6/2001 Joulukuu. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Viivästys- ja peruskorko

6/2001 Joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Ajankohtaista eurosta JHTT-lautakunta tiedottaa

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2001 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 http://www.kuntaliitto.fi Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor http://www.kuntaliitto.fi/ palvelut/kuntatalous SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina 2001-2002 Verotus 4 Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Kuntien yhteisöverojen tilitykset vuodenvaihteessa 2001 ja 2002 Vuoden 2002 luontoisetupäätös Eduskunta on hyväksynyt budjettiverolait Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet vuonna 2002 7 Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 10 Laskennallisen palautuksen vaikutukset kirjanpitoon Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus ja kirjanpito Kuntalain muutos hyväksytty eduskunnassa 13 Valtuuston tehtävät Tilinpäätös Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2002 15 Viivästys- ja peruskorko vuonna 2002 17 Viivästyskorko Peruskorko Ajankohtaista eurosta 18 Eurot kassoilla 1.1.2002-28.2.2002 Vanhat rahat maksuvälineinä ja niiden lunastus Asetus euromääräisistä pysäköintivirhemaksuista Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut JHTT-lautakunta tiedottaa 20 Uudet vuonna 2001 hyväksytyt JHTT-tilintarkastajat JHTT-yhteisöt Vuoden 2002 JHTT-tutkinnon ajankohta JHTT-tilintarkastajille päiväkirjanpitovelvollisuus Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 2) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 3) Kuntien verotulot 2000-2003, mrd. mk (liite 4) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 1999-2002, mrd. mk (liite 5a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 1999-2002, mrd. mk (liite 5b) Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto on lisääntynyt tänä vuonna vain hieman. Valtiovarainministeriö ennusti marraskuussa bruttokansantuotteen määrän kohoavan vuonna 2001 puolisen prosenttia viime vuodesta. Samanlaista kehitystä arvioi myös Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos joulukuussa julkaistussa suhdannekatsauksessaan. Vuodelle 2002 tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan hieman nopeutuvan, mutta monet kansainväliseen suhdannekehitykseen liittyvät epävarmuudet voivat aiheuttaa sen, ettei ennakoitua kasvun nopeutumista vielä ensi vuonna tapahdukaan. Kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna 2½ %. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1½ %. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 1999-2002. Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön marraskuiseen suhdanneennusteeseen. Kunnallistalous vuosina 2001-2002 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna 5½ %. Vuonna 2002 palkkasumma kasvanee 4½ % sopimuskorotusten, palkkaliukumien ja rakennemuutosten johdosta. Osa kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2002 on vahvistettu. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman muutoksista vuosina 1994-2002 sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina 1996-2002. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna 2001 vajaan 8 %. Kunnallisveron tilitykset lisääntyivät vuonna 2001 edellisestä vuodesta lähes 14 %, mikä johtui kuntaryhmän ennakoiden jako-osuuden kohoamisesta ja veropohjan kasvusta. Yhteisöveron tilitykset kunnille vähenivät jonkin verran. Vuonna 2002 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 4½ %. Veropohja kasvanee useimmissa kunnissa, mutta ansiotulovähennyksen korottaminen nakertaa verotettavien tulojen kasvua. Veroprosenttia korottaa 108 kuntaa. Kuntien yhteisöveron tilitykset vähenevät vuonna 2002 muun muassa sen johdosta, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään ja yritysten tulokset heikkenevät. Liitteessä 4 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina 2000-2003. Liitteissä 5a ja 5b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta 1999-2000. Kuntaliitossa on päivitetty ennusteet vuosilta 2001 ja 2002 kuluvaa vuotta koskevien seurantatietojen ja ensi vuotta koskevien päätösten pohjalta. Suurimmat muutokset edelliseen päivitykseen verrattuna koskevat verotuloja. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095,050 66 747 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 3

Verotus Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Verovuoden 2001 ennakkoperinnän jako-osuudet oikaistaan joulukuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Uusi kuntaryhmän jako-osuus on 52,40 % eli jako-osuus nousi 0,41 prosenttiyksikköä. Yksittäisten kuntien jako-osuudet oikaistaan myöskin valmistuneen 2000 verotuksen mukaisiksi. Jakoosuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan vero-vuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Koska vuoden 2000 verotustietoihin sisältyy mm. kertaluontoisista työsuhdeoptioiden käytöstä johtuvia tuloeriä, eräät kunnat ovat pyytäneet, että ennen kuntien jako-osuuksien laskentaa laskentaperusteena käytettävää äyrimäärää tarkistetaan. Verohallituksen päätös vuodelta 2002 verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista vahvistetaan viikolla 50, jonka jälkeen se on nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivuilla. Kuntien yhteisöverojen tilitykset vuodenvaihteessa 2001 ja 2002 Kuntaliitossa on yhdessä valtionvarainministeriön ja verohallinnon kanssa arvioitu, kuinka paljon kunnille tilitetään yhteisöveroja vuosina 2001 ja 2002. Arvion mukaan kunnille tilitetään eri vuosilta yhteisöveroja tänä vuonna noin 14,4 miljardia markkaa ja ensi vuonna noin 9 miljardia markkaa. Joulukuussa 2001 kuntien yhteisöverojen tilitysten arvioidaan koostuvan seuraavista eristä: -verovuoden 2000 jäännösveroista 500 milj. mk -verovuoden 2001 ennakkoveroista -700 milj. mk -verovuoden 2002 ennakkoveroista ja aikaisemmilta verovuosilta 100 milj. mk -100 milj. mk Kuntaryhmän yhteisöveron tilitysten arvioidaan kokonaisuudessaan olevan joulukuussa negatiivisia noin 100 miljoonaa markkaa. Verovuoden 2001 negatiivinen kertymä aiheutuu siitä, että verovuoden 2001 ennakkoveroja alennetaan ja palautetaan hakemuksesta yhteisöille. Tammikuussa 2002 kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan muodostuvan seuraavista eristä: -verovuoden 2000 veronpalautuksista -900 milj. mk -verovuoden 2001 ennakkoveroista 600 milj. mk -verovuoden 2002 ennakkoveroista 100 milj. mk -200 milj. mk 4 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Kuntaryhmän yhteisöveron tilitysten arvioidaan kokonaisuudessaan olevan tammikuussa negatiivisia 200 miljoonaa markkaa. Tilitysten nettokertymän negatiivisuuteen vaikuttavat verovuoden 2000 veronpalautukset sekä verovuoden 2000 verotustietojen pohjalta tehtävät oikaisut sekä verovuodelta 2000 että myös verovuosilta 2001 ja 2002 jo siihen mennessä tilitettyihin veroihin. Yksittäinen kunta voi arvioida yhteisöveronsa tilitykset kunkin kuukauden osalta kertomalla asianomaiselta verovuodelta kuntaryhmälle tilitettävän yhteisöveron määrän oman kuntansa verovuosikohtaisella veronsaajan jakoosuudella, jotka on saatavissa verohallinnon kuukausittain toimittamalta yhteisöveron tilityserittelyltä taulukosta C101. Verovuoden 2000 verotustietojen pohjalta tammikuussa 2002 laskettavat uudet kuntien yhteisöveron jako-osuudet ja niiden seurauksena tehtävät oikaisut vaikuttavat merkittävästi yksittäisten kuntien tammikuussa saamiin yhteisöveron tilityksiin. Vaikka kuntaryhmän yhteisöveron tilitysten nettokertymä on negatiivinen, niin jotkut kunnat voivat tästä huolimatta saada huomattavan määrän yhteisöveron tilityksiä riippuen siitä, kuinka paljon suuremmaksi oikaistu jako-osuus muodostuu verrattuna aiemmin sovellettuun jako-osuuteen. Vuoden 2002 luontoisetupäätös Verohallituksen päätös vuoden 2002 luontoisetuarvoista on annettu. Etujen arvot on vahvistettu pelkästään euroissa. Arvot on pyöristetty markkatarkkuutta vastaaviksi. Ravintoedun arvo on 4,50 euroa, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 4,50 euroa ja enintään 7,50 euroa. Jos välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä alittaa 4,50 euroa tai ylittää 7,50 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrää. Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,38 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,70 euroa ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintolaalan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,83 euroa ateriaa kohden. Luontoisetupäätös on nähtävissä verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.vero.fi/vero-ohjeet/luontoisedut2002.pdf Eduskunta on hyväksynyt budjettiverolait Eduskunta on hyväksynyt muuttamattomina seuraavat vuoden 2002 talousarvioon sisältyvät hallituksen esitykset verolakien muuttamiseksi: Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 5

- HE 116/2001 vp (vuoden 2002 veroasteikkolaki) - HE 117/2001 vp (kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus) - HE 130/2001 vp (arvonlisäveron erillisestä takaisinperintäjärjestelmästä luopuminen, kuntien yhteisöveron jako-osuuden muutos vuonna 2002, kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä arvonlisäveron laskennallinen palautus) - HE 182/2001 vp (veroäyrin käsitteestä luopuminen, verotuskustannukset ja niiden jakautuminen, kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuksien määräytymisestä) - HE 179/2001 (kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuksien määräytymisestä) Kaikkia edellä mainittuja lainmuutoksia on selvitetty yksityiskohtaisemmin Kuntatalous-tiedotteessa 5/2001. Arvonlisäveroasioita KHO 28.11.2001 T 2974 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Vastikkeeton luovutus - Hotelli- ja ravintolatoiminta Esiintyjä Hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittava yhtiö luovutti vastikkeetta muun muassa majoituspalveluja yhtiön ravintoloissa esiintyville orkestereille ja muille esiintyjille. Majoituspalvelun luovuttamisessa ei ollut kysymys palvelun ottamisesta tai luovuttamisesta yksityiseen kulutukseen tai liiketoiminnassa vähennyskelvottomaan käyttöön eikä muutoinkaan yhtiön liiketoimintaan kuulumattomiin tarkoituksiin. Yhtiön ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa näistä ilmaisluovutuksista arvonlisäverolain 22 :ssä tarkoitetulla tavalla palvelun ottamisena omaan käyttöön. Jälkiverotukset vuosilta 1995-1997. Arvonlisäverolaki 22 KHO 2001: 55 Arvonlisävero - Kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Pysäköintipaikkojen luovuttaminen - Asuin- ja liikehuoneiston luovutukseen liittyvä pysäköintipaikan luovuttaminen Osakeyhtiö A, jonka osakkaita olivat lähialueella liike- ja toimistorakennuksia omistavat kuusi keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, omisti kaupungissa pysäköintilaitosrakennuksen. A oli luovuttanut osan pysäköintilaitoksessa olevista pysäköintipaikoista osakkaidensa hallintaan hoitovastiketta vastaan ja osakkaat olivat edelleen vuokranneet pysäköintipaikat yleensä omistamissaan kiinteistöissä toimiville yrityksille. Osan pysäköintipaikoista A oli vuokrannut hoitokuluja vastaan pysäköinnin järjestelyistä vastaavan osakeyhtiö B:n, jonka osakkaina oli asunto-osakeyhtiöitä ja kaupunki, kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti käytettäväksi asukaspysäköintiin. Pysäköintipaikkojen hallinnan luovutus A:n osakkaille ja vuokraus B:lle asukaspysäköintiä varten ei ollut arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa verollista pysäköintipaikkojen luovuttamista vaan lain 27 :ssä tarkoitettua kiinteistön käyttöoikeuden verotonta luovuttamista. 6 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Arvonlisäverolaki 27 ja 29 1 mom. 5 kohta KHO 2001: 56 Arvonlisävero - Verovelvolliseksi hakeutuminen - Kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Pysäköintipaikkojen luovuttaminen - Kiinteistöosakeyhtiön osakas Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö A omisti liike- ja toimistorakennuksen sekä siihen liittyvän pysäköintilaitoksen. A:n osakkaat olivat antaneet sekä liike- ja toimistotilat että pysäköintipaikat vuokralle rakennuksessa toimiville, yleensä arvonlisäverovelvollisille yrittäjille. Osan pysäköintipaikoista osakkaat olivat antaneet vuokralle lähistöllä sijaitsevassa kiinteistöosakeyhtiö B:n omistamassa rakennuksessa toimiville yrityksille A:n ja kaupungin välisessä tontinvuokrasopimuksessa olevan ehdon mukaisesti. Vuokrat olivat markkinahintaisia. A:n osakkaiden harjoittama pysäköintipaikkojen vuokraus ei ollut siltäkään osin, kun pysäköintipaikkoja oli vuokrattu toisen kiinteistöosakeyhtiön rakennuksessa toimiville yrityksille, arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa verollista pysäköintipaikkojen luovuttamista vaan lain 27 :ssä tarkoitettua kiinteistön käyttöoikeuden verotonta luovuttamista. Arvonlisäverolaki 27, 29 1 mom. 5 kohta ja 30 Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 367 5861 Juha Mynttinen, p. (09) 771 2079, 050 66 746 Vuoden 2002 valtionosuudet Verotulotasaus Verotulotasaus on laskettavissa lopullisesti vasta, kun kaikki vuoden 2000 verotukseen vaikuttavat tiedot ovat selvillä. Kuntien lopulliset yhteisöveroosuudet vuodelle 2000 ovat käytettävissä vasta joulun jälkeen viikolla 52. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden tammikuun erä maksetaan lisäämällä ja vähentämällä valtionosuuteen verotulotasaus (osuus 37 %) vuoden 2001 verotulotasauspäätöksen mukaisena. Korjaus tehdään mahdollisesti jo helmikuun 2002 erässä. Tämän hetken tietojen mukaan yleisen valtionosuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden tasaukset ehdittäisiin hoitaa lopullisen vuoden 2002 päätöksen mukaisena. Mikäli verotusta koskevat tiedot vielä viivästyvät, myös nämä valtionosuudet maksetaan tammikuussa vuoden 2001 tasauksilla. Verotulotasauksessa Temmeksen kunnan lakkauttamisesta johtunut virhe korjataan (tilanne 2.11.2001). Se vaikuttaa tasaukseen kaikkien kuntien Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 7

kohdalla, erityisesti Tyrnävän kunnan tasaukseen (Tyrnävän kunnan arvioitu tasaus vähenee, muiden kuntien nousee hieman). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän määräytymisperusteet muuttuvat siten kuin Kuntatalous-tiedotteessa 5/2001 on todettu. Lisäksi valtionosuusasetusta muutetaan veroäyrin käsitteestä luopumisen takia sekä syrjäisyyslukujen tarkistamiseksi, koska niiden pohjana olevat väestöpohjaindeksit lasketaan viisivuotisjaksoin. Samoin muutetaan asetuksen säännöstä, jolla viitataan kiinteistöverolain rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttiin ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttiin (muutettavat säännökset valtionosuusasetuksen 1271/96 2 a ja 3 ). Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti (0,48) on otettu jo huomioon verotulotasauksen ennakkotiedoissa (tilanne 2.11.2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Ennakkotiedot sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista on tiedotettu jo aiemmin. Ennakkotiedoissa on valtionosuusprosenttina ennakollinen 25,3 %. Hallituksen esityksen mukaan valtionosuusprosenttia piti tarkistaa asetuksella sen jälkeen, kun lopulliset verotiedot vuodelta 2000 ovat käytettävissä valtionosuusprosentin lopulliseksi määrittämiseksi (Sailaksen pakettiin liittyvän ns. 15 prosentin kattosäännön poistumisen vaikutus valtionosuusprosenttiin). Eduskunta ei kuitenkaan tällaista valtuutta hyväksynyt, vaan valtionosuusprosentti on muutettava lailla. Käytännössä tämä tarkistus valtionosuuksiin tehdään sen jälkeen, kun valtionosuusprosentti lailla on muutettu. Valtionosuudet suoritetaan ennakollisina mainitulla 25,3 prosentilla. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat on vahvistettu viikolla 46. Yksikköhintapäätökset on toimitettu tiedoksi koulutuksen järjestäjille. Yksikköhinnat löytyvät myös Internetistä opetushallituksen sivulta osoitteesta http://www.oph.fi/info/rahoitus. Kuntien ja kuntayhtymien valtionosuus/rahoitus maksetaan sellaiseen yksikköhintaan perustuen, joka ei sisällä arvonlisäveroa. Aiemmin valtionosuuksista on kirjoitettu mm. Kuntatalous-tiedotteessa 5/2001. Valtionosuuksista löytyy tietoa ja linkkejä Kuntaliiton Internetsivuilta osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi asiakohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet. 8 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaiseksi ennakolliseksi rahoitusosuudeksi vuodeksi 2002 on vahvistettu 556,95 euroa (3 311 markkaa) asukasta kohti. Valtion talousarvioesitykseen perustuva arvio oli 569,15 euroa (3 384 markkaa), joten rahoitusosuus aleni 12,20 euroa (73 markkaa). Ero selittyy oppilas- ja opiskelijamäärän alentumisesta syyskuun laskentapäivän (20.9.2001) tietojen mukaan. Ennakolliset valtionosuudet lasketaan vuoden vaihteen tienoilla. Kunnan jako osuus vuoden 2000 yhteisöverosta saadaan aivan vuoden lopussa, joten tammikuun erä vuoden 2002 valtionosuudesta maksettaneen vuoden 2001 verotulotasausta käyttäen. Korjaus tehdään seuraavan kuukauden tilityksessä, kun tiedot verotuksesta vuodelta 2000 on saatu käyttöön. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus verotulotasauksesta on 37 prosenttia. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuuslaskelma (6ZM1 4.12.2001) muodostuu seuraavaksi: Kunnan rahoitusosuus: milj milj.mk - laskennalliset kustannukset yhteensä 5 106 30 356 - kuntien osuus (43 %) 2 201 13 087 - lisätään investointilisät 59 348 Kuntien rahoitusosuus yhteensä 2 260 13 436 /asukas mk/asukas - kuntien rahoitusosuus asukasluvulla jaettuna 438,323 2 606 - lisätään valtionosuusleikkaukset 111,915 665 - lisätään muut lain edellyttämät lisäykset 6,709 40 Rahoitusosuus yhteensä 556,947 3 311 Rahoitusosuuslaskelmassa tarkoitettu asukasluku on 5 155 339. Valtionosuusleikkaukset lisätään rahoituslain mukaisesti indeksitarkistettuna kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen (tarkistus 1,5 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna). Muut lisäykset ovat koulukuljetusten ja lisäkoulutuksen osuus 6,21 (37 markkaa) ja vanhojen perustamishankkeiden valtionosuuspäätösten arvonlisäveron osuuden vähentäminen valtionosuudesta 0,50 (3 markkaa). Vuoden 2001 lopulliseksi kunnan rahoitusosuudeksi on vahvistettu 3 059 markkaa asukasta kohden. Vuoden 2001 valtionosuustilitysten mukainen rahoitusosuus on ollut 3 088 markkaa asukasta kohden. Tarkistus otetaan huomioon, kun vuoden 2001 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus tarkistetaan tammikuussa 2002 (maksatus/perintä helmikuun lopussa). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Päivi Rajala, p. (09) 771 2034, 040 547 3786 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 9

Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Laskennallisen palautuksen vaikutukset kirjanpitoon Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun lain kumoamisesta sekä arvonlisäverolain, verontilityslain ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta (HE 130/2001 vp) on hyväksytty eduskunnassa 5.12.2001 muuttamattomana. Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Laskennallista palautusta on selostettu kuntatalous-tiedotteessa nro 5/01. Verohallinto on alustavasti luvannut antaa tarkempia ohjeita laskennallisesta palautuksesta joulukuun aikana. Tiedotamme asiasta lisää sen jälkeen, kun verohallinto on antanut omat ohjeensa. Lisäykset tililuettelomalliin Uusi laskennallinen palautus aiheuttaa lisäyksiä tililuettelomalliin, jotta tarvittavat erittelyt ovat helposti saatavissa. Nyt hyväksytyn arvonlisäverolain 130 a :n 5 momentin mukaan kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava verovirastolle kalenterivuodelta 130 a :n 1 ja 2 momentin nojalla palautuksena saatavien laskennallisten palautusten yhteismäärä viimeistään kalenterivuotta seuraavan toisen kuukauden loppuun mennessä siltä osin kuin tietoja ei ole aikaisemmin ilmoitettu. Tämä edellyttää, että kirjanpidossa laskennalliset palautukset on eroteltava ja kirjattava erikseen omalle tililleen tai erittely toteutettava muulla tavoin tunnistekoodeja käyttäen. Näin ollen Kuntaliiton tililuettelomalliin lisätään taseen arvonlisäverosaamisten ryhmään (1805-1809) uusi tili, esim. Laskennalliset palautukset (1809). Tililuettelomallin Arvonlisäverosaamiset-tiliryhmä: Arvonlisäverosaamiset 1805-1809 Vähennyskelpoiset 1805 Palautuskelpoiset 1808 Laskennalliset palautukset 1809 Palautusten määrän ilmoittaminen Vaikka takaisinperinnästä luovutaan, myös 130 :n mukaiset palautuskelpoiset arvonlisäverosaamiset täytyy edelleen erotella kirjanpidossa vähennyskelpoisista, koska lain 130 :n 4 momentti pysyy entisellään. Kunnat ilmoittavat edelleen verovirastoille kalenterivuodelta palautuksena saatujen verojen yhteismäärän viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vaikka tiedot eivät ole enää tarpeen takaisinperintää varten, tietoja tarvitaan edelleenkin Euroopan yhteisön omien varojen arvonlisäveropohjan laskentaan. Palautukset katsotaan kuntien ja kuntayhtymien lopulliseksi kustannukseksi, joten niiden on oltava mukana arvonlisäveropohjan laskennassa. Kuukausittaisessa ennakkopalautushakemuksessahan sekä vähennykset, palautukset että laskennalliset palautukset ilmoitetaan ja vähennetään maksettavasta arvonlisäverosta yhtenä summana (206 Kohdekuu- 10 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

kauden vähennettävä vero), joten erien määrää ei ilman erillistä ilmoitusta saataisi selville. Alv-tilitysjärjestelmässä ja valtion kirjanpidossa erät, joita tarvitaan arvonlisäveropohjan laskentaan ovat: Myynnin alv verovelvollisten tilityksistä/hakemuksista xxx euroa./. Vähennettävät verot (tilityksissä/hakemuksissa sisältää vähennykset, palautukset ja laskennalliset palautukset yhtenä summana) - xx euroa Nettokertymä xxx euroa + Kuntien ja kuntayhtymien saamat arvonlisäveropalautukset (130 ) (helmikuussa annettavasta ilmoituksesta) xx euroa + Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset palautukset (130 a ) (helmikuussa annettavasta ilmoituksesta) xx euroa Arvonlisäveropohja xxx euroa Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) 771 2168, 050 548 0036 Oiva Myllyntaus, p. (09) 771 2083, 050 66 742 Juha Mynttinen, p. (09) 771 2079, 050 66 746 Sisko Myöhänen, p. (09) 771 2246, 050 337 4967 Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus ja kirjanpito Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tuli voimaan 1.3.1999. Järjestelmästä aiheutuvien menojen ja tulojen kirjaamisessa ja tilastoinnissa on ilmennyt epäselvyyttä, minkä johdosta on katsottu tarpeelliseksi täsmentää aiempia ohjeita. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän tavoitteena on turvata oikea-aikaiset ja riittävät lastensuojelun palvelut kaikissa kunnissa. Lastensuojelulain mukaisen avo- ja sijaishuollon kustannuksia tasataan siten, että perusteena ovat perhekohtaiset huoltosuunnitelmaan kirjattujen palvelujen/toimenpiteiden kustannukset, jotka vuoden (= 12 kk jakso) aikana ylittävät 150.000 mk. Omavastuun ylittävistä kustannuksista kunnalle korvataan 70 % ja kunta maksaa itse 30 %. Kustannukset lasketaan joko 1.3.1999 alkaen tai ensimmäisen huoltosuunnitelma laatimispäivästä. Jokaisella uudella asiakasperheellä on siis oma 12 kuukauden laskentajakso. Järjestelmä kattaa sekä avohuollon tukitoimet että sijaishuollon; kunnan itse järjestämät palvelut ja ostopalvelut. Laskuille on määrämuoto, koska niistä muodostuu pohja STAKESin keräämille seurantatilastoille. Kaikki kunnat eivät ole määrämuotoa noudattaneet, mikä on merkinnyt lisäkyselyjä. Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 11

Kustannusten laskuttaminen Kirjanpitolain mukaan maksuperusteiset kirjaukset, vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta, on oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Kuntayhtymien tulee sopia jäsenkuntien kanssa, mihin mennessä tilikauteen kohdistuvat laskutukset on toimitettava kuntayhtymälle, jotta vastaavat tapahtumat ehtivät paitsi jäsenkunnan myös kuntayhtymän tilinpäätökseen. Kirjanpidon kannalta yksinkertaisin menettely lienee, että lastensuojelun menot laskutetaan vuosittain 31.12. mennessä kuntayhtymältä ts. laskutusjakso katkaistaan vuoden vaihteessa. Oikealle tilikaudelle kohdistaminen voidaan tehdä myös muulla tavoin, esimerkiksi muistiotositteella, mikäli laskutusta ei jostain syystä haluta katkaista vuoden vaihteessa (esimerkiksi 12 kuukauden jakso täyttyy heti kalenterivuoden jälkeen tai omavastuu ylittyy vuoden lopulla, jolloin laskutettava summa on vähäinen). Kulut ja tuotot tulee kuitenkin kohdistaa suoriteperiaatteen mukaisesti mahdollisimman oikein asianomaiselle tilikaudelle. Tulojen ja menojen kirjaaminen Kunnassa perhekohtaiset lastensuojelun menot muodostuvat monista eri palveluista ja toiminnoista, joista ne kootaan laskua varten. Tasausjärjestelmän kustannusten seurannassa on huomioitava edelleen se, että tasausjärjestelmän käyttöönotto ei vaikuttanut talous- ja toimintatilaston luokitukseen. Eli mm. kaikki lasten päiväkotihoidon kustannukset (myös lastensuojelun osalta) tilastoidaan edelleen kohtaan lasten päiväkoti jne. Menot siis kohdistetaan tilastossa siihen tehtäväluokkaan, jonka kustannuksia ne ovat. Kuntien ja kuntayhtymien toiminta- ja taloustilastossa lastensuojelun suurten kustannusten tasaukseen liittyvät menot ja tulot (mm. tasausjärjestelmän valtion korvaus, jäsenkunnalle suoritettava tasauskorvaus, jäsenkunnan rahoitusosuus tasausjärjestelmään ja jäsenkunnan kuntayhtymältä saama tasauskorvaus) tilastoidaan tehtäväluokkaan 290 Muu sosiaali- ja terveystoimi. Kunnan saamat tasauskorvaukset ovat lastensuojeluun kohdennettuja tuloja, jotka perustuvat osoitettuihin kustannuksiin. Tulojen kirjaamisessa on ilmennyt epäselvyyksiä ja tasauskorvauksia on joissain kunnissa saatettu kirjata suoraan tuloslaskelmaosan valtionosuuksiin, joita ne eivät kuitenkaan ole. Suoraan tuloslaskelman valtionosuuksiin kirjataan vain ne käyttötalouden valtionosuudet ja avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä ovat laskennallisen järjestelmän mukaan määräytyvät sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä kuntien yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusosuus. Edellä mainitusta sosiaali- ja terveystoimen tehtäväkohtaisesta valtionosuudesta erotetaan vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmää varten määräraha, jolla valtio osallistuu tasausjärjestelmän rahoittamiseen. Kyseessä on siis erillinen määrära- 12 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

ha, jonka suuruus määräytyy toteutuneiden kustannusten perusteella. Tämän vuoksi myös järjestelmästä aiheutuneita kustannuksia ja siitä/siihen maksettuja korvauksia seurataan erikseen. Kunnan saamat tasauskorvaukset erityishuoltopiiriltä kirjataan siis kunnassa kohtaan Muut tuet ja avustukset (muilta). Lisätiedot: Heli Sahala, p. (09) 771 2303 (tasausjärjestelmä) Anneli Heinonen, p. (09) 771 2168, 050 548 0036 Sisko Myöhänen, p. (09) 771 2246, 050 337 4967 Kuntalain muutos hyväksytty eduskunnassa Eduskunta on 7.12.2001 hyväksynyt hallituksen esityksen kuntalain muuttamisesta (HE 46/2001 vp). Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Seuraavassa on tarkasteltu lyhyesti kuntalain muutosta kunnan taloudenhoidon kannalta. Laajemmin kuntalain muutoksista tiedotetaan yleiskirjeellä sen jälkeen kun laki on vahvistettu ja sen voimaantulopäivä tiedetään. Valtuuston tehtävät Valtuuston tehtäviin (KuntaL 13 :n 2 momentin 3 kohta) on lisätty sijoitustoiminnan perusteista päättäminen. Muutettu säännöskohta on seuraava: Valtuuston tulee: 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan rahavarojen sijoittamista rahamarkkinainstrumentteihin, joukkovelkakirjoihin, rahoitusarvopapereihin, pankkitalletuksiin ja muihin rahoitusomaisuuden instrumentteihin. Lain perustelujen mukaan kunnan rahavarat on sijoitettava turvaavasti ja tuottavasti. Luottoriskin tulee olla rajattu siten, että vaara pääoman menettämisestä on vähäinen. Valtuuston tulisi määritellä enimmäismäärä, joka voidaan sijoittaa rahoitusomaisuusarvopapereihin, joissa luottoriski on olemassa. Näitä ovat muun muassa osakkeet, osakerahasto-osuudet ja yritystodistukset. Valtuuston tulisi päättää myös periaatteista, joilla kunnan rahavaroja sidotaan sijoitustoimintaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Periaatteisiin kuuluisi myös sijoitusten hajauttaminen, joka voisi koskea sijoitusaikaa, sijoitusvälinettä tai velallista. Toimivallan siirtämisestä sijoitustoiminnassa määrätään hallinto- tai johtosäännössä. Yksittäistä sijoitusta koskeva toimivalta on perusteltua siirtää kunnanhallitukselle tai sijoitustoiminnasta vastaavalle viranhaltijalle. Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 13

Sijoitustoiminnan periaatteisiin palataan tarkemmin seuraavissa kuntataloustiedotteissa. Tilinpäätös Kuntalain tilinpäätöstä koskeva 68 pykälän 1 momentti on muutettu seuraavaksi: 68 Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen roolin täsmentäminen Lain perustelujen mukaan muutoksella pyritään selkeyttämään kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan välistä työnjakoa tilinpäätöstä koskevan asian valmistelussa valtuustolle. Muutos on tekninen eikä asiallisesti muuta nykyistä tilannetta. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää kunnanhallituksen roolia tilinpäätöksen valmistelussa ja laatimisessa. Voimassa olevan 53 :n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä tai asioita, jotka tarkastuslautakunta on valmistellut. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tulkinnallisia tilanteita on aiheutunut tilinpäätöksen käsittelyn ja sen hyväksymisen valmistelusta valtuustolle. Ongelmia on osin ratkaissut korkeimman hallinto-oikeuden päätös 26.8.1999/2129, jonka pohjalta kunnille on myös annettu menettelyohjeita tilinpäätöksen valmistelusta valtuustolle. Asiaa on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi vielä täsmentää laissa. Tilinpäätös laaditaan kuntalain 68 :n mukaisesti. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajan tarkastettavaksi, jonka on tilintarkastuskertomuksessaan otettava kantaa, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilinpäätös on kunnanhallituksen laatima ja se käsitellään valtuustossa kunnanhallituksen valmistelun pohjalta. Kunnanhallitus toisin sanoen vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Tilintarkastuskertomuksen käsittelyn valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto ja otettava kantaa tilinpäätöksen hyväksymiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen. 14 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Tilinpäätöksen ajankohta Kuntalain 68 :n 1 momentti on muutettu siten, että kuntalaissa säädetään tilinpäätöksen laatimisajankohdasta. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Näin ollen tilinpäätöksen laatimisaikataulu säilyy nykyisellään. Kuntalain muutostarve on johtunut siitä, että kirjanpitolakia on muutettu 13.7.2001 annetulla lailla (629/2001) muun ohella siten, että tilinpäätöksen laatimisaikaa on pidennetty kolmesta kuukaudesta neljään kuukauteen tilikauden päättymisestä. Muutettua kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikautena, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. Koska kuntien tilikausi on kalenterivuosi, kuntien tilinpäätöksen laatimisaika olisi tällöin pidentynyt maaliskuun lopusta huhtikuun loppuun. Tämä olisi ollut ongelmallista sekä kuntalaissa tilinpäätöksen käsittelylle säädettyjen määräaikojen että kuntien taloutta koskevien kuntatason ja valtakunnallisten tietotarpeiden näkökulmasta. Tilinpäätöksen käsittelyajoista on säädetty kuntalain 73 :ssä, jonka mukaan tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös viimeistään toukokuun loppuun mennessä sekä kuntalain 68.1 :ssä, jonka mukaan hallituksen on saatettava tilinpäätös valtuuston käsiteltäväksi seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden 2002 tilinpäätöksen laadinnan ohjeistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että yhtiöt ja yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia kirjanpitolain mukaan ja näiden yhteisöjen tilinpäätöksen laatimisaika pitenee neljään kuukauteen tilikauden päättymisestä. Konsernitase ja sen liitetiedot ovat osa kunnan tilinpäätöstä, joka on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Konsernitilinpäätöksen laadintaohjeissa onkin korostettava, että konsernitilinpäätökseen otettavien yhteisöjen tiedot tulee antaa siten, että kunnan tilinpäätös pystytään laatimaan säädetyssä ajassa. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) 771 2168, 050 548 0036 Oiva Myllyntaus, p. (09) 771 2083, 050 66 742 Sisko Myöhänen, p. (09) 771 2246, 050 337 4967 Christel von Martens, p. (09) 771 2043, 0500 703 114 Sosiaalivakuutusmaksut v. 2002 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Eduskunta on 21.11.2001 hyväksynyt hallituksen esityksen (HE 150/2001 vp) vuodelta 2002 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksuista. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu on 1.3.2002 alkaen 4 prosenttia. Maksu koostuu sairausvakuutusmaksusta (1,6 %) ja kansaneläkemaksusta (2,4 %). Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 15

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2002 on 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,7 prosenttia palkasta. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,4 prosenttia vuonna 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2002 työttömyysvakuutusmaksut 28.11.2001 (1104/2001). Eläkemaksut Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on 30.11.2001 vahvistanut vuoden 2002 palkkaperusteiseksi KVTEL-maksuksi 22,05 prosenttia KVTEL:n soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden palkkasummasta. Työnantajan keskimääräinen palkkaperusteinen KVTEL-maksu on 22,05 prosenttiyksikköä vähennettynä vuonna 2002 sovellettavalla, myöhemmin vahvistettavalla työntekijän eläkemaksulla. Alustavien tietojen mukaan vuoden 2002 työntekijän eläkemaksu olisi 4,40 prosenttia palkasta, jolloin työnantajan maksuosuudeksi jäisi 17,65 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työntekijän eläkemaksun joulukuussa. Vuoden 2002 eläkemenoperusteisen maksun kokonaismääräksi vahvistettiin 409 miljoonaa euroa, kun kokonaismäärä vuonna 2001 on 357 miljoonaa euroa. Tämä vastaa arviolta 4,25 prosenttia palkkasummasta. Yksittäisten jäsenyhteisöjen maksut vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon niillä on palveluksessaan ennen vuotta 1940 syntyneitä työntekijöitä ja kuinka paljon niiden palveluksen perusteella syntyneitä eläkkeitä maksetaan vuonna 2002. Työkyvyttömyyseläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen omavastuumaksujen perusteisiin ei tule muutoksia. Omavastuu on työkyvyttömyyseläkkeessä edelleen 20 prosenttia, yksilöllisessä varhaiseläkkeessä 40 prosenttia ja työttömyyseläkkeessä 60 prosenttia eläkkeen aiheuttamista kustannuksista. Yhteensä omavastuumaksuja ennakoidaan perittävän vuonna 2002 noin 0,7 prosenttia palkkasummasta. Yksittäisten jäsenyhteisöjen omavastuumaksujen määrä suhteessa palkkasummaan vaihtelee eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärän ja maksettavien eläkkeiden mukaan. KVTEL-maksu koostuu seuraavista osista: Työntekijä Työnantaja Yhteensä % % % Palkkaperusteinen maksu 4,4 * 17,65 22,05 Eläkemenoperusteinen maksu 4,25 4,25 Omavastuumaksu 0,7 0,7 Yhteensä (keskimäärin) 4,4 * 22,6 27,0 * vahvistamaton Vuoden 2002 VEL-eläkemaksua on selostettu kuntatalous-tiedotteessa nro 4/01. Tuolloin käytettiin työntekijän eläkemaksuarviona 4,6 prosenttia. Nyt kuitenkin arvioidaan työntekijän eläkemaksun vuonna 2002 olevan 4,4 prosenttia. Tämä vaikuttaa myös työnantajan maksuprosenttiin. Mikäli työntekijän eläkemaksu vahvistetaan 4,4 prosentiksi, niin silloin valtion eläkejär- 16 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

jestelmän yleinen eläkemaksu työnantajan osalta olisi 19,1 prosenttia. Työnantajakohtainen eläkemaksu (kunta, jonka palveluksessa on yli 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää) vaihtelisi tällöin välillä 18,2 24 prosenttia. Kuntien keskimääräiseksi työnantajan kokonaismaksuprosentiksi muodostuisi tällöin 20,5. Muilta osin kuntatalous-tiedotteessa 4/01 esitetyt tiedot pitävät edelleen paikkansa. Ennakkotietojen mukaan LEL-vakuutusmaksuprosentti pysynee vuonna 2002 ennallaan, eli 21,8 prosentissa. TaEL-vakuutusmaksuprosentti noussee 0,3 prosenttiyksiköllä, eli se olisi 17,3 prosenttia vuonna 2002. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095, 050 66 747 Sisko Myöhänen, p. (09) 771 2246, 050 337 4967 Viivästys- ja peruskorko v. 2002 Viivästyskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut korkolain 3 :n 2 momentin mukaiseksi viitekoroksi 4 prosenttia. Vuonna 2002 käytössä oleva yleinen viivästyskorko pysyy näin ollen 11 prosentissa, eli samana kuin vuonna 2001 (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä). Yleistä viivästyskorkoa voidaan periä luotoista, joista ei ole sovittu maksettavaksi korkoa. Jos luotosta on sovittu maksettavaksi tietyn suuruista korkoa, niin tällöin viivästyskoron määrä on 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin sovittu korko. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa enempää kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä (vuonna 2002 enintään 14 %). Jos luotosta on sovittu maksettavaksi korkoa, mutta korkokantaa ei ole määrätty, on viivästyskorkoa maksettava 4 prosenttiyksikköä yli valtiovarainministeriön vahvistaman viitekoron (8 prosenttia vuonna 2002). Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,5 prosenttia ajalle 1.1. 30.6.2002. Peruskorko on 1.7.2001 alkaen ollut 4,5 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy 12 kuukauden markkinakorkojen perusteella siten, että peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvo. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) 771 2246, 050 337 4967 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 17

Ajankohtaista eurosta Eurot kassoilla 1.1.2002 28.2.2002 Rahanvaihtokauden aikana asiakkaalla on oikeus käyttää maksamiseen markkoja eurojen rinnalla. Vaihtorahana kassat antavat asiakkaille euroja. Tammikuun alussa vaihtorahana voidaan tarvittaessa antaa markkoja, mikäli euroja ei ole riittävästi tai niitä ei vielä olla ehditty hankkia. Pankkien kanssa kannattaa ennakkoon sopia euromääräisen vaihtorahan tilaamisesta ja noutamisesta vuoden 2002 alussa. Kassoilla maksamiseen suositellaan seuraavia periaatteita: - laskennan valuutta aina euro - senttitarkkuus - käteisellä maksettaessa pyöristäminen lähimpään 5 jaolliseen senttimäärään vasta laskelman lopussa (Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä) - kortilla maksettaessa ei pyöristetä - markkavaihtorahan laskenta pyöristämättömästä määrästä Esimerkki - Hinta 26,41 e (rinnakkaismerkintä 157,00 mk) - Käteismaksuna hinta euroina 26,40 e - Asiakas maksaa 105,50 mk (mikä on 17,74 e) ja loput euroissa - 26,41 e - 17,74 e = 8,67 e - Loppusuoritus käteisenä 8,65 e - Loppusuoritus 8,67 e kortilla maksettaessa Esimerkki - Hinta 4,00 e (23,78 mk) - Asiakas maksaa 15,00 mk ja 2 e - 15,00 mk = 2,52 e - 4,52 e 4,00 e = 0,52 e - Vaihtoraha käteisenä 0,50 e Jos kassalla ei ole antaa euroja vaihtorahaksi: 0,52 e = 3,09 mk, vaihtoraha markkoina 3,10 mk Vanhat rahat maksuvälineinä ja niiden lunastus Suomen rahayksikkönä on ollut markka vuodesta 1860 alkaen. Vuoden 1994 alusta Suomen Pankki lakkautti vanhoja seteleitä laillisina maksuvälineinä, samoin valtiovarainministeriö lakkautti vanhoja kolikoita. Siihen asti kaikki kolikot 1860-luvulta alkaen olivat olleet periaatteessa käypää rahaa ja seteleistäkin olivat olleet käypiä ne, joiden tyyppivuosiluku oli 1945 tai sitä myöhempi. Suomen Pankki lunastaa näitä lakkautettuja rahoja niiden nimellisarvosta vuoden 2003 loppuun asti; ennen vuotta 1963 liikkeeseen laskettujen rahojen nimellisarvo on vain 1/100 rahoihin merkitystä. Setelit, joiden tyyppivuosi on varhaisempi kuin 1945, on lakkautettu jo aiemmin, eikä 18 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01

Suomen Pankki enää lunasta niitä. Lisäksi vuoden 1998 alusta lakkautettiin laillisina maksuvälineinä eräät 1 markan (lyöntivuodet 1964 1993) ja 5 markan (lyöntivuodet 1972 1993) kolikot, joita Suomen Pankki vastaanottaa vuoden 2007 loppuun asti. Vuoden 1994 alusta laillisina maksuvälineinä lakkautetut setelit (http://www.bof.fi/env/fin/mv99/lakkset.stm) sekä laillisina maksuvälineinä lakkautetut kolikot (http://www.bof.fi/env/fin/mv99/lakkkolikot.stm) ovat saatavissa Suomen Pankin julkaisemina taulukoina mm. Internetistä (osoitteet suluissa). Asetus euromääräisistä pysäköintivirhemaksuista Sisäasiainministeriö on 22.11.2001 antanut asetuksen (1086/2001) pysäköintivirhemaksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2002. Sisäasiainministeriön poliisiosaston tiedote asiasta löytyy Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.poliisi.fi/tiedote/ptn165fi.htm. Pysäköintivirhemaksulain mukaan pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta 10 euroa. Asetuksella maksu voidaan korottaa enintään 40 euroon, jos liikenteelliset syyt sitä vaativat. Asetus koskee niitä kuntia, joissa harjoitetaan kunnallista pysäköinninvalvontaa. Osassa kuntia euromääräiset pysäköintivirhemaksut ovat korkeampia kuin nykyiset maksut. Euroon siirryttäessä pysäköintivirhemaksun tarkkuustaso säilyy yleisempänä kuin mitä seuraisi suorasta euromuuntokurssin käytöstä. Euromääräiset pysäköintivirhemaksut löytyvät säädöskokoelmasta (1086/2001) sekä myös mm. poliisin Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.poliisi.fi/julkaisut/pysakointi.pdf. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Eduskunta on 4.12.2001 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta (HE 188/2001 vp). Edellä mainittu pykälä koskee lasten päivähoidon maksua. Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Eduskunta on 11.12.2001 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta (HE 187/2001 vp). Euron käyttöönottoon liittyen terveydenhuollon maksukaton vuotuinen raja on muutettu 590 euroksi. Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Valtioneuvosto on 5.12.2001 antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (1168/2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistetaan vuoden 2002 alusta lukien vuosien 2000 2001 kustannustason muutosta vastaavasti. Samalla maksut muuttuvat euromääräisiksi ja ne ovat tasaeuroina. Asetus tulee voimaan 1.1.2002. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote asetuksen muuttamisesta löytyy ministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.vn.fi/stm/suomi/hao/tiedotteet/haotiedote1661.htm Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01 19

Kuntaliitto lähettää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista yleiskirjeen viikolla 50/2001. Lisätiedot: Leena Piekkola, p. (09) 771 2162, 050 594 1497 JHTT-lautakunta tiedottaa Uudet, vuonna 2001 hyväksytyt JHTT-tilintarkastajat JHTT-tutkinto pidettiin Helsingissä 5. ja 6.10.2001. Tutkintokokeeseen osallistui yhteensä 39 henkilöä. JHTT-lautakunta vahvisti kokouksessaan 27.11.2001 seuraavien henkilöiden suorittaneen JHTT-tutkintokokeen hyväksytysti (18): Uudet 27.11.2001 hyväksytyt JHTT-tilintarkastajat Nimi Oppiarvo Kotipaikka Ala-Mutka, Yrjö HM Orivesi Heikkinen, Jorma KTM Vantaa Hukkamäki, Aimo KTM Joensuu Karenniemi, Hannu VTM Helsinki Kiviranta, Martti Yo-merkonomi Vantaa Korento, Sari HM Helsinki Leppänen, Pasi KTM Tampere Lind, Tiina KTM Helsinki Lindholm, Jari VTM Vaasa Mehtälä, Anneli Sosionomi Helsinki Paloviita, Veikko Sosionomi Ylöjärvi Qvintus, Pertti KTM Vantaa Rytilahti, Mikko KTM, Helsinki Tuohimäki, Juha HM Mäntsälä Vanhatupa, Asko Ekonomi Kälviä Viherkoski, Väinö KTM Espoo Voutilainen, Olavi HM Tuusula Weckman, Tuula. KTM Piispanristi JHTT-lautakunta pitää hyväksymistään JHTT-tilintarkastajista JHTTluetteloa. JHTT-luettelo on julkinen ja siitä annetaan pyydettäessä otteita ja todistuksia. Edellä mainitut uudet JHTT-tilintarkastajat (18) merkittiin JHTT-luetteloon päivämäärällä 27.11.2001. Tällä hetkellä JHTT-luetteloon on merkittynä yhteensä 197 JHTT-tilintarkastajaa. JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon merkitään myös lautakunnan hyväksymät JHTT-yhteisöt. 1.12.2001 JHTT-luetteloon olivat merkittyinä seuraavat JHTT-yhteisöt: 20 Kuntatalous/kommunalekonomi 6/01