Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen Yksintulleiden nuorten kokemuksia peilaavan Halaten projektin tulosten esittely Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Lapsen etu maahanmuuttoprosesseissa Euroopan muuttoliikeverkoston seminaari, Maahanmuuttovirasto, Helsinki 6.5.2015
} HALATEN Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -hankkeen tavoitteena on ollut tukea ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten kuntiin kotoutumista Varsinais-Suomessa. } Hankkeessa on tutkittu nuorten tuen tarvetta ja kokemuksia kotoutumisesta sekä tuettu eri toimintamuodoin heidän itsenäistymistään. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. } Hankkeessa on luotu alueellinen asiantuntijaverkosto ja kuvattu nuorten kotoutumisen palvelupolku jatkokehittämisen pohjaksi. } http://halaten.turkuamk.fi/ www.turkuamk.fi
NUORET & OPISKELIJAT: Koko hankkeen ajan nuoria on kohdattu Turun AMK:n sosiaalialan, toimintaterapian ja fysioterapian opiskelijoiden (noin 70 opiskelijaa) ohjaamien ryhmien kautta. ASIANTUNTIJAT ERI SEKTOREILTA: Palvelupolkukuvauksen työstäminen yhdessä. Kuvaus on tarkoitettu kohderyhmän kanssa työtä tekeville ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille. www.turkuamk.fi
1. Tutkimustietoa kohderyhmän kokemuksista ja tuen tarpeesta kotoutumisessa http://halaten.turkuamk.fi/?page_id=146 2. Uusia tukimuotoja ja koulutusmateriaalia nuorten itsenäistymisen ja kotoutumisen tueksi esim. http://halaten.turkuamk.fi/projektiraportti.pdf 3. Asiantuntijayhteistyö yksintulleiden nuorten kotoutumisen palvelupolkukuvauksessa http://halaten.turkuamk.fi/wpcontent/uploads/2014/05/polkutaittovalmis2b. pdf www.turkuamk.fi
} Kolme seminaaria ja keskustelutilaisuus: HALATEN-seminaari opiskelijoille 1.4.2014 Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen-seminaari asiantuntijoille 23.4.2014 Perhe nuoren arjessa-seminaari yhdessä EHJÄ ry:n kanssa 25.11.2014 Keskustelua koulutuksista-foorumi 4.2.2015 www.turkuamk.fi
} Miten yksintulleet pakolaisnuoret ovat pärjänneet esimerkiksi opiskelussaan ja sen jälkeen työmarkkinoilla? Ovatko he jo perustaneet perheen, ja onko heillä ystäviä ja harrastuksia? } Millaista tukea he saavat arjessaan, ja onko tukea ollut tarpeeksi? } Miten nämä nuoret ovat pystyneet kokemustensa jälkeen luomaan itselleen normaalielämän, vai ovatko? } Olivatko he tyytyväisiä omaan asuinyksikköönsä, edustajaansa, koulunkäyntiin ja kieliopintoihin? Mitä he muuttaisivat yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotossa nyt, kun heillä on pidempi perspektiivi asioihin? Miten yksintulleet alaikäiset, nyt jo aikuistuneet nuoret, ovat kokemuksistaan selviytyneet, ja millaista heidän elämänsä on ollut Turun seudulla?
} Taustakirjallisuus; tutkimukset ja selvitykset } Yksintulleiden haastattelut (13) -Afganistan, Bosnia, Etiopia, Irak ja Somalia - miehiä 10, naisia 3; useimmat noin 20 v. } Asiantuntijahaastattelut (8) } Tilastot
800 700 600 500 400 300 200 100 0
www.migri.fi
Afganistan; 17 Somalia; 36 Angola; 6 Etiopia; 5 Gambia; 5 Marokko; 17 Irak; 24 www.migri.fi
Turvapaikan hakeminen Oleskeluluvan myöntäminen Kotouttamispalvelut kunnissa Siirtyminen normaalipalveluihin Turvapaikkahakemus rajatarkastus- tai poliisiviranomaiselle Päätös kuntapaikasta (ELY), siirtopalaveri Peruspalvelut ja erityispalvelut Virallinen kotouttamisaika päättyy Ohjataan lähimpään vastaanottokeskukseen jossa ryhmäkoti ja tukiasuntoja (SPR, Pansio) Asumisen järjestäminen Turussa Turun kaupungin kotouttamisohjelma Itsenäinen elämä, opiskelu / työ Edustajan valinta Kartoitus palvelutarpeista Ympäristökunnissa (Raisio, Kaarina, Lieto, Naantali) seudullinen kotouttamisohjelma Kuntalaisen peruspalvelut (mm. sote) Suomenkielenopiskelu ja työtoiminta Kotoutumissuunnitelma Kunnan omat tai ostopalvelut (Kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat) Kunnalta edelleen harkinnanvaraisesti lisäpalveluja kotoutumisen tukemiseen Tutkimus- ja kehittämistyö, projektit
} En tajunnut mitään, eka kerta kun matkustin maastani, oli talvi enkä tiennyt mihin olin tullut. Sitten yksi sanoi että sä olet Suomessa ( ) ja sit mä menin Pansioon. Olin yksin, en osannut kieliä, tuli huono olo kun oli kylmä ja pimeä eikä ollut ketään sukulaisia. Meni kaksi vuotta ennen kuin sain tietää perheestäni. } Kun mentiin sinne Helsinkiin, niin siellä oli tulkki ja se oli liikaa mielestäni, kaikki kysymykset, täytyi kelata taaksepäin, kertoa ihan joka ikinen askel.
} Perniön vastaanottokeskus 1992-2008, Naantalin vk. 2003-2007 } SPR Turun vastaanottokeskus, Pansio } Turun Ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti } Ehjä ry, toimintaa Raisiossa, Naantalissa, Salossa } Sosiaalialan erityispalveluyritys, Care Component Oy } Turun ulkomaalaistoimisto, koto-toiminta
} Oppivelvollisuusikäisillä oikeus ja velvollisuus perusopetukseen samoin kuin kantaväestöllä } Maahanmuuttajataustaisille lapsille annetaan perusopetukseen valmistavaa opetusta (VALMO) yhden lukuvuoden ajan, jatkoa tarpeen mukaan } Oppilaat sijoitetaan heidän tietojaan ja taitojaan vastaavalle peruskoululuokalle } Peruskouluiän ylittäneet, jotka eivät ole käyneet koulua saavat koulutusta eri oppilaitoksissa } Yksintulleet eivät muodosta omaa oppilasryhmää
} Turun kristillinen opisto } Turun iltalukio } Paasikiviopisto } Turun AKK } Turun ammatti-instituutti } Timali, Raisio } WinNova, Vakka-Suomi } Ym.
} Maahanmuuton kontrollointi } Hyvinvointivaltion vastuu lapsista ja nuorista } Nuoret rajalla siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen sekä kahden maailman välissä } Monella on traumaattisia kokemuksia ja kaipaavat sukulaisia ja perhettä, tunnehäiriöitä } Nuoret tarvitsevat yleensä paljon tukea oppiakseen hoitamaan käytännön arkea } Silti sitkeitä sissejä
Alussa vaikea, eri kulttuuri, eri kieli. Olin yksin, ei ollut elämää. Kukaan ei ymmärtänyt mitä sydämessä oli, vain kaverit. Ohjaajat hyviä ja mukavia, pikkuhiljaa opimme itse hoitamaan asioita sinäkin voit arvioida jos elät vieras maassa yksin ja ei ole sukulaisia, ei ole perhettä, niin pelkkä kaverit ei auttavat sinun elämä
} Vuoden 2012 alussa Suomessa asuvan perheenkokoajan vireillepano-oikeus poistui, ja oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse } V. 2013 kv. suojelua saaneen huoltaja, 156 kielteistä päätöstä, 1 myönteinen (Migri.fi) } Somalialaisen perheen on nyt matkustettava Etiopiaan tai Keniaan jo vireillepanovaiheessa ja oleskeltava siellä koko prosessin ajan tai vaihtoehtoisesti matkustettava edestakaisin useita kertoja } Jos nuori saa perheensä Suomeen, hänelle tulee käytännössä vastuu koko perheestä
Perheen asioiden hoitaminen ei oikeastaan kuulu kenellekään. TE ja ELY-keskus odottaa, että sosiaalitoimi hoitaa, ja sosiaalitoimi odottaa että perheen kokoaja hoitaa. Yleensä nuori uupuu ja lähtee vetämään siitä kuviosta, koska hän ei pysty hoitamaan niitä. Perheen elämä ei kuulu varsinaisesti kenellekään, sitten jos vielä tulee joku lastensuojelu kuvioon mukaan
Kauhea vastuu. Koska perhe ei osaa suomen kieltä ja he haluavat apua pankin asioita, kerron heille lääkärin ajanvarauksesta. Mä soitin aina joka virallinen paikka puhelimeen ja kerroin perheen asioita. Isä haluaa näin ja äidillä on tommonen ja lapset aloittavat koulunkin vanhemmat ei ymmärrä miten Suomen systeemi toimii ja se on uusi alue heille. Nuorille tulee paljon työtä selittää miten he sopeutuvat tähän ja minkälainen elämä on. Sitten ensimmäinen vuosi, se on tosi raskasta mun mielestä.
Jotkut eivät tee mitään sen jälkeen kun saivat perheen Suomeen, he asuivat perheen kanssa ja jopa käyttivät tukirahoja väärin, autoihin ja sellaiseen, kun toiset menestyivät..
} Peruskoulu vähimmäisvaatimuksena työmarkkinoilla } miksi pitää opiskella näitäkin solubiologiaa ja mitokondrioita, että mun mielestä pitäisi luoda oma kokonaisuus missä opiskeltaisiin yhteiskuntaa ja terveystietoa, elämäntaitoja että pärjäisi täällä Suomessa } kauhean strukturoitu koulutusjärjestelmä, pitää olla tutkintoa ja pitää olla työkokemusta
} Pitää olla suuri motivaatio koulutukseen. Rahallinen tuki on sama kuin olisi kotona tekemättä yhtään mitään ja käy kaverin pizzeriassa tekemässä pimeästi työtä riski syrjäytymiseen on suuri kun ei pärjää opiskelussa } Sitten on vielä toi ikä. Onko kärsivällisyyttä istua koulun penkillä montaa vuotta. Jos on ikää kohta 20, niin siinä pitäisi jo pikkuhiljaa saada vaimo ja rahaa
On hyvä asua Suomessa. Mutta meillä ulkomaalaisilla on yksi ongelma, meillä on vaikeus tekemään työtä. Mä olen kurssilla ja opiskelen neljä tuntia vain. On pitkä aika kun ei ole mitään tekemistä. Välillä mä yritän itse työtä, mutta en ole saanut mitään. Kaikki kysyy sulta, onko sulla ammatti? Kun saan opintotuki se on melkein 430 ja ruoka ja vuokra 346 euro mun pitää maksaa plus sähkö, ei pärjää millään
On siel paljon välkkyjäkin, et kun he pääsee kouluun niin monet lähtee sieltä kuin raketit heil on kova nälkä pärjätä ja oppii ja mennä eteenpäin Pian mä valmistun unelma-ammattiini, mut jos en pysty työskentelemään sillä tutkinnolla, ehkä mun pitäisi opiskella vielä enemmän jossain korkeakoulussa ja sit saada työpaikan
} Tuen parissa toimivat näkevät ongelmat, eivät kovin paljon pärjääjiä } Kaikki haastatellut kokivat kuitenkin saaneensa tarpeeksi ohjausta ja tukea En tarvi ketään koska mä haluun itte hoita parempi En oo tarvinnu tukea, mä tykkään niinku taistella, mä tykkään tehdä kaikki yksin, en tykkää pyytää apua Mun mielestä kaikki on hoidettu hyvin, kaikki huolehtii ja auttaa, ei mun mielestä mitä parantaa
} Raisiossa ja Kaarinassa tuki koettiin paremmaksi kuin Turussa. Pienillä paikkakunnilla saa helpommin apua ja tukea, mutta työtä on haettava muualta. Turussa on vähä vaikeaa, koska siellä on sosiaalitoimisto ja kaikki ei toimi hyvin, siellä on niin paljon ulkomaalaisia. Kaarinassa on hyvä palvelu. Jos mä etsin jotain työpaikkaa Turussa niin silti pitää olla pieni asunto Kaarinassa. Mä oon asunut täällä ja se on oma paikka. Mul on kaveri joka asuu Raisiossa ja hän kertoi että heillä on apulaisia. Mä ajattelin että täällä Turussa ei oo. Raisiolla on enemmän palvelua kun ihan oikeesti nuorille tulee paljon stressiä.
} Yksintulleilla ei perhettä, ensimmäinen sosiaalinen verkosto vastaanottokeskuksessa, tämä yleensä säilyy. Ohjaajat tärkeitä. } Eri kansallisuuksilla erilaiset verkostot } Turussa paljon somaleja toistensa tukena } Haastateltujen sosiaalinen verkosto koostui monista eri kansallisuuksista } Suomalaisia tuttuja tullut koulussa, harvalla suomalainen ystävä muu kuin tyttöystävä
} Virallisen aikuisuuden jälkeen nuorilla riskialtis tilanne kronologinen ikä ei välttämättä vastaa sosiaalista ikää } Toiset tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän kohdentaminen tärkeää } Jo kauan Suomessa olleet ovat yleensä pärjänneet hyvin Ohjaaja kulkee vierellä, ja tuuppii oikeaan suuntaan
} Yksintulleet ovat työmarkkinoilla samassa tilanteessa kuin muut pakolaistaustaiset } Ennakkoluulot } Suomen/ruotsin kielen taito ja ammattipätevyys perusvaatimuksia työelämään pääsemiseksi } Miltei kaikki suhtautuivat hyvin optimistisesti tulevaisuuteen ja he luottivat omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa
Kiitos Tack Thank you Lisätietoja: elli.heikkila@utu.fi krister.bjorklund@utu.fi