Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Samankaltaiset tiedostot
Lähetelajit. OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2016

Lähettimet ja vastaanottimet

Radioamatöörikurssi 2017

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Kapeakaistainen signaali

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2014

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

Laitteita - Yleismittari

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Radioamatöörikurssi 2013

UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Radioamatöörikurssi 2015

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

T1-kysymyspankki versio 1,00

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S)

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Radioamatööritoimintaa ja radioyhteyksien pitoa partiolaisille. Janne Strang OH6LSL

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Tietoliikennesignaalit & spektri

Vipusen VHF palsta by OH5LK. Pikkuteholla pitkälle

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot

Hajaspektrilähetteen ja kapeakaistaisen lähetteen kuuluvuuden vertailu

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

2. Perusteoriaa signaaleista

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Signaaliavaruuden kantoja äärellisessä ajassa a

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R)

Ilmailuviestiliikennettä varten tarkoitettu kannettava radiopuhelin

Keskustelun aiheet. 4m bandi meillä ja muualla Laitteet ja antennit Modet ja etenemismuodot Ohjelmia Linkkejä Kilpailuja OH3DP:n kokemuksia 2012

Radioamatöörikurssi 2018

Spektri- ja signaalianalysaattorit

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN sekä EN

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

12. Luento. Luento 12 Modulaatio. Oppenheim luku 8 soveltuvin osin. Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio Digitaalinen modulaatio

MERENKULUN KANAVATAULUKOT

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

Maxon CM10. CB-puhelin

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4T)

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

Akustisen emission anturin signaalin esikäsittelypiirin selvittäminen ja prototyypin toteuttaminen

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet

JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

Liite 1: Lähettimen piirikaavio

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

2.2. Kulmamodulaatio

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Radion LV 66) (1W ssb-radion malli SSOlA-pc6/sS01A-Pl1) HUOLTO-_OHJE. Väliaikainen

U-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

OH3NJC Ilkka Kontola

Virheen kasautumislaki

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Tiedonkeruu ja analysointi

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

RADIOAMATÖÖRI SATELIITTI TYÖSKENTELY SE ON HELPPOA VAIKKA MONI EI SITÄ USKO

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Tiedonkeruu ja analysointi

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

RADIOAMATÖÖRIMÄÄRÄYKSET

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Satelliittipaikannus

RADIO PEILAUS 205. RADIOAMATÖÖRITOIMINTA 208 QSL-kortit 209 LA-toiminta ja julkisuus 211

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

NÄKÖVAMMAISTEN ILMAKIVÄÄRITÄHTÄIMEN KEHITYS

2. Perusteoriaa signaaleista

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Transkriptio:

Lähetelajit

Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) f C f

Amplitudimodulaatio Kantoaallon amplitudia muokataan moduloivan signaalin mukaan

A1A Yksinkertaisin lähetelaji on soinnuton sähkötyslähete, A1A: kantoaaltoa katkotaan sähkötyksen tahtiin Kaikki lähetysteho on kantoaaltotaajuudella kaistanleveys pieni (150 Hz) Avainklikit: jos sähkötysmerkki päättyy tai alkaa liian nopeasti, laajalle kaistalle leviää häiriö, klikki. Pyöristämällä merkit avainklikki saadaan poistettua.

AM-modulaatio Kantoaallon amplitudia muutetaan viestittävän signaalin tahdissa Lähetteen teho jakautuu kahteen osaan, suurtaajuiselle kantoaallolle ja sen molemmin puolin oleville sivukaistoille Sivukaistojen leveyden määrää modulointiin käytetyn pientaajuuden taajuusalue P f L f C f U f

A2A, A3E A2A: soinnillinen sähkötyslähete, jossa signaali muodostuu moduloimalla kantoaaltoa esim. sähkötyssummerilla A3E: puhelähete, jossa moduloiva puhesignaali tulee esim. mikrofonilta Ei kovinkaan taloudellista: tehoa hukkuu toiseen sivukaistaan sekä kantoaaltoon, hyödyksi käytetään kuitenkin vain yhtä sivukaistaa. P f L f C f U f

Amplitudimodulaatiossa kantoaallon molemmille puolille ilmestyy sivukaistat USB (Upper Side Band) ja LSB (Lower Side Band) taajuuskomponentin f m :n etäisyydelle kantoaallosta. Puheinformaatio on sivukaistoilla Täydellä modulaatiolla kantoaallolla on 50% tehosta ja sivukaistoilla kummallakin 25 % Vaatii leveän taajuuskaistan; kaksi kertaa suurin siirrettävä pientaajuus! ~ 6 khz Kantoaalto aiheuttaa vihellyshäiriöitä Hyvä äänenlaatu; yhdistämällä molempien kaistojen informaatio voidaan selektiiviset häiriöt ja läheisellä olevien asemien häiriöt minimoida

DSB AM, josta on poistettu kantoaalto Inhat kantoaaltojen vihellyshäiriöt poistuvat Vie yhtä paljon kaistaa kuin AM Ei juurikaan käytetty lähetemuoto

SSB - J3E Poistetaan vielä ylimääräinen sivukaista, saadaan yksisivukaistalähetettä USB tai LSB sen mukaan kumpi sivukaista suodatetaan ja kumpi jätetään. Koko teho on yhdellä sivukaistalla: hyötyteho on noussut nelinkertaiseksi (6 db) AM:aan nähden. Kaistanleveys on täsmälleen suurimman pientaajuuskaistan levyinen Vaatii vakaan taajuuden, ettei lähete mene lukukelvottomaksi; viritettävä paikalleen ja myös pysyttävä taajuudella

Taajuusmodulaatio Moduloiva signaali muuttaa lähetystaajuutta Radioamatöörilaitteissa käytetään yleensä kapeakaistaista taajuusmodulaatiota

F3E Kaistanleveys B määräytyy deviaatiosta eli taajuudenmuutoksesta ja käytettävän puhekaistan leveydestä: B = 2 ( f+f m ) esim.kundeviaatioon3khz..5khz145mhz:nalueellaja puhekaistan leveys on 3 khz, on B = 2 ( f+f m )=16kHz Käytetään VHF:llä ja UHF:llä, koska vaatii leveän kaistan Vähemmän herkkä häiriöille kuin AM-lähetteet

RTTY - F1B Radiokaukokirjoitus: perustuu taajuussiirtoavainnukseen Kaksi taajuutta: jatkuva lähete, jossa merkki on eri taajuudella kuin väli RTTY-merkit eivät ole samoja kuin CW-merkit. Kaikki merkit ovat saman pituisia, koostuvat pulsseista Vie vähän kaistaa, siinä 250 Hz

SSTV Hidaspyyhkäisytelevisio: paikallaan olevan kuvan siirtäminen Puhemodulaatiota : kuvan pisteiden kirkkaus vastaa yhtä taajuutta puhealuella 1kHz..3 khz HF:llä käytetään yleensä SSB:tä ja VHF/UHF-alueella FM:ää Edut ja haitat edellisten lähetelajien ominaisuuksien mukaan

FSTV - ATV Nopeapyyhkäisytelevisio Muodostetaan normaalin televisiokuvan mukaisesti Vie kaistaa 5 MHz 6 MHz, käytetään vain UHF:llä ja SHF:llä FM:llä vie vielä enemmän kaistaa, useita kymmeniä megahertsejä. Mahtuu siis vain SHF:llle.