Koulutuksen ja opetuksen pilviväylä

Samankaltaiset tiedostot
Pilviväylä projekti

Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM

ECA - EduCloud-allianssi. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

Pilviväylä helpottamaan. digitaalisten palveluiden

Viitekehys hallinnossa

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

Vähemmän säätämistä enemmän oppimista. Jarkko Moilanen OKM

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut Jussi Hurskainen

Älyväylähankkeen toisen vaiheen suunnitelmat ja tilanne

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

Keskiviikon ja torstain työpajat. Yhteenveto Janne Santala Kehittämishankkeista virtaa ja synergiaa seminaari

Finna Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

JOUSTAVIA KOULUTUSPOLKUJA TUKEVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT. Ville Salminen

Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC

Tieto- ja viestintäteknologia musiikkiopistojen opetussuunnitelman ja yhteistyön tukena

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Yhteinen alusta digitaaliseen opetukseen kysymyksiä ja alustavia ajatuksia

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Harjoittelukoulun viestintäkulttuurin muutos

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

MAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu pähkinänkuoressa. Opetus- ja kulttuuriministeriö

JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto

Oppimisympäristöt. Kristiina Uolia CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Positiivinen CV Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

JulkICTLab projektin tilannekatsaus

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Ropeka. Taustakysymykset

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

-tavoitteellisesti kohti ammattiosaamista

Työntöä ja vetoa digiloikkaan

Soten digitaaliset palvelut ja verkkosivustot. verkkoviestintäpäällikkö Virpi Kankaanpää sosiaali- ja terveysministeriö 17.5.

Digitalisaatio mahdollistajana. KEHTO-foorumi, Lahti Teemu Lehtinen

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Edustoren käyttökoulutus. Vesa Linnanmäki Kuntien Tiera Oy

Pedagogiset iltapäivät

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira

Lataa Yhteisöhoidon historiaa - Kari Murto. Lataa

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela

Koulutusta omiin tarpeisiinne

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

DigiOpit - verraten hyvää. Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: OMISTAJATYYPPI: 21

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Opintopolun uudistuksia

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

Uutta avoin energiaa-hanke: energia- ja rakennusalan MOOCit. Marja Keränen, johtaja VirtuaaliAMK-verkosto

Kehittämishankkeista virtaa ja synergiaa -kevätseminaarin ( ) työpajojen satoa

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

Transkriptio:

25.2.2012 Koulutuksen ja opetuksen pilviväylä Tiivis suunnitelma

Visio Opetusmateriaalit ovat muuttumassa yhä monimuotoisemmiksi ja pääosin digitaalisiksi. Myös materiaalien käyttötavat muuttuvat: osa on perinteisten ratkaisujen digiversioita, kuten e-kirja, mutta osa perustuu interaktioon tietojärjestelmän kanssa, tai oppilaiden kesken. Pilviväylä-hankkeen tarkoitus on tuottaa järjestelmä, jolla parhaat ja uusimmat opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Lisäksi kehitetään tapoja tukea opettajien omaa opetusmateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille. Oppi- ja opetusmateriaali ymmärretään tässä laajasti sisältäen oppimiseen liittyvät teksti- ja videomateriaalit, pelit, käyttösovellukset, ryhmätyökalut ja palvelut. Pilviväylästä kehitetään kokonaisvaltainen edutech-ekosysteemin kohtaamis- ja vuorovaikutuspaikka verkossa. Se on paikka jossa oppilaiden, opettajien ja palveluntuottajien muodostama vertaisverkko toimii ja vaikuttaa tulevien pedagogisten käytänteiden luomiseen ja levittämiseen. Vaikutukset Vaikutus opettajalle Pilviväylä on opettajalle keino etsiä ja ottaa käyttöön uusia opetusmateriaaleja ja opetuksen tukipalveluita. Se ei vaikuta suoraan itse opetustyöhön eikä korvaa esim. oppimisalustoja tai koulun tietojärjestelmiä, vaan integroituu niihin. Väylästä saatavat materiaalit ovat hyvin monenlaisia koko kurssin kattavasta materiaalipaketista minuutin havainnevideoon. Osa saattaa olla myös kokonaisia oppimisalustoja. Tästä lisää kappaleessa Esimerkkejä opetusmateriaaleista. Tavoite on, että kaikki saatavilla oleva kotimainen materiaali olisi saatavilla väylän kautta Väylä tarjoaa mahdollisuuden kommentoida ja arvioida eri materiaaleja, sekä mahdollisuuden valita materiaaleja suositusten ja arvostelujen perusteella. Lisäksi opettajat voivat väylän kautta jakaa tekemiään opetusmateriaaleja tai kehittää materiaaleja yhteistyössä. Vaikutus opetusmateriaalin tuottajalle Oppimateriaalin tuottajan kannalta pilviväylä on uusi tapa jakaa tuotantoaan käytettäväksi kouluihin. Tiedostomuotoiset materiaalit voidaan suoraan lisätä palveluun, tarjoajan palvelimilla pyörivät palvelut vaativat integrointia. Järjestelmä sisältää materiaalien käytön tilastoinnin, jota voidaan käyttää laskutuksen perusteena. Vaikutus oppilaalle Oppilaan opiskeluun väylä vaikuttaa monipuolistamalla opetusmateriaalien käyttöä sekä tarjoaa mahdollisuuksia osallistua materiaalin yhteisölliseen tuottamiseen sekä omien, digitaalisessa muodossa luotavien töiden arkistointiin. Lisäksi on mahdollista, että väylä olisi näkyvissä opetusmateriaalien "aloitusruutuna" oppilaiden laitteissa. 2

Vaikutus vanhemmalle Oppilaiden vanhemmille väylän käyttöönotolla ei ole välittömiä vaikutuksia, mutta haluttaessa se voi mahdollistaa oman lapsen koulutöiden säilytyksen, mahdollisen lisäoppimateriaalin hankinnan ja hyödyntämisen. Vaikutus koulutuksen järjestäjälle Koulutuksen järjestämisestä vastaava virasto joutuu integroimaan väylän tietojärjestelmänsä kanssa ja päättämään prosessit, joilla uusia materiaaleja saa ottaa käyttöön. Täsmälliset integrointitarpeet ja menetelmät selviävät pilottikokemusten myötä, katso kappale 0. Tavoitteet Hankkeen tunnistettuja tavoitteita ovat: Monipuolistaa opetuksessa ja oppimisessa käytettävien materiaalien kirjoa, luoda teknologisia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiselle. Tarjota helppo kanava saada käyttöön digitaalisessa muodossa olevaa oppimateriaalia. Tarjota opettajille ja oppilaille mahdollisuus luoda ja kehittää opetusmateriaaleja ja osallistua niiden yhteisölliseen kehittämiseen. Vähentää opettajien ja koulujen työtaakkaa digitaalisten palveluiden käyttöönotossa ja ylläpidossa. Mahdollistaa kaikille kouluille nykyaikaisten työtapojen ja opetusvälineiden käyttöönotto. Rakentaa järjestelmä, jossa opettajien on helppo valita käyttöön parhaiksi koettuja opetusmateriaaleja. Tarjota alan toimijoille helpompi kanava tarjota materiaalejaan käyttöön kouluihin ja mahdollistaa alalle tulo uusille toimijoille. Esimerkkejä opetusmateriaaleista Pilviväylän kautta hankittavat opetusmateriaalit voivat olla esimerkiksi sähköisiä kirjoja opetusvideoita harjoitustehtäviä pelillisiä harjoitustehtäviä kokeita tai testejä oppimisympäristöjä kurssin opetusmateriaalipaketteja webcast-luentoja ryhmätyövälineitä... Osa materiaaleista tulee olemaan maksullisia ja osa ilmaisia. Koulujen ja koulutuksen järjestäjien asia on ratkaista, millä tavoin maksullisten materiaalien hyväksyntä tehdään. Mahdollinen pilottikäyttötapaus olisi kaiken YLEn materiaalin jakelu väylän kautta. 3

Yhteisöllinen materiaalien kehitys Yhteisöllinen opetusmateriaalien kehittäminen on viime vuosina kasvanut kuriositeetista yhdeksi vakavasti otettavaksi oppimateriaalien lähteeksi muiden joukossa. Hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuutta tarjota opettajille - ja myös oppilaille ja muille kiinnostuneille - työkaluja helpottamaan digitaalisten opetusmateriaalien yhteisöllistä kehittämistä. Mitä ei tehdä Tarkoitus ei ole tuottaa uutta oppimisympäristöä tai korvata käytössä olevia oppimisympäristöjä keskitetyllä ratkaisulla Tarkoitus ei ole yhtenäistää opetusmateriaalivalintoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä, koulu ja opettaja voi päättää käytettävistä materiaaleista vastaavasti kuin tähän astikin. Opetusmateriaaleja ei tulla hankkimaan keskitetysti Järjestelmään ei rakenneta erillistä DRM-tukea. Materiaalintuottajat voivat halutessaan käyttää olemassaolevia DRM-ratkaisuja vastaten itse niiden tarpeista ja kytkennöistä. Tekniset lähtökohdat Kehitystyön perustana on avoin lähdekoodi, valmiiden komponenttien hyväksikäyttö, integrointi ja yhteisöllinen kehittäminen. Kehitystyö tehdään julkisen hallinnon palvelu- ja innovaatiotoiminnan kehittämisalustalla JulkICT Lab:ssä. Syntyvä, valmis palveluratkaisu jakautuu eri moduleihin, joiden luominen ja ylläpito voidaan kilpailuttaa eri yritysten kesken. Järjestelmä perustuu avoimiin rajapintoihin. Tarpeelliset integraatiot tehdään mahdollisimman suoraviivaisiksi. Toistuvista integraatioista tehdään esimerkkikoodit ja ohjeet. Materiaalintuottajien ja koulutuksen järjestäjien täytyy pystyä tekemään kaikki tarvitsemansa integraatiot omatoimisesti. Järjestelmä toteutetaan ICT2015-strategian mukaisesti open source pohjaisena ja sen keskeisissä toiminnoissa ei käytetä suljettuja komponentteja. Kehitystyössä tehdään yhteistyötä Viron kanssa, jotta maiden standardointiratkaisut olisivat mahdollisimman samankaltaiset. Tämä mahdollistaisi palveluntuottajien toiminnan molempien maiden koulutuspilvessä. Toteutus jaetaan luonteviin osioihin tavoitteena välttää yhden palveluntarjoajan loukkuun jääminen. Järjestelmän perusratkaisut ovat päätelaiteneutraaleja. Pilottikokemuksista riippuen myös päätelaitekohtaisia osia saatetaan tehdä. Järjestelmä käyttää hyödykseen olemassa olevia ja tulevia kansallisia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja kuten kansallista palveluväylää, kansallista tunnistautumisratkaisua sekä identiteetin hallintaa siinä vaiheessa kun ne ovat saatavilla. Oppilaiden tunnistautuminen järjestelmään - sikäli kun sitä tarvitaan - toteutetaan koulujen olemassaolevien järjestelmien kautta. Pilotointi ja aikataulu Järjestelmää kehitetään ketterästi, perustuen pilotteihin ja kokeiluihin ja oppien niistä saaduista kokemuksista. Vuoden 2014 toteutetaan prototyyppi, jota pilotoidaan joukossa kouluja. Pilotissa demonstroidaan muutamien palveluiden ja tuotteiden kautta koko prosessi tuotteen tai palvelun lisäämisestä 4

pilviväylän kauppapaikalle, tuotteen tai palvelun valinta ja hankinta (ilman maksuliikennettä) ja käyttöönotto valituilla digitaalisilla oppimisalustoilla. Pilotoivat palvelut valitsee projektiryhmä yhdessä yritysten ja opettajien kanssa. Samoin projektiryhmä valitsee digitaaliset oppimisalustat, joita vasten pilotin tuotteet ja palvelut testataan. Esillä on ollut ainakin seuraavat oppimisympäristöt: Peda.net, Sanoma Pro alusta, Dreamschool ja Moodle. Kohdealustoja vasten on tarkoitus pilotoida sekä oppimismateriaalin hankintaa että sovellushankintaa. Kevään aikana Tampereen Demola-alustalla toteutetaan aliprojekti, jonka tarkoituksena on hahmotella hankintamalleja sekä hankintaportaalin toiminnallisuuksia ja käytettävyyttä. Tässä työssä kuunnellaan niitä toimijoita jotka kouluissa tekevät hankintoja sekä yritysmaailmaa. Pilviväylän kauppapaikan implementointia varten perustetaan Demola Summer innovaatioalustaa hyväksikäyttäen scrum kehitystiimi kesän 2014 ajaksi. Tämän prosessin lopputuloksena syntyy yhteinen koulutuspilven verkkokauppa. Ennen lopullista organisoitumista sateenvarjoorganisaationa voisi toimia esimerkiksi Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii avoimen lähdekoodin, avoimen datan, avoimien rajapintojen sekä avoimen standardien edistämiseksi. Ekosysteemin rakentaminen Palvelun toimivuuden kannalta keskeisessä roolissa on mahdollisimman laajan materiaalikirjon saaminen tarjolle niin olemassa olevista kuin tulevaisuudessa syntyvistäkin lähteistä. Tämän varmistamiseksi otetaan kaupalliset palveluntuottajat alusta asti mukaan. Muita mukaan otettavia sidosryhmiä ovat ainakin opettajakunta, vapaaehtoiskehittäjät mukaan lukien materiaalientuottajat ja julkisen sektorin opetukseen liittyvät organisaatiot. 5