Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian tutkimuskeskus PL 96, 02151 ESPOO Etelä-Suomen yksikkö/maankäyttö ja ympäristö Työn tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Euroopan aluekehitysrahasto Tekijöiden yhteystiedot: Anu Eskelinen Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL96 02151 ESPOO Puh. 020 550 11 Fax. 020 550 12 sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Eskelinen, Anu Valjus, Tuire KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 27.9.2012 Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Tanttalan I luokan pohjavesialueella (0416507) sekä Turengin I luokan pohjavesaialueen (0416501) kaakkoisosalla. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusalue on osa I ja II Salpausselän välistä harjujaksoa. Tutkimusalueella kallionpinnan vaikutus maanpinnan korkokuvaan on vähäinen. Kallio on ylimmillään yksittäisissä kalliopaljastumissa tutkimusalueen länsireunalla Kiipulassa tasolla 120-125 m mpy, Pukurinsuon länsipuolella tasolla 100-105 m mpy sekä itäosassa Tanttalassa tasolla 115 m mpy. Alimmillaan kallionpinta on tutkimusalueen keskiosassa Heinälukkojen suppa-alueella tasolla 7-0 m mpy. Käpälämäen länsipuolella on painovoimamittausten perusteella pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys tasolla 10 m mpy. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on koko tutkimusalueella huomattava. Merkittävimmät pohjavesivarastot sijaitsevat tutkimusalueen eteläosassa Helvetinvuorelta Someronlähteelle. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on 0-60 metriä. Tutkimusalueen pohjoisosassa pohjavesikerroksen paksuus on 10-15 m. Pohjavesi on tutkimusalueen pohjoisosassa tasolla 90-92 m mpy, keskiosassa tasolla 95-97 m mpy ja eteläosassa tasolla 85-87 m mpy. Pohjavesi virtaa Käpälämäen vedenjakaja-alueelta luoteeseen ja kaakkoon. Tanttalan pohjavesialueella päävirtaussuunta on harjun suuntaisesti kaakkoon. Pohjavettä purkautuu harjua reunustavalle Pirttisuolle sekä tutkimusalueen eteläosan Someronlähteestä. Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus on harjun ydinosalla 0-40 metriä. Lystinvuorella, Helvetinvuorella ja Teinhaaranvuorella irtomaakerrokksen paksuus on 50-70 m. Harjun liepeillä, suppa-alueilla ja maa-ainestenottoalueilla irtomaakerroksen paksuus on noin 5-15 m. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Janakkala, Tanttala, Turengin ja Tanttalan pohjavesialueet Karttalehdet 21 02 Muut tiedot Pohjavesialueet 0416501 ja 0416507 Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus 82/2012 Kokonaissivumäärä 15 s., 26 liites. Kieli Suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus
Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2 2.1 Maastokartoitus 2 2.2 Havaintoputkiasennukset 2 2. Painovoimamittaukset MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 4 4 TULOKSET 4 4.1 Tutkimusalueen geologia 4 4.2 Kallionperän koostumus, rakenne ja korkokuva 6 4. Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus 7 5 YHTEENVETO 9 6 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 10 7 KIRJALLISUUS 11 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat 1:25 000 Liite 2 Maaperän korkokuvakartta 1:25 000 Liite Kallionpinnan taso 1:25 000 Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1:25 000 Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:25 000 Liite 6 Irtomaakerroksen paksuus 1:25 000 Liite 7 Painovoimamittausten tulkintalinjat Liite 8 Havaintoputkikortit Kansi: Tutkimusalueen kallionpintamalli kymmenkertaiseksi korostettu
Pohjavesialueen rakenneselvitys 1 Janakkala, Tanttala 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt Hämeen ympäristökeskuksen ja Janakkalan Veden toimeksiannosta geologisen rakenneselvityksen Janakkalan kunnassa sijaitseville Turengin (0416501, I lk) ja Tanttalan (0416507, I lk) pohjavesialueille. Tutkimukset kattavat Tanttalan pohjavesialueen kokonaan ja Turengin pohjavesialueen kaakkoisosan. GTK:ssa tutkimusten organisoinnista ja toteutuksesta vastasi geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Kallioperän heikkousvyöhykkeiden lineaatiotulkinnan teki tutkija Aimo Kuivamäki. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Tässä tutkimusraportissa selvitetään Turengin ja Tanttalan pohjavesialueiden kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, muodostuman syntyhistoriaa sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan tutkimusalueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden
Pohjavesialueen rakenneselvitys 2 Janakkala, Tanttala suorittamista ja ennakoimista. Rakenneselvityksellä tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia geologisia perusselvityksiä sekä pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 1992. Helvetinvuori-Someronvuori pohjavesitutkimus. 9159. Janakkalan kunta. Janakkalan kunta, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus. 1997. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Lehijärvi, M. 1962. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 21, Kärkölä. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Pöyry Environment Oy. 2007. Pohjaveden turvaaminen. Tutkimusraportti. Janakkalan Vesi, Valio Oyj, Nestle Finland Oyj. Simonen, A. 1949. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Virkkala, K., Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1969. Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Lisäksi käytettävissä olivat Someronlähteen virtaamamittaukset vuodelta 2004 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 5.5.2004). Pohjavesialueiden perustiedot ja vesipintahavainnot saatiin Ympäristöhallinnon POVET tietojärjestelmästä. Kartta-aineistoista käytössä olivat GTK:n kallioperäkartat (mittakaava 1:100 000) ja maaperäkartat (mittakaava 1:20 000 ja 1:50 000) selityksineen sekä maastokartat (mittakaava 1:20 000). 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Maastokartoitus tutkimusalueelle tehtiin 12.6.2007 ja sen avulla muodostettiin yleiskäsitys alueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Tutkimusalueen keskeisiltä osilta tehtiin geomorfologinen pintahavainnointi sekä hiekka- ja soraleikkausten sedimentologinen perushavainnointi. Maastokartoituksessa ei löydetty aiemmin kartoittamattomia kalliopaljastumia. 2.2 Havaintoputkiasennukset Tutkimusalueelle asennettiin viisi pohjaveden havaintoputkea (SHH1-SHH5) huhtikuussa 2007. Havaintoputket asensi Suunnittelukeskus Oy Hämeen ympäristökeskuksen ja Janakkalan Veden toimeksiannosta. Havaintoputkien asennuspaikat on suunniteltu painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen (liite 1). Asennusten yhteydessä havainnoitiin maaperän kerrosjärjestys ja määritettiin maalajit aistinvaraisesti kairausvastuksen ja asennusputkesta huuhteluveden mukana ylös nousseen maa-aineksen perusteella. Havainto-
Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala putkiasennusten tuloksista on urakan toteuttaja laatinut erilliset havaintoputkikortit, joiden tuloksia on tässä työssä hyödynnetty soveltuvin osin. Havaintoputkikortit ovat liitteenä 8. 2. Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Mittauspisteen korkeusasema on myös tunnettava ja se määritetään painovoimamittauksen yhteydessä. Painovoimamittauksella ei voi erottaa maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa, mutta olemassa olevia tietoja maaperän laadusta ja pohjavesipinnan tasosta voidaan kuitenkin hyödyntää tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kallionpinnan korkeus tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea tunnettujen pisteiden kautta tai ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään tulkinnassa perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida riittävän tiheällä kairauksella, koska sekä alueellinen painovoimataso, että maapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitten tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin. Mittaukset ja tulosten tulkinta Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrilla käyttäen 20 m pisteväliä. Linjat vaaittiin LEVAletkuvaa alla. Tuloksista laskettiin ns. Bouguer-anomalia keskitiheydellä 2,67 kg/m. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin käyttäen D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan lähistöltä maanpinnan tasot Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin Magix-XL - tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinnassa koetetaan löytää annetun mallin parametreja muuttamalla sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tutkimusalueella mitattiin n. 16 km (16 kpl) painovoimalinjaa (liite 1). Linjojen päät on sidottu kairauspisteisiin ja muutamaan kalliopaljastumaan. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä 7. Liitekuvissa vaaka-akselin mittakaava 1:10 000 ja pystyakseli on vaaka-akseliin nähden viisikertainen. Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan tason arviointiin käytettiin kairaustuloksista saatua tietoa. Pohjaveden yläpuoliselle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n. 1,6 g/cm ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle n. 1,9 g/cm. Tulkinnan perusteella tutkimusalueella maapeitteen paksuusvaihtelut ovat suuria, kallion pinta on usealla linjalla yli 40 metrin syvyydellä. Mittauslinjasto sijoittuu topografialtaan erittäin vaihtelevan harjualueen päälle. Jyrkät muutokset maanpinnan tasossa aiheuttavat painovoimaanomaliaan muutoksia, joita ei yksinkertaisella tulkintamallilla pystytä täysin seuraamaan. Kuitenkin tulkinnasta saadaan hyvä yleiskuva kallionpinnan tason vaihtelusta ja maapeitteen paksuudesta.
Pohjavesialueen rakenneselvitys 4 Janakkala, Tanttala MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut tiedot kallionpinnan tasosta sekä havaintoputkista, kuilukaivoista, lähteistä ja luonnonvesipinnoista saadut pohjavedenpinnan tasotiedot on yhdistetty ArcGIS ohjelmistolla. Aineistoista on laskettu Topogrid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueiden kallionpinnan korkokuvasta ja pohjavedenpinnan tasosta. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu em. mallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus on saatu puolestaan tutkimusalueiden maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteilta on käytetty kallionpinnan osalta 200 metriä ja pohjavesipinnan osalta 50 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS ohjelmistolla 1:25 000 mittakaavaisille karttapohjille (liitteet -6). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on selvillä ehdottoman tarkasti vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Sen sijaan painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla näiden tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Näin ollen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita ei voida pintamallissa havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymisiä. Mallien tarkkuus pohjavesialuerajojen sisäpuolella on pääsääntöisesti kuitenkin hyvä. 4 TULOKSET 4.1 Tutkimusalueen geologia Tutkimusalueen geologisen rakenteen selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen tulkintaan, jota on täydennetty maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalueen maaperän korkokuvakartta on esitetty liitteessä 2. Tutkimusalue sijaitsee I ja II Salpausselän välisessä maastossa. Harjujakso on muodostunut noin 10 000 11 000 vuotta sitten jäätikköjoen toiminnan seurauksena. Jäätikköjoki on virrannut luoteesta kaakkoon kohti jäänreunaa ja harju on kerrostunut tämän joen uomaan. Harjujakso on selväpiirteinen ja eroaa ympäröivästä maastosta selkeästi. Tutkimusalueen pohjoisosassa harju kohoaa yli 60 metriä ja Tanttalan alueella noin 50 metriä muuta ympäristöä korkeammalle tasolle. Tutkimusalueelle tyypillinen suppamaasto on syntynyt jäätikköjoen kerrostamaan ainekseen hautautuneiden jäälohkareiden sulettua ja lohkareita peittäneen harjuaineksen romahdettua. Syvimmillään jyrkkärinteiset supat ovat Turengissa 60 metrin syvyisiä. Suppakuoppiin on muodostunut soistumia ja lampia, joita ovat mm. Silmäsuo ja Kiipulan pohjoispuoleinen lampi. (Kukkonen, M. et al. 1986)
Pohjavesialueen rakenneselvitys 5 Janakkala, Tanttala Kuva 2. Jyrkkärinteistä suppamaastoa Heinälukkojen alueella. Baltian jääjärvivaiheen aikana tutkimusalue oli veden alla. Jääjärvivaiheen ylimmät rannat ovat Turengissa lähes tasolla 160 m mpy. Turengin eteläpuoleisella harjunosalla rantakivikot ovat kuitenkin alemmalla tasolla. Vedestä kohoava maa joutui asteittain alttiiksi rantavoimille, jotka huuhtoivat harjujen rinteiltä hiekkaa ja karkeaa hietaa. Nämä huuhtoutuneet ainekset kerrostuivat harjujen liepeille alemmille tasoille ja peittävät enimmillään noin metrin paksuisesti hienompia harjun lievealueiden siltti- ja savikerroksia. Harjun länsipuolella on kaksi laajempaa suoaluetta, Käpälämäen eteläpuoleinen Pirttisuo sekä Helvetinvuoren länsi-luoteispuoleinen Pukurinsuo. Pukurinsuon kohdalla harjujakso peittyy turpeiden alle ja jakautuu kahteen osaan. (Virkkala, K. et al. 1969, Kukkonen, M. et al. 1986) Kairausten ja leikkaushavaintojen perusteella maa-aines Turengin ja Tanttalan välisellä harjujaksolla on hiekkaa ja soraa. Aines on huuhtoutunutta ja hyvin lajittunutta sekä kivet hyvin pyöristyneitä. Harjujen kerroksellisuus kallistuu kohti kaakkoa osoittaen muodostumaa kasanneen jäätikköjoen virtaussuunnan. Kerrospaksuus on tutkimusalueen pohjoisosassa, Turengin harjulta Istunlaudanmäelle, noin 25-40 metriä ja aines kairauspöytäkirjojen mukaan pääasiassa hiekkaista soraa (kairauspisteet MV1-MV9). Tutkimusalueen keskiosassa maakerrosten paksuus on noin viisitoista metriä ja aines pääasiassa hiekkaa (kairauspisteet SHH1-SHH2). Tutkimusalueen eteläosassa, Helvetinvuoren ja Someronlähteiden välisellä alueella, kerrospaksuus on noin 40 metriä ja aines hiekkaa ja soraa (kairauspisteet SHH-SHH5).
Pohjavesialueen rakenneselvitys 6 Janakkala, Tanttala 4.2 Kallionperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen kallioperä kuuluu noin 1800-1900 miljoonan vuoden ikäiseen svekofenniseen vuorijonovyöhykkeeseen. Alueen mikrokliinigraniitit ovat syntyneet vuorijonopoimutuksen päätyttyä ja niissä esiintyy haamumaisia jäännöksiä vanhemmista kivilajeista. Alueen mikrokliinigraniitit ovat tasa- ja karkearakeisia (Simonen 1949, Lehijärvi 1962). Tutkimusalueen kallioperä on heikosti paljastunutta ja sitä peittää jopa useita kymmeniä metrejä paksu irtomaakerros. Alueen voimakkaasti vaihteleva topografia johtuu maaperämuodoista eikä kallionpinnan vaihteluista. Tämän vuoksi kallioperän ruhjeita ja mahdollisia kalliokynnyksiä on vaikea paikallistaa pelkän kartta- ja korkeusmallitulkinnan perusteella. Alueen kallioperän heikkousvyöhykkeitä kuvastavien lineaatioiden pääsuunnat ovat luode-kaakko ja lounas-koillinen (kuva ). Kuva. Maanpinnan vinovalaistu korkeusmalli sekä aeromagneettisesta matalalentoaineistosta, korkeusmallista ja painovoimamittauksista tulkittuja kallioperän eri suuruisia rikkonaisuusvyöhykkeitä ilmentäviä lineaatioita. Lineaatioiden pääsuunnat luode-kaakko ja lounas-koillinen. Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen väripintakartassa. Alueen kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan 110-115 metrin luokkaa. Kallionpinta on ylimmillään yksittäisissä kalliopaljastumissa tutkimusalueen länsireunalla Kiipulassa tasolla 120-125 m mpy ja Pukurinsuon länsipuolella tasolla 100-105 m mpy sekä itäosassa Tanttalassa tasolla 115 m mpy. Tutkimusalueen lounaispuolella Leppäkosken ja Honkasen alueella on laajempi kallioalue tasolla 115-10 m mpy. Painovoimamittausten mukaan kallio on tasolla 10 m mpy myös tutkimusalueen pohjoisosassa Taappolan ja Hartailan välisellä alu-
Pohjavesialueen rakenneselvitys 7 Janakkala, Tanttala eella. Alimmillaan kallionpinta on tutkimusalueen keskisoassa Heinälukkojen suppa-alueella tasolla 7-0 m mpy. Kallio on muuta ympäristöä alemmalla tasolla myös Istunlaudanmäellä tasolla 55-60 m mpy, Mäntylän eteläpuolella tasolla 55-60 m mpy ja Mikkolan eteläpuolella 50-60 m mpy. Painovoimamittausten perusteella tutkimusalueen eteläosassa sijaitseva Suppilonharju on muodostunut lähes pohjois-eteläsuuntaiseen kalliopainanteeseen, jossa kallionpinta on tasolla 40-55 m mpy. 4. Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Liitekartassa 4 on esitetty tutkimusalueen havaintoputkista, kaivoista, lähteistä ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloidut pohjavedenpinnan korkeusmalli. Liitteessä 5 on kuvattu pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Karttoihin on lisätty myös pintamallien perusteella tulkitut pohjaveden virtausta rajoittavat kalliokynnykset tai maaperän rakenteet sekä pohjaveden päävirtaussuuntia kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Interpoloinnista sekä pohjaveden- ja kallionpinnan tasotietojen epätasaisesta jakautumisesta johtuen väripintakarttojen tieto on paikoitellen hajanaista ja/tai puutteellista. Pohjavesihavainnot puuttuvat mm. Helvetinvuorelta ja Heinälukkojen eteläpuolelta. Tanttalan ja Turengin pohjavesialueet ovat osa pitkittäisharjua, joka alkaa Kalvolasta ja jatkuu varsin yhtenäisesti Hausjärvelle saakka. Tanttalan pohjavesialue jakautuu kahdeksi erilliseksi harjuselänteeksi Pukurinsuon kohdalla. Tutkimusalueella pohjavesi on ylimmillään alueen keskiosassa Käpälämäeltä Matinvuorelle tasolla 95-97 m mpy. Alimmillaan pohjavesi on pohjoisossa Lystivuorella tasolla 81-82 m mpy. Tutkimusalueen eteläosassa pohjavesi on Helvetinvuorella tasolla 90-92 m mpy ja Suppilonharjulla ja Someronlähteiden alueella tasolla 85-87 m mpy. Tutkimusalueen pohjoisosasta Lystinvuorelta pohjavesivirtaus suuntautuu luoteeseen, mutta Käpälämäeltä ja sen kaakkoispuoleiselta pohjavesialueelta pohjavesi virtaa harjujakson suuntaisesti kaakkoon. Käpälämäen länsipuolella sijaitseva kalliokynnys toimii pohjavedenjakajana. Tutkimusalueen pohjoisosasta pohjavedet purkautuvat Hiidenjokeen. Käpälämäen alueelta pohjavesiä purkautuu sekä eteläpuoleiselle Pirttisuolle että Matinvuoren ja Helvetinvuoren väliselle Pukurinsuolle. Helvetinvuoren ja Suppilonharjun pohjavedet purkautuvat Someronlähteeseen. Someronlähteen virtaaman on mitattu olevan 200 m/d (v.1992) ja 1568 m/d (v.2004). Someronlähteeseen virtaa vesiä myös sen eteläpuoleiselta Someronvuoren pohjavesialueelta.
Pohjavesialueen rakenneselvitys 8 Janakkala, Tanttala Kuva 4. Someronlähteet. Pohjavesivyöhyke on tutkimusalueella varsin paksu. Paksuimmat pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ja siten merkittävimmät pohjavesivarastot sijaitsevat tutkimusalueen keski- ja eteläosassa. Luutalammin länsipuolella ja Tienhaaranvuorella pohjavesivyöhykkeen paksuus on 50-60 metriä, Mikkolan alueella, Someronlähteellä, Matinvuoren kaakkoispuolella ja Silmäsuon pohjoisosassa vedellä kyllästyneiden maakerrosten paksuus on 0-40 metriä. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Turengin pohjavesialueella ja Käpälämäen ympäristössä pohjavedellä kyllästyneen irtomaakerroksen paksuus on 10-15 metriä. Pohjavesipinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan tutkimusalueen pohjoisosassa Lystivuorella 60-70 metriä. Myös tutkimusalueen keskiosassa Helvetinvuorella ja Tienhaaranvuorella pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus on 50-60 metriä. Yleisesti irtomaakerroksen paksuus on harjujakson ydinosalla 0-40 metrin luokkaa. Harjun liepeillä, suppien kohdalla sekä maa-ainestenottoalueella irtomaakerroksen paksuus on vähäisempi 5-15 metrin luokkaa. Harjujakson katkaisevalla Pukurinsuolla pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä.
Pohjavesialueen rakenneselvitys 9 Janakkala, Tanttala 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalan kunnassa sijaitseville Turengin ja Tanttalan pohjavesialueille. Tutkimusalueeseen kuuluivat Tanttalan pohjavesialue ja Turengin pohjavesialueen kaakkoisosan. Tutkimuksissa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijaintia. Lisäksi selvitettiin harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin maastokartoitusta, painovoimamittausta ja maaperäkairauksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan tutkimusalueiden vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusten perusteella Tanttalan alueen kallionpinnan korkokuvasta ja maapeitteen paksuudesta sekä maa-aineksen vaihtelusta on saatu hyvä yleiskuva. Pohjavesipinnan tasosta ja siten myös pohjavesivyöhykkeen paksuudesta saatiin hyvä yleiskuva lukuun ottamatta Helvetinvuoren ja Heinälukkojen aluetta. Tanttalan tutkimusalueella kallionpinnan vaikutus maanpinnan korkokuvaan on vähäinen. Kallionpinnan korkeuserot ovat enimmillään 110-115 metrin luokkaa. Kallio on ylimmillään yksittäisissä kalliopaljastumissa tutkimusalueen länsireunalla Kiipulassa tasolla 120-125 m mpy, Pukurinsuon länsipuolella tasolla 100-105 m mpy sekä itäosassa Tanttalassa tasolla 115 m mpy. Käpälämäen länsipuolella kallio on painovoimamittausten mukaan tasolla 10 m mpy, missä sijainnee pohjavesivirtausta rajoittava kalliokynnys. Alimmillaan kallionpinta on tutkimusalueen keskisoassa Heinälukkojen suppa-alueella tasolla 7-0 m mpy. Painovoimamittausten perusteella tutkimusalueen eteläosassa sijaitseva Suppilonharju on muodostunut lähes pohjois-eteläsuuntaiseen kalliopainanteeseen, jossa kallionpinta on tasolla 40-55 m mpy. Tutkimusalueella pohjavesi on ylimmillään alueen keskiosassa Käpälämäeltä Matinvuorelle tasolla 95-97 m mpy. Alimmillaan pohjavesi on pohjoisosassa Lystivuorella tasolla 81-82 m mpy. Tutkimusalueen eteläosassa pohjavesi on Helvetinvuorella tasolla 90-92 m mpy ja Suppilonharjulla ja Someronlähteiden alueella tasolla 85-87 m mpy. Pohjavesi virtaa Käpälämäen länsipuoleiselta vedenjakaja-alueelta luoteeseen ja kaakkoon. Tanttalan pohjavesialueella päävirtaussuunta on harjun suuntaisesti kaakkoon. Pohjavettä purkautuu harjua reunustavalle Pirttisuolle sekä harjun peittävälle Pukurinsuolle. Merkittäviä määriä Tanttalan alueen pohjavesiä purkautuu tutkimusalueen eteläosassa sijaitsevasta Someronlähteestä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on koko tutkimusalueella varsin suuri. Merkittävimmät pohjavesivarastot sijaitsevat tutkimusalueen eteläosassa Helvetinvuorelta Someronlähteelle. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on 0-60 metriä. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Turengin pohjavesialueella ja Käpälämäen ympäristössä pohjavedellä kyllästyneen irtomaakerroksen paksuus on 10-15 metriä. Pohjavettä suojaavan kuivan irtomaakerroksen paksuus on yleisesti harjun ydinosalla 0-40 metriä. Paksuimmat irtomaakerrokset ovat pohjoisosassa Lystivuorella 60-70 metriä sekä keskiosassa Helvetinvuorella ja Tienhaaranvuorella 50-60 metriä. Harjun liepeillä, suppien kohdalla sekä maa-ainestenottoalueella irtomaakerroksen paksuus on vähäisempi noin 5-15 metriä.
Pohjavesialueen rakenneselvitys 10 Janakkala, Tanttala 6 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimusalueella nyt ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella on saatu hyvä yleiskuva harjujakson kallionpinnan tasosta sekä pohjavesiolosuhteista. Pohjaveden virtauskuvan sekä pohjavesivaraston suuruuden tarkistamiseksi Helvetinvuoren ja Heinälukkojen alueella suositellaan tehtäväksi lisäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia. Espoossa 29.6.2007 Anu Eskelinen geologi Tuire Valjus geofyysikko
Pohjavesialueen rakenneselvitys 11 Janakkala, Tanttala 7 KIRJALLISUUS Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E. 1986. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys (Karttalehtiselitys painettu kartan kääntöpuolelle). Karttalehdet 21 01 ja 02. Geologian tutkimuskeskus. Lehijärvi, M. 1962. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 21, Kärkölä. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Siitonen, M. & Ranta, P. 1994. Janakkalan luonto. 160 s. Simonen, A. 1949. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Virkkala, K. Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1969. Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi.
257000 258000 259000 2540000 2541000 D 2542000 6757000 6756000 MV1 MV2 15 MV4 14. MV5 16 6756000 6757000 D 1 6755000 12 11 6755000 MV HP1 SHH1 10 6754000 6754000 MV6 8 9 SHH2 HP1 6 675000 7 675000 MV7 5 6752000 SHH4 4 6752000 SHH Putki Putki 2 Pohjaveden havaintoputki (kalliovarmistus) 6750000. Putki 1 1 Janakkala Tanttala Mittauslinjat 6750000 6751000 6751000 2 Kairauspiste (kalliovarmistus) Painovoimamittauslinja HP6 Avokallio 0 0,5 1 km ³ 6748000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 LIITE 1 6748000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 6749000 6749000 Painovoimamittaukset on tehty nuolenkärkien suuntaisesti. SHH5 Pohjavesialueraja
258000 259000 2540000 2541000 2542000 6755000 6754000 675000 6752000 6752000 675000 6754000 6755000 6756000 6756000 6757000 257000 6757000 256000 6751000 6751000 Kuva 2 Janakkala Tanttala Maaperän korkokuvakartta Kalliomaa 6750000 6750000 Moreeni Sora Hiekka Karkea hieta Kuva 4 Hieno hieta Hiesu Savi Pohjavesialue 0 0,5 1 km ³ 256000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 LIITE 2 6748000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 6749000 6749000 Turve ja lieju
257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 D 6757000 MV2 6756000 MV1 MV4 MV8. MV5 6756000 6757000 D 6755000 6755000 MV SHH1 6754000 6754000 MV6 SHH2 675000 675000 MV7 SHH4 Painovoimamittauspiste Avokallio 6752000 Kairauspiste (kalliovarmistus) 6752000. SHH Pohjaveden havaintoputki (kalliovarmistus) Janakkala Tanttala Kallionpinnan korkokuva Pohjavesialueraja Kallionpinnan taso (m mpy) 0-40 40-50 6751000 6751000 Alle 0 50-55 55-60 60-65 70-75 75-80 6750000 6750000 65-70 80-85 SHH5 85-90 Yli 110 0 0,5 1 km 257000 258000 ³ 259000 2540000 2541000 2542000 LIITE 6748000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 6749000 100-110 6748000 6749000 90-100
258000 259000 2540000 2541000 2542000 98 96 92 ; 96 96 94 6754000 6754000 95 ; 94 9 92 ; 91 90 Janakkala Tanttala Pohjavedenpinnan taso 90 89 Havaintoputki Kuilukaivo Pohjaveden päävirtaussuunta Pohjavesialue 6751000 6751000 Pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys 6752000 91 ; 94 6752000 92 91 95 96 94 9 95 92 675000 96 675000 96 6755000 97 6755000 9 97 96 ; 84 96 8 6756000 97 94 88 90 87 81 91 6756000 9 86 85 82 95 6757000 257000 6757000 256000 ; 88 Avokallio Pohjavedenpinnan taso (m mpy) Alle - 82 87 6750000 6750000 82-84 86 84-86 86-88 88-90 90-92 92-94 Yli 96 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 257000 258000 LIITE 4 256000 ³ 6749000 6749000 94-96 0 85 259000 2540000 2541000 2542000
259000 2540000 2541000 2542000 6756000 ; 6755000 6755000 6756000 6757000 258000 6757000 257000 6754000 6754000 ; 675000 675000 ; Havainoputki ; Kuilukaivo Pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys 6751000 6751000 Pohjaveden päävirtaussuunta Pohjavesialue ; Avokallio Pohjavesivyöhykkeen paksuus (m) 6750000 Kallionpinta pohjavesipinnan yläpuolella 0-5 5-10 6750000 6752000 Janakkala Tanttala Pohjavesivyöhykkeen paksuus 6752000 ; 10-15 15-20 6749000 25-0 0-5 5-40 Yli 40 6748000 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 258000 LIITE 5 257000 ³ 6748000 6749000 20-25 259000 2540000 2541000 2542000
258000 259000 2540000 2541000 2542000 6756000 675000 675000 6754000 6754000 6755000 6755000 6756000 6757000 257000 6757000 256000 6752000 6752000 6751000 6751000 Havaintoputki Kuilukaivo Janakkala Tanttala Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus Pohjavesialue Avokallio Pohjaveden syvyys maanpinnasta (m) Alle - 5 6750000 6750000 5-10 10-20 20-0 0-40 40-50 Yli 60 0 0,5 1 km 256000 257000 258000 ³ LIITE 6 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07 6749000 6749000 50-60 259000 2540000 2541000 2542000
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
LIITE 7
SUUNNITTELUKESKUS OY PUTKIKORTTI 1 (5) LIITE 8 Tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Työkohde Janakkala Tanttala Asiakas nro 616 Havaintoputken nro SHH 1 Työ nro C867 Tasotiedot Syvyys Taso X = 675400,72 Y = 2597,762 Havaintoputken yläpää 10,5 Maanpinta 102,21 Suodattimen alapää 86,85 Suodattimen pituus 6,5 m Kansirakenne 80 mm galvan. suojaputki lukittavalla hatulla Putkiaines/ HDPE 6/51 Suodatinmalli/ 0, mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 15.5.2007-7,70 95,65 29.5.2007-7,70 95,65 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 0,00-,2 sihk,2-7,6 hhk 7,6-11,6 Hk 11,6-12,0 ki 12,0-1,1 hksr 1,1-15,4 Sr 15,4-15,9 Mr 15,9 kallion pinta 15,9-19,0 kalliokairaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min min 5 min 10 min Pvm24.4.07 ok Asennus pvm 24.4.2007 Asentaja Tauno Parkkonen E:\Projektit\Janakkala_Tanttala\lähtöaineisto\Tanttala_putkikortit.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY PUTKIKORTTI 2(5) LIITE 8 Tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Työkohde Työkohde Janakkala Tanttala Asiakas nro 616 Havaintoputken nro SHH 2 Työ nro C867 Tasotiedot Syvyys Taso X = 67517,851 Y = 254049,65 Havaintoputken yläpää 100,9 Maanpinta 99,58 Suodattimen alapää 84,79 Suodattimen pituus 6,6 m Kansirakenne 80 mm galvan. suojaputki lukittavalla hatulla Putkiaines/ HDPE 6/51 Suodatinmalli/ 0, mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 15.5.2007-7,81 92,58 29.5.2007-7,84 92,55 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 0,0-8,2 hksr 8,2-11,4 khk 11,4-14,4 Sr 14,4-14,6 Mr 14,6 kallion pinta 14,6-17,6 kalliokairaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min min 5 min 10 min Pvm 24.4.07 ok Asennus pvm 24.4.2007 E:\Projektit\Janakkala_Tanttala\lähtöaineisto\Tanttala_putkikortit.doc Asentaja Tauno Parkkonen
SUUNNITTELUKESKUS OY PUTKIKORTTI (5) LIITE 8 Tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Työkohde Työkohde Janakkala Tanttala Asiakas nro 616 Havaintoputken nro SHH Työ nro C867 Tasotiedot Syvyys Taso X = 675281,574 Y = 2540927,05 Havaintoputken yläpää 9,61 Maanpinta 92,41 Suodattimen alapää 5,61 Suodattimen pituus 7,0 m Kansirakenne 80 mm galvan. suojaputki lukittavalla hatulla Putkiaines/ HDPE 6/51 Suodatinmalli/ 0, mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 15.5.2007 -,21 90,40 29.5.2007 -,20 90,41 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 0,0-1,8 Sr kiviä 1,8-8,6 Sr 8,6-11,8 sr kiviä 11,8-26,4 Sr 26,4-27,5 Sr kiviä 27,5-28,4 kivi 28,4-8,6 hksr 8,4-9,4 Mr 9,4 kallion pinta 9,4-42,5 kalliokairaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min min 5 min 10 min Pvm 25.4.07 ok Asennus pvm 25.4.2007 E:\Projektit\Janakkala_Tanttala\lähtöaineisto\Tanttala_putkikortit.doc Asentaja Tauno Parkkonen
SUUNNITTELUKESKUS OY PUTKIKORTTI 4(5) LIITE 8 Tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Työkohde Janakkala Tanttala Asiakas nro 616 Havaintoputken nro SHH 4 Työ nro C867 Tasotiedot Syvyys Taso X = 6752164,246 Y = 254177,645 Havaintoputken yläpää 11,20 Maanpinta 112,00 Suodattimen alapää 77,70 Suodattimen pituus 15,0 m Kansirakenne 80 mm galvan. suojaputki lukittavalla hatulla Putkiaines/ HDPE 6/51 Suodatinmalli/ 0, mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 15.5.2007-2,15 89,85 Ei täsmää. PSi 29.5.2007-2,5 89,85 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 0,0-4,5 hksr 4,5-15,8 Hk 15,8-19,5 hksr 19,5-21,0 hhk 21,0-27,6 Sr 27,6-,2 Sr kiviä,2-4,4 kivi 4,4-5,1 srmr 5,1 kallion pinta 5,1-8,1 kalliokairaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min min 5 min 10 min Pvm 26.4.07 ok Asennus pvm 26.4.2007 E:\Projektit\Janakkala_Tanttala\lähtöaineisto\Tanttala_putkikortit.doc Asentaja Tauno Parkkonen
SUUNNITTELUKESKUS OY PUTKIKORTTI 5(5) LIITE 8 Tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Työkohde Janakkala Tanttala Asiakas nro 616 Havaintoputken nro SHH 5 Työ nro C867 Tasotiedot Syvyys Taso X = 6749440,855 Y = 2541778,215 Havaintoputken yläpää 96,72 Maanpinta 95,67 Suodattimen alapää 59.92 Suodattimen pituus Pohjasta: s. 4m u. 5ms.4 m Kansirakenne 80 mm galvan. suojaputki lukittavalla hatulla Putkiaines/ HDPE 6/51 Suodatinmalli/ 0, mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm 15.5.2007-12,02 84,70 29.5.2007-11,99 84,7 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 0,0-6,8 sisa 6,8-14,6 hhk 14,6-17,1 sihk 17,1-18,6 Mr 18,6-27,7 hksr 27,7-2,5 sihk 2,5-5,8 Sr 5,8-6,6 Mr 6,6 kallion pinta 6,6-9,6 kalliokairaus, rikk onaista Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min min 5 min 10 min Pvm 27.4.07 ok Asennus pvm 27,4.2007 Asentaja Tauno Parkkonen E:\Projektit\Janakkala_Tanttala\lähtöaineisto\Tanttala_putkikortit.doc