1(13) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 100 YLO LOS-2005-Y-982-121 Annettu julkipanon jälkeen 20.11.2006 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus maankaatopaikan toiminnan jatkamiseksi ja toiminnan lopettamiseksi. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Someron kaupungin tekninen toimi PL 41, 31401 SOMERO LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lamminniemen maankaatopaikka Helsingintie, 31400 SOMERO Liike- ja yhteisötunnus: 0153082-0 Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 12a Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti kohta 12a Hakemus on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 9.9.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Maankaatopaikka sijaitsee osin alueella, joka on kaupungin asemakaavassa merkitty M-aluevarauksena (maatalousmaa). Osin alue sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Varsinais-Suomen maakuntakaavan Salon seudun maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty osin taajamatoimintojen ja osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2/13 Yleistä Someron kaupungin Lamminniemen maankaatopaikka sijaitsee kokonaisuudessaan Klemelänmäen I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Maankaatopaikan läjityksen tarkoituksena on maisemoida vanha sorakuoppa ympäröivään maisemaan sopivaksi. Lisäksi alueelle sijoitettavat puhtaat maa-ainekset muodostavat suojakerroksen alueella sijaitsevan pohjavesialueen päälle. Maankaatopaikan aluetta käytetään talvisin lumenkaatoalueena. Sijainti, lähin asutus ja ympäristö Maankaatotoiminta Maankaatopaikka sijaitsee maantien 280 koillispuolella n. 1,5 km kaupungin keskustasta kaakkoon. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat n. 25 m läjityksen reunasta pohjoiseen ja n. 100 m koilliseen. Lähin koulu on n. 1,8 km maankaatopaikalta luoteeseen ja lähin lasten päiväkoti n. 1,5 km pohjoiseen. Maankaatopaikka on hiekkamuodostumaan kaivettu vanha sorakuoppa, jota on aloitettu täyttämään ylijäämämailla 1970-luvulta lähtien. Hiekkamuodostuma rajoittuu kaakkois- ja länsiosassa kallioihin ja muualla savikkoon. Alueen pohjois- ja länsipuolilla on pientaloasutusta ja etelä- ja itäpuolilla maatalouteen liittyviä viljelysmaita. Maankaatopaikan vieressä sen luoteispuolella on sorakuopan rintaukseen kunnostettu virkistysalue, pulkkamäki. Alueen pintavedet virtaavat koilliseen kohti Someronjoen Havulahtea, joka on n. 200 m etäisyydellä maankaatopaikalta. Pohjavesien virtaussuunta on kaakosta luoteeseen, jossa vedet purkautuvat Someronjokeen. Sijoitettavat maamassat Alueelle sijoitetaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia. Maa-ainesten puhtaus ratkaistaan materiaalin syntypaikan mukaan. Tarvittaessa maa-ainesten puhtaus todennetaan kaatopaikkakelpoisuustestein. Arvion mukaan pääosa maankaatopaikalle sijoitettavista maamassoista tulee olemaan savimaita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ainakin Someron seurakunnan hautausmaan laajennuksesta vuosina 2006 ja 2007 tulevat ylijäämämaat sekä myös muita kaupungin alueella syntyviä puhtaita ylijäämämaita. Läjitystoiminta Läjitystoiminta on aloitettu 1970-luvulla vanhan sorakuopan kaakkoisosasta. Läjitystä jatketaan siten, että viimeisimmäksi ottamistoiminnassa olleille osille tulee täyttö ensin ja lopuksi täyttö ulotetaan sinne, mistä soranotto on
aikoinaan aloitettu. Alueelle arvioidaan läjitettävän maamassoja kaikkiaan n. 100 000 m 3. Alueen läjitys on nykyisellään lähes valmis. 3/13 Suoto-ja valumavedet Maankaatopaikan täyttö tapahtuu yhtenä penkereenä. Luiskien muotoilu tapahtuu sen jälkeen, kun massojen sijoittaminen alueelle on loppunut. Läjitysrinteen valmiin pinnan taso on läjityksen alaosassa tasolla +87 m (N 60 ) ja yläosassa +103 m (N 60 ). Läjityksen yläpinta toteutetaan siten, että pintavedet valuvat maankaatopaikalta koilliseen eikä alueelle jää vettä kerääviä painanteita. Läjitys muotoillaan niin, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin vallitsevaan maisemaan. Läjitysaluetta muotoiltaessa alueen reunat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Maankaatopaikan jälkihoito Maankaatopaikan viimeistelyvaiheessa alueen pintaan tehdään kasvukerros, joka nurmetetaan. Ennen kasvukerroksen rakentamista muotoillun läjitysalueen pintaa möyhennetään ja pehmennetään niiltä osin, missä läjitysalue on tiivistynyt mm. raskailla työkoneilla liikkumisen johdosta. Läjitysalue metsitetään istuttamalla rauduskoivua ja mäntyä. Taimitiheys on 3 000 kpl/ha, josta 2 500 kpl on mäntyä ja loput koivua. Istutuksessa käytetään vapaata istutuskuviota niin, että kaavamaisia ja suoria rivi-istutuksia vältetään. Kylvöjen ja istutusten kehittymistä alueella seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennyskylvöjä ja -istutuksia. Muu toiminta alueella Talvisin aluetta käytetään lumenkaatopaikkana, muutoin alueella ei nykyisin ole muuta toimintaa. Läjityksen ja pintarakenteiden valmistuttua aluetta on tarkoitus hyödyntää metsätalousalueena ja mahdollisesti myös virkistyskäytössä. Asiaton toiminta alueella estetään. Luvaton liikenne alueelle on estetty lukittavalla puomilla. Pintavedet Maankaatopaikan suoto- ja valumavesien vaikutuksia alueen pintavesissä ei ole tutkittu. Pohjavedet Maankaatopaikan vaikutuksia alueen pohjavesissä on tutkittu läjitysalueen luoteispuolelle asennetusta pohjavesiputkesta v. 2003 otetusta vesinäytteestä. Vesinäytteestä tutkittiin KHT Mn, NH 4 -, kloridi-, TOC-, AOX- ja öljypitoisuudet sekä raskasmetallipitoisuuksia. Pohjavesinäytteessä todettiin liukoista antimonia 9 µg/l, kun sen raja-arvo talousvedelle on 5 µg/l ja sinkkiä
4/13 10 µg/l. Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Muiden tutkittujen parametrien osalta pohjavesinäyte täytti Sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset. Otetun pohjavesinäytteen perusteella näyttää siltä, että maankaatopaikalle tuoduista massoista mahdollisesti liukenee antimonia ja sinkkiä pohjaveteen, jossa ei kuitenkaan havaittu muita mahdollisia merkkejä maankaatopaikan vaikutuksesta. Suoritettujen tutkimusten perusteella maankaatopaikasta aiheutuva ympäristö- ja terveysriski arvioidaan vähäiseksi. Antimonia ja sinkkiä esiintyy maaperässä myös luontaisesti. Pohjavedessä havaitut kohonneet pitoisuudet voivat mahdollisesti olla seurausta siitä, että soranoton yhteydessä paljastuneista maakerroksista nämä aineet ovat liuenneet sade- ja sulamisvesien mukana pohjaveteen. On myös mahdollista, että alueelle aikaisemmin läjitetyistä massoista on liuennut antimonia ja sinkkiä maakerrosten läpi suotautuvaan veteen. Täyttä varmuutta antimonin ja sinkin lähteistä ei voida saada. Ympäristöhaitat ja niiden torjunta Toiminnan jätteet Läjitykseen nykyisin sijoitettavista puhtaista maamassoista ei arvioida aiheutuvan päästöjä veteen, ilmaan tai maaperään. Työn aikana toiminnasta aiheutuu kuorma-autojen ja tasauskoneen pakokaasupäästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvan melun arvioidaan olevan vähäistä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Toiminnasta ei synny jätteitä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Toiminnan vaikutukset ympäristöön arvioidaan vähäisiksi. Toiminnassa käytettävä tekniikka Tarkkailu Toiminnassa käytetään ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua taloudellisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alueelle tuotavia maamassoja tarkkaillaan. Avain alueen lukittavaan puomiin on haettavissa kaupungin tekniseltä toimistolta kuittausta vastaan. Toiminnassa pyritään myös siihen, että maankaatopaikan hoitaja on paikalla silloin, kun alueelle tuodaan läjitettäviä maamassoja. Mikäli massoja tuodaan runsaasti samasta kohteesta ja massojen laadun voidaan olettaa olevan
5/13 tasaista, ei maankaatopaikan hoitajan kokoaikaista läsnäoloa pidetä tarpeellisena. Hoitaja on kuitenkin tasaisin väliajoin paikalla, kun alueelle tuodaan maamassoja tällaisista kohteista. Hoitaja tarkkailee tuotujen massojen laatua myös tasaustoimintaa tehdessään ja ilmoittaa mahdollisista poikkeuksista ja asiattomuuksista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maankaatopaikan vaikutuksia pohjaveden laatuun esitetään tarkkailtavaksi kerran vuodessa otettavin vesinäyttein, joista tutkitaan kloridi-, KHT Mn -, NH 4 -, TOC-, AOX- sekä raskasmetalli- ja öljyhiilivetymääritykset. Näiden lisäksi näytteitä otetaan vielä pienimuotoisempaa analysointia ja yksinkertaisempia määrityksiä varten. Pohjaveden lisäksi tarkkaillaan pintavesiä ja niiden laatua. Tarkempi suunnitelma ympäristövaikutusten tarkkailusta tehdään sen jälkeen, kun lupaviranomainen on antanut toiminnan luonteen ja laajuuden huomioiden tarkkailua koskevia määräyksiä. Tarkkailun tuloksista tehdään vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan lupaviranomaiselle. VAKUUS Hakija ei ole esittänyt toiminnalle vakuutta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 31.10.2005 muun muassa tiedoilla hankkeen tarpeellisuudesta ja asianosaisista sekä asemakaavan selitysosalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävänä Someron kunnan ilmoitustaululla 14.11-14.12.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 11.11-12.12.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä 15.11.2005. Lisäksi hakemuksesta on erikseen 11.11.2005 päivätyllä kirjeellä tiedotettu asianosaisille. Lausunnot Someron kaupungin ympäristölautakunta esittää 25.1.2006 päivättynä lausuntonaan seuraavaa: Maankaatopaikan käytössä on ollut aikaisemmin paljon ongelmia, jotka johtuivat puutteellisesta valvonnasta ja huonosta hoidosta. Valvomattomalle alueelle on viety risuja ja rakennusjätettä ja näitä jätteitä on joskus myös puskettu penkereeseen. Valvontaan ja hoitoon liittyvistä epäkohdista on teknistä tointa myös huomautettu. Puomin rakentaminen ja nykyinen käytäntö, jonka mukaan puomin avaimen saa kuittausta ja panttimaksua vastaan on ollut selkeä parannus. Tärkeä pohjavesialue soveltuu huonosti maankaatopaikaksi, mutta maisemallisesti keskeisellä paikalla olevan vanhan soranottoalueen maisemointi puhtailla maa-aineksilla on perusteltua. Myönteistä on sekin, että maise-
moinnille on asetettu aikataulu, jonka mukaan maankaatopaikan tuleva käyttö jää lyhytaikaiseksi. 6/13 Lupaa myönnettäessä on keskeistä, että lupaehdoilla saataisiin varmistetuksi vain puhtaiden maa-ainesten tuominen alueelle ja ulkopuolisten jätteentuojien läjitysalueelle pääsyn estäminen. Lupaehtoihin on syytä kirjata millä tavoin valvonta on järjestettävä samoin kuin jätemaan alkuperän kirjaaminen. Hakemuksessa ei oteta kantaa murskatun tiili- ja betonijätteen mahdolliseen sijoittamiseen alueelle. Puhtaan tiili- ja betonimurskeen sijoittamista puoltaisi se, että niiden avulla paljolti savisista jätemaista muotoutuva alue saadaan kantavaksi ja paremmin liikennöitäväksi. Lupaehtoihin tulisin kirjata, voidaanko ja missä määrin em. jätteitä samoin kuin maan mukana olevia kantoja alueelle sijoittaa. Lupaehtoihin tulee kirjata myös määräykset alueelle mahdollisesti luvattomasti tuotavien yhdyskunta-, rakennus- ja puutarhajätteen siivoamisesta ja pois kuljettamisesta. Pohjaveden tarkkailun osalta tulee määrätä, että sitä on jatketaan vielä maisemoinnin jälkeenkin esimerkiksi kymmenen vuoden ajan. Risujen ja haravoitavan puutarhajätteen vastaanottopaikasta on ajoittain valitettu. Mätänevä puutarhajäte on aiheuttanut hajuhaittoja. Vieressä on rivitaloja ja paikka on koettu myös maisemahaitaksi. Alueen hoitoon ja valvontaan tulisikin kiinnittää huomiota. Someron kaupunginhallitus esittää 6.2.2006 päivätyssä lausunnossaan, että se on pyytänyt hakemuksesta lausunnon ympäristöterveydenhuoltoviranomaiselta, joka on esittänyt muutamia toimintaan liittyviä huomautuksia: - Maankaatopaikalle tuotavat maamassat pitää olla puhtaita eikä niistä saa aiheutua terveyshaittaa lähiympäristölle. - Tulee huolehtia, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa läheisille kaavan ulkopuolisille talouskaivoille. - Toiminta tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu melu- eikä pölyhaittaa lähialueella asuville ja oleskeleville. - Tulee huomioida, että toiminnalla ei vaaranneta viereisen virkistyskäytössä olevan rinteen (pulkkamäki) käyttäjien turvallisuutta. - Maankaatopaikan käyttö lumenkaatopaikkana tulee myös rajata niin, että se loppuu alueen maisemoinnin yhteydessä. Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että se yhtyy perusturvalautakunnan huomautuksiin ja ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemusasiakirjojen suhteen. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine 7/13 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hakija ei ole käyttänyt 2.3.2006 päivätyllä kirjeellä varattua vastinemahdollisuutta. Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Someron kaupungille ympäristönsuojelulain28 :n mukaisen ympäristöluvanluvan Lamminniemen maankatopaikan käyttöön ja lopettamiseen Someron kaupungissa. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti ja noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä. Kaatopaikan luokitus ja sinne sijoitettavat jätteet 1. Maankaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa vain pysyväksi jätteeksi luokiteltuja puhtaita ja vaarattomia maa- ja kiviaineksia (17 05 04). Maankaatopaikalle ei saa sijoittaa esim. seka- eikä rakennusjätettä, kantoja ja juurakoita, risuja eikä puutarhajätettä. Toiminnan yhteydessä tulevat maankaatotoimintaan kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle tai laitokselle, jolla on lupa kyseessä olevan jätteen vastaanottamiseen ja käsittelyyn. 2. Maankaatopaikalle saa sen jäljellä olevana käyttöaikana sijoittaa kaatopaikan luokituksen mukaisia maamassoja noin 100 000 m 3. Kaatopaikan käyttö ja hoito 3. Valmiin jätetäytön luiskakaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. Jätetäytön korkeus saa viimeistelykerrokset mukaan lukien olla täytön alaosassa enintään +87 m (N 60 ) ja täytön yläosassa +103 m (N 60 ). 4. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten tarvittaessa aitaamalla kaatopaikka-alue keskeisiltä osin. Kaatopaikan portti on pidettävä lukittuna muina kuin kaatopaikan aukioloaikoina. 5. Maankaatopaikalla tulee sen aukioloaikoina aina olla paikalla henkilökuntaa tai maankaatopaikan käytön valvonta tulee järjestää muulla tavoin niin, että maankaatopaikan pitäjä on selvillä alueelle tuodun maa-aineksen laadusta ja määrästä. 6. Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten laatua tulee tarkkailla jatkuvasti. Kaatopaikalle vastaanotettavan maa- ja kiviaineksen kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa erikseen selvitettävä ennen sen maankaatopaikalle sijoittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Tiedot sijoitettavasta jätteestä ja selvitykset jätteiden laadusta on kirjattava muistiin ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Maankaatopaikasta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisille tai ympäristölle.
8/13 Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja haitalliset painumat sekä jätepenkereen puutteellinen vakavuus ja muut vaaratilanteet. 8. Maankaatopaikan kuivanapitovedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai varaa alueen pinta- tai pohjavesille. Purkuojaston kunnosta on huolehdittava. Maankaatopaikan ulkopuoliset puhtaat sade- ja sulamisvedet on johdettava tilanteeseen sopivin keinoin maankaatopaikan ohi. 9. Maankaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. maa-ainesten vastaanotto ja sijoitettavien jätteiden soveltuvuus kaatopaikalle, kaatopaikan hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito. Vastaava hoitaja tarkastaa maankaatopaikalle sijoitettavat maa-ainekset. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan ja muunkin kaatopaikkahenkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava. Maankaatopaikan toiminnan lopettaminen 10. Kun maa- ja kiviainesten vastaanotto ja käsittely maankaatopaikalla tai sen osalla on loppunut, on alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu varaa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Täyttöalue on saatettava maisemaan ja ympäröivään maastoon soveltuvaksi sekä muotoiltava siten, ettei alueelle jää vettä kerääviä painanteita. 11. Luvansaajan on hyvissä ajoin ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaisille maankaatopaikan tai sen osan käytöstä poistamisesta, jotta lupa- ja valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa kaatopaikan tai sen osan vastaavan lupahakemusta ja lupapäätöstä. 12. Maankaatopaikan täyttötoiminnan lakattua on maankaatopaikka kunnostettava ja viimeisteltävä suunnitelmallisesti. Suunnitelma maankaatopaikan sulkemis- ja viimeistelytoimista tulee toimittaa lupaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen maankaatopaikan toiminnan loppumista. Tarkkailu ja raportointi 13. Maankaatopaikan vaikutusta alueen pinta- ja pohjavesissä tulee tarkkailla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kaatopaikkaveden määrää on tarkkailtava erikseen jokaisessa kohdassa, jossa kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Kaatopaikkaveden vaikutuksia alueen pintavesissä on tarkkailtava vähintään kahdesta havaintopisteestä, joista toinen on virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja toinen alapuolella, otettavin vesinäyttein. Alueen pohjavesiä on tarkkailtava pohjavesien virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella vähintään kahdesta pisteestä ja kaatopaikan yläpuolelta vähintään yhdestä pisteestä otetuin vesinäyttein ja mittauksin. Vesinäytteitä tulee ottaa 2-4 kertaa vuodessa. Edellä esitetyn mukainen tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.5.2007 mennessä.
Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT 9/13 14. Maankaatopaikan valvontaa ja tarkkailua on jatkettava maankaatopaikan lopettamisen jälkeen vähintään 30 vuotta ellei lupaviranomainen tarkkailutulosten perusteella toisin päätä. 15. Maankaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on annetta lupa- ja valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä raportti, jossa vähintään esitetään: - tiedot vastaanotetun maa-ainesten alkuperästä, määrästä ja laadusta sekä laadun selvittämiseksi tehdyistä tutkimuksista. - tiedot vastaanottamatta jätetyn maa-ainesjätteen alkuperästä, määrästä ja laadusta. - tiedot maankaatopaikalta muualle viedyistä maa-ainesten määrästä ja laadusta. - tiedot täyttöalueesta, sen täyttöasteesta ja täytön korkeudesta. - yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista. - selvitys maankaatopaikan ympäristökuormituksesta. - selvitys poikkeuksellisista tapahtumista. 16. Luvan saajan on 31.3.2007 mennessä asetettava 10 000 :n vakuus tai esitettävä vakuutta vastaava muu järjestely maankaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa. Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset eikä toiminnasta voida olettaa aiheutuvan pitkäkään ajan kuluessa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vanha sorakuoppa muodostaa alueella maisemallisen haitan vähentäen alueen viihtyisyyttä ja kuopan jyrkät rintaukset muodostavat turvallisuusriskin alueella liikuttaessa. Läjitystoiminta on aloitettu jo 1970-luvulla tarkoituksena maisemoida vanha sorakuoppa puhtailla maamassoilla ympäristöönsä sopivaksi. Puhtaiden maa-ainesten läjityksellä on myös parannettu pohjavesialueen turvallisuutta, kun pohjaveden pinnan päälle muodostuu paksu puhtaiden maa-ainesten kerros, jolloin mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen estyy. Toiminnalla vähennetään myös viereisellä maantiellä tai läheisellä vaarallisella risteysalueella mahdollisesti tapahtuvasta liikenneonnettomuudesta pohjavesille kohdistuvaa vaaraa. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti maankaatopaikasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuuton-
10/13 ta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja määräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. Kaatopaikan sijoittamista pohjavesialueelle ei voida pitää ympäristönsuojelulain mukaisena. Ratkaisua on pidettävä kohtuullisena ottaen huomioon jäljellä oleva lyhyt käyttöaika, sijoitettavan jätteen laatu ja kaatopaikan lopettamistoimien tarpeellisuus. Hakijalla on käytössää riittävä asiantuntemus maankaatotoiminnan harjoittamiseen. Vakuus tai muu vastaava järjestely tulee ympäristönsuojelulain perusteella vaatia jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä harjoittavalta. Lupamääräysten perustelut Valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti kaatopaikka on luokiteltu pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jolle saa sijoittaa vain kaatopaikan luokituksen mukaisia jätteitä. (Lupamääräys 1) Määräykset vuosittain läjitettävän maamassan määrästä sekä täyttöalueen luiskakaltevuudesta ja korkeudesta ovat tarpeen kaatopaikka-alueen sopeuttamiseksi käytön jälkeen ympäröivään maastoon. (Lupamääräykset 2 ja 3) Maankaatopaikan valvomattoman käytön estäminen ja sekajätteiden luvattoman tuonnin estäminen alueelle on tarpeen, jotta haitallisten aineiden sijoittaminen kaatopaikalle voidaan estää. (Lupamääräykset 4 ja 5) Lupamääräys 5 perustuu jätelain 51 :ään. Maankaatopaikalle ei saa vastaanottaa maita esimerkiksi sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaradan, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli esim. teollisuus-, varasto-, tms. kiinteistöiltä peräisin olevia maita aiotaan sijoittaa maankaatopaikalle, on niistä etukäteen esittää luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maaainesjätteen haitattomuudesta ja soveltuvuudesta pysyvän jätteen kaatopaikalle. (Lupamääräys 6) Määräykset 7 ja 8 on annettu hoitohenkilökunnalle, asiakkaille tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi. Maankaatopaikan vastaavan hoitajan nimeäminen ja kirjanpito kuuluvat kaatopaikan pitäjän yleisiin velvollisuuksiin. Säännöllisellä ja riittävällä koulutuksella ja kurssituksella varmistetaan henkilökunnan ammattitaidon ylläpito niin, että tämän päätöksen lupamääräyksiä kyetään noudattamaan. (Lupamääräykset 9 ja 15) Jäteasetuksen 9 :n mukaan on jätteen vastaanotto- tai käsittelypaikka jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräykset 10, 11 ja 12)
11/13 Luvansaaja vastaa maankaatopaikasta ja sen jälkihoidosta ja tarkkailusta. Vesien tarkkailulla varmistetaan, ettei maankaatopaikasta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja tarvittaessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisten esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. (Lupamääräys 13) Lupamääräys 14 perustuu ympäristönsuojeluasetuksen 20 :ään. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Kunnollisen kirjanpidon avulla luvansaaja on riittävän hyvin selvillä mm. maankaatopaikalla olevan jätteen määrästä, laadusta ja alkuperästä. Jätelain 52 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada jätteen haltijalta jätelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten valvontaa tai tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. (Lupamääräys 15) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten asetettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lain tarkoittamana vakuutena voidaan pitää pankkitalletusta, johon on liitetty pankin antama kuittaamattomuussitoumus, pankin antamaa omavelkaista takausta, muuta omavelkaista takausta kuten konsernitakausta, jos takauksen antaja on maksukykyinen, takausvakuutusta sekä muita järjestelyjä, jotka vakuuden arvon säilyvyyden ja käytännön realisoitavuuden kannalta vastaavat em. vakuusjärjestelyjä. Kunnan osalta vakuutta vastaavana järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta ja sen liitteenä olevaa kunnanvaltuuston asiasta tekemää päätöstä, jotka kunta tai kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön osakkaana oleva kunta antaa ympäristökeskukselle. (Lupamääräys 16) Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Maankaatopaikalle sijoitettavien maa-ainesten puhtaudesta ja laadusta sekä maankaatopaikalle kuulumattomista jätteistä määrätään lupamääräyksissä 1 ja 6. Ulkopuolisten jätteentuojien pääsyn estämiseksi on lupamääräys 4. Alueen valvonnasta ja kirjanpidosta määrätään lupamääräyksissä 5, 6, 7 ja 15. Valvonnan ja tarkkailun kestosta on lupamääräys 14. Lupamääräyksillä ja erityisesti määräyksellä 7 varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maankaatopaikan pohjoispuolella oleva risujen ja haravoitavan puutarhajätteen vastaanottopiste ei kuulu tämän ympäristöluvan piiriin. Vastaanottopisteen valvonnassa on toimivaltainen viranomainen paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen. Lumi ei ole jätelain tarkoittamaa jätettä eikä sitä koskevia erityisiä määräyksiä ole mahdollista antaa ympäristöluvassa. Lumenkaatotoiminnassa tulee kuitenkin noudattaa ympäristönsuojelulakia ja -asetusta eikä toiminnasta saa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä mainittuja vaikutuksia.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 12/13 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa 31.12.2010 asti niin, että maankaatopaikan läjitystoimintaa voidaan harjoittaa 31.12.2008 asti ja sen jälkeen alueella saa tehdä ainoastaan alueen viimeistelyyn ja jälkihoitoon liittyviä toimenpiteitä 31.12.2010 asti. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki (YsL) 2-8, 20-22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-59, 96-98, 100, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA) 1, 6, 8-10, 12, 16-20, 23, 30 ja 37 Jätelaki (JL) 4, 6, 12, 19, 37, 38, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (JA) 8-10 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) 17 ja 18 Terveydensuojelulaki 22 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNP 861/1997, 1049/1999 ja 202/2006) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YM 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 800 euroa. Ympäristöluvan maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan maankaatopaikka. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Someron kaupungin tekninen toimi PL 41, 31401 SOMERO Someron kaupunginhallitus Someron kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehdessä 13/13 Someron kaupungin ilmoitustaulu Somero-lehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan tai vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama Tarkastaja Timo Wester LIITTEENÄ valitusosoitus kartta