EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2007/2156(INI) 11.10.2007 MIETINTÖLUONNOS Euroopan väestökehityksestä (2007/2156(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Françoise Castex Valmistelija (*): Karin Resetarits, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (*) Valiokuntien yhteistyömenettely työjärjestyksen 47 artikla PR\678516.doc PE 392.248v01-00
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 9 PE 392.248v01-00 2/9 PR\678516.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan väestökehityksestä (2007/2156(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 14. maaliskuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin väestötilanteesta (1995) 1, ottaa huomioon komission vuoden 1997 väestöraportista 12. maaliskuuta 1998 antamansa päätöslauselman 2, ottaa huomioon komission tiedonannosta "Kaikenikäisten Eurooppaan Hyvinvoinnin ja sukupolvien solidaarisuuden puolesta" 15. joulukuuta 2000 antamansa päätöslauselman 3, ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan vastaus maailman väestön ikääntymiseen Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen ikääntyvässä maailmassa Euroopan komission panos ikääntymisen toiseen maailmankokoukseen" (KOM(2002)0143), ottaa huomioon 22. ja 23. maaliskuuta 2005 Brysselissä kokoontuneen Eurooppaneuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen, ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Kohti väestörakenteen muutoksia: uusi solidaarisuus sukupolvien välillä" (KOM(2005)0094), ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta 4, ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" (KOM(2006)0571), ottaa huomioon komission tiedonannon sukupolvien yhteisvastuullisuuden edistämisestä (KOM(2007)0244), ottaa huomioon komission yksiköiden työasiakirjan, jossa esitetään tilastotietoja Euroopan väestönkehityksestä (SEC(2007)0638), ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, 1 EYVL C 115, 14.4.1997, s. 238. 2 EYVL C 104, 6.4.1998, s. 222. 3 EYVL C 232, 17.8.2001, s. 381. 4 EYVL C 292E, 1.12.2006, s.131. PR\678516.doc 3/9 PE 392.248v01-00
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja aluekehityksen valiokunnan lausunnot (A6-0000/2007), A. ottaa huomioon, että väestönkehitys johtuu kolmen tekijän, syntyvyyden, elinajanodotteen ja muuttovirran, yhteisvaikutuksesta; ottaa huomioon nykyiset arviot siitä, kuinka väestörakenne muuttuu vuoteen 2050 mennessä, sekä mittavan Euroopan väestörakenteen muutoksen, joka näkyy ennen kaikkea väestön ikääntymisenä, niin että väestön keski-ikä saattaa nousta vuosien 2004 ja 2050 välillä 39 vuodesta 49 vuoteen, B. ottaa huomioon, että väestömuutos mullistaa perinpohjaisesti väestörakennetta ja ikäpyramidia, sillä arvioiden mukaan 0 14-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä vähenee sadasta miljoonasta (vuonna 1975) 66 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, työikäisen väestön määrä saavuttaa 331 miljoonan rajapyykin vuoden 2010 paikkeilla, minkä jälkeen se kääntyy tasaiseen laskuun (noin 268 miljoonaa vuonna 2050), kun taas ajanjaksolla 2004 2050 miesten elinajanodotteen arvellaan kasvavan kuudella ja naisten viidellä vuodella ja vuodesta 2005 vuoteen 2050 yli 80-vuotiaiden määrän kasvavan 4,1 prosentista 11,4 prosenttiin, C. ottaa huomioon työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien suhteen, kun vanhusten huoltosuhteen (yli 65-vuotiaiden määrä jaettuna 14 65-vuotiaiden määrällä) odotetaan kasvavan 25 prosentista 53 prosenttiin vuosien 2004 ja 2050 välillä, D. ottaa huomioon, että yleisestä väestön ikääntymisestä johtuva työssäkäyvän väestön väheneminen uhkaa vaarantaa Euroopan talouden dynaamisuuden, luovuuden ja innovointikyvyn ja johtaa mahdollisesti BKT:n kasvuvauhdin hidastumiseen EU:ssa 1,2 prosenttiin vuosien 2031 ja 2050 välillä, E. ottaa huomioon, että vaikka väestömuutoksen ei uskota vaikuttavan Euroopan väestön kokonaismäärään vuoteen 2050 mennessä, sen arvellaan aiheuttavan merkittävää alueiden välistä epätasapainoa, kun jo nyt eräillä Euroopan unionin alueilla luonnollinen väestönkasvu on negatiivista; ottaa huomioon niin ikään, että Euroopan väestön suhteellinen painoarvo maailmassa vähenee vuosisadan takaisesta 15 prosentista 5 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, F. katsoo, että maahanmuutto hyödyttää Euroopan väestörakennetta ja että on vähintään säilytettävä vuosien 2004 2005 mukainen kahden miljoonan siirtolaisen nettomuuttovauhti, joka osaltaan hidastaa työikäisen väestön vähenemistä, mikäli halutaan estää EU:n työikäisen väestön raju väheneminen vuoden 2017 jälkeen, Yleistä 1. panee huolestuneena merkille vuoteen 2050 ulottuvat väestötieteelliset ennusteet; korostaa, että vaikka 50 vuoden päähän ulottuvat ennusteet voivat hyvinkin muuttua, olisi niihin suhtauduttava varoituksena, johon on etsittävä välittömästi ratkaisuja Euroopan kilpailukyvyn ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin säilyttämiseksi; 2. muistuttaa ensinnäkin, että väestörakenteen muutoksen taustalla olevat kaksi päätekijää, syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen, johtuvat kehityksestä: elinajanodotteen PE 392.248v01-00 4/9 PR\678516.doc
pidentyminen on suora seuraus tieteen kehityksestä, hygienian parantumisesta ja elintason noususta, naisten mahdollisuus raskauden ehkäisyyn taas naisten emansipaatiosta, joka kulkee käsi kädessä tyttöjen koulutustason nousemisen ja naisten työelämään osallistumisen ja julkisiin luottamustehtäviin pääsemisen kanssa; katsoo, että näitä on pidettävä ihmiskunnan loukkaamattomina saavutuksina; 3. korostaa kuitenkin, että keskimääräinen syntyvyys EU:ssa on 1,5 lasta, mikä on epänormaalin alhainen mutta minkä ei voida katsoa johtuvan pelkästään naisten tahdosta; arvioi tämän huolestuttavan syntyvyyden laskun johtuvan myös vaikeudesta sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä, kun tulevaisuutta ei uskalleta suunnitella epävarmoissa olosuhteissa; 4. toivoo, että elinajanodotteen pidentymistä pidetään vastaisuudessakin myönteisenä seikkana ja että vanhenemiseen ei suhtauduttaisi rappeutumisena, jota pitää pelätä; toivoo näin ollen, että Euroopan unioni ryhtyy toimiin sen välttämiseksi, että unionissa on köyhyydessä eläviä eläkeläisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia asuntoon, hoitoon tai arvokkaisiin viimeisiin vuosiin; 5. pahoittelee, että EU ei ole tähän mennessä tehnyt mitään varautuakseen näihin haasteisiin, jotka kuitenkin ovat olleet näkyvissä jo useita vuosia; on pahoillaan erityisesti siitä, että Lissabonin strategian tavoitteissa ei ole pitäydytty, eikä Barcelonassa 15. 16. maaliskuuta vuonna 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemiä sitoumuksia lasten hoitopaikkoja lisäämisestä, yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämisestä ja naisten työelämään osallistumisen edistämisestä ole täytetty; 6. on tyytyväinen, että komissio päättänyt jatkaa edelleen tämän valtavan haasteen pohtimista; puoltaa sen väestörakenteen muutosta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja viittä poliittista toimintalinjaa; Väestön uusiutumisen haaste 7. myöntää, että äitiys on yksi henkilökohtaisimpia valintoja ihmisen elämässä; katsoo kuitenkin, että koska syntyvyysluvut vaihtelevat välillä 1,25 2,0 jäsenvaltioista toiseen, syntyvyyden käyrän suuntaa on mahdollista muuttaa asianmukaisilla politiikoilla, kunhan vain varmistetaan, että ne ovat säännönmukaisia ja vakaita pitkällä aikavälillä ja että niillä luodaan vakaat puitteet, joita päätös äitiydestä vaatii; 8. painottaa, että on yleisen edun mukaista ohjata julkisia varoja varhaislapsuuden ja lasten päivähoidon tukemiseen sekä yhä lukuisempien yksinhuoltajaäitien suojaamiseen, sillä he ovat erityisessä syrjäytymis-, eristäytymis-, ja köyhyysvaarassa; 9. muistuttaa, että työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tehneet sopimuksen vanhempainlomasta, josta säädetään direktiivissä 96/34/EY ja osa-aikatyöstä, josta säädetään direktiivissä 97/81/EY; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita antamaan tehokkaita lakeja, joissa säädetään molempien vanhempien vanhempainlomasta, sekä nostamaan isyysloman profiilia; 10. kannustaa jäsenvaltioita yksilöimään perheiden hyväksi kehitettyjä hyviä toimintatapoja sekä huolehtimaan siitä, että perhe-etuusjärjestelmät ja yleishyödylliset sosiaalipalvelut PR\678516.doc 5/9 PE 392.248v01-00
takaavat äitien ja lasten suojelun ja tukemisen; Työvoimaan liittyvä haaste 11. huomauttaa, että työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välistä epätasapainoa voidaan korjata ottamalla käyttöön EU:ssa oleva huomattava naisten, nuorien ja ikäihmisten työvoimareservi; toivoo, että täystyöllisyydestä tehdään lyhyen aikavälin tavoite; 12. kehottaa uudistamaan eurooppalaisen työvoimareservin hallintaa, sillä alle 25/30- vuotiaiden nuorten ja yli 55-vuotiaiden alityöllisyyden vuoksi suuri osa Euroopan väestöstä on työelämässä ainoastaan noin 30 vuotta; 13. kehottaa panostamaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja parantamaan näin nuorten peruskoulutuksen tasoa, mikä puolestaan takaa työelämän muutoksiin sopeutumisen myöhemmin; kannustaa myös kehittämään toimia, joiden avulla tuetaan nuoria näiden siirtyessä työelämään sekä tukemaan urakehitystä koko työelämän ajan; 14. ehdottaa, että yritysten turvautumista varhaiseläkkeisiin vähennetään mahdollisimman nopeasti; kehottaa uudistamaan perusteellisesti suhtautumista varttuneemman väestön urakehitykseen, sillä nykyään yli 50-vuotiaita rangaistaan iästä: heitä syrjintään työhönotossa, heidän mahdollisuutensa koulutukseen ovat riittämättömät, kokemuksen tuomia taitoja ei arvosteta ja ylennykset ovat harvinaisia; 15. muistuttaa, että lakisääteinen eläkeikä on eurooppalaisen sosiaalisen mallin saavutus, jonka avulla taataan se, että työuraa ei venytetä epäinhimillisen pitkäksi; 16. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla parannetaan naisten työllisyyttä ja urakehitystä; palauttaa mieliin eurooppalaisen sosiaalimallin loukkaamattoman periaatteen, jonka mukaan samassa työpaikassa samasta työstä on maksettava samaa palkkaa; 17. pyytää tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti ja laadullisesti työvoimareserviä ja ehdottaa, että määritellään "aktiiviset työvuodet", jotka käsittäisivät noin 40 vuotta ja jossa nivoutuisivat yhteen täydennyskoulutus ja uran arvostaminen koko työelämän ajan; 18. muistuttaa, että hyvillä työolosuhteilla on huomattava merkitys tuottavuuteen; kehottaa yrityksiä panostamaan työtapaturmien ehkäisyyn, työpaikkaterveydenhuoltoon, työpaikkahygieniaan sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun; 19. kehottaa käymään perusteellista vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa, jotta väestörakenteen muutoksiin voidaan valmistautua; korostaa, että tulevaisuudessa tuottavuuden parantuminen riippuu pääasiassa tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä teknisiin innovaatioihin tehdyistä investoinneista; painottaa, että yritysten on elintärkeää työpaikkoja ja uria etukäteen hallinnoimalla ennakoida sitä, minkälaista osaamista ne tarvitsevat; Sukupolvien välisen sekä alueellisen solidaarisuuden haaste PE 392.248v01-00 6/9 PR\678516.doc
20. muistuttaa sukupolvien välisen solidaarisuuden periaatteen, joka on eurooppalaisen sosiaalimallin merkittävimpiä periaatteita, tarkoittavan sitä, että työssäkäyvät huolehtivat työelämän ulkopuolella olevien (lapset, nuoret, huollettavat ja iäkkäät) korvaavista tuloista sekä heidän sosiaaliturvansa ja terveydenhuoltonsa rahoittamisesta; vaatii, että sukupolvien välisen solidaarisuuden periaate on säilytettävä huolimatta ennakoitavissa olevasta väestörakenteen epätasapainosta, ja kehottaa etsimään uusia keinoja rahoitustasapainon palauttamiseksi; 21. korostaa sukupolvien välisen solidaarisuuden periaatteen jatkuvuuden edellyttävän aktiivisia toimia julkishallinnolta, joiden on huolehdittava etenkin yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tarjoamisesta sekä perheille ja pienille lapsille että vanhuksille ja huollettaville henkilöille, joiden hoiva- ja hoitopalvelut on järjestettävä; kehottaa komissiota huolehtimaan, että yhteisön oikeudessa taataan yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden oikeusvarmuus; 22. kehottaa käymään laajamittaista keskustelua kaikkien oikeudesta kohtuulliseen eläkkeeseen, joka on edellytys iäkkään väestön maksukyvylle ja arvokkuudelle ja joka parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta; kehottaa jäsenvaltioita etsimään, toissijaisuusperiaate ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu huomioon ottaen, uusia keinoja rahoittaa solidaarisuusjärjestelmiä, jotka eivät voi levätä yksin työssäkäyvien harteilla; arvioi näin ollen, että vaurauden tai pääoman liikkeiden verottamista ei tulisi hylätä yhtenä mahdollisena keinona; 23. kehottaa jäsenvaltioita koordinoidusti pohtimaan mahdollisia verouudistuksia, joiden avulla voitaisiin taata eläkejärjestelmien kestävyys ja sosiaaliturva; 24. panee merkille, että Euroopan väestön ikääntymisessä on eri alueiden välillä huomattavia eroja ja että vapaa liikkuvuus EU:n rajojen sisällä lisää tätä eriarvoisuutta; korostaa, että alueiden välinen epätasapaino on vaarassa kasvaa, niin että toisista alueista tulee vaurauden tuottajia ja toisista sosiaalipalvelujen käyttäjiä; 25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota sukupolvinäkökohtiin Euroopan alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n välisessä solidaarisuudessa; ehdottaa, että rakennerahastojen varojen kohdentamisessa huomioon otettaisiin investoinnit, joita on tehtävä ikääntyvien hoiva- ja hoitopalveluihin; 26. korostaa, että maailman väestönkehityksen epätasapaino uhkaa syventää maiden kehityseroja sekä lisätä painetta siirtolaisuuteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään nämä seikat maahanmuuttopolitiikkoihinsa ja pyrkimään kehittämään niitä yhdessä; Maahanmuuton sekä maahanmuuttajien kotouttamisen haaste 27. huomauttaa, että maahanmuuton hyödyntäminen on ja tulee vastaisuudessakin olemaan osa Euroopan unionin väestökehitystä, ja että maahanmuutto on taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti myönteinen asia; kehottaa näin ollen komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia suhtautumaan kiihkottomasti ja järkevästi PR\678516.doc 7/9 PE 392.248v01-00
maahanmuuttoon muukalaisvihamielisten mielipiteiden ja asenteiden torjumiseksi; 28. korostaa, että jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkoja on yhtenäistettävä, jotta etenkin laittomien maahanmuuttoverkostojen päättäväisellä torjumisella ja seuraamuksien määräämisellä pimeää työtä käyttäville työnantajille maahanmuuttajat saadaan paremmin virallisen talouden piiriin ja näin taattua heidän sosiaali- ja oikeusturvansa; 29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan EU:n ulkopuolisista maista tulevien siirtotyöläisten statusta ja tekemään määräaikaisista sopimuksista kestoltaan keskipitkiä ja pitkäaikaisia sopimuksia, jotta voidaan vastata sekä työmarkkinoiden tarpeisiin että ottaa huomioon yksilöiden erilaiset valinnat elämässä; 30. korostaa, että maahanmuuton inhimillinen puoli ei saa kadota puhtaasti taloudellisten näkökohtien alle ja että maahanmuuttajilla olisi halutessaan oltava mahdollisuus perheiden yhdistämiseen; pyytää, että EU:n maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan tiiviissä yhteydessä yhteisön työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkojen kanssa; 31. kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään seuraavassa huippukokouksessa väestörakenteen muutoksia ja keskustelemaan toimintatavoista, jotka ovat osoittautuneet hyviksi aktiivisena ikääntymisessä, perhepolitiikassa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa; 32. on tyytyväinen, että komissio on sitoutunut laatimaan joka toinen vuosi tilanneselvityksen muun muassa Euroopan väestöfoorumin kanssa; toivoo, että selvityksessä arvioidaan myös jäsenvaltioiden kyseisillä aloilla toteuttamien politiikkojen vaikutuksia; * * 33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. * PE 392.248v01-00 8/9 PR\678516.doc
PERUSTELUT Useita vuosia jatkuneet syntyvyyden lasku sekä jatkuva ja tasainen elinajanodotteen nousu uhkaavat yhdessä muuttaa rajusti Euroopan unionin väestön rakennetta ja ikäpyramidia vuoteen 2050 mennessä. Ennusteiden mukaan muutokset näkyvät väestön yleisenä ikääntymisenä, työikäisen väestön vähenemisenä ja huoltosuhteen kasvamisena. Euroopan unionin talouskasvu ja kilpailukyky saattaa näin ollen heikentyä suhteessa sellaisiin alueisiin maailmassa, joissa väestönkasvu on erittäin voimakasta. Väestörakenteen epätasapaino vaikuttaa huomattavasti sosiaaliturvan rahoittamiseen ja eläkejärjestelmien tasapainoon. Väestörakenteen muutokseen liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole uusia. Euroopan unioni on kyllä Lissabonin ja Barcelonan huippukokouksissa jo reagoinut asiaan, mutta sitoumuksia ei ole täysin täytetty. Tiedonannossaan "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" komissio käynnistää rakentavan pohdinnan ja ehdottaa viittä toimintalinjaa, joissa keskitytään seuraaviin seikkoihin - väestön uusiutuminen - pidempi ja laadukkaampi työura - kilpailukykyisempi Eurooppa - maahanmuuttajien parempi kotouttaminen - sosiaaliturva ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Esittelijä yhtyy komission tiedonannon myönteiseen lähestymistapaan ja eri toimintalinjoja koskeviin ehdotuksiin. Mietinnössä määritellään Euroopan unionin tärkein tavoite väestömuutokseen vastaamiseksi: talouden kilpailukyvyn säilyttäminen siten, että eurooppalaisen sosiaalimallin säilyminen taataan pitkällä aikavälillä. Jotta tässä onnistuttaisiin, on hahmoteltava uusia toimintalinjoja - lapsuuden tukemiseksi ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi työelämässä, jotta väestön uusiutuminen saadaan käyntiin - koulutuksessa sekä työpaikkojen ja työurien ennakoivassa hallinnoimisessa, jotta työvoimaresurssit saadaan optimoitua - uusien taloudellisten resurssien löytämiseksi, joiden avulla taataan sukupolvien ja alueiden välinen solidaarisuus - maahanmuutossa, johon on suhtauduttava kiihkottomasti ja järkevästi, jotta maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistutaan. PR\678516.doc 9/9 PE 392.248v01-00