käyttöä tutkimalla kokonaisuuksina puun hankinnan, jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuja. Metla valmisteli uutta tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa puunhankinnan kustannustehokkuutta ja logistista toimivuutta, korjuukohteisiin ja asiakastarpeisiin soveltuvien korjuumenetelmien ja -kaluston valintaa ja puunkorjuuyrittäjien kannattavuutta ja metsävarojen hallintajärjestelmän kilpailukykyä ja toiminnallisuutta. Tulokset kohentavat aines- ja energiapuukaupan edellytysten kehittämistä (mittaus, laadutus, hinnoittelu) sekä tietoisuutta puun markkina-arvosta ja täten metsänkasvatuksen ja puunmyynnin kannattavuutta. Tulokset myös vahvistavat potentiaalisesti maaseudun ja maakuntien elinkeinoja ja elinvoimaisuutta sekä puunhankinta- ja puutuotealojen pk-sektoria. Vuonna 2008 toimintamuotona oli hankeryhmä Kustannustehokas puunhankinta ja -käyttö puutuotearvoketjuissa, joka työ jatkuu ohjelmana Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut vuodesta 2009 lähtien. Valtakunnalliseen ohjelmatyöhön osallistuminen edisti puutuotealan tutkimusohjelman, osaamiskeskusohjelman ja Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmien sisällön suunnittelua ja tavoiteasetantaa. Osallistuminen edisti myös metsä- ja puualan maakunnallista tiedonsiirtoa ohjelman aihealueella yritysten ja kehittäjien tarpeisiin sekä eräiltä osin Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua. Tavoite: Metla selvittää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (Metso II) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Metla osallistui tiiviisti METSO 2003 2007 kokeiluohjelman seurantaan ja samanaikaisesti valmisteltujen Kansallisen Metsäohjelman 2015 ja METSO 2008 2016 toimintaohjelman suunnitteluihin. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -ohjelman tuottama 8 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

tieto metsien monimuotoisuuden suojelun taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista lisäsi yhteiskunnan tietoisuutta metsäluonnon suojelukysymyksistä ja vaikutti näin nykyistä suojelumyönteisemmän ilmapiirin syntymiseen. Tavoitteena oli myös tuoda esille, että monimuotoisuuden turvaaminen vaikuttaa yhteiskunnassa moniin toimijoihin. Tuotettu tieto osaltaan vaikuttaa siihen, että lisäsuojelua suunniteltaessa ja eri keinoja harkittaessa otetaan huomioon eri toimijoiden asema entistä paremmin sekä ekologisten vaikutusten lisäksi myös sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Tavoite: Metla selvittää metsien hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, Tutkimusohjelma Metsästä hyvinvointia (HYV) on suunniteltu ja organisoitu ja aloittaa toimintansa vuonna 2009. Tavoite: Metla selvittää luonnon virkistyskäyttöä (LVVI2). Ulkoilututkimus 2008 selvitti rannikkoalueiden virkistyskäytön kysyntää ja arvioita kysynnän kehityksestä rannikon kasvualueilla ja tiiviin loma-asutuksen alueilla. Suomen rannikkostrategian linjaamat tietotarpeet (ympäristöministeriö) olivat tutkimuksen lähtökohta. Taustalla olivat myös yleisemmät tarpeet, sillä rannikkoalueiden virkistyskäyttöä ei ole aikaisemmin tarkasteltu kattavalla tutkimuksella. Rannikolle ja saaristoon kohdistuvaa virkistyskysyntää koskevaa tietoa tarvitaan, kun arvioidaan kestävän luontomatkailun mahdollisuuksia rannikkoalueilla. Tieto antaa perustan myös paikallisväestön virkistyspalvelujen kehittämiselle. Tutkimuksen toteuttivat Metla ja Tilastokeskus. Ulkoilututkimus 2008 toimi samalla esitutkimuksena koko väestöä koskevalle Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI2) -tutkimukselle. Kaksivuotinen aineistonkeruu alkaa tammikuussa 2009. Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa noin 9 000 suomalaisen ulkoilusta. LVVI2 -tutkimus toteutetaan valtaosin ulkopuolisella rahoituksella Ministeriön päätöksenteon avustaminen Metla toimi asiantuntijana useissa maaja metsätalousministeriön sekä myös ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemisissa asioissa. Julkaisut ja muut artikkelit Metlan tutkijoiden julkaisemien referoitujen kansainvälisten ja kansallisten julkaisujen määrä oli hieman suurempi kuin edellisinä vuosina, kuten myös esitelmien määrä. Määrät ylittivätkin tulostavoitteen. Tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Resurssien kohdentuminen Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi painoalojen metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteellinen osuus voimavarojen käytöstä lisääntyi. Metlan yksiköt Toimintaa oli Joensuussa, Kannuksessa, Kolarissa, Muhoksella, Parkanossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Suonenjoella sekä Vantaan toimintayksikössä Vantaalla ja Helsingissä heinäkuun alkuun 2008. Liitteessä 5 sivulla 72 on kuvattu em. toimintayksiköiden tutkimusprofiilit. Metlassa henkilötyövuosien määrä oli 784 (877 vuonna 2007). Vakinaista henkilöstöä oli 654 (702 vuonna 2007) ja määräaikaisia 167 (152 vuonna 2007). Metlan tulos Metla saavutti maaja metsätalousministeriön vuodelle 2008 asettamat tulostavoitteet hyvin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 9

2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoitteet maaja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset, ja yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 46 %. Asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Tuotokset ja laadunhallinta Tuotos ja toiminnan tehokkuus nousivat. Tuotokset on kuvattu kohdassa 2.2.2. Toiminnan tehokkuus kasvoi mm. henkilöstövähennyksistä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Tulostavoite saavutettiin. Tulostavoite: Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Tuotokset ja laadunhallinta Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta -painoalan osuus voimavarojen kokonaiskäytöstä kasvoi huomattavasti ja se oli 9,695 milj. (8,194 milj. vuonna 2007, 8,607 milj. vuonna 2006). Metsienyhteiskunnallinen merkitys -painoalan osuus voimavarojen käytöstä oli 4,070 milj.. Painoalan osuus säilyi vuoden 2007 tasolla (4,076 milj. vuonna 2007, 3,862 milj. vuonna 2006). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsien yhteiskunnallinen merkitys -painoalojen yhdistetty resurssointi kasvoi 1,5 milj. eurolla. Kehitys oli tavoitteen mukainen. Tulostavoite: Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin laadittiin käsitteellinen toimintamalli ja prosessikuvaukset. Jo käytössä olevan toimintamallin keskeisenä ajatuksena on, että tutkimusja kehittämisohjelmat suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa avoimesti ja vuorovaikutteisesti sekä koordinoidusti muun metsä-, energia- ja ympäristöalan tutkimusja kehittämistoiminnan ja toimijoiden kanssa. Ohjelmia ohjaavat laajapohjaisesti tiedon käyttäjiä edustavat ohjausryhmät. Tutkimustiedon käytäntöön vientiä tukevat ohjelmille laaditut yksityiskohtaiset viestintäsuunnitelmat. 10 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3,5. Tulosanalyysi Toimintamallin kuvaus on yleismenettelyt sisältävä prosessikuvaus ja siinä ei ole ollut tarkoitus kuvata yksityiskohtaisesti erilaisia tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan toimintatapoja. Organisaation toiminnan onnistumisen arviointia varten jatkossa tulee kehittää tutkimusja kehittämistoiminnan vaikuttavuusanalyyseja. Varsinainen Metlan vaikuttavuuden lisääntyminen edellyttänee jatkossa tutkimusja kehittämisorganisaatioiden läheisempää yhteistyötä. Tulostavoite: Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset, ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tuotokset ja laadunhallinta Metlan toimintamenomomentille nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) tulostavoite vuodelle 2008 oli toiminnan volyymi 1,500 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tulosso- pimuksen mukaisesti kustannusvastaavuustavoite oli 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. ART:n tuotot olivat 1,743 milj. euroa vuonna 2008. Summassa oli 0,105 milj. euroa varte-ennakoiden tuloutuksia ja 0,269 milj. euroa tutkimustaimitarhan myyntituloja. Tuottokertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,131 milj. euroa ja ylitti vuoden 2008 talousarvion 1,500 milj. tavoitteen 16 %:lla. ART:n henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna 2008, mikä oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Kannattavuus toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus laski 2 prosenttiyksikköä ja oli tarkasteluvuonna 107 %. Kustannusvastaavuuden lasku johtuu siitä, että kannattavuutta laskettaessa käytetyt, vuoden 2008 tilinpäätöstietojen perusteella lasketut henkilösivukulu- ja yleiskustannuskertoimet olivat kumpikin yhden prosenttiyksikön korkeampia kuin hankkeiden budjetoinnissa käytetyt, vuoden 2007 kirjanpitoon perustuneet kertoimet. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT 2008 2008 2007 2006 Tuotot yhteensä 1 500 000 1 742 815 1 611 655 1 626 204 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä 1 020 000 1 041 371 1 025 598 900 194 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 500 000 1 625 137 1 481 344 1 374 228 KÄYTTÖJÄÄMÄ 480 000 701 444 586 057 726 010 YLIJÄÄMÄ 0 117 678 130 311 251 976 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % 32 40 36 45 Ylijäämä tuotoista, % 0 7 8 15 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 107 109 118 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 66. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 11

NETTOBUDJETOIDUN TOIMINNAN TULOT 2006 2007 2008 HTV HTV HTV Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot (ART) 1 626 204 18 1 611 655 18 1 742 815 21 EU:n osarahoittamat tutkimukset (EU) 2 101 484 77 1 943 533 31 979 618 12 Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset (YRT) 1 891 432 62 2 273 416 53 1 955 153 40 Talousarvion ulkopuoliset tulot (TAU) 791 785 11 660 388 10 634 902 12 Muut sekalaiset tulot 810 820 501 422 1 001 592 Yhteensä 7 221 725 168 6 990 414 112 6 314 080 85 Tavoite 4 800 000 4 900 000 5 060 000 Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 46 %. Tuotokset ja laadunhallinta Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2008 Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,500 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus oli 3,100 milj. euroa, EU:n osuus 0,8 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,600 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 46 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 5,631 milj. euroa, mikä vastasi hyvin tulostavoitetta. Tuottoja muilta valtion virastoilta kertyi 2,979 milj. euroa, mikä kattoi tavoitteesta 96 %. EU:lta saatiin rahoitusta 0,933 milj. euroa. Kertymä oli 17 % asetettua tulostavoitetta suurempi. Suurin EU-rahoituksen lähde oli EU:n metsien ja ympäristövaikutusten seurantaa koskeva kansallinen Forest Focus -ohjelma, joka päättyi syksyllä 2008. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä oli 1,719 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 7 %:lla. Kokonaisuudessaan yhteisrahoitteinen toiminta supistui sekä kokonaiskustannuksiltaan että tuotoiltaan 19 % edellisestä vuodesta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus pysyi samana kuin vuonna 2007 ja oli tulossopimuksen tavoitteen mukainen, 46 %. EUtuottojen kustannusvastaavuus oli 72 %, mikä oli 44 % parempi kuin edellisenä vuonna. Suomen Akatemian rahoituksen osalta kustannusvastaavuus oli hieman edellisen vuoden tasoa pienempi, 62 %. TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus, 70 %, oli laskenut 9 %. YRT-hankkeiden kustannusvastaavuus laski 20 % edellisestä vuodesta ja oli tarkastelukaudella 47 %. Muiden yhteisrahoitteisten tuottojen kustannusvastaavuus oli 66 %. Nousua edelliseen vuoteen oli 8 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2008 2008 2007 2006 TUOTOT Tuotot yhteensä 5 500 000 5 630 687 6 915 355 7 748 026 Kokonaiskustannukset yht. 12 000 000 9 811 309 12 133 498 16 924 462 KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 46 57 57 46 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 68. 12 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.2.2 Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Tulostavoite: Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA JA SUORITERYHMISTÄ Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2008 Toteuma 2008 Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut 212 222 220 223 Kansalliset referoidut julkaisut 18 21 20 32 Referoimattomat julkaisut 386 369 300 390 Lehtiartikkelit Muut julkaisut 197 232 253 164 200 60 226 163 Esitelmät Kansainväliset 350 360 320 340 Kotimaiset 510 460 410 380 Viranomaispalvelut VMI, Mitattujen maastokokeiden määrä 14 402 15 709 14 000 14 615 Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Perustettujen siemenviljelysten tehopinta-ala yhteensä, ha 70 48,5 57,6 16 Metsätilastollinen tietopalvelu Vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa 547 576 500 540 Forest Focus EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit 101 547 101 376 25 200 69 876 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Vuodessa laskutetut työtunnit, h 27 891 26 339 29 000 33 713 1500 1000 500 Kotimaiset esitelmät Kansainväliset esitelmät Muut julkaisut Lehtiartikkelit Kansalliset referoidut julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Metlan tutkimustiedon välityksen suoritteiden kehitys 2000-luvulla. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 13

2.2.3 Laadunhallinta Tulostavoite: Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehitetään ja jatketaan asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittämistä vuonna 2007 toteutetun kyselytutkimuksen perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2008 toteutettiin TUK-tutkimusohjelman sidosryhmäkartoitus ja tehtiin suunnitelma Asiakas- ja sidosryhmätyön kehittämisestä Bioenergiaa metsistä -tutkimusja kehittämisohjelmassa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Asiakassuhdetoiminnassa toteutettiin yksittäisiä kehittämishankkeita Metlan tutkimusohjelmissa, mutta asiakastyytyväisyyskartoituksen toimenpideehdotukset eivät toteutuneet. Tulostavoite: Arvioidaan tutkimusja kehittämisohjelmien käynnistymistä. Tämän tavoitteen toteutumista käsitellään luvussa Prosessikohtaiset tulostavoitteet sivuilla 26 27. 14 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Kustannukset 1 000 52 406 52 619 52 646 53 000 Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti yhteensä 40 042 40 396 42 388 43 700 painoaloittain - Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 13 043 13 234 16 161 - Metsien yhteiskunnallinen merkitys 6 065 6 836 6 176 - Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta 16 307 15 378 15 537 - Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 4 113 4 469 4 069 - Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin 514 479 445 Viranomaispalvelut 11 098 10 915 8 706 7 800 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 1 266 1 308 1 552 1 500 Tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille kirjatun työajan suhteessa. KANNATTAVUUS Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Maksullinen toiminta 1 000 Nettobudjetoitu mom. 30.60.01 Asiakasrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä 1 626 1 612 1 743 1 500 Kustannukset yhteensä 1 374 1 482 1 625 1 500 Kustannusvastaavuus (tutotot - kustannukset) 252 130 118 0 Kustannusvastaavuus-% 118 109 107 100 Yhteisrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä 7 748 6 915 5 631 5 500 muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 834 3 860 2 979 3 100 EU:lta saatava rahoitus 2 101 1 459 933 800 muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus 1 813 1 596 1 719 1 600 Kokonaiskustannukset 16 924 12 133 9 811 12 000 Tuotot - kustannukset (=oma raha) 9 176 5 218 4 180 6 500 Kustannusvastaavuus-% 46 57 57 46 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 15

4 % 3 % 1 % 14 % 12 % 15 % 14 % 15 % 13 % 10 % 10 % 12 % 3 % 2 % 14 % 41 % 4 % 2 % 13 % 39 % 5 % 2 % 10 % 42 % 2006 2007 2008 YDINPROSESSIT TUKIPROSESSIT Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Yhteiset kiinteistömenot Rakentaminen Tutkimuksen tukipalvelut Kuvassa sisäisistä palveluista on erikseen jaoteltu yhteiset kiinteistömenot (YHT) ja rakentaminen (RAK). 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 Tutkimuksia, joiden painoaloja ei ole määritelty Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Toiminnot, joille ei määritellä tutkimuspainoalaa tukipalvelut, johto ym.) Metlan rahoituksen jakautuminen painoaloille ja prosesseihin vuosina 2006, 2007 ja 2008. 16 Metsäntutkimuslaitos 2007

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2006 2007 2008 HENKILÖTYÖVUOTTA Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv/ Metlan toimintameno- htv mom htv mom htv mom momentilla palkatut (kiintiö) (781) (771) (709) 925 798 877 771 784 723 Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 448 355 403 340 384 339 Viranomaispalvelut 161 144 149 129 106 102 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 18 18 18 18 21 21 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 24 24 27 27 28 28 Tutkimusen tukitoiminnot 121 118 131 122 103 99 Sisäiset palvelut 153 139 149 135 142 134 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ ( KOKO METLA) 2006 2007 2008 Ydinprosessit % % % Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 21 721 710 42 20 500 275 39 21 812 783 41 Viranomaispalvelut 7 363 704 14 6 890 312 13 5 405 368 11 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 888 363 2 928 795 2 1 047 406 2 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 1 736 569 3 2 344 547 4 2 443 413 5 Tutkimusen tukitoiminnot 6 335 241 12 7 229 067 14 7 060 695 13 Sisäiset palvelut 14 360 340 27 14 726 082 28 14 876 454 28 Yhteensä 52 405 927 100 52 619 078 100 52 646 119 100 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTTI 2006 2007 2008 Ydinprosessit Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 17 733 636 17 757 963 19 550 621 Viranomaispalvelut 6 497 408 5 917 158 5 242 280 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 888 363 928 795 1 047 406 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 1 735 946 2 329 349 2 442 224 Tutkimuksen tukitoiminnot 6 164 098 6 671 708 6 936 443 Sisäiset palvelut 13 127 411 13 617 132 14 372 283 Yhteensä 46 146 862 47 222 105 49 591 257 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 17

TUOTTAVUUS Tilastokeskuksen tuottavuusmittari Vertailuvuosi edellinen vuosi=100 Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Tuotos 93,64 101,73 100,00 Työpanos 100,33 94,81 89,40 100,00 Kokonaispanos 100,03 96,37 100,00 Työn tuottavuus 93,34 107,29 100,00 Kokonaistuottavuus 93,61 105,55 100,00 Tilastokeskus laskee tuottavuusluvut vuosittain Metlan ilmoittamien tietojen pohjalta. Ilmoitettavia tietoja ovat laskettavalta (v1) ja edelliseltä vuodelta(v0) htv, toiminnan kulut 4. alkuisilta LKP-tileiltä sekä suoritteiden lukumäärä suoriteryhmittäin ja suoriteryhmän %-osuus toiminnan kuluista (lasketaan skaal.osuus). Tilastokeskus käyttää tilastojen laskennassa deflatointia, jolla inflaation vaikutus poistetaan kustannuksista. Henkilöstökuluilla, poistoilla ja muilla kuluilla on eri deflaatiokerroin. Indeksin laskennassa käytetään Divisia-Törnqvistin volyymi-indeksiä. Tuotos n 1 0, 1 Q i 100 exp( ( W i ln ) 0 ) Q i 1 i 0 1 n 0, 1 W i W 0, 1 i missä W i ja W i 1 2 i 1 i = suorite Q = suoritteen i määrä W = suoritteen i arvo-osuus (skaal.osuus) 0 = perusajankohta (v0) 1 = tarkasteluajankohta (v1) Työpanos 100*( HTVv1/HTVv0) Kokonaispanos 100*(deflatoidut kokonaiskulut v1/kokonaiskulut v0) Työn tuottavuus 100*(tuotos/työpanos) Kokonaistuottavuus 100*(tuotos/kokonaispanos) Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut on esitetty kohdassa 2.5. Lisäksi Metlassa laaditaan henkilöstökertomus. Tutkimustiedon tuottamisen, hankkimisen ja käytäntöön viennin yhteydessä (2.4.1) tarkastellaan myös asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut ja tutkimuksen tuki -prosessit. 18 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuusja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on toimintamenojen 4,8 milj. euron vähennys ja 154 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Toimia toteutetaan vuonna 2008 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä 2.3.1 Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoite: Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi toteutetaan muut mahdolliset tarvittavat sopeuttamistoimet. Tuotokset ja laadunhallinta Metlan henkilötyövuosikehys oli 723, joten asetettua henkilötyövuosikehystä 709 ei saavutettu (771 htv vuonna 2007; 781 htv vuonna 2006). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Metlan henkilöstön eläköityminen toteutuu nykyistä suurempana vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt irtisanomisia. HENKILÖTYÖVUOSI 800 750 753 760 763 775 779 782 784 784 700 700 705 713 717 KEHYS 709 650 34 36 41 43 70 73 74 83 86 89 90 90 MA 212 600 642 642 637 636 635 635 634 634 634 633 633 633 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VAK 211 Henkilötyövuosien kehitys 1.1.2008 31.12.2008. Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosimäärä kuukausittain vuonna 2008. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 19

2.3.2 Kiinteistöjen käytön tehostaminen Tulostavoite: Vantaan toimintayksikön Metsätalon toiminnot siirretään 1.7.2008 lukien Vantaan Jokiniemeen ja samalla toimintaprosesseja kehitetään. Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnot yhdistettiin Vantaalle heinäkuussa 2008. Vantaan Jokiniemen tilojen remontti toteutettiin lähes aikataulussa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Alkuperäinen tavoite vuokrakustannusten vähentämiseksi ja toiminnallisten säästöjen aikaansaamiseksi keskittämällä pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaalle ei toteutunut odotusten mukaisesti. 2.3.3 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoite: Viranomaistoimintoja tukevaa tutkimusja kehitystyötä toteutetaan MMM:n kanssa laadittavan suunnitelman perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Viranomaistoimintojen kartoitus tehtiin yhteistyössä MMM:n kanssa pääpiirteisenä kaikkien tehtävien osalta (Valtakunnan metsien inventointi, Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu, Metsänjalostus, Kasvihuonekaasujen inventointi, Metsäpuiden geenivarat, Metsätuhotietopalvelu, Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät,kasvinsuojeluaineiden tarkastus ja Suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta). Suunniteltiin Metsien terveydentilan seurannan toimintojen yhdistetäminen Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä tehtäväksi vuodesta 2009 alkaen. Arviot toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 2,5. Tulosanalyysi Kartoitustyö on vielä osin kesken ja yksityiskohtainen tarkastelu tulee tehdä suurimmista viranomaistoiminnoista. Jatkotarkastelussa viranomaistoimintojen sisällöt (mm. metsien terveydentilan seuranta) ja käytännöt tulee tarkastella myös mm. Metlan ympäristö- ja luonnonvarat konsortiossa toimimisen kannalta. 20 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.3.4 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tulostavoite: Päätetään palvelukeskuksen palveluiden käytöstä vuoden 2007 sisäisten palveluiden kehittämisvaihtoehdoista tehdyn selvityksen perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Vuoden 2007 lokakuussa valmistui laaja selvitys, jossa prosesseittain tarkasteltiin palvelukeskusyhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Selvitystyötä on jatkettu Valtiokonttorin linjausten ja kesäkuussa 2008 Valtiokonttorin edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alustavan selvityksen mukaan Metla siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi vaiheittain, jotta sisäisten palvelujen tietojärjestelmien ja prosessien toimivuus pystytään turvaamaan. Ensimmäisten toimintojen siirto voisi tapahtua vuoden 2010 alusta lukien. Suunnitelma palvelukeskusyhteistyöstä voi toteutua, mikäli kaikilla osapuolilla on tarvittavat resurs sit tehtävien hoitamiseen. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Palvelukeskusyhteistyötä on valmisteltu kehittämällä sisäisiä toimintoja ja prosesseja sekä ottamalla käyttöön sähköisiä järjestelmiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 21

2.3.5 Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tulostavoite: Työasemat vakioidaan sekä viimeistellään yhtenäistettyjen palvelujen toteutus. Tuotokset ja laadunhallinta Työasemien vakiointi laitepuolella on hoidettu tarkoituksenmukaisesti. Metlaan hankitaan työasematietokoneita yhdeltä valmistajalta yhtä pöytäkonemallia ja kahta-kolmea mallia keskenään yhteensopivia (myös image-yhteensopivuus) kannettavia tietokoneita. Työasemien käyttöjärjestelmissä tilanne on hyvin vakioitu; yli 95 % käyttää Windows XP:tä. Työasemien ohjelmistojen vakiointi (ns. Metlaimage) on käytännöllisesti katsoen valmis, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön, koska testaus ja muutoshallinta kaipaavat vielä pientä viimeistelyä. Ohjelmistovakiointiin liittyvän ohjelmistojen jakelun kehittäminen ei ole edistynyt suunnitellusti avainhenkilöiden poissaolojen ja ennen kaikkea vääräksi osoittautuneen ohjelmistovalinnan vuoksi. Arvio toteutumisesta 3. Prosessikuvaukset eivät ole edenneet suunnitellulla tavalla. Tietohallintopalveluiden taso ja työtavat ovat edelleen pysyneet hyvinä, mutta asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus siirtyi kevääseen 2009. Arvio toteutumisesta 3. Tulosanalyysi Ohjelmistojakeluun olennaisesti liittyvän jaeltavien ohjelmistojen paketoinnin työkaluksi valittu EMCO Package Builder osoittautui huonoksi tuotteeksi, jolla tehdyt jakelupaketit eivät toimineet suunnitellulla tavalla. Tämän ongelman selvittäminen, korvaavan tuotteen etsintä, sen käyttöön kouluttautuminen ja testaus ottivat oman aikansa. Tietoturvaohjelmisto F-Secure on myös osoittautunut haasteelliseksi, koska sen toiminta ei ole ollut kovin ennakoitavaa. Myös selainkäyttöisten tietojärjestelmien Java-käyttöympäristön vakiointi on osoittautunut hankalaksi eri järjestelmien ristiriitaisten vaatimusten takia. Ohjelmistojakelun käyttöönoton loppuunsaattamiseksi on jo koottu ryhmä, joka määrittelee tavoitteet, toteutustavat ja aikataulun, sekä hoitaa käytännön toteutuksen. Tietohallinnon prosessien ja palveluiden kuvausta ei ole merkittävästi laajennettu vuoden 2008 aikana. Suurin syy on avainhenkilöiden aikapula ja tehtävien priorisointi. Prosessimaista työskentelyä ja prosessien kehittämistä on kuitenkin edistetty kouluttautumalla ja peruspalveluiden tuottamistapaa parantavia kehitysprojekteja suunnittelemalla. Tietohallintohenkilöiden yhteisiä tapaamisia on järjestetty useammin ja niissä käytettyjä työskentelymenetelmiä on kehitetty. Suurin syy kustannusten lievään nousuun on palkkakustannusten nousu ja tietoliikenteen perustamiskustannukset. Useissa muissa kohdissa menot pienenivät hieman (laitehankinnat, tietoliikenne, ohjelmistolisenssit). TIETOTEKNIIKKAMENOT, 1 000 Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2006 2007 2008 2008 Tietotekniikan käyttökulut 2 345 2 137 2 300 2 298 Tietotekniikkahankkeiden käyttökulut 1 886 1 836 1 936 Muiden hankkeiden tietotekniikkakulut 459 301 362 Tietotekniikkainvestoinnit 109 342 850 336 Tietotekniikkamenot yhteensä 2 454 2 479 3150 2 634 Muutos edelliseen vuoteen -1 456 26 155 Muutos % -6 % 1 % 6 % Osuus Metlan kokonaismenoista, % 4,7 % 4,7 % 6,5 % 5,0 % 22 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.3.6 Tuottavuus- ja investointihankkeet Tulostavoite: Aloitetaan tuottavuusohjelmaan kuuluva tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä -hanke. Tavoitteena on kehittyneiden tietotekniikka- ja tiedonhallintaratkaisujen avulla virtaviivaistaa toimintaprosesseja. Samalla pyritään turvaamaan kerättyjen tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Hanketta toteutetaan vuonna 2008: Tehostamalla valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kenttätöitä testaamalla uutta laitetekniikkaa (mm. laseretäisyysmittarit, elektroniset mittasakset) ja niitä tukevia tiedonkeruusovelluksia. Käymällä läpi asianhallinnan prosessit ja kartoittamalla tarjolla olevat järjestelmävaihtoehdot. Täsmentämällä tutkimusaineistojen hallintajärjestelmän määrittelyt ja toteutustapa. Toteutus aloitetaan yhteistyössä omien aineistoasiantuntijoiden ja toimittajien kesken. Tuotokset ja laadunhallinta Mittalaitteelle tehtiin vaatimusmäärittely ja laitteen hankinta kilpailutettiin. Hankinta määritettiin kaksivaiheiseksi: pilottilaitteen kehitys ja tuotantolaitteiden hankinta. Tarjouksia tuli yksi kappale kotimaiselta Masser Oy:ltä, tämä hyväksyttiin. 3 000 Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Laitteen toimittaja ei ole pysynyt lupaamassaan aikataulussa ja pilottilaitteen saaminen siirtyi lokakuun 2008 alusta tammikuulle 2009, eikä pilottilaite tällöinkään täyttänyt kaikkia vaatimusmäärittelyn kohtia. Vaikka laitekehitys on osoittautunut toimittajalle odotettua vaikeammaksi, kehitystyö näyttäisi onnistuvan ja pysyvän suunnitellussa hintatasossa. Laitteesta ovat erittäin kiinnostuneita mm. metsäkeskukset suunnittelujärjestelmänsä uudistamisen vuoksi ja muut pohjoismaiset inventointiorganisaatiot, joten investointi on osoittautunut erinomaisen hyvin ajoitetuksi. Tuotokset ja laadunhallinta Sekä asianhallinnan että tutkimusaineistojen hallinnan projekteihin rekrytoitiin projektipäällikkö. Projektia varten valittiin ohjaus-, projekti- ja laajennetut ryhmät. Varsinainen työskentely käynnistyi vuoden 2009 alusta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavauudesta 3. Tulosanalyysi Tiedonhallinnan prosessien ja toimintatapojen suunnittelu siirtyi pääosin vuoteen 2009 henkilöresurssipulan takia. 2 500 2 000 1 500 1 000 Tietotekniikkainvestoinnit Muiden hankkeiden tietotekniikkakulut Tietotekniikkahankkeiden käyttökulut 500 0 2006 2007 2008 Tietotekniikkamenojen kehitys ja jakautuminen vuosina 2006 2008. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 23

2.4 Prosessikohtaiset tulostavoitteet 2.4.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessi muodostuu pääosin tulosvastuullisista, määräaikaisista tutkimusohjelmista. Samaa aihepiiriä käsittelevät tutkimushankkeet muodostavat tutkimusohjelman ja muut tutkimushankkeet ryhmitellään painoalojen mukaan erillishankkeista koostuviksi hankeryhmiksi. Lisäksi tutkimusta tehdään erillishankkeissa. Tutkimustoiminnan painoalat ovat: 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 2. Metsien yhteiskunnallinen merkitys Painoala tuottaa ja välittää tietoa metsien ja metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä, metsien hyvinvointivaikutuksista ja metsiä ja metsätaloutta koskevista politiikan keinoista ja vaikutuksista sekä ennakoi metsäalan tulevaisuutta. Tutkimus painottuu metsien käytön taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. 3. Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa ihmisen toiminnan ja luontaisten tekijöiden vaikutuksista metsäekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä puuntuottamisen ja metsien vaihtoehtoisen käytön ekologisista perusteista. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen kestävyyteen. 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Painoala ylläpitää ja kartuttaa metsätaloutta ja metsäympäristön tilaa koskevia tietovarantoja, kehittää niihin pohjautuvan tiedon tuotannon ja hallinnan menetelmiä sekä edistää tietovarantojen yhteiskäyttöä. Painoala tuottaa tietovarantoihin perustuvia tilastoja, palveluita, tuotteita ja vaihtoehtolaskelmia päätöksenteon tueksi. Kohdassa 2.4.1 tarkastellaan ydinprosesseista myös asiakasrahoitteinen tutkimustoiminta ja tukiprosesseista tutkimuksen tuki. Tulostavoitteet maaja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista temaattisten tutkimusja kehittämisohjelmien avulla. Metla arvioi vuoden 2006 tulossopimuksen pohjalta aloitettujen tutkimusja kehittämisohjelmien (metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu, metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu) käynnistymisen ja toimintaa. Metla osallistuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun. Metla osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO II:n seurantaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Metla osallistuu alueellisten metsäohjelmien päivitykseen tarjoamalla prosessiin tietotuotteita ja -palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panos-tuotoslaskelmat), joiden tietosisältö perustuu asiakkaiden tietotarpeisiin ja tuoreimpiin tietolähteisiin. Metla osallistuu Kansallinen metsäohjelma 2015 seurannan ja välitarkastelun suunnitteluun vuosille 2008 2011. Metla osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan toteuttamalla Metsäklusterin tutkimusohjelmaa ja valmistautuu olemaan mukana Ympäristö ja energia -klusterin toiminnassa. osallistuu huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. 24 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista temaattisten tutkimusja kehittämisohjelmien avulla. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2007 alkaneet uudet ohjelmat, ns. hankeryppäät ja erillishankkeet sekä suunnittelussa olevat ohjelmat tukevat elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimusja kehittämisohjelma (TUK 2005 2010) tuottaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden vuorovaikutuksesta metsä- ja suojelupolitiikan suunnittelun tukemiseksi. TUK-ohjelmassa määrärahan käyttö vuonna 2008 oli 1 002 357 ja henkilötyövuosien määrä 17,1. Suometsätalouden (SUM 2007 2010) tutkimusohjelma tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tietoa, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla. SUM-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 929 801 ja henkilötyövuosien määrä oli 17,1. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiva ohjelma Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL 2007 2011) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäekosysteemeihin sekä niistä metsä- ja ympäristöpoliittisista toimista ja vaihtoehdoista, joiden avulla ilmaston muutosta voidaan torjua ja hillitä ja joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. MIL-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 2 342 996 ja henkilötyövuosien määrä oli 42,4. Bioenergiaa metsistä tutkimusja kehittämisohjelmassa (BIO 2007 2011) selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. BIO-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 1 965 578 ja henkilötyövuosien määrä oli 37,4. Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimusja kehittämisohjelma (MSU 2007 2010) on verkostopohjainen ja se tukee metsäsuunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa. 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 Ohjelmat Hankeryppäät Hankkeet 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2006 2007 2008 Tutkimusrahoituksen suuntaaminen temaattisiin tutkimusohjelmiin, samaan aihepiiriin liittyviin hankeryhmiin ja yksittäisiin tutkimushankkeisiin vuosina 2006 2008. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 25

MSU-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 113 045 ja henkilötyövuosien määrä oli 1,7. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimusja kehittämisohjelma (MKL 2007 2011) tuottaa tietoa metsätalouden päätöksenteon tueksi metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen ja laatuun liittyvistä asioista. MKL-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 424 845 ja henkilötyövuosien määrä oli 7,1. Vuonna 2008 suunnitteluissa olleen tutkimusohjelman ja hankeryhmänä aloittaneen Metsien hyvinvointivaikutukset (HYV 2008 2012) tavoitteena on tarkastella monipuolisesti metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, taloudellisia arvoja sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tutkimusohjelma parantaa edellytyksiä uusille kestäville metsänkäyttömuodoille ja elinkeinotoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulostavoite: Metla arvioi vuoden 2006 tulossopimuksen pohjalta aloitettujen tutkimusja kehittämisohjelmien (metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu, metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu) käynnistymisen ja toimintaa. Tuotokset ja laadunhallinta Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimusja kehittämisohjelman MSU (2007 2010) tarkoituksena on tukea metsätalouden suunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa kahdella painopistealueella: 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen metsävaratiedon ylläpidossa ja 2) metsänomistajien metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan metsikkötiedon jatkuvassa ylläpidossa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja näin lisätä tutkimusja kehitystyön kustannustehokkuutta. Ohjelma muodostuu pääasiassa tutkimusryhmien ja käytännön toimijoiden verkostosta, jota Metlan tarjoama ohjelmakoordinaatio tukee. Ohjelma on verkostoitunut myös kansainvälisesti järjestämällä seminaareja ja tapahtumia sekä tutkijavaihtoja ja -vierailuja. Aktiivisen viestinnän ja uudenlaisen verkostoitumisen ansiosta yhteistyöhankkeita on jo syntynyt sekä alueellisten (julkisten ja avointen) ohjelmaprosessien että operatiivisen suunnittelun kehittämiseksi. Metsäohjelmien laadintaprosessien sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tukee metsiin perustuvia elinkeinoja sekä niitä ohjaavan metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelua. Prosessien kehittyminen tukee erityisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä ja käytön hyväksyttävyyttä. Operatiivisen metsäsuunnittelun kehittäminen tukee metsäalan toimijoiden voimaannuttamista. Toimijaja tutkijaverkoston aktiivinen vuorovaikutus auttaa Metlaa tehostamaan myös omaa asiakassuuntautumistaan. Tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tukee erityisesti hallinnon asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Esimerkiksi Metlan uudet tietotuotteet ja -palvelut ovat jo nyt käytössä mm. metsäohjelmien sekä metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelussa valtakunnallisella (mm. MMM, TEM, YM sekä etujärjestöt) ja alueellisella (metsäkeskukset, metsänomistajaorganisaatiot) tasolla. Myös toimijat (erityisesti metsäteollisuus) käyttävät tietotuotteita ja -palveluita aktiivisesti. Pilotti- ja demonstraatiohankkeiden avulla voidaan kehittää myös tietotuotteisiin ja -palveluihin perustuvaa yrittäjyyttä ja kaupallisia palveluita. Eri käyttömuotojen tehokkaassa yhteensovittamisessa tarvittavien välineiden ja käytäntöjen kehittyminen mahdollistaa toiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen käytännön metsätaloudessa. Kokonaisuudessaan suunnittelukäytäntöjen sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja palveluiden kehittyminen tukee metsien kestävää käyttöä ja puubiomassalle lisäarvoa tuovien arvoketjujen suunnittelua ja toteutusta. Tämä edistää kansallisia tavoitteita Suomen metsien korkeasta käyttöasteesta ja hyvästä tuotantokunnosta sekä eri käyttömuotojen ja monimuotoisuuden turvaamisen tehokkaasta (kannattavasta ja kilpailukyvyn turvaavasta) yhteensovittamisesta alueellisella tasolla ja metsänomistajien sekä heidän kanssaan 26 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

työskentelevien käytännön toiminnassa. Toimija- ja tutkijaverkoston aktiivinen vuorovaikutus luo lisäksi edellytyksiä myös kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen kehittämiselle. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi MSU valmisteltiin vuosina 2007 2008 avoimesti, vuorovaikutteisesti ja synkronoidusti MMM:n konserniohjelman Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen kanssa. MSU:n osalta valmistelutyön tavoitteena oli koota yhteen toimijaja tutkijaverkosto, joka on sitoutunut molemminpuolista hyötyä (win-win) edistävien toimintamallien etsimiseen ja toteuttamiseen metsäsuunnittelussa sekä siinä tarvittavissa metsävaratietojärjestelmissä. Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana MSU-ohjelmakoordinaatio on tarjonnut toimijaja tutkijaverkostolle tukipalveluita erilaisiin vuorovaikutusmuotoihin kuten keskusteluun ajankohtaisista asioista mm. ohjausryhmäkokouksissa ja teemaseminaareissa (6 kpl, joista 4 yhteistyössä Taksaattoriklubin kanssa), hankkeita koskevien tietojen löytämiseen mm. ylläpidetyn hankeportaalin (vuoden 2008 lopussa 40 käynnissä olevaa ja 20 päättynyttä hanketta) ja uutiskirjeiden (2 kpl) avulla sekä tietojen jalostamiseen eri kohderyhmien tarpeisiin mm. synteeseinä (3 kpl), lehtiartikkeleina ja esitelminä (useita kymmeniä), kokeilu- ja demonstraatiohankkeina (1 kpl) ja niiden valmistelun tukena (6 kpl). Toimintamuodoista teemaseminaarit ovat osoittautuneet tehokkaaksi: seminaarit ovat tavoittaneet hyvin sidosryhmät ja aktivoineet verkostoitumista (mm. hankevalmistelussa). Kokemukset pilottija demonstraatiohankkeista ovat myös myönteisiä. Esimerkiksi sektoritutkimuksen neuvottelukunnan luonnonvarojen kestävän kehityksen esiselvityshankkeen Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena käynnistyminen avasi uusia yhteistyöverkostoja (GTK, MML, GI, CSC), joiden avulla metsävaratietojärjestelmien ja niihin perustuvien metsäsuunnittelutuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen saadaan uusia näkökulmia ja menetelmiä. Myös Metlan sisällä metsäsuunnittelun tutkijoiden yhteistyö on aktivoitunut hankevalmistelun kautta. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet mm. FORSYS COST-verkostoon liittymisen ansiosta. MSU-ohjausryhmän toivomuksesta jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota kohderyhmäkohtaiseen viestintään. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimusja kehittämisohjelman MKL (2007 2011) tavoitteena on kääntää metsänhoidon nouseva kustannustrendi laskusuuntaan kehittämällä kustannustehokkaita toimintamalleja metsänhoitotöiden toteuttamiseen ja niiden ympärille rakentuneen palveluliiketoiminnan organisointiin. Samalla pyritään kehittämään toimialan palvelurakennetta ja parantamaan yritystoiminnan elinvoimaisuutta. Lisätavoitteena oli vakiinnuttaa metsänhoidon teknologian tutkimusja kehittämistyö osaksi Metlan toimintaa. Ohjelma valmisteltiin vuosina 2006 2007 yhteistyössä ja osana MMM:n samannimisen konserniohjelman Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu (2007 2011) kanssa. Ohjelman valmistelu tehtiin ns. selvitysmiesperiaatteella, jossa kuultiin laajasti alan toimijoita ohjelman tavoitteiden muodostamisessa. Ohjelmaan kuului aluksi (2007) kuusi tutkimusja kehittämishanketta sekä kolme pääasiassa Metlan ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaa hanketta. Vuoden 2008 alussa ohjelmaan lisättiin yksi Metlan rahoittama hanke. Lisäksi vuoden 2008 aikana saatiin päätös Metlan ulkopuolisesta rahoituksesta kolmelle vuosina (2009 2011) toteutettavalle hankkeelle, joten tutkimusresurssien hankinta on onnistunut hyvin. Ohjelman työskentelytapaan kuuluu oleellisena osana tapaustutkimukset ja pilottihankkeet tiiviissä yhteistyössä tulosten soveltajien kanssa. Tutkimusohjelman toimintaa ohjaa laaja ja monipuolinen ohjausryhmä, jossa on edustaja kaikista ohjelman näkökulmasta tärkeimmistä tiedonkäyttäjäryhmistä. Ohjausryhmän toimintaan on kuulunut tutkimuksen ohjauksen lisäksi tutustuminen ohjelman tuloksiin edistäen näin tutkimustiedon käytäntöön vientiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 27

Vaikuttavuus Ohjelman alustavat tulokset lupaavat merkittäviä tehostamismahdollisuuksia ja kustannussäästöjä useilla metsänhoidon osa-alueilla alkaen toimialan rakenteista ja ulottuen operatiivisen työn organisointiin ja koneellistamiseen. Metsätalouden palvelurakenteen uudistamisella voidaan löytää merkittäviä kustannussäästöjä, mutta ne edellyttävät sekä lainsäädännöllisiä että asenteellisia muutoksia. Tutkimusohjelmassa on esimerkiksi testattu uusia toimintamalleja julkisrahoitteisten suometsien hoitopalveluiden tuottamiseen yhteistyössä metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Metsänhoitotöiden koneellistamisen osalta istutustyöhön on määritelty toimintaperiaatteet, joita soveltamalla metsänistutus voidaan toteuttaa koneellisesti kustannustehokkaammin kuin metsurityönä. Lisäksi on selvitetty olosuhteiden vaikutukset istutuskonetyön tuottavuuteen ja kustannuksiin sekä laadittu työohjeet tehokkaan konetyön tueksi. Ohjelmassa on tehty tiivistä yhteistyötä sekä konepajojen että metsäteollisuuden kanssa uusien istutuskoneiden kehittämisessä. Uudet koneinnovaatiot lupaavat metsänistutukseen jopa kymmenien prosenttien kustannussäästöjä. Ohjelmassa on tutkittu myös taimikonhoidon koneellistamista. Tässä pääpaino on ollut oikeiden koneellistamisperiaatteiden selvittämisessä ja lupaavimpien koneinnovaatioiden tuottavuuden ja työn laadun tutkimuksessa. Metsänhoidon laadunhallintaa koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että metsänviljelytöiden laadussa ja myös hinta-laatu-suhteessa on samankin työmenetelmän sisällä huomattavaa alueellista vaihtelua, jota ei voida selittää erilaisilla luonnonolosuhteilla. Ohjelmassa luodaan uudistamispalveluja tuottaville organisaatioille toimintamallit, joita soveltamalla metsänomistajille voidaan tarjota parhaiksi havaittuihin uudistamismenetelmiin perustuvia palveluita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ohjelmassa on myös tuotettu tietoa metsäpoliittisen päätöksenteon tueksi esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) uudistamiseen liittyen. Erityisesti on panostettu taimikonhoitoon liittyvien teknis-taloudellisten kysymysten ratkaisemiseen. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että taimikonhoidossa jo kahden vuoden viivästyminen aiheuttaa 20 30 % lisäkustannukset. Niin ikään on selvitetty eri maanmuokkausmenetelmien vaikutukset tuleviin taimikonhoitotarpeisiin ja koko metsänuudistamisketjun kustannuksiin ja metsänhoitoon tehtyjen investointien kannattavuuteen. Tutkimusohjelman tulosten perusteella metsänhoidon teknologian aihepiirin keskeisimmiksi tutkimusja kehittämiskohteiksi ohjelman jälkipuoliskolle (2009 2011) on linjattu metsätalouden palveluliiketoiminnan kehittäminen, metsänhoitotöiden koneellistaminen ja metsänuudistamisketjujen kokonaisvaltainen hallinta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4. Tulosanalyysi Tutkimus- ja kehittämisohjelma on käynnistynyt hyvin ja toiminta on vastannut asetettuja tavoitteita. Uutta tutkimustietoa on saatu aikaan nopealla aikataululla. Tutkimuksen lisäksi ohjelmassa on painotettu tutkimustulosten käytäntöön vientiä ja sidosryhmäyhteistyötä. Tämä näkyy mm. käytännön metsäammattilaisille, metsänomistajille ja metsäalan opiskelijoille kohdistettujen kirjoitusten, esitelmien ja luentojen runsaana määränä. Referoituja tutkimusjulkaisuja ohjelmassa tuotettiin tarkasteluvuonna kolme. Erityisen hyvin ohjelman kahden ensimmäisen toimintavuoden (2007 2008) aikana on onnistuttu tutkimusresurssien hankinnassa metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen liittyvään tutkimusja kehittämistyöhön sekä aihepiirin tutkimusja kehittämistyön vakiinnuttamisessa osaksi Metlan toimintaa. Kansainvälistä yhteistyötä on ollut etenkin ruotsalaisten metsäalan tutkimusja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tutkimusohjelman merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta kertoo se, että ohjelma on saanut merkittävässä määrin lisäresursseja, kun useat tutkijakoulut, säätiöt, yritykset ja EU ovat myöntäneet ohjelmaan kuuluville hankkeille rahoitusta. Vuoden 2008 lopussa ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 50 % tutkimusohjelman palkkakustannuksista. 28 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Tulostavoite: Metla osallistuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun. Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osallistunut kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin jatkovalmisteluihin monipuolisesti. Metlan tutkimusohjelmat antavat tarvittavaa tieteellistä perustaa, jota on sovellettu erilaisissa ilmastoa ja energiaa koskevissa laskelmissa ja arvioinneissa sekä Metlan asiantuntijat ovat olleet mukana monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä valmisteluryhmissä ja toimineet asiantuntijana avustaen maaja metsätalousministeriötä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa. Energia- ja ilmastoasioihin liittyvää tutkimusta tehdään etenkin tutkimusohjelmissa Bioenergiaa metsistä (BIO 2007 2011), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL 2007 2011) ja Suometsätalous (SUM 2008 2010). Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelma yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa julkaisivat bioenergiaa ja sen käyttöä koskevan nykytiedon katsauksen Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset. Lisäksi Metla tuotti arviot metsähakevaroista ja pitkän aikavälin hankintamahdollisuuksista. Metlassa arvioitiin kasvavan metsähakkeen hankinnan vaikutukset työllisyyteen ja hankintaketjujen investointitarpeisiin. Metla on laskenut ja raportoinut YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot ja kehittänyt ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia Tilastokeskukselle. Puuston ja metsämaan hiilitaseet ja rooli hiilivarastona oli intensiivisen valmistelun kohteena. Orgaanisiin maihin liittyvänä erityiskysymyksenä Metla on arvioinut turvemaiden kasvihuonekaasutaseita ja selvittänyt turvetuotantoalueiden vaihtoehtoisten käyttömuotojen päästövaikutuksia. Metla osallistui VTT:n koordinoimaan Biovaiku -hankekonsortioon, jossa arvioitiin toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuotantovaihtojen elinkaarivaikutuksia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4,5. Tulosanalyysi Metla on pystynyt suuntaamaan tutkimustaan ja resurssejaan energia- ja ilmastokysymysten suuntaan ja toiminut monipuolisesti tutkimustiedon tuottamisessa ja tutkimustiedon viennissä energia- ja ilmastostrategian valmisteluihin. Tulostavoite: Metla osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO II:n seurantaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tuotokset ja laadunhallinta METSO-seurannalla ja tutkimusohjelmalla Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK 2005 2010) on ollut paljon vaikutusta käytännön metsä- ja suojelupolitiikan päätöksentekoon. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa mm. lisäsuojelun taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä ja kustannuksista. TUK- tutkimusohjelman tulokset käsittelevät mm. politiikkakeinojen sosiaalista hyväksyttävyyttä, Suomen ensimmäistä paikallista metsäohjelmaa, monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmiä, kuntien metsäsuunnittelun kehittämismahdollisuuksia, maaseudun mahdollisuuksia hyödyntää kansallispuistoja matkailutulojen lähteenä ja kansalaisten, pienyrittäjien ja päättäjien mielipiteitä kansallispuistoja kohtaan. Ohjelma osallistui myös Kansallisen metsäohjelman 2015 laadintaan tuottamalla vaihtoehtolaskelmia mm. lisäsuojelun vaikutuksista metsäsektorille ja kansantalouteen. Vapaaehtoisten monimuotoisuuden turvaamiskeinojen toteuttamisen tueksi kehitettiin MOTTI-ohjelmaa. Lisäksi suunniteltiin sosiaalisten vaikutusten seurantaa, joka kohdistuu yksityismetsien METSO-toimenpiteisiin ja tehtiin kirjallisuuskatsaus metsätalouden ja metsien suojelun kulttuurisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä kestävyyden arvioinnista. Tutkijat ovat osallistuneet Kansallisen metsäohjelman 2015 laadintaan sekä METSO-toimintaohjelmien suunnitteluun mm. jäseninä neljään eri työryhmään. Tutkijat ovat työskennelleet tiiviisti yhteistyössä ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutkimustuloksia on esitelty myös kansainvälisissä seminaareissa. METSO 2008 2016 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 29

toimintaohjelman seurannan tutkimus suunniteltiin yhdessä ministeriöiden (MMM, YM) ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa ja tuleva METSO 2008 2016 toimintaohjelma hyödyntää laajasti TUKohjelman tuloksia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi METSO-seurannan tavoitteet vuodelle 2008 saavutettiin, tutkimusohjelman käytännön vaikuttavuutta arvioiva välievaluointi saatettiin loppuun ja viestintää kehitettiin suunnitelmien mukaan. METSO seurantaan on osallistuttu sekä monipuolisen tutkimuksen että viestinnän kautta. Tulostavoite: Metla osallistuu alueellisten metsäohjelmien päivitykseen tarjoamalla prosessiin tietotuotteita ja -palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panos-tuotoslaskelmat), joiden tietosisältö perustuu asiakkaiden tietotarpeisiin ja tuoreimpiin tietolähteisiin. Tuotokset ja laadunhallinta Päättelylaskentaan liittyvän simulaattorin kehitystyö jatkui ja käyttöpisteet huomioonottavan optimoinnin kehitystyö alkoi. MELA-ohjelmiston ennustaman kasvuntason validointi myös VMI10 vuoden 2007 mittausaineistosta valmistui, mutta raportoinnissa odotetaan vielä vuoden 2008 mittausaineistoa. Energiapuunkorjuu lisättiin MELA-tapahtumaksi. Valtakunnan metsien 10. inventoinnin vuosien 2004 2007 maastotöihin perustuvat metsäkeskuksittaiset hakkuumahdollisuusarviot julkaistiin Metinfon MELA tulospalvelussa ja esiteltiin valtakunnallisessa julkistamistilaisuudessa. Uusina julkistettavina tietoina esiteltiin hakkuumahdollisuusarvioihin liittyvät biomassa-arviot sekä omistajittaiset hakkuumahdollisuudet. Ahvenanmaan maakunnan tulokset julkaistiin erillisjulkaisuna. MELA Tulospalvelun päivitysversio valmistui tulosten julkistamiseen ja oli näin alueellisten metsäohjelmien tarkitustyössä käytettävissä. MMM ja Metlan välisen vuoden 2008 tulossopimuksen mukaiset alueellisten metsäohjelmien tarkitustyöhön liittyvät metsänomistajittaiset MELAvaihtoehtolaskelmat toimitettiin metsäkeskuksiin. Lisäksi Rannikon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin metsäkeskuksille tehtiin ja toimitettiin niiden toivomat lisälaskelmat. MELA2007-ohjelmistoversion tuotekuvaus, hinnasto ja käsikirja ovat Metlan www-sivuilla tutustumista varten: www.metla.fi/metinfo/mela/. MELA-ohjelmisto oli käytössä 28 asiakasorganisaatiossa. Edelliseen vuoteen verrattuna MELAasiakkaiden määrä väheni kahdella: Helsingin ja Joensuun yliopistot. Lisäksi kahdella asiakkaalla oli käytössä MELA-neuvontapalvelu. Vuoden 2008 aikana laadittiin 16 MELA2000-version käyttö-/toimitussopimusta ja käytiin kolmen asiakkaan kanssa jatkosopimusneuvotteluja. Asiakasrahoitteisia hakkuumahdollisuusarvioita laadittiin yksi tarjouspyynnön perusteella. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Työn toiminta-ajatuksena on pitää yllä Suomen metsien käyttö- ja kehittymismahdollisuuksia kuvaavia tietoja samoin kuin kehittää ja tarjota asiakkaille näiden tietojen tuottamiseen tarvittavaa tietojärjestelmää, laskelmia ja ammattitaitoa. Asiakkaiden toimeksiantojen toteuttaminen ja MELA-tuotteiden ylläpito ja markkinointi asiakkaiden käyttöön on toteutunut suunnitellun mukaisesti ja asiakkaat ovat saaneet haluamansa tiedot sovitussa aikataulussa. Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallinen metsäohjelma 2015:n seurannan ja välitarkastelun suunnitteluun vuosille 2008 2011. Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osallistunut Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO2015) työhön olemalla jäsenenä metsäneuvostossa, metsäneuvoston sihteeristössä, neljässä työryhmässä sihteerinä sekä tuottamalla ohjelman tarvitsemia tausta-aineistoja ja laskelmia. KMO2015:lle laadittuun toimenpideohjelmaan valmisteltiin ministeriön kanssa Metlan vastuulle tulevat KMO2015:n tutkimusja kehittämistehtävät. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. 30 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Tulosanalyysi Toiminta on onnistunut suunnitellun mukaisesti, vaikka toimintaa on rajoittanut henkilöstö- ja aikapula. Tulosanalyysi Metlan panos sekä EffTech- ja FuBio- ohjelmavalmistelussa että hankesalkun toteuttamisessa on onnistunut erinomaisesti. Tulostavoite: Metla osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan toteuttamalla Metsäklusterin tutkimusohjelmaa ja valmistautuu olemaan mukana Ympäristö ja energia -klusterin toiminnassa. Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osakkaana metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymässä, Metsäklusteri Oy:ssä, ja on ollut aktiivisesti suunnittelemassa sen ensimmäisiä tutkimusohjelmia Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat- EffTech sekä Future Biorefinery - FuBio. Kesällä 2008 käynnistynyt EffTech-ohjelma koostuu neljästä työpaketista, joista raakaaineen saatavuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen keskittyvää työpakettia Metla myös koordinoi. Metla on mukana ohjelman kolmessa tutkimuskonsortiossa, jotka keskittyvät kehittämään älykästä ja laatutietoista puuhuoltoa ja metsäteollisuuden uusia ympäristömyötäisiä arvoketjuja sekä hyödyntämään puun muodostuksen syvällistä ymmärrystä metsäpuiden jalostuksessa. Maaliskuussa 2009 käynnistyvä FuBio-ohjelma puolestaan koostuu viidestä työpaketista. Metlan tutkijat ovat mukana erotustekniikkaan, hemiselluloosien ja puun uuteaineiden hyödyntämiseen keskittyvissä työpaketeissa. Metla myös koordinoi viimeksi mainittua työpakettia. Metla on myös osakkaana energia- ja ympäristö strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimusstrategian toteuttamiseen kesällä 2008 perustetussa yhtiössä CLEEN Oy:ssä, jonka toiminta käynnistyy keväällä 2009. Metla ja VTT:n ovat valmistautuneet yhdessä olemaan johtava toimija huippuosaamisen keskittymän Kestävät polttoaineet tutkimusalueella. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulostavoite: Metla osallistuu huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. Tuotokset ja laadunhallinta Metla osallistuu asumisklusterin toimintaan Pohjois- Karjalan osaamiskeskuksen painotusalueella Tuotteistuva rakentaminen (teemat Puun pitkäaikaiskestävyys, turvallisuus ja ympäristösuorituskyky ja Puurakentamisen tuotteet ja liiketoimintakonseptit. Asumisen osaamisklusteri muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä toimialasta, asumisesta, rakentamisesta sekä kalustamis- ja sisustusrakentamisesta. Klusterikehitys yhdistää aikaisemmin erikseen toimineita toimialoja. Tavoitteena on toimialat ylittävä innovatiivisuus ja kansainvälistä potentiaalia olevien liikeideoiden (tuotteet ja palvelut) muodostuminen. Asumisklusteriin kuuluu oleellisena osana kehitysympäristöt (Living Labs), joiden avulla vauhditetaan tuotekehityssyklejä. Metla osallistuu asumis-, metsäteollisuus- ja energiateknologian osaamisklustereiden toimintaan teemalla Kuitu- ja energiapuun määrä ja laatu puunhankintaketjuissa. Vuonna 2008 toteutettiin Ympäristösuorituskyky puutuote- ja rakennusalalla -valmisteluhanke PKM-ohjelmassa ja AIN-hankeryhmässä (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus). Hankkeessa tehtiin kyselytutkimus ympäristösuorituskyvystä ja -vaikutuksista omakoti- ja lomarakentajien ja kuluttajien valintaperusteina ja mielikuvissa puurakentamisen kilpailukyvyn ja tuotteistamisen kannalta. Tulokset esiteltiin osaamisklusterin johtoryhmässä ja erikseen rahoittajalle. Lisäksi jatkettiin suunnittelua Ukonniitty-puurakentamishankkeeseen osallistumiseksi ja käynnistettiin Metsäteollisuus ry:n konsultointi Metla SYKE/JoY yhteistyönä rakentamisen ja puutuotteiden hiilensidontapotentiaalin laskentamenetelmien eurooppalaisessa standardointityössä. Puun ja puutuotteiden pitkäaikaiskestävyyden osalta Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 31

toteutettiin omana työnä männyn säänkestävyyskokeita ja tehtiin yhteistutkimusta Stora Enso Timberin kanssa. Toteutettiin Kuitu- ja energiapuun määrä ja laatu puunhankintaketjuissa -valmisteluhanke BIO-ohjelmassa (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus): kirjallisuustutkimus, yritys- ja asiantuntijahaastattelut, hankesuunnittelun käynnistäminen ja loppuraportti. Järjestettiin asiantuntijaseminaari Metsäteho Oy:n ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhteistyönä Metsäpäivillä 2008. Valmisteltiin Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmaan hanke Less is more -Tehokas puunhankinta niukoilla resursseilla (2008 2010) Metlan Joensuun yksikön johdolla. Hanke toteutetaan Metlan ja Metsäklusteri Oy:n yhteisrahoituksella. Toteutettiin Biomassavuo-valmisteluhanke (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus). Metlan Joensuun yksikön johdolla tehtiin tutkimusja kehittämishankkeen rahoitushakemus Tekesin Biorefine -ohjelmaan. Osallistuttiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johdolla neljän osallistujamaan yhteistyönä toteutettuun Pelletime hankkeen (2008 2010) suunnitteluun omalla osahankkeella. Hankkeeseen saatiin EU-rahoitus Northern Periphery 2007 2013 ohjelmasta ja kansallinen rahoitus työ- ja elinkeinoministeriöstä, aluekeskusohjelmista ja ammattikorkeakouluista. Metlan vastuulla on pellettituotannon raaka-ainepohjan laajentaminen ja raaka-aineen hankintalogistiikka. Suunniteltiin Joensuun yliopiston ja Metlan Joensuun yksikön yhteistyönä Metsäenergiakeskus hanke (2008 2010), johon saatiin rahoitus Itä-Suomen lääninhallitukselta. Metla osallistuu hankkeeseen osahankkeilla Metsäbiomateriaalien hankinta ja talous ja Metsäbiomateriaalien raakaaineominaisuudet ja mittaus. Hanke tähtää sekä metsäenergia-alan asiantuntijaosaamisen kehittämiseen että asiakastarpeiden mukaisten tutkimusten toteuttamiseen. Osallistuttiin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johdolla ja Metlan, TTS Insituutin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyönä toteutettuun Metsäenergiaa kannattavasti METKA-hankkeen (2008 2010) suunnitteluun. Hankkeeseen saatiin rahoitus Hämeen TE-keskuksesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kohdealueen kunnista ja yrityksistä. Metlan vastuulla on metsäenergiatoimintamallin, energiapuun varastoinnin ja kuljetuksen ja energiapuun mittauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kartoitus ja hyödyntämissuunnitelman laadinta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4,5. Tulosanalyysi Valmisteluhankkeiden tulokset ovat jäsentäneet ja priorisoineet t&k-tarpeita Asumisen klusterin ja Uudistuva metsäteollisuus -klusterin näillä teemaalueilla. Käynnistettävien hankkeiden tulokset tulevat lisäämään puutuote-, puurakennus-, metsäteknologia- ja mittalaiteteollisuuden ja bioenergia-alan liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja suuntaamaan tuote- ja teknologiakehitystä. Puuta kuiduttavan teollisuuden, energialaitosten ja -voimaloiden ja potentiaalisesti biojalostamoiden tarvitsemat raakaaineen määrä- ja laatutiedot tarkentuvat ja laadunhallinta, käytön kannattavuus ja toiminnan ja logistiikan kokonaisohjaus paranevat. Osaamiskeskustoiminta sijoittuu lähes kokonaan Metlan painoalalle Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta. Toiminta on edistänyt merkittävästi Metlan verkottumista osaamisklusterien t&k-toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa, oman t&k-osaamisen kasvattamista ja ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. Toiminnassa asiakaslähtöisyys on painottunut voimakkaasti ja valmistelluissa projekteissa yritysten osallistuminen hankkeiden rahoitukseen on ollut merkittävä. Yksi kansainvälinen yhteishanke on voitu käynnistää osaamiskeskustoiminnan pohjalta. Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessin kustannukset on esitetty kohdassa 2.2.4. Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta. 32 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Määrärahan käyttö - Palkat 18 983 597 euroa, mikä on 51 % vuoden 2008 palkkakuluista (48 % vuonna 2007, 50 % vuonna 2006) - Muut menot 2 829 186 euroa, mikä on 18 % vuoden 2008 muista menoista (17 % vuonna 2007, 20 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista palkat 18 983 597 36 17 730 640 34 18 645 962 36 muut menot 2 829 186 5 2 769 635 5 3 075 748 6 yhteensä 21 812 783 41 20 500 275 39 21 721 710 42 Htv 384 403 448 Toistuva tulostavoite: Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus nousee 14,0 milj. euroon vuoteen 2014 mennessä. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa on tehostettu ja hakemusten seurantaa varten on käytössä erillinen rahanhakurekisteri. Tutkijat kirjaavat rekisteriin kaikki lähettämänsä hakemukset. Hakemuksen tekemiselle on oltava tutkimusjohtajan lupa. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä on vuonna 2008 on hyväksytty 3.3.2009 mennessä 66 %, eurosummaltaan 47 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Vastaavat luvut olivat 52 % / 25 % vuonna 2007, 51 % / 26 % vuonna 2006 ja 64 % / 31 % vuonna 2005. Kilpaillun ulkopuolinen rahoituksen nousu vuodesta 2003 vuoteen 2008 on ollut 13 %. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta vuonna 2008 keskimäärin 74 % on ollut nettobudjetoitua, jonka tuottaminen rasittaa Metlan henkilötyövuosikiintiötä (85 htv vuonna 2008, 112 htv vuonna 2007, 168 htv vuonna 2006, 144 htv vuonna 2005). Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 33

KILPAILTU ULKOPUOLINEN TUTKIMUSRAHOITUS vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi vv. Tulos- vuosi Ver- vv. 1 000 2003 2004 2005 2006 2007 2003 sopi- 2008 tailu 2004 2007 mus 2008 Rahoituslähde k.a. 2008 k.a. Metlan nettobudj. tulorahoitus ART* 1 140 1 496 1 633 1 626 1 612 1 501 1 500 1 743 243 1 622 EU-rahoitus 420 298 1 784 2 102 1 944 1 310 800 980 180 1 422 YRT** 1 359 1 824 1 683 1 891 2 273 1 806 1 700 1 955 255 1 925 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 386 517 432 792 660 557 600 635 35 607 Yhteensä 3 305 4 135 5 532 6 411 6 489 5 174 4 600 5 313 713 5 576 * ART=Asiakasrahoitteinen toiminta **YRT=Yhteisrahoitteinen toiminta Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia 1 489 1 139 917 732 811 1 018 1 200 1 271 71 974 Yhteistyörahoitus 1 606 2 156 2 106 2 303 1 740 1 982 2 400 642-1 758 1 789 Yhteensä 3 095 3 295 3 023 3 035 2 551 3 000 3 600 1 913-1 687 2 763 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus yht. 6 400 7 430 8 555 9 446 9 040 8 174 8 200 7 226-974 8 339 Muutos % ed. vuodesta 0 16 15 10-4 7-20 2 Metlan nettob. tutk.tuottojen %-osuus ulkopuolisesta tutk.rahoituksesta 52 56 65 68 72 63 61 74 67 HTV 123 144 168 112 85 Ulkop. rahan hankintaan käytetyn rahan osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 13 15 16 18 17 13 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Yhteistyörahoitus Suomen Akatemia Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä ja lähteet vuosina 2003 2008. 34 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.4.1.1 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (ART) ovat Metlan liiketaloudellisin periaattein hinnoiteltua, toimintamenomomentille nettobudjetoitua maksullista toimintaa, jonka tuotot vuonna 2008 olivat 1,743 milj. euroa. ART-toiminta koostuu erilaisista tilaustutkimuksista (osuus tuotosta 51 %), siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus 26 %) sekä metsävaratieto- ja tilastotietopalveluista (osuus 13 %). Muut tuotot kertyivät julkaisuista, laboratoriopalveluista, atk-ohjelmien käyttölisensseistä, valokuvapalveluista sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluista. Metlan ART-toiminnan suurin asiakasryhmä olivat yritykset 70 %:n osuudella tuotoista. Valtion virastot ja laitokset (yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 15 %:n osuudella. Yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus ART:n tuotoista oli 8 %, ja tuotto oli pääosin koulutus- ja kurssitoiminnasta. Kunnat tilasivat julkaisuja, atk-ohjelmien käyttöoikeuksia ja taimia. Myös yksityishenkilöille myytiin julkaisuja, siemeniä ja taimia. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Määrärahan käyttö - Palkat 709 650 euroa, mikä on 2 % vuoden 2008 palkkakuluista (2 % vuonna 2007, 1 % vuonna 2006) - Muut menot 337 757 euroa, mikä on 2 % vuoden 2008 muista menoista (3 % vuonna 2007, 2 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista Palkat 709 650 1 531 359 1 587 851 1 Muut menot 337 757 1 397 436 1 300 512 1 Yhteensä 1 047 407 2 928 795 2 888 363 2 Htv 21 18 18 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 35

2.4.1.2 Tutkimuksen tuki Tutkimuksen tukitoiminnot ovat kenttäkoetoiminta, laboratoriopalvelut, menetelmäkehitys, kansainvälinen toiminta, ulkopuolisen rahoituksen tuki, tutkimusrahoituksesta tiedottaminen, julkaisutoiminta, tietopalvelut, asiakassuhdetuki ja viestintä. Tulostavoite: Laboratoriopalveluissa Metla osallistuu MMM:n hallinnonalan osaamiskeskusmallin perusteella kehitettävään toimintaan. Tuotokset ja laadunhallinta Metla osallistui aktiivisesti Virlab:n toimintaan ja on mukana sen yhteisissä tavoitteissa. Tärkeimmät tuotokset Metlan kannalta ovat seuraavat: menetelmämatriisin rakentaminen, työnjaon selkeyttämisen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamisen käynnistäminen, liikkuvuussopimuksen allekirjoittaminen, osallistuminen yhteisiin koulutustilaisuuksiin ja Lims-järjestelmäyhteistyö Eviran kanssa. Rovaniemen laboratorioiden (Metla, MTT, ympäristölaboratorio) yhdistämisprojekti aloitettiin. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ja asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Yhteistyön vaikuttavuus on ollut suuri varsinkin Lims-järjestelmän osalta. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Tutkimuksen tuki Määrärahan käyttö - Palkat 4 801 385 euroa, mikä on 13 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 14 % vuonna 2006) - Muut menot 2 259 310 euroa, mikä on 14 % vuoden 2008 muista menoista (10 % vuonna 2007, 9 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista Palkat 4 801 385 9 5 630 434 11 5 012 380 9 Muut menot 2 259 310 4 1 598 633 3 1 322 861 2 Yhteensä 7 060 695 13 7 229 067 14 6 335 241 11 Htv 103 131 121 36 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.4.2 Viranomaispalvelut Metla vastaa myös useista metsäsektorin keskeisistä tietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä. Metlalle kuuluvia valtakunnallisia viranomaistehtäviä ovat valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta, metsätilastollinen tietopalvelu, suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta, metsänjalostus, kasvihuonekaasujen inventointi, metsäpuiden geenivarat, metsätuhotietopalvelu, puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät ja kasvinsuojeluaineiden tarkastus. Tulostavoitteet maaja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista vuosien 2004 2007 maastoaineistoista yksityismetsille, tehdään teemakatsauksia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunnitellaan VMI 11 (toteutus 2009 2013). Metsien terveydentilan seurannan (FFO) ja valtakunnan metsien inventoinnin yhteistyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi. Huolehditaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä kasvihuonekaasupäästöjen raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maaja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti sekä tuotetaan ministeriön käyttöön tausta-aineistoa kansallisen ilmastostrategian valmistelua ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. Laaditaan viralliset metsätilastot ja kehitetään asiakaslähtöisesti metsäsektorin tietotuotantoa ja sähköisiä julkaisukanavia, käynnistetään pientalojen polttopuun käyttötutkimus sekä kehitetään metsien suojelun tilastointia. Jatketaan Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamista ja resursoidaan toiminta metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukaisesti. Turvataan metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähtäävän työn jatkuminen Metlan ja Metsähallituksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti. Käynnistetään kehittämishanke laajojen myrskytuhojen kartoittamiseksi osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimaa valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Täsmennetään viranomaistoiminnot ja niiden vaatimat resurssit vuonna 2007 laaditun kartoituksen pohjalta. Tulostavoite: Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista vuosien 2004 2007 maastoaineistoista yksityismetsille, tehdään teemakatsauksia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunnitellaan VMI 11 (toteutus 2009 2013). Tuotokset ja laadunhallinta VMI10:n vuoden 2004 2007 perustuvat metsävaratulokset ja hakkuumahdollisuuslaskelmat yksityismetsille julkistettiin suunnitelman mukaan 16.6.2008. Tulokset julkistettiin myös Metlan Metinfo-palvelun kautta sekä luovutettiin alueellisia metsäohjelmia tekevien työryhmien käyttöön. Metsien tilan teemakatsausta valmisteltiin yhdessä metsänhoidon ja puuntuotoksen tutkijoiden kanssa. Valmistuminen siirtyy vuoden 2009 puolelle. VMI11:n hankesuunnitelma valmistui. Mittausten ja otannan yksityiskohdat päätetään vuoden 2009 alussa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Omistajaryhmittäiset metsävaratiedot palvelevat alueellisten metsäohjelmien päivitystä. Esitelmät metsätalouden toimijoille ja esiintymiset tiedotusvälineissä ovat levittäneet tietämystä Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Tämä on osaltaan vaikuttanut hallituksen metsäveropäätöksiin puun saatavuuden turvaamiseksi. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 37

Tulostavoite: Metsien terveydentilan seurannan (FFo) ja valtakunnan metsien inventoinnin yhteistyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi. Tuotokset ja laadunhallinta Metsien intensiiviseurannan (Taso II) puitteissa on kerätty metsäekosysteemin toimintaa ja terveydentilaa koskevaa aineistoa kansainvälisten sopimusten mukaisesti (CLRTAP, ICP Forests). Budjettileikkaukseen sopeuduttiin vähentämällä II Tason havaintoalojen määrää 18:sta 11:een. Ekstensiiviseuranta (Taso I) toteutettiin heinä-elokuussa. Tutkijat ovat osallistuneet ICP Forestin Expert Panelien ja laaduntarkkailutyöryhmän (QA/QC Working Group) kokouksiin. Laaduntarkkailutyöryhmän tavoitteena on koko seurantaketjun laadun parantaminen. Ohjelman tuloksia on esitelty myös kansainvälisissä tutkijakonferensseissa. Neljä kansainvälistä tutkimusprojektia on pyytänyt Suomessa tuotettua seuranta-aineistoa käyttöönsä. Lisäksi tietoja on toimitettu EU-datapankkiin ja tuloksista on kirjoitettu kansainvälisiin sarjoihin. Metsäseurantoihin saatiin EU:n Life+ ohjelmasta rahoitus vuosiksi 2009 2010 (FutMon). FFO:n hakema rahoitusosuus on yhteensä 958 468. Forest Focus (FFO) on nyt nimeltään MYT eli Metsäympäristön tilan seurantahankkeet. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi FFO:n tuottamat tulokset ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia. FFO:n seurannat ovat vaikuttaneet siihen, että päättäjillä on tarkka käsitys Suomen metsien tilasta ja puiden kuntoon vaikuttavista tekijöistä. Tulostavoite: Huolehditaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä kasvihuonekaasupäästöjen raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maaja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti sekä tuotetaan ministeriön käyttöön tausta-aineistoa kansallisen ilmastostrategian valmistelua ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. Tuotokset ja laadunhallinta YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle huhtikuussa 2008 lähetetyn Suomen kasvihuonekaasuinventaarion metsätaloutta ja maankäyttöä koskevat päästö- ja poistuma-arviot tarkistettiin ja toimitettiin Tilastokeskukseen. Euroopan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen Suomen inventaarion laatua koskeviin kysymyksiin vastattiin ja ne otettiin huomioon kansallisen inventaarioraportin viimeistelyssä. Ilmastosopimuksen sihteeristön järjestämän tutkinnan palautteeseen vastattiin ja se otettiin huomioon valmisteltaessa vuoden 2009 tammikuussa EU:n komissiolle lähetettävää inventaariota. Turvetuotantoalueiden päästölaskentaa kehitettiin ottamalla käyttöön korjatut turvetuotantoalueiden pinta-alat sekä uudet päästökertoimet. Metlan ja Tilastokeskuksen välinen sopimus uusittiin vuonna 2008. Ilmastosopimusta täydentävää Kioton pöytäkirjan raportointia valmisteltiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja maaja metsätalousministeriön kanssa. Metla tuotti arviot metsätalouden ja maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen 2050. Selvityksiä käytettiin maaja metsätalousministeriön pitkän aikavälin maatalous-, metsätalous- ja maankäyttöskenaarioiden ja Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian laadinnan taustatietona. Kasvihuonekaasujen raportointi -hanke osallistui metsien hiilitaseen kehitysennusteiden laadintaan sekä tuotti turvetuotantoalueiden päästöjen ja maankäytön muutoksista aiheutuvien päästöjen ja poistumien kehitysennusteet. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tueksi laadittiin yhdessä MTT:n kanssa lausunto maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin 38 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

huomioonottamisesta vuoden 2012 jälkeisessä ilmastosopimusjärjestelmässä. Lisäksi MMM:lle toimitettiin suppeampia selvityksiä ja laskelmia sekä avustettiin ministeriötä neuvotteluissa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Inventaariolähetysten valmistelu sekä päästö- ja poistumalaskennat etenivät suunnitellusti. Päästötaulukot ja tekstit kansalliseen inventaarioraporttiin tuotettiin Tilastokeskuksen antamien aikataulujen mukaisesti. Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi -hanke tuotti päästötiedot seitsemään päästöluokkaan, jotka sisältävät puustobiomassan, maaperän ja kuolleen orgaanisen aineen hiilivarannon muutokset metsämaalla, metsänhoidollisesta kulotuksesta ja metsäpaloista aiheutuvat CO2-, N2O-, CH4, CO- ja NOX-päästöt, metsämaan typpilannoituksen N2Opäästöt sekä turvetuotantoalueiden CO2-, N2O- ja CH4-päästöt. Inventaariotietojen, laadittujen ennusteita ja selvitysten tärkein käyttäjä on ollut maaja metsätalousministeriö. Tulostavoite: Laaditaan viralliset metsätilastot ja kehitetään asiakaslähtöisesti metsäsektorin tietotuotantoa ja sähköisiä julkaisukanavia, käynnistetään pientalojen polttopuun käyttötutkimus sekä kehitetään metsien suojelun tilastointia. Tuotokset ja laadunhallinta Metsätilastotiedotteissa luovuttiin paperijulkaisuista ja siirryttiin verkkojulkaisemiseen tammikuussa 2008. Joulukuun loppuun mennessä ilmestyi julkistamiskalenterin mukaisesti 45 tilastotiedotetta. Pääpaino oli puumarkkinoiden (puukauppa, hinnat ja hakkuut) ja metsätuotteiden ulkomaankaupan seurannalla. Metsätilaston verkkopalvelun (Metinfo Tilastopalvelu) käyttöliittymän uudistuksella parannettiin palvelun käyttäjäystävällisyyttä. Uusi käyttöliittymä (versio 4.0) julkaistiin lokakuun alussa. Metsätilaston viranomaistehtävät, jotka liittyvät mm. mhy-maksun määräytymiseen ja ympäristötukeen, hoidettiin aikataulujen mukaisesti. Pientalojen polttopuututkimus käynnistettiin tammikuussa 2008. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää polttopuun käyttömäärät polttopuulajeittain ja alueittain lämmityskaudella 2007/2008. Hanke eteni suunnitellusti. Vuoden 2008 lopussa yli 4 000 kiinteistön puunkäyttötiedot sisältävä aineisto oli tallennettu sekä pääosin tarkistettu, ja katoanalyysi aloitettu. Alustavat tulokset raportoidaan Metsätilastotiedotteena viimeistään kesäkuussa 2009. Metsätilastollinen tietopalvelu päivitti tiedot suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien pinta-aloista vuoden 2008 alun tilanteen mukaisina. Metla keräsi tiedot hajautetun tiedontuottajaverkoston (Tapio, Metsähallitus, YM, MMM, Metsäteollisuus ry ja Metla) avulla. Uudet tilastot julkaistiin syyskuussa Metsätilastotiedotteena ja Metlan verkkopalveluissa sekä joulukuussa Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Metsätilastojen tuotanto sujui vuonna 2008 suunnitellulla tavalla ja tulostavoitteet saavutettiin. Muutokset paransivat metsätilastojen saatavuutta ja käytettävyyttä metsä- ja ympäristöpolitiikan päätöksenteossa. Metsätilastojen tärkeimpiin käyttökohteisiin kuuluvat Kansallinen metsäohjelman 2015:n ja alueellisten tavoiteohjelmien seuranta sekä metsätalouden kestävyyden arviointi. Tilastotaulukoita tuotettiin kaikkiaan 540 (vuosikirja ja tiedotteet), kun tavoite oli 500. Puun energiakäyttö on metsätilastoinnin kehittämisen painopistealueita. Suojelutilastoista sovittiin, että Metla laatii tilaston jatkossa vuosittain. Tämä on merkittävä parannus, koska vuosina 2006 ja 2007 tilastoa ei voitu laatia tiedonsaantiongelmien takia. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 39

Tulostavoite: Jatketaan Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamista ja resurssoidaan toiminta metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukaisesti. Tuotokset ja laadunhallinta Metsänjalostus 2050 -ohjelman tavoitteet eri työlajeissa saavutettiin vuonna 2008 kiitettävästi, mihin merkittävästi vaikutti metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukainen resursointi. Pääpuulajien toiminnassa painopiste oli 2. syklin jalostusaineistojen kehittämisessä. Tuotoksista mainittakoon kuusen eteläsuomalaisten jalostuspopulaatioiden pluspuiden parhaimmiston varttaminen talteen (noin 800 vartetta) ja noin 77 000 pistokasoksan keruu jälkeläiskokeista kuusen 2. polven kloonitestausta varten. Männyn jalostusohjelmassa kylvettiin suomalaisia, latvialaisia ja ruotsalaisia eri jalostusasteen eriä testaava vertailukoesarja ja perustettiin eteläsuomalaisten 2. polven pluspuiden vartekokoelma Punkaharjulle. Jalostusasemalla vartettiin astioihin 848 toisen polven pluspuiden vartetta. Lisäksi kerättiin siitepöly yli sadasta 2. polven mäntypluspuusta tulevia risteytyksiä varten. Rauduskoivulla valittiin 55 uutta fenotyyppistä 2. polven pluspuuta jälkeläiskokeiden perusteella. Tervalepän rannikkopopulaation pluspuut istutettiin Ahvenanmaan siemenviljelykseen. Lehtikuusen ja yhden rauduskoivun jalostuslinjan vapaapölytyssiemenen keruut uusia koeviljelyksiä varten siirtyivät heikon kukinnan takia myöhemmin tehtäviksi. Viivästymisen merkitys jalostusohjelman kokonaisuuden kannalta on vähäinen. Metsänjalostuksen mittausaineistojen tietokantaistaminen (MySQL) aloitettiin. Viranomaistoiminta osallistui MMM:n siemenviljelyohjelman toteuttamiseen laatimalla yhdelle siemenviljelykselle (21 ha) geneettisen harvennussuunnitelman sekä suunnittelemalla uusia valiosiemenviljelyksiä 2 kpl (17 ha). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Tulosanalyysi Metsänjalostusohjelman tavoitteet saavutettiin täysimääräisesti. Kahden suunnitellun siemenviljelyksen perustaminen siirtyi myöhäisempään ajankohtaan asiakkaasta johtuvasta syystä. Tulostavoite: Turvataan metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähtäävän työn jatkuminen Metlan ja Metsähallituksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tuotokset ja laadunhallinta Yhteistyössä MTT:n kanssa laadittiin Geenivaraneuvottelukunnalle pyynnöstä muistio sekä vetoomus geenivaratyön resurssien turvaamiseksi. Vetoomus luovutettiin maaja metsätalousministerille. Geenivarojen merkityksestä tiedotettiin monipuolisesti maastokäyntien yhteydessä ja lehdistössä. Yhteistyötä metsäsektorin sisällä laajennettiin Kansallisen metsäohjelman työryhmän puitteissa. Metsähallitus-yhteistyötä vahvistettiin osallistumalla tietojärjestelmäkoulutukseen (SutiGis). Käytännön geenivaratyössä tehtiin maastotarkastus 17 geenireservimetsään ja hoitosuunnitelma yhdelle geenireservimetsälle sekä yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa kahdelle luonnonsuojelualueella sijaitsevalle geenireservimetsälle. Suonenjoelle istutettiin katajien kokoelma. Jalojen lehtipuiden kokoelmien ylläpito siirtyi tehtäväksi Tuorlan toimipisteestä käsin. Toiminta vastaa Suomen kansallisten metsäpuiden geenivarojen suojelusta, mihin velvoitteeseen Suomi on sitoutunut MCPFE-prosessin kautta. Geenivarojen kestävä käyttö on osa metsien kestävän käytön strategiaa sekä ilmastonmuutokseensopeutumisstrategiaa. Metla on sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahva geenivaratyön asiantuntija. Geenivaratyö on tärkeä osa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Geenivaratyö vastaa osaltaan metsien monimuotoisuudesta ja hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä sekä ympäristön muuttuessa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Geenivaraneuvottelukunnan maaja metsätalousministerille luovuttama deklaraatio toi ministeriön tietoisuuteen sekä geenivaratyön merkityksen että resurssointiongelmat. Kansallisessa metsäohjelmassa geenivaratyö on nähty osaksi metsien monimuotoisuuden ja ympäristöhyötyjen turvaamista. 40 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Tulostavoite: Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2008 ilmeni yksi viralliseen mittaukseen johtanut mittauserimielisyys, josta annettiin lausunto. Lisäksi asiakkaita on avustettu ja konsultoitu mittaukseen liittyvissä asioissa, millä on pystytty ennaltaehkäisemään erimielisyyksien syntymistä. Tehdasmittauksen valvontamittauksia on toteutettu koko maassa. Valvontamittaus tehtiin yli 90 %:lla tehdasmittauspaikoista. Ohjeellinen valvontamittausten tiheys on kerran vuodessa. Viralliset mittaajat ovat käyneet merkittävien tehdasmittaajien kanssa periaatteellisia keskusteluja tehdasmittauksen yleisohjeen soveltamisesta ja lainsäädännön tulkintaan liittyvistä asioista. Erillisiin kysymyksiin kannanotot on tehty omina lausuntoinaan. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle raportti puutavaranmittauksen viranomaistehtävien hoidosta. MMM:lle lausunto puutavaran mittauslain 18 :n mukaisesta koekäyttömenetelmästä. Virallisten mittaajien mittausvälineiden ja -ohjelmistojen toimituksesta toteutettiin hankintalain mukainen tarjouskilpailu ja hankinta. Mittausvälineet ja PC-ohjelma toimitettiin loppuvuonna ja ovat koekäytössä ennen tilauksen hyväksyntää. Metinfoon ei ole pystytty kehittämään arkistointi- ja hallintajärjestelmää. Odotukset on asetettu Metlassa käynnistetyn asiakirjahallintahankkeen varaan. Metlaan toimitettavien asiakirjojen (tehdasmittausilmoitukset) vastaanotto ja arkistointi on järjestetty uudelleen. Jatkossa asiakirjat otetaan vastaan sähköisessä muodossa ja arkistoidaan Joensuun toimintayksikössä. Mittauslautakunnan toiminnan järjestäminen kuuluu lakisääteisesti Metlalle. Mittauslautakuntaa tarvittiin tarkastelujakson alussa tehdasmittaajan ja virallisen mittaajan välisen näkemyseron käsittelyssä. Mittauslautakunnan toiminta on pystytty järjestämään. Virallisten mittaajien ja aihepiirissä työskentelevän henkilöstön ammattitaitoa on pidetty yllä osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin. Asetettujen tulostavoitteiden lisäksi hankkeessa saavutettiin seuraavat tulokset: Valvontamittausten yhteydessä on aloitettu tehdasmittausilmoitusten päivitys sähköisellä lomakkeella. Tällä saadaan tehdasmittaajakohtaisesti ajantasaistettua tiedot toiminnan nykytilasta ja laajuudesta, vastuuhenkilöistä ja yhteystiedoista sekä mittausvälineistä ja menetelmistä. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle laaditussa raportissa esitettiin puutavaran mittauksen säädöksiin liittyviä tulkintakysymyksiä, joihin puutavaranmittauksen neuvottelukunnan toivottiin ottavan kantaa. Hankkeen henkilöstö osallistui kannanoton valmisteluun puutavaranmittauksen neuvottelukunnan asettamassa työryhmässä. Metlan ja energiapuun mittaustoimikunnan käsittelyn jälkeen on päätetty, että viralliset mittaajat ovat käytettävissä asiakasrahoitteisessa energiapuun mittauksen mittauserimielisyyksien sovittelussa. Sovittelutoiminnan periaatteet kuvattiin Metlan laatimassa ja energiapuun mittaustoimikunnan hyväksymässä ohjeessa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Puutavaran mittauksen lainsäädännössä Metlalle määrätyt ydintehtävät, joita ovat mittauserimielisyyksien ratkaiseminen virallisella mittauksella, tehdasmittauksen valvonta, puutavaranmittauksen neuvottelukunnan pyytämien lausuntojen laadinta ja neuvottelukunnan avustaminen mittausohjeiden laadinnassa, sekä mittauslautakunnan toiminnan järjestäminen, pystyttiin toteuttamaan. Tehtävien hoitamisen toiminnallisia edellytyksiä Metlassa on parannettu. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 41

Tulostavoite: Käynnistetään kehittämishanke laajojen myrskytuhojen kartoittamiseksi osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimaa valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Tuotokset ja laadunhallinta Myrskytuhon kartoittamismenetelmän kehittämistä varten tilattiin ilmakuvaus Luumäen ympäristöstä talviolosuhteissa joulukuun alun voimakkaiden tuulien jälkeen. Vuoden loppuun mennessä kuvaaja ei ole pystynyt toimittamaan aineistoa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Hankesuunnitelmassa jouduttaneen vuoden 2009 aikana varautumaan suunnitelman muutokseen siten, että kartoitus tehdään ilman kuvausta. Tulostavoite: Täsmennetään viranomaistoiminnot ja niiden vaatimat resurssit vuonna 2007 laaditun kartoituksen pohjalta. Tuotokset ja laadunhallinta Viranomaistoimintojen kartoitus tehtiin yhteistyössä MMM:n kanssa pääpiirteisenä kaikkien tehtävien osalta (Valtakunnan metsien inventointi, Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu, Metsänjalostus, Kasvihuonekaasujen inventointi, Metsäpuiden geenivarat, Metsätuhotietopalvelu, Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät,kasvinsuojeluaineiden tarkastus ja Suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta). Suunniteltiin Metsien terveydentilan seurannan toimintojen yhdistetäminen Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä tehtäväksi vuodesta 2009 alkaen. Arviot toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 2,5. Tulosanalyysi Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Kartoitustyö on vielä osin kesken ja yksityiskohtainen tarkastelu tulee tehdä suurimmista viranomaistoiminnoista. Jatkotarkastelussa viranomaistoimintojen sisällöt (mm. metsien terveydentilan seuranta) ja käytännöt tulee tarkastella myös mm. Metlan ympäristö- ja luonnonvarat konsortiossa toimimisen kannalta. Taloudellisuus Viranomaispalvelut Määrärahan käyttö - Palkat 4 638 495 euroa, mikä on 13 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 16 % vuonna 2006) - Muut menot 766 873 euroa, mikä on 5 % vuoden 2008 muista menoista (8 % vuonna 2007, 10 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista Palkat 4 638 495 9 5 633 985 11 5 810 306 11 Muut menot 766 873 2 1 256 327 2 1 553 398 3 Yhteensä 5 405 368 11 6 890 312 13 7 363 704 14 Htv 106 149 161 42 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.4.3 Strateginen suunnittelu ja johtaminen Strateginen suunnittelu ja johtaminen on Metlan toiminnan ja resurssien johtamista ja kehittämistä strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Strateginen suunnittelu ja johtaminen Määrärahan käyttö - Palkat 1 931 647 euroa, mikä on 5 % vuoden 2008 palkkakuluista (5 % vuonna 2007, 4 % vuonna 2006) - Muut menot 511 766 euroa, mikä on 3 % vuoden 2008 muista menoista (4 % vuonna 2007, 2 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista Palkat 1 931 647 4 1 752 674 3 1 384 943 3 Muut menot 511 766 1 591 873 1 351 626 1 Yhteensä 2 443 413 5 2 344 547 4 1 736 569 4 Htv 28 27 24 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 43

2.4.4. Sisäiset palvelut Tulostavoite: Käydään läpi matkanhallinnan prosessit ja valmistaudutaan sähköisen matkanhallintajärjestelmän (Travel) käyttöönottoon joissakin Metlan yksiköissä. Tuotokset ja laadunhallinta Matkanhallinnan prosessit kartoitettiin ja koko Metlalle laadittiin yhtenäiset prosessikuvaukset toiminnoista ennen matkaa ja matkan jälkeen. Samanaikaisesti valmisteltiin Travelin käyttöönotto Aditro HRM Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen ja projektisuunnitelman mukaisesti. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Projektin toteutus on projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja ensimmäiset yksiköt alkavat käyttää Travelia 1.3.2009 alkaen. Käyttöönotto toteutetaan vaiheittain niin, että koko Metlassa Travel on käytössä 1.9.2009 lukien. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Sisäiset palvelut Määrärahan käyttö - Palkat 5 849 575 euroa, mikä on 16 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 15 % vuonna 2006) - Muut menot 9 026 679 euroa, mikä on 58 % vuoden 2008 muista menoista (58 % vuonna 2007, 57 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais- 2007 % kokonais- 2006 % kokonaismenoista menoista menoista Palkat 5 849 774 11 5 555 009 10 5 428 821 10 Muut menot 9 026 679 17 9 171 073 18 8 931 519 17 Yhteensä 14 876 453 28 14 726 082 28 14 360 340 27 Htv 142 149 153 44 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Viimeistellään strateginen henkilöstösuunnitelma ja kehitetään henkilöstön osaamista henkilöstösuunnitelman pohjalta. Tuotokset Strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu jatkui OSARA-projektissa (Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne). Osaamisrooleittaiset mittaustulokset laskettiin ja niitä käsiteltiin osaamisroolien mukaisissa alatyöryhmissä. Vuonna 2007 tehdyn osaamismittauksen tulokset antoivat selvän käsityksen nykyosaamisesta strategisilla osaamisalueilla. Tutkimuslaitoksen johto määritteli, että henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosille 2009/10 2015. Tutkijoiden henkilötyövuosien osuus nousee henkilöstösuunnitelmakaudella 5 prosenttiyksikköä, jolloin tutkijoiden henkilötyövuosien osuus on 40 % vuonna 2015. Henkilöstösuunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen suunnitelman pohjalta toteutuu vuonna 2010. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu jatkui eri prosesseissa. Tulostavoitetta ei täysin saavutettu, koska suunnitelman laatiminen on jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä erittäin haasteellista. Lisäksi työtä hidastivat avainhenkilöiden aikapula ja valmisteluresurssien vähäisyys. Tulostavoite: Valmistellaan alueyksikköuudistusta. Tuotokset Metlan edustajat olivat mukana maaja metsätalousministeriön asettamassa alueyksikkötyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella vuoden 2010 alusta voimaantulevaa Metlan alueyksikköuudistusta. Työryhmän tehtävänannon lähtökohtana oli Metlan johtokunnan 18.12.2007 tekemä päätös kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamisesta vuosina 2008 2011. Sen mukaan toimintaysiköiden rakennetta muutettaisiin 1.1.2010 alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnallisesta yksiköstä muodostettaisiin neljä alueyksikköä. Työryhmä valmisteli esiselvityksen, joka käsiteltiin alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Koordinaatiotyöryhmän lausunnon jälkeen maaja metsätalousministeriö antoi 8.1.2009 päätöksen Metsäntutkimuslaitoksen alueyksikköuudistuksesta (MMM019:00/2008). Metlan toimintayksiköt laativat osaamisprofiilit suunnitelluille alueyksikkökokonaisuuksille; Etelä-Suomi (Vantaa), Itä-Suomi (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki), Länsi-Suomi (Parkano, Kannus), Pohjois-Suomi (Rovaniemi, Kolari, Muhos). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi: Alueyksikkötyöryhmä valmisteli esiselvityksen annetussa määräajassa. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 45

Tulostavoite: Jatketaan muutosturvatyöryhmän työtä tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Tuotokset Muutosturvatyöryhmän työ on jatkunut sovitusti. Työryhmä on käsitellyt mm. erilaisia tukitoimia muutostilanteissa. Rahoitustukea on käytetty suunnitellun mukaisesti tutkimusmetsäpäivien järjestämiseen, tutkimusmetsien uuden toimintamallin kehittämispäiviin, tutkimusmestarikoulutuksen loppuun saattamiseen, paikkatietokurssiin sekä yksilötukeen. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4 Tulosanalyysi Muutosturvatyöryhmä käsitteli mm. palvelukeskuksen palveluiden käyttöönoton selvitykset. Työryhmän työskentely ei ollut niin intensiivistä kuin vuonna 2007, koska työskentely oli sidoksissa perustetun alueyksikkötyöryhmän työhön. Tulostavoite: Laaditaan Metlan esimiestyön opas ja jatketaan esimiestyön kehittämistä. Tuotokset Työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöstöresurssivajeen takia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 3. Tulosanalyysi Metlan tavoite on esimiestyön toimintatapojen parantaminen ja esimiesten valmentaminen noudattamaan yhtenäisia ja uusia toimintatapoja. Apuna työssä on Metlan esimiesopas. Siinä esitetään Metlan malli esimiestyöhön: menettelytavat ja linkit tärkeisiin asiakirjoihin. Työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöresurssivajeen takia. Päämääränä on lisäksi toteuttaa pilotti, jossa ensimmäinen ryhmä esimiehiä (20 25 henkilöä) koulutetaan vuoden 2009 aikana. Myös tämä työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöstöresurssivajeen takia. 46 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2006 2007 2008 Henkilöstön lukumäärä 925 854 821 - muutosprosentti 0,1-7,7-3,9 Henkilötyövuodet 925 877 784 Koulutustaso, indeksiluku 5,5 5,6 5,5 Vakinaiset - lukumäärä - prosenttiosuus - kokoaikaiset - osa-aikaiset - osa-aikaiset % vakinaisista Määräaikaiset (sis. työllistetyt) - lukumäärä - prosenttiosuus - naiset (%) - miehet (%) Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) 723 78 690 33 4,6 202 22 49 51 702 82 665 37 5,3 152 18 43 57 654 80 763 41 6,3 167 20 43 57 79,0 78,0 78,5 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa/vuosi) 37 510 626 36 943 903 37 247 880 Tehdyn työajan palkat, (%-osuus palkkasummasta) Välilliset työvoimakustannukset ja niiden %-osuus tehdyn työajan palkoista Henkilöstön ikäjakauma Keski-ikä (vuosi) - koko henkilöstö - vakinainen henkilöstö 23 557 958 77,2 13 952 667 59,2 47,0 49,6 23 238 505 76,2 13 705 397 59,0 47,6 50,3 23 310 531 76,5 13 937 349 59,8 20 29 -vuotiaat 53 53 42* 30 39 -vuotiaat 136 104 103 40 49 -vuotiaat 314 278 259 50 59 -vuotiaat 346 338 323 yli 60-vuotiaat 75 81 94 * luku sisältää alle 20 vuotiaat 48,3 51,1 TYÖHYVINVOINTI 2006 2007 2008 Työtyytyväisyysindeksi 3,23 3,19 3,33 Tulovaihtuvuus (% henkilöstöstä) 1,5 0,7 0,6 Luonnollinen poistuma (% henkilöstöstä) 2,0 2,1 5,84 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (% henkilöstöstä) 0,1 0,7 0,1 Sairauspoissaolot (työpv/htv) 6,7 7,7 8,2 Työterveyshuolto (euroa/htv) 313 317 378 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN 2006 2007 2008 Koulutus ja kehittäminen (euroa/htv) 799 751 772 Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) 3,1 3,2 2,7 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 47

3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan rahoitus jakautui budjetti-, tuloja muuhun yhteistyörahoitukseen. Pääosa rahoituksesta oli valtion talousarvion toimintamenomäärärahaa. Kokonaisrahoitus oli 52,646 milj. euroa ja se pysyi edellisvuoden tasolla. Tutkimuslaitoksen budjettirahoituksen osuus kokonaismenoista oli 43,277 milj. euroa, jolloin kasvu oli 3,045 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen lisäykseen vaikuttivat palkkapoliittinen ratkaisu, muutto Vantaalle ja tutkimusmetsien käyttökorvaus. Lisäksi toimintamenoihin sisältyi myös vähennystä tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinnan siirroista johtuvista menoista. Toimin- tamenomomentille nettoutetuilla tuloilla katettiin 12 % kokonaismenoista. Kahtena edellisenä vuotena vastaavat osuudet olivat 13 15 % riippuen EU:n takautuvasti maksamien tulojen suuruudesta. Asiakasrahoitteisen toiminnan tulojen osuus kokonaisrahoituksesta oli 3 %, nousten vähän edellisestä vuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen osuus oli 7 % kokonaisrahoituksesta. Tulorahoitus oli kaikkiaan 6,314 milj. euroa, jolloin talousarviossa ennakoidut tulot ylitettiin 1,254 milj. eurolla. Kokonaisrahoituksesta suoran budjettirahoituksen osuus oli 82 % ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 18 %. Tärkeimmät kotimaiset yhteistyörahoittajatahot olivat maaja metsätalousministeriö, Suomen Akatemia, Tekes ja työvoima- ja elinkeinokeskukset. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN RAHOITUS 2006 2008 (1000 euroa) TP 2006 % TP 2007 % TP 2008 % Budjettirahoitus Toimintamenot 38 925 74 40 232 77 43 277 82 Investointimomentit 20 0 0 0 Tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta 1 626 3 1 612 3 1 743 3 EU-rahoitus 2 102 4 1 944 4 980 2 Yhteistutkimustoiminta 1 891 4 2 273 4 1 955 4 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 792 2 660 1 635 1 Muut tulot 811 2 501 1 1 001 2 Metlan budjettirahoitus yhteensä 46 167 88 47 222 90 49 591 94 Muu yhteistyörahoitus Suomen Akatemia 732 1 811 2 1 271 3 Yhteistyörahoitus 2 303 4 1 740 3 642 1 Työllisyysrahoitus 2 327 4 2 223 4 1 071 2 Muu julkinen rahoitus 877 2 623 1 71 0 Muu rahoitus yhteensä 6 239 12 5 397 10 3 055 6 Rahoitus kaikkiaan 52 406 100 52 619 100 52 646 100 48 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi Talousarvion toteutumalaskelmaa on täydennetty liitteessä 2 esitettävällä nettoutetuilla tuloilla ja menoilla. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinta siirrettiin Metsähallitukselle vuoden 2008 alusta lukien, joten puunmyyntitulot ja niistä saatavat arvonlisäverot siirtyivät Metsähallituksen liikevaihtoon. Vähäisiä tuloja on kirjattu maaja metsätalousministeriön hallinnonalan muihin tuloihin. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 42,579 milj. euroa, joka lisääntyi 2,345 milj. euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat huomioon ottaen oli toimintamenoihin käytettävissä 49,009 milj. euroa. Toimintamenojen nettokäyttö oli 43,277 milj. euroa lisääntyen edellisestä vuodesta 3,045 milj. eurolla. Käyttöä lisäsivät työ- ja virkaehtosopimusten soveltaminen, keskusyksikön muutto ja käyttökorvaukset Metsähallitukselle. Toimintamenoista vuoteen 2009 siirtyi 5,732 milj. euroa, mikä oli 0,698 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2008 siirtyvä erä. Siirtyvä määrärahaosuus on kokonaisuudessaan varattu vuoden 2009 toiminnan suunnittelukehyksiin. Hyvän tulokehityksen ansiosta siirtyvä erä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuotot laskivat peräti 46,4 % edellisestä vuodesta 6,471 milj. euroon lähinnä tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirron ja tulorahoituksen supistumisen vaikutuksesta. Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli 1,756 milj. euroa ja ne laskivat 55 % tutkimusmetsien siirron vaikutuksesta. Hallinnan siirto näkyy myös 63 %:n laskuna saaduissa vuokrissa ja käyttökorvauksissa. Muut toiminnan tuotot olivat 4,569 milj. euroa ja ne jäivät 3,190 milj. euroa edellisvuoden tasosta lähinnä talousarviotalouden ulkopuolisen yhteistyörahoituksen supistumisen johdosta. Toiminnan kulut nousivat 0,4 % vuodesta 2007 ja olivat 52,715 milj. euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 36,734 milj. euroa, joissa oli nousua 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 69,7 %. Palkkausmenojen kehitykseen vaikuttivat henkilöstörakenteen kehitys, tulopoliittinen sopimus sekä lomapalkkavelan nousu. Vuoden 2008 tehtyjen henkilötyövuosien kokonaismäärä oli 784, jolloin laskua edellisvuoteen oli 10,6 %. Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti olivat 46 855 euroa, jossa oli kasvua 12,9 % edellisvuoteen johtuen osin työllistettävien määrän supistumisesta. Palveluiden ostot olivat 4,824 milj. euroa, pysyen edellisen vuoden tasolla. Vuokrat laskivat 0,099 milj. euroa Vantaalle muuton ansiosta. Muut kulut olivat 3,502 milj. euroa, joista matkakustannusten korvausten osuus oli 2,094 milj. euroa ja käyttökorvausten osuus 1,020 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön oli 0,741 milj. euroa, johon sisältyi lähinnä Haapastensyrjän lämpökeskuksen II vaiheen rakentaminen, Suonenjoen kiinteistön peruskorjauksen aloitus sekä Rovaniemen toimintayksikön muutostöiden valmistuminen. Satunnaiset tuotot olivat kertaluonteisia korvauseriä. Satunnaiset kulut muodostuivat Metsähallitukseen siirtyneiden henkilöiden lomapalkkavelan maksusta. Tilikauden kulujäämä oli 48,230 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kulujäämä lisääntyi 6,328 milj. eurolla. Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 49

3.4 Taseen analyysi Metsäntutkimuslaitoksen taseen loppusumma väheni 21,454 milj. euroon kun laitoksen kiinteistövarallisuuden siirto Metsähallituksen toteutettiin. Siirtyneen omaisuuden vähennys oli kaikkiaan 50,705 milj. euroa. Käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten sijoitusten arvoksi jäi siirron jälkeen 18,491 milj. euroa, vähennys oli 50,379 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden osalta siirtyneen omaisuuden arvo oli 41,647 milj. euroa, rakennusten arvo 9,046 milj. euroa ja muun siirtyneen omaisuuden arvo 0,012 milj. euroa. Toimintavuoden aikana Rovaniemen korjaushanke saatiin valmiiksi ja Haapastensyrjän sekä Suonenjoen rakennushankkeet aktivoitiin keskeneräisiin hankintoihin. Tilikaudella toteutettiin koneiden, laitteiden investointeja edellisvuotta vähemmän. Cleen Oy:n osakkeisiin sijoitettiin 0,04 milj. euroa. Vaihto-omaisuuden arvon nousi varastojen lisäyksenä vähän edellisen vuoden tasosta. Vaihto-omaisuuteen kuuluvat taimi- ja siemenvarastot, vartteet ja julkaisut. Lyhytaikaiset saamiset olivat 2,256 milj. euroa ja ne liittyivät lähinnä yhteisrahoitteisten hankkeiden maksatushakemussaataviin sekä asiakasrahoitteisen toiminnan ja tutkimusprojektien laskutukseen. Tilikauden alussa Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma oli 65,253 milj. euroa. Oman pääoman arvo väheni tilivuonna 52,563 milj. eurolla. Vieras pääoma oli 8,764 milj. euroa ja se lisääntyi 0,966 milj. eurolla viime vuodesta. Vieraan pääoman eristä saadut ennakot olivat 0,793 milj. euroa, lisääntyen 0,354 milj. eurolla lähinnä talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisrahoittajien ennakkomaksuina. Suurin vieraan pääoman erä oli siirtovelat 5,363 milj. euroa, joka sisältää lomapalkkavelan. Lomapalkkavelka lisääntyi 0,296 milj. euroa edellisestä vuodesta. 50 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Metlan sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa tutkimuslaitoksen johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi toteutettiin kaikkien toimintayksiköiden ja sisäisten palvelujen johtoryhmissä. Arvioinneissa käytettiin apuna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suosittelemaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa, joka on sisällöltään muotoiltu Metlan käyttöön soveltuvaksi. Parkanon toimintayksikössä toteutettu laaja riskienhallintaprojekti päättyi vuonna 2008. Yksikön riskinarvioinnissa käytettiin projektin tuloksena käyttöön otettua Kaiku-Luotain -kartan riskiryhmittelyä. Tulossuunnitelmissa otettiin käyttöön kaikkien tutkimuslaitoksen tulostavoitteiden riskinarviointi, jossa arvioidaan erityisesti resurssien riittävyyttä, toimintaympäristön uhkia ja aikataulun realistisuutta. Strategista henkilöstösuunnitelmaa 5 Arviointien tulokset Metlan toimintayksiköissä toteutetuissa toimintojen itsearvioinneissa arvioitiin kenttäkoepalveluja, Metlan ja Joensuun yliopiston yhteistyötä sekä taimituotantoa. Arviointien tulosten perusteella kenttäkoepalvelujen oleellisimmat kehittämistarpeet ovat palvelujen organisoinnissa ja tilausmenettelyissä. Metlan ja Joensuun yliopiston tutkimusja opetusyhteistyö on itsearvioinnin mukaan toteutunut hyvin. Keskeisinä yhteistyön kehittämiskohteina ovat Metlan ja Joensuun yliopiston yhteistyösopimuksen uudistaminen ja yhteisvirat. Taimituotannon kehittämistarpeita on tuotannon ohjauksessa ja valvonnassa sekä teknologian kehittämisessä. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -tutkimusohjelman välievaluoinnin tarkoituksena oli arvioida, miten valmisteltiin osaamiskartoituksia hyödyntäen. Toiminnan seuraamiseksi käytettäviä mittareita täydennettiin edelleen. Sisäinen tarkastaja on tarkastustoiminnassaan selvittänyt tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan tilaa. Metlan sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan katsotaan täyttävän säädetyt vaatimukset. Tehdyn arvion perusteella olennaisimmat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistarpeet ovat seuraavat: 1. Riskienhallinnan kattava ja systemaattinen toteuttaminen osana johtamisjärjestelmää, 2. Tulos- ja poikkeamaraportoinnin kehittäminen, 3. Strategisen henkilöstösuunnitelman viimeistely ja vienti käytäntöön. ohjelma tukee Metlan strategiaa Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Arviointikriteereinä olivat ohjelman tavoitteiden saavuttaminen, hankkeiden tuottamat tulokset ja niiden vaikuttavuus. Hankkeiden tieteellistä tasoa ei varsinaisesti arvioitu. Evaluointi toteutettiin kirjallisen materiaalin ja tutkijoiden esitysten pohjalta. Ohjelman hankkeista kolmen todettiin olevan käytännönläheisiä kehittämishankkeita, muiden neljän vahvasti tutkimuksellisia ja teoreettisia. Hankkeiden tuottamien tulosten ja suoritteiden todettiin olevan suhteessa käytettyihin resursseihin. Arviointiryhmän mielestä tiedon popularisointi ja yhteiskunnallisen näkökulman vahvistaminen on tärkeää ja sitä tulee ohjelmassa jatkaa. Viestintään ja tulosten käytäntöön saamiseen tulee panostaa. 6 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuonna ei ollut takaisinperintöjä eikä havaittu väärinkäytöksiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 51

7 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Vertailu Toteutuma numero ja nimi 2007 2008 2008 Tilinpäätös % (TA + LTA) Talousarvio 11. Verot ja veronluonteiset tulot 828 750,31 403 244 403 243,50 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 828 750,31 403 244 403 243,50 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 3 254 550,88 26 549 26 549,38 0,00 0 12.30.60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 2 718 499,91 0 12.30.99. Maa- ja metsätalousmin. muut tulot 421 096,00 13 176 13 176,10 0,00 100 12.35.99. Ympäristömin. muut tulot 99 619,20 12.35.99.3. Eu-rahoitus 99 619,20 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 15 335,77 13 373 13 373,28 0,00 100 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 108,00 178 178,00 0,00 100 13.03.01. Osinkotulot 108,00 178 178,00 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 4 083 409,19 429 971 429 970,88 0,00 0 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji 2007 2008 määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle 25. Oikeusministeriön hallinnonala 1 223 1 223,18 1 223,18 0,00 25.01.29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 1 223 1 223,18 1 223,18 0,00 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 20 036,86 50 669 668,89 50 000,00 50 668,89 0,00 13 302,85 13 302,85 13 302,85 50 000,00 28.01.29. Valtiovarainmin. hallinnonalan arvonlisäveroenot (a) 36,86 669 668,89 668,89 0,00 28.80.21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (2v) 20000 13302,85 13 302,85 13 302,85 28.40.20. Työhyvinvoinnin edistäminen (2v) 50000 50 000,00 50 000,00 50 000,00 52 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji 2007 2008 määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnoala 1 060 589,63 1 394 600 966 769,91 427 830,09 1 394 600,00 0,00 363 847,55 1 698 447,55 1 270 617,46 427 830,09 29.01.29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 291,69 29.60.50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (3v) 1 010 440,00 1 334 600 906 769,91 427 830,09 1 334 600,00 363 847,55 1 698 447,55 1 270 617,46 427 830,09 29.60.50.1. Tutkimusmäärärahat 1 010 440,00 1 334 600 906 769,91 427 830,09 1 334 600,00 363 847,55 1 698 447,55 1 270 617,46 427 830,09 29.90.50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voiittovarat urheilun ja liikuntakasv. edistämiseen (a) 49 857,94 29.90.50.02 -Liikuntapaikka-rakentaminen 49 857,94 60 000 60 000,00 60 000,00 0,00 30. Maa- ja metsätalousmin. hallinnonala 42 586 334,27 44 917 807 39 153 750,61 5 731 948,07 44 885 698,68 32 108,72 6 441 908,77 49 020 908,77 43 288 960,70 5 731 948,07 30.01.22. Yhteistutkimukset (3v) 6 000 6 000,00 6 000,00 30.01.29. Maa- ja metsät.min. hallinnonalan alv-menot (a) 2 231 657 2 231 657,40 2 231 657,40 0,00 30.40.41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (a) 78 568,37 101 150 69 041,28 69 041,28 32 108,72 30.60.01 Toimintamenot (2v) 42 579 000 36 847 051,93 5 731 948,07 42 579 000,00 42 579 000,00 36 847 051,93 5 731 948,07 30.60.21.Toimintamenot (2v) 40 234 000,00 0,00-6 430 125,42 6 430 125,42 6 430 125,42 0,00 30.60.21.1. -Palkkaukset 29 880 847,30 30.60.21.2 -Muut toimintamenot 11 814 808,05 30.60.21.3.-Asiakarahoitus -1 611 655,35 30.60.2.1.4.Metsäklusteri Oy:n osakkeiden 150 000,00 merkintä 30.90.27. Yhteistutkimukset (3v) 20 000,00-11 783,35 11 783,35 11 783,35 0,00 30.90.29. Maa- ja metsät. min. hallinnonalan alv-menot (a) 2 253 765,90 32. Työ- ja elinkeinomin. hallinnonala 977,32 758 987 758 987,11 758 987,11 0,00 32.01.29. Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan arvonlisävero (a) 11 565 11 564,80 11 564,80 0,00 32.10.29. Kauppa- ja teoll.min. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 977,32 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 53

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji 2007 2008 määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle 32.80.51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (k) 747 422 747 422,31 747 422,31 0,00 32.80.51.2.1 Palkkaukset 683 593 683 592,78 683 592,78 0,00 32.80.51.2.2. Muut menot 63 830 63 829,53 63 829,53 0,00 34.Työministeriön hallinnonala 1 333 100,99 34.01.29. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 16 131,16 34.06.51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (k) 1 316 969,83 30.06.51.2.1. Palkkaukset 1 208 749,28 30.06.51.2.2. Muut menot 108 220,55 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 587 845,24 306 306,09 306,09 0,00 9 278,17 9 278,17 9 278,17 0,00 35.01.29. Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 306 306,09 306,09 0,00 35.20.22. Eräät suojelualueiden menot (3v) 542 000,00-9 278,17 9 278,17 9 278,17 0,00 35.99.29. Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 45 845,24 Määrärahatilit yhteensä 45 588 884,31 47 123 593 40 881 705,79 6 209 778,16 47 091 483,95 32 108,72 6 828 337,34 50 741 937,34 44 582 159,18 6 209 778,16 Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtuuksia. 54 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2008 31.12.2008 1.1.2007 31.12.2007 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 755 990,87 3 904 239,70 Vuokrat ja käyttökorvaukset 145 993,70 397 111,37 Muut toiminnan tuotot 4 569 304,10 6 471 288,67 7 758 975,07 12 060 326,14 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 116 737,79 2 468 026,47 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 6 658,80-5 896,82 Henkilöstökulut 36 734 414,99 36 388 648,83 Vuokrat 3 614 709,03 3 713 896,93 Palvelujen ostot 4 824 193,51 4 888 382,21 Muut kulut 3 502 073,19 2 638 921,49 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -66 226,12-28 983,52 Valmistus omaan käyttöön (-) -741 771,97-1 507 121,46 Poistot 2 468 172,88 3 634 326,57 Sisäiset kulut 256 310,94-52 715 273,04 298 293,91-52 488 494,61 JÄÄMÄ I -46 243 984,37-40 428 168,47 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 254,96 163,80 Rahoituskulut -767,76-512,80-709,72-545,92 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 67 602,63 234,50 Satunnaiset kulut -159 566,13-91 963,50 0,00 234,50 JÄÄMÄ II -46 336 460,67-40 428 479,89 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta 0,00 0,00 99 619,20 99 619,20 JÄÄMÄ III -46 336 460,67-40 328 860,69 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 0,00 9 684,37 Perityt arvonlisäverot 441 847,99 951 935,37 Suoritetut arvonlisäverot -2 335 317,05-1 893 469,06-2 534 951,60-1 573 331,86 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -48 229 929,73-41 902 192,55 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 55

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TASE VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 0,00 828 225,55 Rakennusmaa- ja vesialueet 0,00 88 635,05 Rakennukset 0,00 0,00 74 754,26 991 614,86 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 192 362,06 192 362,06 189 458,37 189 458,37 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 129 918,42 39 760 718,15 Rakennusmaa- ja vesialueet 1 863 917,90 2 963 296,11 Rakennukset 12 879 746,08 22 477 257,17 Rakennelmat 32 418,30 201 515,97 Rakenteet 297 863,28 713 148,20 Koneet ja laitteet 2 023 890,19 2 109 231,80 Kalusteet 222 948,81 245 578,19 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634,30 5 634,30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 646 797,26 18 103 134,54 48 419,42 68 524 799,31 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 195 306,72 195 306,72 155 306,72 155 306,72 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 18 490 803,32 68 869 564,40 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 94 554,67 101 213,47 Keskeneräinen tuotanto 529 038,64 435 582,52 Valmiit tuotteet/tavarat 83 397,00 706 990,31 110 627,00 647 422,99 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 978 783,21 1 250 514,04 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 272 489,08 1 283 354,60 Ennakkomaksut 4 257,23 2 255 529,52 2 638,15 2 536 506,79 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 635,90 635,90 5 811,68 5 811,68 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 963 155,73 3 189 741,46 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 453 959,05 73 050 920,72 56 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

VASTATTAVAA 31.12.2008 31.12.2007 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 73 664 590,27 73 664 590,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos -8 412 063,48-8 267 455,76 Pääoman siirrot -4 332 877,78 41 757 584,83 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -48 229 929,73 12 689 719,28-41 902 192,55 65 252 526,79 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat 460 187,00 460 187,00 294 222,50 294 222,50 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 793 139,40 438 967,61 Ostovelat 645 285,48 484 747,98 Tilivirastojen väliset tilitykset 774 335,45 797 949,34 Edelleen tilitettävät erät 592 464,36 612 697,06 Siirtovelat 5 363 204,23 5 067 566,43 Muut lyhytaikaiset velat 135 623,85 8 304 052,77 102 243,01 7 504 171,43 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 764 239,77 7 798 393,93 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 453 959,05 73 050 920,72 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 57

Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuottoja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen: Vuoden 2008 talousarviossa toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevien metsien ja luonnonsuojelualueiden siirto Metsähallitukselle. Siirron vaikutukset on huomioitu tulojen ja toimintamenojen mitoituksessa. Talousarvion tulomomentti (12.30.60) poistettiin, siten tulojen vähennys oli 2 milj. euroa. Toimintamenoja vähennettiin 35 henkilön siirtymisen ja tuottavuustoimenpiteiden johdosta 1,835 milj. eurolla ja toisaalta toimintamenoja lisättiin tutkimusmetsien käyttökorvauksen ja organisaatiomuutoksen siirtymävaiheen menojen johdosta 1,256 milj. eurolla, joten nettovähennys oli 0,579 milj. euroa. Hallinnan siirrot vähensivät myös ympäristöministeriön rahoitusta 0,589 milj. eurolla. Taseen puolella hallinnan siirto näkyy 41,647 milj. euron omaisuuden vähennyksenä lähinnä maa-, metsä- ja vesialueissa sekä 9,046 milj. euron vähennyksenä rakennuksissa. Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirto vaikuttaa talousarvion toteutumalaskelmassa, tuottoja kululaskelman ja taseen vertailtavuuteen. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumuksen Suomen rahaksi Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ulkomaanrahamääräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia tilinpäätöshetkellä. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuottoja kululaskelmaan sekä taseeseen Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettuja arvostusja jaksotusperiaatteita ei ole muutettu. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Tilintäätöksessä ei ole aikaisempiin vuosiin kohdistuneita korjauksia. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Vuoden 2008 tuloihin sisältyi 0,051 milj. euroa Euroopan komission takautuvasti maksamia tuloja. Vuoden 2007 osalta vastaavasti takautuvat tulot olivat 0,37 milj. euroa. Takautuvat erät vaikuttavat tuottoja kululaskelmassa toiminnan tuottojen määrään sekä talousarvion toteutumalaskelmassa siirtyvän erän suuruuteen. 6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoitovuoden tilinpäätökseen. 58 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot 2007 2008 määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA + LTA) käyttö siirto seuraavalle Tilinpäätös vuosilta vuonna 2008 vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 vuodelle siirytyneet (pl. peruutukset) vuodelle 30.60.21. Bruttomenot 46 877 508,79 6 430 125,42 Metsäntutkimuslaitoksen Bruttotulot 6 643 508,79 0,00 toimintamenot (2v) Nettomenot 40 234 000,00-6 430 125,42 6 430 125,42 6 430 125,42 0,00 30.60.01. Bruttomenot 47 639 000 42 544 530,10 48 276 478,17 42 544 530,10 Metsäntutkimuslaitoksen Bruttotulot 5 060 000 5 697 478,17 5 697 478,17 5 697 478,17 toimintamenot (2v) Nettomenot 42 579 000 36 847 051,93 5 731 948,07 42 579 000,00-42 579 000,00 36 847 051,93 5 731 948,07 30.01.29. MMM:n hallinnonalan Bruttomenot 2 264 146 2 264 146,12 2 264 146,12 arvonlisävero menot (a) Bruttotulot 32 489 32 488,72 32 488,72 Nettomenot 2 231 657 2 231 657,40 2 231 657,40 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole siirrettyjen määrärahojen peruutuksia toimintavuonna 2008. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 59

Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2008 2007 Henkilöstökulut 30 374 209,44 30 081 636,09 Palkat ja palkkiot 30 221 285,01 30 225 023,66 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 152 924,43-143 387,57 Henkilösivukulut 6 360 205,55 6 307 012,74 Eläkekulut 4 928 823,58 4 974 029,95 Muut henkilösivukulut 1 431 381,97 1 332 982,79 Yhteensä 36 734 414,99 36 388 648,83 Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 043 280,00 899 516,00 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 6 656,00 13 458,00 Johto 969,00 968,00 Muu henkilöstö 5 687,00 12 490,00 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poisto Poistoaika Vuotuinen -menetelmä vuotta poisto % 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5 20 1220 Asuinrakennukset tasapoisto 30 3 1221 Toimistorakennukset tasapoisto 30 3 1222 Teollisuusrakennukset tasapoisto 30 3 1223 Varastorakennukset tasapoisto 20 5 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 10 123 Rakennelmat tasapoisto 10 10 124 Rakenteet tasapoisto 10 10 1250 Autot ja muut maa-kuljetusvälineet tasapoisto 5 20 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 20 1253 Raskaat työkoneet tasapoisto 5 20 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 20 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3 33 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 33 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintäl. tasapoisto 5 20 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 3 33 1259 Laboratorilaitteet ja -kalusteet tasapoisto 5 20 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 5 20 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 20 127 Kalusteet tasapoisto 5 20 60 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Kansallisomaisuus Yhteensä 100 Metsäalueet 101 Rakennusmaa 102 Rakennukset 109 Keskeneräiset hank. Hankintameno 1.1.2008 828 225,55 88 635,05 179 902,98 0,00 1 096 763,58 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 828 225,55 88 635,05 141 051,57 0,00 1 057 912,17 Hankintameno 31.12.2008 0,00 0,00 38 851,41 0,00 38 851,41 Kertyneet poistot 1.1.2008 0,00 0,00-105 148,72 0,00-105 148,72 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 66 297,31 0,00 66 297,31 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 0,00 0,00-38 851,41 0,00-38 851,41 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1.2008 642 836,00 0,00 0,00 0,00 642 836,00 Lisäykset 65 607,28 0,00 0,00 0,00 65 607,28 Vähennykset 3 810,68 0,00 0,00 0,00 3 810,68 Hankintameno 31.12.2008 704 632,60 0,00 0,00 0,00 704 632,60 Kertyneet poistot 1.1.2008-453 377,63 0,00 0,00 0,00-453 377,63 Vähennysten kertyneet poistot 3 445,18 0,00 0,00 0,00 3 445,18 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -62 338,09 0,00 0,00 0,00-62 338,09 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008-512 270,54 0,00 0,00 0,00-512 270,54 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 192 362,06 0,00 0,00 0,00 192 362,06 Aineelliset hyödykkeet 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 124 Rakenteet Hankintameno 1.1.2008 39 760 718,15 2 963 296,11 46 060 104,99 849 250,18 1 204 645,91 Lisäykset 0,00 0,00 191 697,21 0,00 0,00 Vähennykset 39 630 799,73 1 099 378,21 17 893 371,02 603 891,84 773 683,88 Hankintameno 31.12.2008 129 918,42 1 863 917,90 28 358 431,18 245 358,34 430 962,03 Kertyneet poistot 1.1.2008 0,00 0,00-23 582 847,82-647 734,21-491 497,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 9 467 230,79 440 492,26 391 911,78 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-1 355 944,37-5 698,09-33 512,82 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-7 123,70 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 0,00 0,00-15 478 685,10-212 940,04-133 098,75 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 129 918,42 1 863 917,90 12 879 746,08 32 418,30 297 863,28 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 61

Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 125- Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Taide-esineet 129 Keskener. hankinn. Hankintameno 1.1.2008 13 084 210,53 1 048 723,30 5 634,30 48 419,42 105 025 002,89 Lisäykset 828 109,77 79 399,18 0,00 644 659,91 1 743 866,07 Vähennykset 603 420,46 72 817,15 0,00 46 282,07 60 723 644,36 Hankintameno 31.12.2008 13 308 899,84 1 055 305,33 5 634,30 646 797,26 46 045 224,60 Kertyneet poistot 1.1.2008-10 974 978,73-803 145,11 0,00 0,00-36 500 203,58 Vähennysten kertyneet poistot 595 257,35 69 056,13 0,00 0,00 10 963 948,31 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -905 288,27-98 267,54 0,00 0,00-2 398 711,09 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00-7 123,70 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008-11 285 009,65-832 356,52 0,00 0,00-27 942 090,06 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 2 023 890,19 222 948,81 5 634,30 646 797,26 18 103 134,54 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvop. Hankintameno 1.1.2008 155 306,72 0,00 0,00 0,00 155 306,72 Lisäykset 40 000,00 0,00 0,00 0,00 40 000,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2008 195 306,72 0,00 0,00 0,00 195 306,72 Kertyneet poistot 1.1.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2008 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 195 306,72 0,00 0,00 0,00 195 306,72 Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos 2008 2007 2008 2007 Korot euromääräisistä saamisista 76,96 55,80 21,16 Osingot 178,00 108,00 70,00 Rahoitustuotot yhteensä 254,96 163,80 91,16 Rahoituskulut Muutos 2008 2007 2007 2006 Korot euromääräisistä veloista 632,76 454,72 178,04 Muut rahoituskulut 135,00 255,00-120,00 Rahoituskulut yhteensä 767,76 709,72 58,04 Netto -512,80-545,92 33,12 62 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja lainoja. Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit 31.12.2008 31.12.2007 Kappale Markkina- Kirjanpito- Omistus- Myynti- Saadut Markkina- Kirjan määrä arvo arvo osuus % oikeuksien osingot arvo pitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 195 306,72 178,00 155 306,72 Pohjanmaan Puhelinsouuskunta 6 2 522,82 2 522,82 Vaasan Puhelin Oy 2 1 278,23 178,00 1 278,23 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 3 1 505,67 1 505,67 Metsäklusteri Oy 150 150 000,00 5 150 000,00 Cleen Oy 40 40000 Osakkeet ja osuudet yhteensä 195 306,72 0 0 178,00 155 306,72 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 63

Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2008 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 5 Yli Alle 1 5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 635,90 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 635,90 0,00 0,00 635,90 31.12.2008 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 5 Yli Alle 1 5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 460 187,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 460 187,00 0,00 460 187,00 Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia valtiontakauksia ja valtiontakuita. Vastuusitoumukset Metsäntutkimuslaitoksella on kaksi toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta, jotka todennäköisesti ovat voimassa yli viisi vuotta ja on siten arvoltaan vähintään 5 milj. euroa. Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut Vuokrasopimukset Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio -Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä 3 601 400 Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset 3 601 400 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja rahastoituja varoja. Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja varoja. 64 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Liite 15: Velan muutokset Muutos 31.12.2008 31.12.2007 2008 2007 Muu pitkäaikainen velka 460 187,00 294 222,50 165 964,50 Yhteensä 460 187,00 294 222,50 165 964,50 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 65

Liite 1 NETTOBUDJETOIDUN MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN (ASIAKASRAHOITTEINEN TOIMINTA/ART) KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2008 2008 2007 2006 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1) 1 500 000 1 742 815 1 611 655 1 626 193 - maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 11 Tuotot yhteensä 1 500 000 1 742 815 1 611 655 1 626 204 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 110 000 88 093 112 542 94 869 - henkilöstökustannukset 695 000 894 168 659 370 691 926 - vuokrat 13 000 10 342 2 349 949 - palvelujen ostot 120 000 89 815 129 046 77 387 - muut erilliskustannukset 82 000 63 271 139 000 47 954 - varte-ja siementaimiennakoita vast. henkilök.2) -92 331-14 434-9 434 - varte-ja siementaimiennakoita vast.muut erillisk.2) -11 987-2 275-3 457 Erilliskustannukset yhteensä 1 020 000 1 041 371 1 025 598 900 194 KÄYTTÖJÄÄMÄ 480 000 701 444 586 057 726 010 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 452 000 544 665 431 336 455 366 Korot 15 000 26 669 16 340 10 761 Poistot 13 000 12 432 8 070 7 907 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 480 000 583 766 455 746 474 034 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 500 000 1 625 137 1 481 344 1 374 228 YLIJÄÄMÄ 0 117 678 130 311 251 976 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista,% 32 40 36 45 Ylijäämä tuotoista, % 0 7 8 15 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 107 109 118 Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 4,4 3,0 2,0 1) Sisältää vuosina 2003-2007 saatujen ennakkomaksujen tuloutuksia 104 936 euroa. Tulouttamattomien ennakkomaksujen määrä 31.12.2008 oli 460 187 euroa. 2) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuoden 2008 kustannukset 163 850 euroa sisältyvät lukuihin vähennyksin. Vuonna 2008 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina 2003-2007 saatujen ennakoiden kustannukset 59 532 euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä. Tulouttamattomia ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä 31.12.2008 oli 422 514 euroa. 66 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Liite 2 MUUN MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOKRAT JA KÄYTTÖKORVAUKSET Talousarvio Toteutunut TUOTOT 2008 2008 Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat 60 000 148 737 Käyttökorvaukset 894 Tuotot yhteensä 60 000 149 631 KUSTANNUKSET 60 000 137 072 KÄYTTÖJÄÄMÄ 0 12 559 YLIJÄÄMÄ 0 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % 0 8 Ylijäämä tuotoista, % 0 8 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 109 Vuokrat ovat maanvuokraa, vuokria asunnoista, muista rakennuksista, kuljetusvälineistä sekä koneista ja laitteista. Vuokrien ja käyttökorvausten kustannukset eivät ole todettavissa kirjanpidosta. Kustannusten arviointi on tehty Metlan toimintayksiköiltä saatujen selvitysten perusteella. PUUN MYYNTI Toteutunut TUOTOT 2008 Maksullisen toiminnan tuotot 13 176 KÄYTTÖJÄÄMÄ 13 176 YLIJÄÄMÄ 13 176 Momentille 123099 MMM:n hallinnonalan muut tuotot tuloutettu Stora Enso Oyj:lta saatu puunmyyntitulo. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 67

Liite 3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 1) 1) 2) Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2008 2008 2007 2006 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta 3 100 000 2 978 917 3 860 197 3 833 717 - EU:lta saatu rahoitus 800 000 932 585 1 459 328 2 101 484 - muu valtion ulkop. rahoitus 1 600 000 1 719 185 1 595 830 1 812 825 Tuotot yhteensä 3) 5 500 000 5 630 687 6 915 355 7 748 026 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 250 000 211 419 258 768 470 007 - henkilöstökustannukset 6 000 000 4 849 771 6 098 687 8 568 334 - vuokrat 60 000 18 994 52 272 74 799 - palveluiden ostot 650 000 534 981 621 836 751 492 - muut erilliskustannukset 1 020 000 898 301 1 015 815 1 319 047 Erilliskustannukset yhteensä 7 980 000 6 513 466 8 047 378 11 183 679 Osuus yhteiskustannuksista 4) 4 020 000 3 297 843 4 086 120 5 740 783 Poistot Kokonaiskustannukset yht. 12 000 000 9 811 309 12 133 498 16 924 462 KUSTANNUSVASTAAVUUS Tuotot-kustannukset -6 500 000-4 180 622-5 218 143-9 176 436 Kustannusvastaavuus-% 46 57 57 46 1) Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU-, SA-hankkeiden ja tutkimushankkeilla olevan yhteistutkimuksen tuotot ja kustannukset 2) Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU- ja SA-hankkeiden tuotot ja kustannukset 3) Vuonna 2008 tuloutettua YRT ja EU-tuloa on jätetty pois laskelmasta 73.770 4) Osuus yhteiskustannuksista 68 % vuonna 2008 ja 67 % vuosina 2006-2007 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti ja MMM 300129 SA Suomen Akatemian momentti YRT Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti sekä laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*- rahoitus ja MMM 300129 EU EU:n osarahoittama tutkimusja kehittämistoiminta MUUT Kirjausoikeus yhteistutkimusmomentille ja tutkimushankkeilla oleva 630*-rahoitus 68 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

8 Allekirjoitukset Tilinpäätösasiakirja on hyväksytty Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2009. JOHTOKUNTA Paavo Pelkonen Marja Hilska-Aaltonen Saara Bäck Reivo Järvenpää Markku Karlsson Karen Wik-Portin Aimo Jokela Hannu Raitio Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 69

Liite 4 Metlan johtokunta 1.3.2006 28.2.2009 Timo Kekkonen, pj, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Marja Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maaja metsätalousministeriö, metsäosasto Saara Bäck, professori, Suomen ympäristökeskus, 1.1.2008 alkaen ylitarkastaja, ympäristöministeriö Reivo Järvenpää, johtaja, Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi Markku Karlsson, teknologiajohtaja, UPM-Kymmene Oyj Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metla Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Aili Tuimala, varttunut tutkija, Metla, henkilöstön edustaja johtokunnan sihteerinä toimi hallintojohtaja Tero Oksa. Metlan johtokunta kokoontui 11 kertaa. Metlan johtokunta 1.3.2009-29.2.2012 Paavo Pelkonen, puheenjohtaja, professori, Joensuun yliopisto Marja Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maaja metsätalousministeriö Saara Bäck, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Reivo Järvenpää, johtaja, Metsänomistajien Liitto, Etelä-Suomi Markku Karlsson, tutkimusjohtaja, UPM-Kymmene Karen Wik-Portin, johtaja, Rannikon metsäkeskus Aimo Jokela, aluetiedottaja, METLA, henkilöstön edustaja johtokunnan sihteerinä toimii hallintojohtaja Tero Oksa. Johtoryhmä 1.3.2006 28.2.2009 Ylijohtaja, professori Hannu Raitio, pj Tutkimusjohtaja, professori Leena Paavilainen Tutkimusjohtaja, professori Pasi Puttonen Palvelujohtaja Kristiina Borg (1.8.2006 alkaen) Metsätalousinsinööri Aimo Jokela, henkilöstön edustaja Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen (1.5.2007 alkaen) Metlan johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. SAB (Scientific Advisory Board) Pasi Puttonen, pj, professori, Metlan tutkimusjohtaja Darius M. Adams, professori, Department of Forest Resources, Oregon State University, USA Anatoly Petrov, professori, All-Russian Institute of Continuous Education in Forestry, Venäjä Luc E. Pâques, professori, INRA, Ranska Jagmohan S. Maini, PhD, Kanada Kjell Danell, professori, SLU, vaihtui vuonna 2008, uusi jäsen Jan Fryk, SkogForsk, Ruotsi Metlan kansainvälinen tieteellinen neuvonantajisto kokoontui Vantaalla, Kuopiossa ja Suonenjoen tutkimusasemalla 19. 21.5.2008. 70 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Temaattiset tutkimusohjelmat Ydinosaaminen Painoalat Metlan strategia Kansallinen metsäohjelma, metsäklusterin tutkimusagenda, muut eurooppalaiset ja kansallisen tason tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö Johtokunta Asiakkaat ja muut sidosryhmät Ylijohtaja Alueelliset toimintayksiköt Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukitoiminnot Sisäiset palvelut Asiakkaat ja muut sidosryhmät Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 71

Liite 5 Toimintayksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö Metla on Euroopan suurin metsäntutkimuksen asiantuntijaorganisaatio. Se on maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 henkilöä. Vahvan alueellisten toimintayksiköiden verkon ansiosta Metla pystyy palvelemaan asiakkaitaan koko maassa. Joensuu: metsä- ja puuosaamisen alueellinen kehittäminen Itä-Suomessa. Vakinaista henkilöstöä 79. Kannus: metsäenergia, rannikkometsät ja metsäsuunnittelu. Vakinaista henkilöstöä 24. Kolari: metsänraja-alueiden hoito ja kestävä käyttö. Vakinaista henkilöstöä 17. Muhos: metsien uudistumisen ekologia ja metsäympäristön muutokset. Vakinaista henkilöstöä 42. Parkano: metsien terveydentila sekä turvemaiden metsätalous. Vakinaista henkilöstöä 36. Punkaharju: metsägeneettikka ja käytännön metsänjalostus. Vakinaista henkilöstöä 30. Rovaniemi: pohjoisen metsänhoidon menetelmät, metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Vakinaista henkilöstöä 69. Suonenjoki: taimitarhatutkimukset ja metsän uudistaminen. Vakinaista henkilöstöä 46. Vantaa: ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä metsien käyttö. Vakinaista henkilöstöä 311. 72 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008 73