Nro 10 Lokakuu 2012 ISSN 1796-8313 www.rautalampilehti.fi 6. vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO. s.

Nro 10 Lokakuu 2012 ISSN 1796-8313 www.rautalampilehti.fi 6. vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO Pyörät pyörivät Rautalammin Autolla 3 Ecometilla uudet yrittäjät 5 Välipuheella sovittiin työehdoista 6 Villa Konnevesi on uusi hoivakoti Konnevedellä 8 KYLÄLÄINEN Paula s. 12-13 Hub avataan 26.10. 16 Rintala Painos joka numerossa vähintään 10.000 kappaletta

*Entisissä Nordean tiloissa, kunnantalon vieressä pe 26.10. Klo 12.00 alkaen mm: tilaisuuden avaus: kansanedustaja Markku Rossi paikalla alueen vaikuttajia sekä yrittäjiä ohjelmaa tarjoilua Ilmoittautumiset 22.10. mennessä. Muista ilmoittaa mahdollisesta erikoisruokavaliosta! 26.10.2012 Rautalammille avataan maailman ensimmäinen maaseutuhub! Tervetuloa tutustumaan aivan uuteen tapaan yrittää ja työskennellä Rautalammilla! Mukana menossa: Rautalammin kunta Avaus: kansanedustaja Markku Rossi Paikka, jossa ihmiset ja ideat kohtaavat! HUB Rautalampi Kuopiontie 13, 77700 Rautalampi* Puh. 040 672 7170 rautalamminhub@gmail.com http://rautalamminhubi.wordpress.com 2

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Kuopion kaupunginteatterilta vierailunäytös Rautalammilla Tutut keltapunaiset bussit eivät katoa mihinkään, Sinikka Jääskeläinen ja Mika Niskanen lupaavat. Jääskeläisille oli tärkeätä, että Rautalammin Auton ostaja on perheyritys Tutut autot ja henkilökunta palvelevat jatkossakin Kuopion kaupunginteatteri vierailee Rautalammilla 31.10. Täyväentalolla nähdään irlantilainen menestysnäytelmä Kiviä taskussa. Irlantilaiskomedian rooleissa nähdään Karri Lämpsä ja Mikko Paananen, jotka kaksistaan esittävät näytelmän kaikkiaan seitsemäntoista roolia. Lippuja vierailunäytökseen myydään ennakkoon Arttelissa. Yhdistyksille yhteistyötä Jääskeläisen suku ehti olla Rautalammin Auton puikoissa kahta viikkoa vaille 86 vuotta. Toiminnan tänä kesänä ostanut iisalmelainen Mika K. Niskanen Oy on myös perheyritys, mikä oli myyjälle tärkeä asia. - Emme ehdottomasti halunneet myydä yritystä suurelle toimijalle. Kaiken A ja O oli, että meidän työntekijät saavat jatkaa uudessa firmassa, Sinikka Jääskeläinen kertoo. Yrityksen uusi toimitusjohtaja Mika Niskanen kertoo Rautalammin Auton arvojen säilyvän. Hän kertoo, että myös emoyhtiössä työntekijöitä pidetään yrityksen tärkeimpänä voimavarana. - Pekka Koksu vastaa puhelimeen niin kuin ennenkin, Sinikka Jääskeläinen korostaa. - Sinikan kanssa naurettiin, että oikeastaan ainoa muutos on se, että Mikko vaihtui Mikaksi, Niskanen naurahtaa. Yrityksen toimitusjohtajana ja osakkaana pitkään toiminut Mikko Tiilikainen jäi pois kuvioista yrityskaupan myötä. Sen sijaan Sinikka ja Jarno Jääskeläinen jatkavat edelleen yrityksen leivissä. Vuonna 1926 perustettu Rautalammin Auto on Sisä-Savon vanhimpia yrityksiä. Yrityskaupan jälkeenkin Rautalammin Autot liikennöivät saman nimisinä ja tutuissa väreissä. - Kahta viikkoa vaille 86 vuotta yritys oli Jääskeläisen suvussa. Tuntuu haikealta mutta toisaalta hyvin helpottavalta, Sinikka Jääskeläinen kertoo tuntemuksistaan. Jääskeläisen mukaan myyntiä on suunniteltu pitkään. Alusta asti on ollut selvää, että hän ja hänen lapsensa ovat valmiita luopumaan yrityksen omistuksesta. - Olisimme voineet pilkkoa yrityksen, erottaa esimerkiksi taksin ja turveauton, mutta paras ratkaisu oli kun ostaja oli valmis ostamaan koko yrityksen, Sinikka Jääskeläinen kiittelee. - Ala on vaikea, ei tiedetä mihin ollaan menossa, mutta onnea toivotan uudelle yrittäjälle ja hengessä ollaan mukana, hän jatkaa. Hallittua kasvua Mikan isä Jussi perusti Niskasten yrityksen 1970-luvulla. Mikan astuessa puikkoihin vuonna 1994 yrityksellä oli kaksi autoa. - Siitä homma on lähtenyt paisumaan. Tällä hetkellä autoja on Niskasella 35. Rautalammin Auton oston myötä yhtiöillä on yhteensä rapiat viisikymmentä linja-autoa. Samoin henkilökuntaa yrityksissä on yhteensä viitisenkymmentä. Niskasella on toimipisteet Iisalmessa ja Joensuussa. - Tämä yrityskauppa lisäsi hyvin meidän mahdollisuuksia kehittää toimintaa Kuopion seudulla ja Kuopion eteläpuolella, kun aiemmin toimintaalueemme on ollut lähinnä Ylä-Savo. Linja-autoliikenneala elää murroksessa. Niskanen kertoo epätietoisuuden heijastuvan koko alaan. Siirtymäajan sopimukset ovat kuitenkin tulossa tiensä päähän ja yrityksissä odotellaan mielenkiinnolla tulevia ratkaisuja. - Tilausajopuolella uskon niin meidän kuin Rautalammin Autonkin lunastaneen paikkansa. Siihen tullaan panostamaan jatkossakin. Osana tilausajoihin panostamista Niskanen on avannut matkatoimistot Siilinjärvelle ja Iisalmeen. Hän uskoo kivijalkapalveluille olevan edelleen tarvetta. - Paljon on mahdollista ostaa netistä, mutta ei kaikkea. Esimerkiksi ryhmämatkoja ei internetistä oikein pysty tilaamaan, Niskanen kertoo. Matkatoimiston valikoima kattaa laajan yhteistyökumppaniverkoston ansiosta lähes kaikki kuviteltavissa olevat matkat. - Tulemme panostamaan toimintaan myös Sisä-Savossa, Niskanen lupaa. Rautalammin Historiallinen Yhdistys kutsuu rautalampilaiset yhteisöt ja järjestöt pohtimaan yhteistyötä ja tulevaisuutta. Yhteinen tapaaminen järjestetään Osuuspankin kerhohuoneella maanantaina 29.10. kello 18. Yhteistyön kehittämisen lisäksi illassa kuullaan maaseudun kehittämisen haasteista ja yhdistyksiä koskevista tulevista lakimuutoksista. Hugo ja Reetta Miskala ottivat vastaan Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Vuoden Yrittäjät palkittiin Sisä-Savon vuoden yrittäjät palkittiin yrittäjäjuhlassa Suonenjoella. Samalla vietettiin Suonenjoen Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen 60-vuotisjuhlaa. Tervossa vuoden yrittäjänä palkittiin Hiisiretket, Vesannolla LVI Peltsi Oy ja Rautalammilla Hoitokoti Hermanninranta Oy. Suonenjoen Yrittäjät palkitsi Ravintola Valkoapila Oy:n ja Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys Rakennusliike A. Kimonen Oy:n. Rautalampilainen yrittäjä Asko Hämäläinen palkittiin Suomen Yrittäjien yrittäjäristin timanttiristillä. 3

4

Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Elementtitehtaan betoninkuljetussukkulan teliä. Kaivosteollisuuden sakeuttimen keskijalka. Esko Hukka (vas.) kertoo olevansa helpottunut saadessaan siirtää vastuun yrityksestä tyttärelleen Sari Hukalle ja hänen miehelleen Marko Komulaiselle. Elementtitehtaan betonin vastaanottosuppilo. Tilauskonepajalle löytyi jatkajat yrittäjän omasta perheestä Ecometilla uudet yrittäjät Rautalampilaisella Ecomet Oy:llä puhaltavat muutoksen tuulet. Esko Hukan tytär Sari ja hänen miehensä Marko Komulainen ovat ottaneet yrityksen ohjaksiinsa. - Minulla on kova motivaatio auttaa nuoria alkuun yritystoiminnassa ja katsoa, että yritys jää henkiin ja homma lähtee toimimaan, Esko Hukka kertoo. Hukalla itsellään on tavoitteena siirtää vastuuta jatkuvasti enemmän uudelle polvelle ja jättäytyä muutaman vuoden tähtäimellä kokonaan pois toiminnasta. Panoksia kasvuun ja kansainvälisyyteen Pyrkimyksenä on nostaa liikevaihtoa 30 prosentilla. Tiedon siirtäminen uudelle yrittäjäpolvelle on vanhan yrittäjän eläkkeelle jäädessä suunnitelmallisuutta vaativa vaihe. Ecometilla tätä vaihetta on pyritty helpottamaan ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä auditoimalla ISO9001-laatujärjestelmä. Näin tavat ja prosessit viedään osaksi yrityksen toimintaa ohjaavaa järjestelmää. - Talossa on hyvät ja toimivat rutiinit, joiden muuttamiseen ei ole tarvetta. Kun systeemi saadaan kokonaisuudessaan käyttöön on aikomuksena kiinnittää huomiota tuotannon tehokkuuteen, Marko Komulainen kertoo. Työtilanne Ecometilla on tällä hetkellä hyvä. Organisaatiota on selkeästi vahvistettu ja myös tuotannon puolelle on tarve palkata lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Esko Hukan mukaan kasvu onkin yrityksellä selkeä tavoite. - Pyrkimyksenä on nostaa liikevaihtoa 30 prosentilla, tällä hetkellä olemme noin 20 prosentin hyvässä vauhdissa. Liikevaihdosta yhä suuremman osan suuntautuessa vientiin myös kansainvälisen kaupan taito on tärkeässä arvossa. Tälläkin hetkellä tuotteita valmistuu Venäjälle ja Qatariin. - Markosta on ollut todella suuri apu jo tässä vaiheessa, kanssakäynti ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa ei ainoastaan ole helpottunut vaan myös mahdollistunut Markon hyvän kielitaidon ansiosta, Esko Hukka kiittelee. Haaveena talo järven rannalla Esko Hukan tytär Sari Hukka muutti pois Rautalammilta vuonna 1990. Hänen ja Sonkajärveltä kotoisin olevan Marko Komulaisen tie vei Kuopion kautta eteläiseen Suomeen. Sari on työskennellyt S-ryhmässä kouluttajana ja esimiestehtävissä. Marko puolestaan on tehnyt uraa Nokialla ja Nokia Siemens Networksilla. - Pitkällä tähtäimellä olemme haaveilleet paluusta Savoon ja talosta järven rannalla. Ehtona on ollut järkevän työn löytyminen molemmille, mitä sitten löytyikin yllättävän läheltä, Sari Hukka kertoo. Päätös ryhtyä yrittäjäksi syntyi nopealla aikataululla. Asiasta oli puhetta viime syksynä ja Ecometin osakkaiksi pariskunta tuli viime huhtikuussa. - Emme ole katuneet hetkeäkään, Marko Komulainen vakuuttaa. Sari Hukan mukaan hyppy alalta toiselle on haastava mutta mahdollinen. - Tuotteet ovat uusia ja täysin erilaisia kuin S-kauppojen käyttötavarapuolella, mutta taustalla oleva bisnes toimii samalla tavalla. - Ihanaa on myös se, ettei ole ruuhkia ja puolentoista tunnin työmatkaa, hän jatkaa. Haaveena ollut talo järven rannalla valmistuu keväällä 2013. Marko kiittelee myös metsästysmahdollisuuksia, jotka Oli kaikista paras ratkaisu, että jatkaja löytyi lähipiiristä. avautuvat nyt lähes heti kotiovelta. Sukupolvenvaihdos vaatii huolellista valmistelua Esko Hukan vinkki muille yrittäjille on, että sukupolvenvaihdokseen kannattaa ryhtyä varautumaan hyvissä ajoin. Hänen mukaansa ensimmäiseksi pitää laittaa omat eläkeasiat kuntoon. Sen jälkeen kannattaa selvittää, löytyykö jatkajaa omasta lähipiiristä. - Tämä oli omalla kohdalla kaikista paras ratkaisu, että jatkaja löytyi omasta lähipiiristä. Tieto uusista yrittäjistä on saatava myös asiakkaille. Hukan mukaan tämä on herkkä vaihe, sillä usein yrittäjät henkilöityvät voimakkaasti omaan yritykseensä. - Me vanhat yrittäjät olemme omia persoonia, jokainen mielletään jollain tapaa omaan yritykseensä. Eskolla on tarkoituksena siirtyä eläkemieheksi parin vuoden tähtäimellä. Jatkon kannalta näkymät ovat nyt hyvät. - Putken päässä pilkottaa valoa, näyttäisi että pääsen eläkkeelle ja se tuntuu hyvältä. Uskon, että osaan päästää irti ja voin keskittyä kalastamiseen, matkusteluun ja joutenoloon. 5

Hub avautuu entisiin Nordean tiloihin Vauhdikkaasti Rautalammilla käyntiin polkaistu Hub-hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että Hubin avajaiset siintävät vajaan kahden viikon päässä. - Olen saanut kyllä juosta jaloilla ja käsillä, mutta avajaisia vietetään perjantaina 26. lokakuuta, Hub-yrittäjä Tero Räsänen hehkuttaa. Pankkitalossa tehdään parhaillaan remonttia, jossa entinen pankkisali muutetaan yhteisölliseksi työtilaksi. Räsänen kertoo, että tilasta saadaan käytännöllinen ja viihtyisä suhteellisen pienellä panostuksella. - Neuvotteluhuone on ehkä isoin yksittäinen kohta johon pitää panostaa. Muuten laitetaan vähän maalia seinään. Isoin panostus tehdään kalusteisiin. Räsänen kertoo, että kaikkiaan Hubin käytössä on tilaa noin 300 neliömetriä talon katu- ja kellaritasossa. Katutasossa sijaitsevien työ-, ja neuvottelutilojen lisäksi alakerran sauna-, kokous- ja kahviotilat tulevat Hubin käyttöön. - Tietääkseni muilla Hubeilla ei ole käytössään saunaa. Saunahan on vanha suomalainen liikeneuvottelutila, Räsänen naurahtaa. - Niin ja entiseen pankkiholviin tulee löhöilynurkka, sellaistakaan ei joka paikasta löydy, hän jatkaa. Hubille on käyty hakemassa mallia niin Tampereelta kuin Helsingistäkin, ja alusta alkaen selvää on ollut, että Rautalammilla ergonomisuus tulee olemaan omaa luokkaansa. Toimistokalusteina käytetäänkin paikkakuntalaisia Sallituotteita. Tilasuunnittelua tekee rautalampilainen Erja Puoskari. Räsänen suositteleekin Hubista kiinnostuneita olemaan nyt yhteydessä, sillä nyt on mahdollisuus vaikuttaa tila- ja kalusteratkaisuihin. Pieniin ja suuriin tarpeisiin Hub on jäsentensä yhteisesti jakama työtila. Jäsenyyksiä onkin tarjolla useita erilaisia. Täysjäsenyys on laajin jäsenyys, jolla saa käyttöönsä oman korvamerkityn työpisteen kaikkine Hubin palveluineen. Havainnekuva tulevasta Hub-tilasta. Oikealla olevista ikkunoista avautuu näkymä kylän raitille. Tilasuunnitelman on tehnyt Erja Puoskari. - Kahvio on jäsenten käytettävissä aina. Lukittavaa säilytystilaa löytyy ja tietenkin nopeat internet-yhteydet ja tulostimet. Kaikki, mitä toimistossa tarvitsee, Räsänen tiivistää. Harvemmin tilaa tarvitseville tarjolla on huokeampia jäsenyyksiä, joilla kuitenkin on oikeus käyttää tiloja tarvittaessa. Hub yhdistää eri yhteiskunnan toimijat Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Erja Puoskari Olennainen osa Hubia on Host, eräänlainen toimiston isäntä. Räsäsen lisäksi Rautalammin Hubilla hostina tulee toimimaan Marika Väätäinen. Host pyörittää Hubin toimintaa, jolloin siellä työskentelevien ei tarvitse huolehtia muista kuin omista töistään. Visiona Räsäsellä onkin, että Hub voi parhaillaan yhdistää yhteiskunnan eri toimijat. - Yhteistyöllä voimme yhdessä kilpailla isommilla markkinoilla. On turha kilpailla toisiamme vastaan pienellä paikkakunnalla. 6

Rautalampilainen tuoksupussi tuoksuu metsältä Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Tervaksen terävä tuoksu, raikas tuoksi Rautalammin, ikimetsän ihmelääke, elonantaja-aromi. Tuoksu tuntoja hyviä, anna auvoisa ajatus, mittaamaton mielenrauha! Näin kuuluu rautalampilaiseen taikatervas-tuoksupussiin kiinnitetty Matti Lehmosen kirjoittama runo. Ritva Lehmonen sai idean tuoksupussista hakattuaan rantaan ajautunutta tervaspuuta. - Tuoksu oli aivan ihana. Eihän rautalampilainen tuoksupussi voisi tuoksua muulta kuin metsältä, Ritva Lehmonen kertoo. Hän kertoo saaneensa ystäviltään erilaisia tuoksupusseja ympäri maailmaa, mutta uskaltaa kehua oman pussinsa tuoksun olevan paras kaikista. Pihkapuusta pula Noin neljän vuoden ajan Lehmonen on tehnyt taikatervas-pusseja, joihin sisälle tulee tervaspuun lastuja ja päälle hänen miehensä kirjoittama runo. Tervaspuun lastut pusseihin tekee Seppo Westman. Nyt pihkapuusta on kuitenkin pula. - Pihkapuuta ei tahdo saada mistään. Olen jutellut paljon metsällä liikkuvien kanssa, ja he ovat sanoneet että pihkapuuta ei nyt todellakaan tahdo löytyä. Ritva Lehmonen toivookin, etteivät ihmiset polttaisi mahdollisesti heillä olevia pihkapuita. - Minä ja Matti tullaan vaikka hakemaan ne puut, jos niitä vain jostain saisi. Ikimetsän ihmelääke Ritva Lehmonen kertoo, että pussista löytyvät pihkalastut ovat ikimetsän ihmelääkettä. Kuusenpihkasta tehdyllä salvalla on parannettu ihottumaa ammoisista ajoista lähtien, mutta myös pussia voi käyttää vaivojen hoitoon. - Otapa pussi vaikka mukaan löylyyn. Nuha kyllä lähtee. Ritva Lehmosen harrastus on käsillä tekeminen. Tuoksupussien lisäksi hänen käsissään on syntynyt esimerkiksi taustalla näkyvään lamppuun kiinnitetyt perhoset. Reilumpi Rautalampi - työ ja oikeudenmukaisuus Tauno Herranen rehtori, FM Riitta Hiironen Lähihoitaja, Van Eat Raija Hänninen hoitoapulainen Heikki Korhonen laitoksenhoitaja Jorma Kukkonen kirkkoherra Satu Liimatainen lähihoitajaopiskelija Kaija Satuli kauppatiet.maisteri, vakuutussihteeri Veijo Vesterinen lasikuitutyöntekijä, eläkeläinen Äänestä peruspalveluiden puolesta! 7

Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Yhteistyökumppanit. Yrittäjä ja POP Pankki. Me tunnemme ja osaamme paikalliset olosuhteet, siksi voimme tarjota aidosti henkilökohtaista ja ihmisläheistä palvelua. Meiltä saat itsellesi ja yrityksellesi nykyaikaiset ja kilpailukykyiset tuotteet raha-asioittesi hoitoon. Tervetuloa asioimaan aidosti paikalliseen ja varmasti suomalaiseen pankkiin! Konneveden Osuuspankki KONNEVESI Kauppatie 29 / puh. (014) 5181 230 www.poppankki.fi/konnevesi Hoitokodin esimies Satu Korhonen (vas.) ja sairaanhoitaja Mirja Korjonen hoitavat aamuvuoroa yhdessä. Aamupalaa tarjoillaan joustavasti, ei kelloon tuijottaen. Konnevedellä on avattu uusi hoivakoti 8 Aidosti lähellä ihmistä. PIRISTYSTÄ PIMEYTEEN Syksyn värikkäät uutuusmallistot saapuneet! Nyt varaston syksyinen tyhjennysmyynti: Tasaraharekistä ota 3 maksa 2 Edullisin veloituksetta. Rautalammintie 13, Suonenjoki puh. (017) 511 540 Avoinna ma pe 9.00 17.00, la 9.00 13.00 HELPOMMIN JUHLAKSI ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen 045 875 9333 Hiljattain avattu Villa Konnevesi tarjoaa kodinomaista ja virikkeellistä asumista muistisairaille vanhuksille. Aamu on alkanut verkkaisesti. Virkuimmat palvelukodin asukkaat ovat heränneet jo viiden aikoihin, kun aamu-unisimmat nauttivat aamupalaansa vasta yhdeksän maissa. Päivä alkaa meillä hyvin jouhevasti. Kukin saa herätä omaan tahtiinsa, palvelukodin johtaja Satu Kokkonen kertoo. Hieman talon arkea rytmittää Konneveden kunnalta kahdesti päivässä tuleva ruoka, mutta muuten palvelukodissa voi elellä oman rytmin mukaan. Rauhallinen tempo luo jo heti kodikasta tunnelmaa kesällä rakennettuun ja syyskuussa avattuun Villa Konnevesi -hoitokotiin. Se on saanut jo yksitoista ensimmäistä asukastaan, ja talon toinen siipi on siten käytössä. Kaikkiaan asukaspaikkoja on 33. Niitä voivat ostaa sekä kunnat että yksityiset asiakkaat joko pysyvään asumiseen tai lyhytaikaiseen tarpeeseen, esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi. Talo sähkölukittuine ovineen ja aidattuine sisäpihoineen tarjoaa turvallisen asuinympäristön erityisesti muistisairaille vanhuksille. Huoneesta koti Kodikkuutta luo myös se, että jokainen asukas voi itse kalustaa ja somistaa huoneensa. Kokkonen esittelee vielä tyhjää huonetta. Tästä voi tehdä kodin. Ripustaa vaikka kristallikruunun kattoon, niin kuin yhdessä huoneessa on tehty. Ja toden totta. Kun pääsee kurkistamaan pariin, jo sisustettuun huoneeseen, on niissä asukkailleen varmasti oman kodin tuntua: on tuttuja huonekaluja ja rakkaiden valokuvia kirjahyllyssä, on itse virkattua päiväpeittoa ja kauniita merkkaustöitä seinillä. Hoitokodissa on kaksi kahden hengen huonetta, vaikka pariskuntien tai sisarusten käyttöön. Muut asukashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Lisäksi asukkailla on käytössään yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat, pyykinpesuhuone ja tilavat sauna-, pesuhuone- ja pukuhuonetilat. Sauna on kuulemma lämminnyt lähes joka päivä. Taidot käyttöön Verkkaisen aamun kääntyessä iltapäivään, on asukkaiden mahdollista osallistua viriketoimintaan. Moni heistä tuntuu laulavan mielellään ja niinpä talon siunaustilaisuudessa kuultiin Villa Konnevesi -kuoron ensiesiintyminen. Kokkonen kertoo, että vaikka lähimuisti heikkenisi, laulujen sanat pysyvät monella mielessä. Hoitokodissa halutaan tukea muitakin elämän varrella opittuja taitoja. Nykyajan vanhukset alkavat olla koulutettuja. On tärkeää ottaa huomioon jokaisen tausta ja mahdollistaa heidän taitojensa ylläpitäminen. Muistisairaan vanhuksen hoidon suunnittelussa omaisilla on tärkeä rooli. He pystyvät kertomaan asukkaan tarpeista ja toiveista, ja myös mahdollisesta hoitotahdosta. Niinpä palvelusuhde alkaa usein yhteisellä palaverilla. Yhteistyötä virittämässä Vaikka hoitokoti on vasta aloittanut toimintansa, Satu Kokkonen tähyää jo tulevaan. Minulla on visio, että meillä olisi kunnan toimijoiden kanssa paljon yhteistä. Tavoitteena on järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, vaikka pieniäkin. Hän tekee mielellään yhteistyötä esimerkiksi SPR:n, 4H-yhdistyksen, seurakunnan, päiväkodin, koulun ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Jo nyt hänet on otettu ideoineen hyvin vastaan. Täällä on kyllä helppo tutustua ja ottaa yhteyttä ihmisiin. Konnevesi on Savon rajamailla, ja itse olen alun perin savolainen, nykyään Laukaan Vihtavuoresta työpaikalleen ajeleva nainen sanoo. Villa Konneveden henkilökunnasta suurin osa on Konnevedeltä. Muutama tulee muualta: Laukaasta, Äänekoskelta ja Rautalammilta. Kun talo on täynnä, työntekijöitä tulee olemaan reilut kaksikymmentä. Tämä on merkittävä työllistäjä Konnevedellä. Hoitokoti kuuluu laajempaan Mediverkko-yritykseen. Villa Konnevesi on sen kuudes hoivakoti ja seitsemännen toiminta käynnistyy piakkoin Valkeakoskella. Lähimmät Mediverkon hoitokodit ovat Viitasaarella ja Kuopiossa. Kymmenen vuotta toiminut, suomalainen yritys tarjoaa paitsi hoivapalvelua, myös terveyspalveluja ja suun terveydenhuoltoa jo sadalla paikkakunnalla.

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Sirpa Jalkanen (vas.) otti vastaan Immu Ikäheimon ja Anne Kvistin tuomat vanhat Arabian kahvikupit. Sirpa Jalkanen on iloinen siitä, että asiakkaat ovat löytäneet Auroran Reilusti erilainen kuin ketjukahvilat Suonenjoella kesällä 2011 avattu Kahvila Aurora on nyt toiminut reilut puoli vuotta uudella Iisvedentien risteyksessä Siwan talossa. Kahvilan yrittäjä Sirpa Jalkanen on tyytyväinen, sillä asiakkaat ovat löytäneet kahvilan hyvin. - Nyt muuton jälkeen on tullut erittäin paljon positiivista palautetta viihtyisyydestä ja hyvästä palvelusta. Itse leivotut tuotteet ovat asiakkaiden mieleen. Sirpan miehen Antin leipomissa pullissa piilee itseasiassa koko yrityksen alulle lähteminen. - Meillä oli kerran Lassilan vintillä kirpputori ja samassa yhteydessä pieni kahvio. Antin leipomat pullat saivat paljon kiitosta. Aurorassa on panostettu myös viihtyisyyteen ja kahvila on tietoisesti erilainen kuin ketjukahvilat. Ei koskaan yrittäjäksi Sirpa Jalkasen isä on yrittäjä ja Sirpa muisteleekin uhonneensa, ettei ikinä itse ala yrittäjäksi. - Innostun helposti kaikesta uudesta ja kai se veri vaan vetää yrittäjyyteen. Ajatus kahvilasta oli itänyt jo muutaman vuoden ajan. Aiemmin Jalkanen on työskennellyt Rautalammilla huoltoasemalla ja Peltolan Juustolassa. Viimeiset kymmenen vuotta ennen oman kahvilan perustamista Sirpa oli kotiäitinä neljälle lapselleen. - Siinä ehti harkitsemaan yhtä ja toista tulevaisuuden suhteen. Sirpa Jalkanen kävi yrittäjäkurssin ja Kahvila Aurora avasi ovensa Suonenjoella karnevaaliperjantaina vuonna 2011. Tukea perheeltä Sirpa pyörittää kahvilaa nykyään miehensä Antin kanssa. Myös vanhin lapsista, 12-vuotias Ilona, häärii mielellään vanhempiensa apuna kahvilalla. - Vastuuta on helppo jakaa kun toinen samasta perheestä on töissä omassa yrityksessä. Antti lähtee aamuisin töihin viiden aikaan leipomaan tuoreita lämpimäisiä aamun ensimmäisille asiakkaille. Kahvila avataan seitsemältä. - Minä vien lapset hoitoon ja kouluun ja tulen sitten töihin kahvilalle, Sirpa kertoo. Jalkanen kertoo, että töitä yrittäjänä saa paiskia. Valintaansa hän ei kuitenkaan ole katunut. - Asiakkaat ovat löytäneet meidät mukavasti. Aamuisin käy miesporukoita ja keittolounaskin on löydetty mukavasti. Jalkanen kertoo osaavansa jättää työt työpaikalle ja pitää kotiasiat kotona. Se auttaa myös jaksamaan. Yrittäjällä pitää Sirpan mielestä olla myös mahdollisuus lomailla. - Minun mielestä yrittäjänkin pitää välillä huokaista, en ymmärrä kun jotkut yrittäjät sanoo, ettei ikinä saisi pitää lomaa. Esille vanhoja Arabian astioita Kahvila Auroraan on mahdollista tuoda vanhoja, esimerkiksi parittomiksi jääneitä Arabian kahvikuppeja. Rautalampilainen Immu Ikäheimo toi ensimmäisen Juhlaruusu-kahvikupin esille Auroraan. - Haluaisin haastaa kaikki mukaan tuomaan vanhat, parittomiksi jääneet kupit tänne kaikkien iloksi. Jätän kuitenkin Sirpalle vapauden valita, mitkä kupit hän kelpuuttaa esille. * kasvo-, käsi- ja jalkahoidot * ripsien- ja kulmien kestovärjäykset * ihokarvojen poistot lämminvahalla * intialainen päänhieronta * hot stone-kuumakivihieronta * lahjakortit Kauneushoitola Kosmetologi- ja hierontapalvelut Kuopiontie 13 Rautalampi 040 737 7801 9

Kunnallisvaalit sunnuntaina 28.10.2012 kello 9-20 Ennakkoäänestys kotimaassa 17. - 23.10. KYSYMYKSET 4 ehdokasta Rautalammilla 8 ehdokasta Rautalammilla 6 ehdokasta Rautalammilla 20 ehdokasta Rautalammilla Vaalien ykkösteema Lähipalveluiden puolesta, niitä kehittäen ja niiden saavutettavuutta parantaen. Eriarvoisuuden poistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Peruspalveluiden turvaaminen ja ekologisen, viihtyisän ja vetovoimaisen kunnan kehittäminen. Kunnan säilyttäminen itsenäisenä. Tärkeimmät puolueen toimintaa ohjaavat arvot seuraavalla valtuustokaudella Kuinka Rautalampi pidetään vetovoimaisena uusien yritysten ja asukkaiden näkökulmasta? Kuinka Rautalampi pidetään vetovoimaisena asuin- ja työpaikkakuntana nuorille? Mitkä ovat suurimmat haasteet vanhustenhoidossa? Heikoimmista huolehtiminen, toimeentulosta huolehtiminen ja luontoarvoista kiinni pitäminen. Turvallisen asuinympäristön rakentaminen. Tasokkailla lähipalveluilla, riittävällä asuntotarjonnalla ja hyväkuntoisilla, turvallisilla asuinympäristöillä, monipuolisella työpaikkatarjonnalla, harrastusmahdollisuuksilla, kokoontumistiloilla ja paremmalla joukkoliikenteellä sekä kehittyvällä koulutustarjonnalla. Samoin kuin muillekin kuntalaisille ja lisäksi erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua tapahtuma- ja muuta kulttuuritarjontaa sekä toimintatiloja myös sivukylille. Kunnalla pitäisi olla valmius nopeisiin siirtymiin kotoa tai yritysten palveluiden piiristä kunnan asumis- ja hoivapalveluihin, sillä vastuu on aina kunnan. Hyvää ja koulutettua henkilökuntaa on oltava aina riittävästi. Oikeudenmukaisuus, työn merkityksen ja työpaikan saamisen korostaminen. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen. Jatkettava määrätietoisia ponnisteluja elinkeinojen monipuolistamiseksi ja tuettava nuorten yrittäjien alkuunpääsemistä. Luontoarvot tuovat elämänlaatua ja työtilaisuuksia. Etätyömahdollisuuksia edelleen parannettava ja huolehdittava liikenneyhteyksistä. Nuorisotakuuta toteuttamalla. Koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimintoja tuettava. Yrittämisen ja paluumuuton mahdollisuuksia pidettävä jatkuvasti esillä. Vanhuspalvelulaki saatava heti paperilta käytäntöön. Suurten, markkinavetoisten toimijoiden tulo estettävä, yhteiskunnalla vastuu järjestämisessä. Yksityisiä, pieniä hoivayksiköitä ja kuntoutuspaikkoja tarvitaan kuitenkin lisäksi. Vastuu ympäristöstä, lähimmäisistä ja tulevaisuudesta sekä avoimuus päätöksenteossa. Vihreä kunta kannustaa luovuuteen ja yrittäjyyteen. Se luo matalan kynnyksen yritysympäristöjä, joissa syntyy työpaikkoja. Vihreässä kunnassa luomu- ja lähiruuan tuottaminen sekä omavarainen energiatuotanto antaa uusia työllistymismahdollisuuksia. Työt, palvelut & rock n roll. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen kasvavalle vanhusväestölle. Yhteisöllisyys, yhteistyö ja inhimillisyys. Elinkeinorakenteet on säilytettävä monipuolisina ja kunta yrittäjämyönteisenä. Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, lasten päivähoitoon ja harrastuksiin. Panostamalla nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Harrastusmahdollisuudet pidetään kunnossa. Säilytetään vauvabonus ja kotihoidon kuntalisä. Vanhusten määrä lisääntyy. Palveluiden taso on oltava riittävä, jotta hoito säilyy hyvänä ja vanhusten kohtelu inhimillisenä. Vasemmistoliitto kysyy: Mitä tarkoittaa rautalampilaishenkisyys? Meille se tarkoittaa kotikunnan ihmisistä ja luonnosta huolehtimista. Virkeyttä ja elinvoimaa. Sivistystä ja kehitystä. Historiaa ja tulevaisuutta. Pienistä puroista syntyvät isot virrat. Se merkitsee historia- ja kulttuurituntemusta sekä tietoisuutta omista juurista. Ei kuitenkaan omahyväistä eristäytymistä tai toisten yläpuolelle asettumista. Vihreässä kunnassa ihmiset välittävät luonnosta, asuinympäristöstään ja toisistaan. Terve ylpeys omista juurista ja positiivinen katse tulevaisuuteen. SDP kysyy: Miten turvataan perusoikeuksien toteutuminen lasten ja vanhusten osalta? Oikeus hoitoon, hoivaan, koulutukseen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen, riittävään ravintoon ja hyvään terveydenhuoltoon turvataan, kun päättäjät pitävät niistä huolta omilla päätöksillään ja lisäksi kuntalaiset ovat aktiivisia ja ilmoittavat vääristä toimista tai puutteista. Suomen perustuslaki ja sen velvoitteet koskevat kaikkia, myös Rautalampia. Elämänkaaren alku- ja loppupäässä pitää huolehtia ihmisten subjektiivisista oikeuksista, vaikka heillä ei ole äänioikeutta tai muita vaikutusmahdollisuuksia; siis priorisoitava etusijalle! Säilyttämällä palvelut ja kehittämällä ennaltaehkäisevää työtä. Kunnan tehtävä on hoitaa perusoikeuksien toteutuminen ja Keskusta tukee tätä työtä. Vihreät kysyy: Rautalammilla on meneillään kansallispuistohanke. Toisaalta esillä on ollut myös louhinta- ja kaivannaisteollisuuden kehittäminen. Kumpi on oikea kehityssuunta? Kansallispuistohanke on oikeaan osunut kehityksen suunta, se voi tuoda työpaikkoja ja matkailutuloja. Kaivostoiminta tuo myös työpaikkoja, mutta jättää useimmiten luontoon korjaamattomat tuhot, vaikka toiminta-aika olisi lyhytkin. Luonto, sen hyvinvointi ja säilyttäminen puhtaana ovat Rautalammin tärkeimmät arvot. Kansallispuiston saaminen nyt tai lähitulevaisuudessa sekä vapaa-ajan viettäminen täällä luovat myös vihreää elinkeinotoimintaa. Kansallispuistohanke. Molempia voi ja tulee kehittää. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Keskusta kysyy: Kuinka aiotte hoitaa perusterveydenhuollon tulevaisuudessa Rautalammilla? Kaikissa vaihtoehdoissa aiomme pitää huolta lähipalveluista eli nykyiset palvelut jatkuvat, vaikka järjestäjä saattaa muuttua. Erittäin tärkeinä pidämme lääkäri- ja näytteenottopalveluiden lisäksi myös mm. mielenterveysneuvolaa, äitiysneuvolaa ja kotisairaanhoitoa. Ehdoton ei yksityisille yrityksille perusterveydenhuollossa. Vain yhteiskunnallinen päätösvalta ja toteuttamistaho voi vastata oikeudenmukaisesta toiminnasta. On päästävä kaikkia palveleviin ratkaisuihin seutu- ja maakuntatasolla. Hyvin. Omassa terveyskeskuksessa, yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Perussuomalaiset kysyy: Pidättekö tärkeänä Rautalammin itsenäisyyden ja elinvoimaisuuden säilyttämistä? Kokoomus kysyy: Kuinka tärkeänä pidätte lukiokoulutuksen säilymistä Rautalammilla? Pidämme tärkeimpänä kykyä tarjota tasokkaat, monipuoliset lähipalvelut ja riittävästi työpaikkoja. Elinvoima syntyy asukkaista. Oman lukion valitseville se on tärkeä asia ja opettajien yhteiskäyttö kirkonkylän peruskoulun kanssa on hyvä asia. Olisimme mielellämme mukana kehittämässä ammatilliseenkin opetukseen lähiopetusvaihtoehtoja nykyistä enemmän. Kuntien pakkoliitoksia ei tule toteuttaa, vaan edistää vapaaehtoista yhteistyötä mahdollisimman paljon. Ei lisätä hallintohimmeleitä ja byrokratiaa. Kyllä, erittäin tärkeänä. Pidämme itsenäisyyttä erittäin tärkeänä. Lukio on erityisen tärkeä ja sen säilyttämisen ehto on erityislukiona pysyminen ja oppimisen tason kohottaminen. Pidämme erittäin tärkeänä. Pidämme lukion säilymistä ehdottoman tärkeänä. 10 Kristillisdemokraatit kysyy: Kuinka turvataan päätöksenteon pysyminen riittävän lähellä? Kaikkia tarjottavia ja toivottuja lähipalveluita varten olisi hyvä olla paikalliset seuranta- ja kehittämisryhmät myös kylillä. Tyytyväisyys- ja kehittämiskyselyillä asukkaiden olisi hyvä nykyistä useamminkin päästä vaikuttamaan. Mikäli joudutaan suurkuntiin, tarvitaan pitäjäidentiteetin mukaista paikallisdemokratiaa. Sille on varattava valtakunnallisesti myös toimintamahdollisuudet esimerkiksi ohjaamalla verotuloja vapaaajan kuntiin. Lähidemokratiaa kehtitämällä. Säilyttämällä kunta itsenäisenä. Tekemällä yhteistyötä tahojen, kuten VASTAn (Rautalammin kunnan vapaa-ajan asukkaiden toimikunta) kanssa sekä esimerkiksi kuntalaisiltoja järjestämällä.

21 valtuustopaikkaa odottaa ottajaansa, paikat jaetaan sunnuntaina 28.10. Toteutimme Rautalammilla ehdokkaita asettaneille puolueille kyselyn, jonka toivomme auttavan oikean ehdokkaan löytymisessä. Kyselyssä puolueet saivat myös esittää kysymyksiä toisilleen. 8 ehdokasta Rautalammilla 4 ehdokasta Rautalammilla 4 ehdokasta Rautalammilla Kunnan säilyttäminen itsenäisenä ja elinvoimaisena. Kuntatalous pidettävä kurissa. Peruspalvelut säilytettävä ja elinkeinotoimintaa kehitettävä. Monimuotoinen puhdas luonto ja vesistöt Vapaita rakennuspaikkoja tarjolla riittävästi, kohtuuhintaan Hyvät liikenneyhteydet etelään ja pohjoiseen. Nuorille lisää työpaikkoja. Hyvät harrastusmahdollisuudet. Vanhustenhuollon kustannustaso noussut liian korkealle. Ei saa nousta enää, vaan saatava laskusuuntaan. Vanhustenhoidosta on tullut bisnestoimintaa. Peruspalveluiden turvaaminen lähipalveluna. Välittäminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Hyvät harrastusmahdollisuudet, kaavoitus, nopea päätöksenteko, hyvä ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Hyvät lastenhoitomahdollisuudet, hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet, toimivat tietoyhteydet. Rahan ja hoitajaresurssien riittävyys, kotona-asumisen esteiden poistaminen. Riittävien peruspalveluiden säilyttäminen lähellä. Kristilliset arvot, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Tarjoamalla peruspalvelut, kehittämällä kirkonkylän ilmettä ja palveluja, säilyttämällä puhdas luonto, yrittäjäystävällisyyden säilyttäminen. Lukion säilyttäminen, harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen nuorten tarpeiden mukaan, nuoria kuulemalla. Vanhusten määrä lisääntyy, hoitopaikoista tulee puutetta, vanhusten erilaiset tarpeet on huomioitava tiukkenevasta taloustilanteesta riippumatta. Rautalammin VihReiden kunnallisvaaliehdokkaat Ihmisistä ja ympäristöstä yhdessä välittäen 14 Anu Hirvonen, sit. 45v. erikoislääkäri Vihreää valoa maaseudulle Irene Pakkanen, sit. 51v. FT, vapaa toimittaja 15 17 18 Maksaja: Rautalammin Vihreiden ehdokkaat Kulttuuria ja liikuntaa kaikille kuntalaisille Janne Hirvonen 43v. opettaja Kestävän kehityksen puolesta Tero Räsänen, sit. 36v. yrittäjä / insinööri Puhtaasta luonnosta voimaa elämään 16 Ulla Möller, sit. 50v. ohjaaja Katsoa kauas; nähdä lähelle 19 Pirkko Toiviainen 61v. kuvataiteilija / lastentarhanopettaja https://sites.google.com/site/sisavi212 www.facebook.com/sisasavonvihreat Rautalampilaisuus on monelle kunnia-asia ja ylpeyden aihe. Vanha emäpitäjä. Se tarkoittaa juuria Rautalammilla kansallisveden äärellä. Kuopiolaisia emme ole, suonenjokelaisiksi emme halua tulla, vielä vähemmän jyväskyläläisiksi. Olemme siis rautalampilaisia. Jo 450 vuoden ajalta! Rautalammilla se on hoidettu mallikkaasti; jopa ulkopuolisen arvion mukaan. Tasapuolisella kohtelulla, vauvasta vaariin. Riittävät hoitopalvelut on taattava niin lapsille kuin vanhuksillekin, kodinhoitopalveluja on tarjottava sekä lapsiperheille että vanhuksille, talousarviossa on varauduttava tähän. Molemmat ovat tärkeitä asioita, ja tuovat työpaikkoja. Mutta luontoa on kunnioitettava. Louhinta ja kaivannaishankkeissa on vältettävä tarpeetonta luonnon pilaamista. Tällä hetkellä toimii kohtalaisesti. Terveyskeskus säilytettävä Rautalammilla, ja terveyskeskukselle vakituinen lääkäri. Vuodepaikat Suonenjoella ja erikoissairaanhoito Kuopiossa. Kyllä, se on kuntalaisten kannalta tärkeä asia. Kumpikaan ei sulje toistaan pois. Yhteistyössä Suonenjoen kanssa. Kyllä pidämme, mutta kustannusten on pysyttävä kohtuudessa. Molemmat ovat tarpeen järkevissä rajoissa. Perusterveydenhuolto on säilytettävä Rautalammilla, yhteistyö Suonenjoen kanssa on toimiva ratkaisu, sekä erikoissairaanhoito useamman kunnan kanssa yhdessä. Ensihoito ja sairaankuljetus on säilytettävä Rautalammilla. Ehdottomasti. Lukio pitää säilyttää Rautalammilla. Elintärkeänä. Erittäin tärkeänä, lukiolla on laajat vaikutukset paikkakunnalla. Kunta pyritään pitämään itsenäisenä. Paikallinen asiantuntemus kunniaan. Itsenäisyyden säilyttäminen on ainoa vaihtoehto. 11

Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Paula Rintala KYLÄLÄINEN Omat lapset ovat tärkeä osa Paula Rintalan arkea. Äidin lapsuusajan valokuvat kiinnostavat Maijaa ja Outia. Tärkentä on arki ja tavalliset asiat Paula Rintala 12 Paula Rintala, omaa sukuaan Huttunen, syntyi vuonna 1982 Suonenjoella. Nykyisin Rautalammin Osuuspankin palvelupäällikkönä työskentelevän nuoren perheenäidin päätyminen Rautalammille oli osin sattumaa. saisi mennä muualle töihin, että minä pääsisin hoitoon, Paula Rintala naurahtaa. Kouluun pääseminen oli kova juttu Lähimmät lapset asuivat kilometrien päässä, joten kavereiden - Olen kuitenkin iloinen näkeminen edellytti kyy- siitä, että asun näinkin ditystä vanhemmilta. Kou- Äiti saisi mennä lähellä omia vanhempiani. luun pääseminen oli kova muualle töihin, Heidän apuaan kaipaisin juttu, silloin kavereita pääsi että minä pääsisin varmasti etenkin nyt lasten näkemään päivittäin. hoitoon. kanssa, jos asuisin kauempana. Rintala kertoo olevansa kiitollinen siitä, että sai käy- Maatilan tyttärenä dä ala-asteen Paula Rintala oppi kodin arvon jo lapsena. Hän ei lapsena ollut hoidossa, sillä vanhemmat työskentelivät kotitilalla ja heidän ollessaan tilan töissä isovanhemmat huolehtivat niin hänestä kuin hänen kahdesta veljestäänkin. - Joskus olinkin sanonut, että äiti pienessä Pörölänmäen kyläkoulussa. - Ensimmäisen luokan aloitti minun kanssani samaan aikaan yksi toinen oppilas. Myöhemmin ikäluokkaan tuli vielä yksi li- Lukiossa opintoohjaaja piti selvänä, että Paulan tulee hakeutua jatko-opintoihin yliopistoon: sää, sitten meitä oli kolme, Rintala muistelee nauraen. Yläasteen ja lukion Rintala hän kävi Suonenjoella. - Kyllähän sitä kaupunkia silloin nuorena piti ihan tuppukylänä. Näin jälkeenpäin ajateltuna siellä varmasti oli silloinkin vähintään yhtä hyvät palvelut kuin nykyisinkin. Lukiossa opinto-ohjaaja kehotti Paulaa hakeutumaan jatkoopintoihin yliopistoon. - Siitä kiitos hänelle. Halusin Tampereelle tai Jyväskylään ja tulin valituksi Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tiedekunta vaihtui taloustieteelliseen ja Kesätyöpaikka löytyi yllättäen Rautalammin Osuuspankista. Rintala valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2006. Opiskelunsa aikana Paula tapasi tulevan miehensä Samin, joka valmistui samasta yliopistosta paria vuotta Paulaa aikaisemmin. - Sami oli töissä Siilinjärvellä yhden vuoden. Silloin ajeltiin aika paljon ristiin rastiin Jyväskylän ja Siilinjärven väliä. Sattumalta Rautalammille Rautalammin lukiossa tuli auki englannin kielen lehtorin virka kesällä 2005. Sami päätti hakea virkaa, koska Rautalampi oli lähempänä Jyväskylää kuin Siilinjärvi. - Silloin oltiin joka toinen viikonloppu Rautalammilla ja joka toinen Jyväskylässä.

Omassa pihassa riittää puuhailtavaa. Haravointihommia syksyllä 2012. Kouluun pääseminen oli nuorelle tytölle kova juttu. Kavereita pääsi näkemään joka päivä. Kuva on otettu Paulan ensimmäisenä koulupäivänä. Työssään Rautalammin Osuuspankissa Paula Rintala on päässyt tutustumaan paikkakuntalaisiin. Seuraavana keväänä Paulan etsiessä kesätöitä paikka löytyi yllättäen Rautalammin Osuuspankin kassalta. Kesätyön kautta Rautalampi ja rautalampilaiset tulivat entistä tutummiksi. - Kesätyörupeaman ollessa lähellä loppua kävi ilmi, että työt voisivatkin jatkua. Kävin suorittamassa viimeiset tentit Jyväskylässä ja jatkoin töitä pankissa. Gradunsa Paula Rintala on kirjoittanut yritysten eläkevakuutuksista. Hän ei tunnusta tietoisesti tähdännensä pankkialalle, mutta kertoo monille opiskelukavereilleen käyneen samalla tavoin. Kolme vuotta kotona Kotiovelta lähtiessä tiedän, että 20 minuutissa ehdin viedä lapset hoitoon ja mennä itse töihin. Sami ja Paula asuivat rivitalossa Opintiellä Rautalammilla. He alkoivat etsiä asuntoa tai taloa, ja sopiva löytyikin keskeltä kirkonkylää, Äijäveden rannalta. Rintaloiden esikoinen, nyt 4-vuotias Maija, syntyi kesällä 2008. Seuraavat kolme vuotta vierähtivätkin kotona, sillä toinen tytär, marraskuussa kolme vuotta täyttävä Outi syntyi syksyllä 2009. - Olin ensin vanhempainvapaalla ja sitten hoitovapaalla. Tykkäsin tosi paljon olla kotona ja se olikin hyvä ratkaisu tyttöjen ollessa pieniä. Hän kiittelee kotihoidon kuntalisästä. 200 euroa saattaa tuntua pieneltä rahalta, mutta lapsiperheelle tuki on kuitenkin merkittävä. Vie aikansa ennen kuin uusi paikka tuntuu kodilta Rintalat kertovat olevansa tyytyväisiä ratkaisuunsa asettua Rautalammille. Toisena vaihtoehtona oli Jyväskylä. Paula kertoo arvostavansa sitä, että lasten vieminen hoitoon ja työmatka sujuvat kahdessakymmenessä minuutissa. - Kaupungissa joutuisi matkustamiseen mukaan kuvioon. käyttämään varmasti paljon enem- män aikaa. Hänen mukaansa on omasta aktiivisuudesta kiinni, miten hyvin uudella Takaisin työelämään Työelämään Paula palasi kesällä 2011. Kevättalvella 2012 hänet nimitettiin paikkakunnalla pääsee sisään elämään. Rautalammin Osuuspankin palvelupäälliköksi. - Minulle ihmiset on tullut työn kautta tutuksi. Nuoret tietysti tuntevat Samin. Taitaa se olla vähän niinkin, että muut tuntee meidät, mutta me ei tunneta muita. Rautalampi tuntuu kodilta nyt. Paulan mukaan vie muutaman vuoden ennen kuin uusi paikkakunta alkaa tuntua omalta. Työnkuvaan sekä päivittäis- että sijoituspalveluiden organisointi ja myynnin johtaminen. Pienessä pankissa kaikki kuitenkin tekevät kaikkia töitä. - Ihan päivittäispalveluista lähtien saa tehdä hommia niin ylös kuin rahkeet riittävät. Perheen hän kertoo opetelleensa pitämään työ- ja vapaa-ajan Hän kertoo harrastavansa erillään. Opettajana työskentelevä talvella hiihtoa ja kesällä lenkkeilyä. TopAkoiden Taitaa se olla vähän niinkin, että muut mies joutuu jos- kus kantamaan töitä kotiin jumpat ja kansalais- tuntee meidät, mutta tarkastettavien kokeiden opiston Zumba kuuluvat me ei tunneta muita. muodossa. niin ikään vakioaktiviteetteihin. Perheen myötä myös toiminta Mannerheimin lastensuojeluliiton - Minä yritän ehtiä tehdä työasiat työajalla. Kotona ollaan sitten kotona. paikallisyhdistyksessä on tullut 13

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Matti Lipsasen mukaan Rautalampi on hyvä paikka järjestää esimerkiksi yritystapahtumia. Karjalan kartano onkin tuttu paikka Lipsasen yritysten asiakkaille. 14 Suonenjoki Pia Pentikäinen Puh. 046 887 9713 pia.pentikainen@gmail.com www.piapentikainen.com 55 www.rautalampilehti.fi Rakennusneuvos Matti Lipsanen: Rautalampi on positiivinen kokemus Lipsasten ostaessa Karjalan olevien kohteiden harjannostajaiset rakennusliikettä johtaa hänen poikansa kartanon vuonna 1994 oli Rautalampi Matti Lipsaselle vieras paikka. Vuosien varrella paikkakunta on tullut rakennusneuvokselle tutuksi. - Sukuni on kotoisin Juvalta ja Säämingistä, Rautalampi oli ihan uusi suunta minulle, Lipsanen pidetään Rautalammilla. Juhliin kuuluu perinteisesti Ropolan Rautalampilainen pitoateria 1800-luvulta. - SOK:n entinen pääjohtaja Kari Neilimo istui ennen rakennusliikkeen hallituksessa. Sanoin kerran hänelle, että meidän juhlissa on aina sama ruoka. Kari kielsi ja Lipa-Betonia tytär. Hän itse keskittyy uusien asioiden kehittelemiseen. - Kun ei tarvitse olla pyörittämässä päivittäisiä prosesseja, voin paneutua kunnolla muihin asioihin. Hän istuu parhaillaan muun muassa Tekesin hallinnoiman Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman muistelee. ehdottomasti vaihtamasta ohjausryhmässä. Hän on kuitenkin tyytyväinen, että hänen Sanoin, että meidän kaikissa juhlissa on sitä, Lipsanen muistelee. - Se on mahtava näköalapaikka, pääsee näkemään mitä kaikkea uu- isänsä aikanaan aina sama ruoka. Kari Muutaman kerden teknologian myötä on tulossa osti kartanon. Nykyisin kielsi ehdottomasti sitä ran vuodessa Matti rakennusalalle. kartano kuuluu vaihtamasta. Lipsanen järjestää yh- Uusia tuotteita on tulossa myös Matille ja hänen kahdelle siskolleen. - Varmaan olisimme aika paljon vähemmän yhteyksissä jos meillä ei teistyökumppaneilleen metsästysreissun Tyyrinvirran metsästysseuran kanssa. - Tänne ei ole liian niin Lipsasen rakennusliikkeen kuin Lipa-Betoninkin valikoimiin. Rakennusliikkeellä kehittelyn alla on moduulirakenteinen olisi tätä yhteistä riesaa, Lipsanen pitkä matka, suuretkin Täällä on hieno kauppojen konehuone, vitsailee. - Mahdumme tänne kaikki johtajat pääsee helposti luonto ja mihin jonka suunnittelussa perheinemme yhtäaikaa. liikkumaan. Lisäksi täällä on hieno luonto tahansa paikkakuntaa verrattuna virkeä on tehty yhteistyötä myös rautalampilaisen Kartano yritysten ja mihin tahansa paikkakuntaan verrattuna Lipa-Betonilla puoles- kulttuuritarjonta. Morehousen kanssa. edustustilana Kartanoaan Lipsaset käyttävät myös virkeä kulttuuritarjonta. taan kehitellään puisista ristikoista yritystensä Rakennusliike U. Lipsanen ja betonista valmistettua ratkaisua Oy:n, Lipa-Betoni Oy:n ja Antti Aikaa keskittyä uuden kerrostalojen välipohjaksi. Tuote on J. Ahola Oy:n edustustilaisuuksissa. kehittämiseen parhaillaan testattavana VTT:llä. Esimerkiksi kaikki rakennusliikkeen Kuopio-Jyväskylä -akselilla Matti Lipsanen on tehnyt yrityksissään tilaa nuoremmalle polvelle;

Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Omenat menevät siiderin raaka-aineeksi, joten niissä pitää olla luonnetta, Vesa Turpeinen sanoo ja esittelee hapokasta myöhäislajiketta. Berryexpress välittää omput ja marjat Hyvin mennyt kausi innostaa marjanvälittäjää laajentamaan toimintaansa ensi vuonna. Vesa Turpeinen täyttää pakettiautoaan omena- ja puolukkalaatikoilla. Omenat ovat lähdössä siiderin raakaaineeksi ja puolukat hillottavaksi ja mehustettavaksi teollisuuden tarpeisiin. Kyseessä ovat viimeiset Vesannon Koulutiellä sijaitsevaan ostopisteeseen tänä vuonna tulleet luonnontuotteet. Sesonki on ollut hyvä. Puolukkaa on tullut oikein mukavasti. Mustikkaakin tuli, mutta ei niin paljoa kuin viime vuonna, Turpeinen arvioi. Hän on ottanut vastaan myös musta- ja punaherukkaa, karviaisia ja sieniä. Vesa Turpeinen on välittänyt marjoja jo viisi vuotta, mutta tänä kesänä ensimmäistä kertaa omissa nimissään. Hän osti Berryexpress Oy:n kevättalvella. Liiketaloutta Kuopiossa aikuisiällä opiskellut mies on päässyt nyt siis tositoimiin ja testaamaan oppeja käytännössä. Ostoalue laajenee Mansikan välityksellä alkanut ja nyt omenoiden ja puolukoiden välitykseen päättyvä kausi on ollut työteliäs. Se on työllistänyt paitsi miehen itsensä, myös yhdeksän muuta henkilöä on saanut hänen kauttaan töitä. Onnistunut sesonki tuntuu innostavan välittäjää suunnittelemaan jo uutta. Kyllä tässä kasvuun pyritään. Ensi vuonna laajennetaan ostoaluetta, Turpeinen sanoo ja arvelee avaavansa ostoreitin muun muassa Rautalammille. Hänellä on myös omaan marjanjalostukseen liittyviä suunnitelmia, joita hän aikoo viedä talven aikana eteenpäin. Yrittäjä hieman harmittelee, kun marjojen ja sienten keruu on vanhemman polven varassa. Metsässä kasvaisi ansioita nuoremmillekin. Mies aikoo omalta osaltaan innostaa poimijoita pitämällä ostohinnan hyvänä. Tänä vuonna hän maksoi siivoamattomasta puolukasta 1,20 euroa kilolta. Pohjolan luonnonmarjoissa on mahdollisuuksia. Kyselyjä tulee paljon. Esimerkiksi Eurooppaan ja Kauko-Itään menisi mustikkaa valtavia määriä. Meidän puhdas luonto on hyvä kilpailuvaltti, Turpeinen tietää. 15

Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Topi Ek Ek palvelee asiakkaitaan Oikarilan hallilla, jonne hän on parhaillaan tekemässä tiloja tatuointiliikkeelle. Tehdyille kuville annetaan takuu. Mikäli värit haalistuvat ihon paranemisen jälkeen, kuva korjataan. Art Line Tattoo avaa tatuointiliikkeen Rautalammille Topi Ekin Art Line Tattoo avaa marraskuussa tatuointiliikkeen Rautalammille. Liike tulee toimimaan Oikarilan teollisuushallin tiloissa. - Kysyntääkin vaikuttaisi olevan, hän jatkaa. Innostus kuvien tekemiseen lähti liikkeelle ensimmäisestä omasta tatuoinnista. lee maanantaista torstaihin kello 12-17. Muuten liike toimii ajanvarausperiaatteella. - Asiakkailta on tullut paljon kiitosta ajanvarauksesta. Se takaa, että kuvan sellainen kuin piti, se korjataan. Asiakkaat ovat Ekin mukaan entistä valveutuneempia, mikä on hänen mukaansa hyvä asia. Hän käyttää töissään ainoastaan hyväksyttyjä värejä. Kaikki - Minulla on ollut liike Vaajakoskella - Kahden viikon päästä ensimmäi- tekemisen aikana homma ei keskeydy välineet ovat kertakäyttöisiä ja steriilipa- kahdeksan vuotta, ja myös siellä on tar- sestä kuvasta oli pakko saada toinen. Sii- muiden liikkeessä pyörivien ihmisten kattuja. koitus jatkaa edelleen. Enenevässä mää- tä homma lähti ja pian innostuin kuvien takia. - Yleisestikin ennen tatuoinnin otta- rin haluaisin kuitenkin tehdä töitä täällä, tekemisestä. Tekemilleen kuville ja niissä käyte- mista kannattaa tutustua referensseihin Ek kertoo ja toteaa pitkän työmatkan Uuden liikkeen avajaisia vietetään 5. tyille väreille Ek antaa aina takuun. netissä. Sitten tietää, mitä odottaa. olevan pidemmän päälle rasittava. marraskuuta. Avajaisviikolla liike palve- - Jos värit haalistuu tai kuva ei ole 16

Välipuheella sovittiin postin kuljettamisesta Välipuhe on suullinen tai kirjallinen, usein varauksia sisältävä sopimus. Viime vuosisadan alussa, vuonna 1909, solmittu välipuhe on säilynyt Pirkko Purasen arkistossa aina tähän päivään saakka. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Välipuheessa August Puranen, tut- miehen sitouduttava kuljettamaan postit tuivat ylimääräisestä odottamisesta. sivat valitsemaan toisen tien tahi toisen tavallisemmin Post Puranen ottaa kul- aikataulun mukaisesti, avustamaan tar- Myös välipuheen irtisanomisen eh- asemapaikan postinkuljettajalle, tahi jos jettaaksensa postia yhden kerran viikossa vittaessa postivirkailijoita sekä olemaan dot olivat postinkuljettajan näkökulmas- postia voitaisiin kuljettaa rautateitse tahi edestakaisin Kerkonjoensuun ja Rauta- käyttämättä postilaukkuja ja pusseja is- ta tiukat. Välipuheen voimassaolo jatkui höyrylaivalla, on postinkuljettaja velvolli- lammin postitoimistojen välillä käyt- tuimena. Viidenkymmenen markan sa- vuosi kerrallaan, ellei postinkuljettaja nen käskystä heti luopumaan toimestaan tämällä siinä omia ajokalujansa; jossa kon uhalla ei postinkuljettaja saanut ot- sitä elokuun loppuun mennessä irtisano. ilman edellä käypää irtisanomista. suhteessa hänen tulee niinä päivinä ja ai- taa ohi postitoimiston kuljetettavakseen Postihallituksen puolelta irtisanominen Välipuheessa luetellaan vielä monia koina, jotka postin lähtöä varten ovat nyt postimaksun piiriin kuuluvia lähetyksiä. oli kuitenkin helpompaa: Välipuhe saat- laiminlyömisiä, joihin syyllistyessään määrätyt tahi vastedes tulevat aikatau- Kielto ei tosin koskenut matkustajia eikä taa milloin tahansa, myöskin välipuheen olisi urakkamies joutunut paitsi luopu- lulla määrättäväksi, pitää postitoimiston rahtitavaroita lukuun ottamatta päih- voimassa olemisen aikana, lakata kolmen maan tehtävästään myös korvaamaan varalta yhden tukevan, kelvollisen ja täy- dyttäviä- ja mallasjuomia. kuukauden kuluttua siitä kun se posti- ylimääräiset kustannukset. sin levähtäneen hevosen, soveliaat ajoka- Viidenkymmenen markan sakko laitoksen puolelta on lakkautettavaksi Välipuheen irtisanomiseen ei kui- lut sekä, ellei hän itse kuljeta postia, sitä olisikin ollut ankara rangaistus, sillä ilmoitettu; mutta jos kysymyksessä oleva tenkaan syytä löytynyt ja Post Puranen varten raitis ja luotettava ylimääräiseksi palkkio postinkuljetuksesta oli 13 mark- postikuljetus lakkautettaisiin, vaihdettai- kyyditsi postia Rautalammin ja Kerkon- postiljooniksi otettu mies. kaa kuukaudessa. Urakkamiehellä ei ol- siin toiseen, pitennettäisiin tahi lyhen- kosken välillä kolmen vuosikymmenen Välipuheen mukaisesti oli urakka- lut oikeutta lisäkorvauksiin, jotka aiheu- nettäisiin, tahi jos asianhaarat pakottai- ajan. www.juhopahajoki.net karttaharjoitus Uutta ilmettä kuntakartalle 17

Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Rautalammin seurakunta, Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT TI 16.10. ja Hautausmaan siivoustalkoot KE 17.10. Hartaus kappelissa klo 9, ruoka klo 11 ja kahvi klo 14 seurakuntatalolla. Säävaraus. SU 21.10. Maataloustuottajien kirkkopyhä Messu kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla. KE 24.10. Ekumeeninen ilta Helluntaiseurakunnassa klo 18. PE-SU Retki Oulugospel-tapahtumaan 2.-4.11. Tiedustelut: Helena Korhonen, p. 0400 367 131 PE 2.11. Seurakunta? Matkalaiset! -raamattuluento seurakuntatalolla klo 18. Ismo Haapanen. LA 3.11. Pyhäinpäivän messu kirkossa klo 10, vuoden aikana poisnukkuneiden muistaminen. Pyhäinpäivän seurat Huuhtlammilla klo 15. Hartaat sävelet kappelissa klo 18. Selloduo Varonen. SU 4.11. Tuomas-messu kirkossa klo 18. Huom! Ei jumalanpalvelusta klo 10. TI 6.11. Raamattu Suomen suvulle -ilta seurakuntatalolla klo 18. Martti Asikainen Suomen Pipliaseurasta. SU 11.11. Isänpäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10. PE-SU Retki Maata näkyvissä -tapahtu- 16.-18.11. maan Turussa. Tiedustelut: Helena Korhonen, p. 0400 367 131 SU 18.11. Hengitys-, Sydän- ja Diabetesyhdistyksen kirkkopyhä. Messu klo 10. 29.11. - Tervehdys- ja opintomatka 2.12. Skuoritsaan. Matkan hinta 260. Lisätietoja ja ilm. 5.11. mennessä: Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. www.rautalamminseurakunta.fi Perheleirillä askarreltiin muun muassa rukoustaulut joka perheelle. Lapsi- ja perhetyössä hyvää yhteistyötä kunnan kanssa Seurakunta on tehnyt lapsi- ja perhetyössä tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa jo kolme vuotta. Kunnan perhetyöntekijän läsnäolo seurakunnan kerhoissa madaltaa kynnystä olla yhteydessä myös kunnan perhetyön suuntaan. - Pari viikkoa sitten Törmälässä järjestetyllä perheleirillä kunnan perhetyöntekijä Milja Söderlund oli mukana yhtenä ohjaajista, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti iloitsee. Syksyinen perheleiri on järjestetty Törmälässä jo viitenä syksynä. Henkilökunta mukaan luettuna tämänvuotisella leirillä oli yli 30 osanottajaa. Leirillä oli ohjelmaa niin aikuisille kuin perheen pienimmillekin. Aikuiset ja isommat lapset kävivät esimerkiksi Kalajalla lastenhoitajien huolehtiessa perheen pienimmistä. - Saimme paljon kiitosta mukavasta ohjelmasta, leppoisasta tunnelmasta ja hyvästä ruuasta. Mukana olleet seurakunnan isoset ja MLL:n lastenhoitajat olivat myös erittäin topakasti mukana leirin järjestämisessä, lastenohjaaja Terhi Härmä kiittelee. Seurakunnan työntekijöistä leirillä olivat mukana Lehtolahden ja Härmän lisäksi myös diakoni Antti Kaipiainen ja pastori Suvi Iso-Herttua. Myös kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen piipahti säestämässä lauantainillan kynttiläkirkossa. Jaana Lehtolahti kertoo, että leirillä on vakiokävijänsä mutta joka vuosi noin puolet leiriläisistä on uusia. - Konkariperheet ovat kyllä sanoneet, että jos uusia tulijoita on paljon niin heidän paikkansa voi antaa uusille. Tähän asti kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan leirille. Rautalammilla on toiminut perhekerho jo yli 20 vuoden ajan. Jaana Lehtolahti on ollut mukana järjestämässä kerhoa jo vuosien ajan. Moni alkuaikojen kerholapsi onkin nyt mukana kerhossa omien lastensa kanssa. - Rotinakassien viennin yhteydessä yleensä kerromme perhekerhosta uusille perheille. Viime keväänä kerhossa kävi muutama isä vakituisesti, mutta enemmässäkin määrin isät olisivat tervetulleita. Tai miksei vaikkapa isovanhemmat voisi tulla perhekertoon lastenlasten kanssa, Lehtolahti kaavailee. Monilla isommilla paikkakunnilla toimii vauvakahviloita. Perhekerho toimii Rautalammilla vähän samanlaisessa roolissa; aamu alkaa äitien aamukahveilla. Samaan aikaan lapsille on omaa ohjelmaa. - Kerho on monelle äidille henkireikä, kun voi olla omien lasten kanssa ja samalla tavata muita äitejä. Rautalammin vahva yhteisöllisyys näkyy mielestäni perhekerhossa äärimmäisen hyvin, Terhi Härmä sanoo. Yhteistyötä Rautalammin kunnan kanssa tehdään myös päivähoidon saralla. Seurakunnan työntekijät vierailevat kuukausittain ryhmiksissä, päiväkodissa ja esikouluissa. 18 Helena Korhonen koulukuraattorina Rautalammin kouluilla Rautalammin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen on uusi koulukuraattori Rautalammin kouluilla. Hän on seurakunnan tehtävästä osa-aikaisella virkavapaalla, jona aikana hän hoitaa koulukuraattorin tehtäviä. Hän kertoo koulukuraattorin tehtävien täydentävän hyvin nuorisotyönohjaajan työtä, koulumaailma on vuosien saatossa tullut tutuksi. Kuraattorina hän on myös paikan päällä koululla, mikä mahdollistaa yhteistyön syventämisen myös seurakunnan työssä. Korhonen opiskelee parhaillaan yhteiskuntatieteitä pääaineenaan sosiaalityö Itä-Suomen yliopistossa. Hänellä on tarkoitus valmistua yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuodenvaihteen tietämillä.

Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. JoSeMoRa:n moottoriradalla kilpailtiin tosissaan, mutta samalla myös testattiin rataa ja kisajärjestelyjä ensi vuotta varten. Silloin Vesannon UA järjestää yleisen luokan JM SM -kilpailut samaisella paikalla. Muun muassa Rautalammilta ja Konnevedeltä oli saapunut kisaajia Joutsaan, jossa Vesannon Urheiluautoilijat järjesti kansallisen jokamiesluokan kilpailun. Pestuiden tiimellykseen historian siipien havinaa toivat Mobilistien vanhojen ajoneuvojen pestuuajot. Perhetyöntekijä Milja Söderlund mieluisimmassa tehtävässään pienimmän leiriläisen hoitajana perheleirillä Törmälässä. Rompetorilla tavarat vaihtoivat omistajaa puolin ja toisin; välillä markkinayleisö möi aarteitaan torikauppiaille. Markkinatko Rautalammille? -näytelmä vei yleisönsä Pestuumarkkinoiden alkuajan tunnelmiin. Kunnan ja yrittäjien aamukahvit yllättivät suosiollaan, paikalla oli parikymmentä yrittäjää! Seuraavan kerran kahvitellaan 8.11. Pestuulavalla ohjelma oli monipuolista; yleisön nauruhermoja koetteri iltamaisäntä Waikko-Joe. Päivän politiikkaan katsauksen loi Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Sisä-Savon Yrittäjäjuhlaa isännöi tänä vuonna Suonenjoen Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys. Jussi Antikainen loi katsauksen yhdistyksen historiaan. Ilta huipentui Vuoden Yrittäjien palkitsemiseen. 19

RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Ajanmukaiset tilat Päiväkodille ja esikoululle Pentinpellon koulun saneereus alkaa Vuonna 1956 valmistuneen Pentinpellon koulun saneeraus alkaa. Syksyllä 2013 koulujen alkaessa rakennuksessa aloittaa vuoropäiväkoti ja esikoulu. Rautalammin kunnan tekninen johtaja Tuure Savolainen kertoo, että Pentinpellon koulu on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Saneerattuihin tiloihin tulee siirtymään vuoropäiväkoti Kerttuli sekä esikouluryhmät päiväkoti Riihikodosta ja Matti Lohen koulusta. Lapset Muksulasta ja Touhulasta on määrä sijoittaa siten, että Pentinpelto ja Riihikoto täyttyvät. Tavoite on, että loput lapset saadaan hoitoon perhepäivähoitajille, mutta tarvittaessa myös ryhmäperhepäivähoitoa tarjotaan jatkossakin. Hyvin suunniteltu saneeraus kantaa pitkälle tulevaisuuteen Savolaisen mukaan jokainen kohta rakennuksessa on käyty tarkasti läpi kuntokartoituksessa. Hän uskoo, että kiinteistöön saadaan toiminnalliset ja hyvät tilat päiväkodille. - Suunnitteluun käytettiin satoja työtunteja, että tiloista saataisi varmasti turvalliset ja toimivat. Turvallisuus ja terveys ovatkin olleet korostetusti esillä koko suunnittelun ajan. Kiinteistöön rakennetaan myös hissi sekä valmius paloilmoitinjärjestelmälle. Sen ansiosta kiinteistöä on tarvittaessa mahdollisuus tulevaisuudessa käyttää myöskin vanhusten hoitotiloina. - Saneerausaste nousi lopulta Turvallisuus ja terveys ovat olleet korostetusti esillä koko suunnittelun ajan. Vuonna 1956 rakennettu Pentinpellon koulu saneerataan päiväkodiksi. Rakennuksen ulkoasuun ei saneerauksessa suuremmin kajota. kaavaillusta 50 prosentista noin 60 prosenttiin. Syy tähän on kallis sähkötekniikan täydellinen saneeraus. Matti Lohen koulun peruskorjauksessa saneerausaste nousi noin 70 prosenttiin. Nyt niin saneerausprosenttia kuin hintalappuakin on saatu tingittyä pienemmäksi. Esimerkiksi rakennuksen ulkoasuun ei tällä haavaa kajota. Saneeraus edullisempaa kuin uuden rakentaminen Kaikkiaan 858.100 euroa maksavan saneeraushankkeen pääurakoitsijana toimii pieksämäkeläinen Rakennus Pilar Oy. Ilmanvaihto-urakasta vastaa Pieksämäen Peltityö Heinonen Oy, sähköurakasta Lemminkäinen talotekniikka Oy, putkiurakasta JKL-Hana Oy ja automaatiourakasta Hitcon Oy. Neliömetrikohtaiseksi saneeraushinnaksi on laskettu noin 1600 euroa. Savolainen kertoo tutustuneensa viime vuosien päiväkotihankkeisiin ja kertoo uudiskohteiden hintojen pyörivän noin 2600 Tekninen johtaja Tuure Savolainen kertoi, että saneeraus on suunniteltu huolella. eurossa neliömetriä kohti. Seuraava suuri kohde Lukio Parhaillaan kunnassa on meneillään lukion peruskorjauksen suunnittelu. Määräraha peruskorjauksen suunnitteluun on varattu vuodelle 2012. Lukion peruskorjaus tullaan budjetoimaan talousarvioon vuodelle 2013. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti työ voidaan aloittaa jo aiemmin, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta valtiolta. UUDET LUOTTAMUSHENKILÖT PEREHDYTETÄÄN TEHTÄVIINSÄ Rautalammilla järjestetään perehdyttämiskoulutus kunnallisvaaleissa valittaville uusille luottamushenkilöille. Idea koulutuksen järjestämiseen tuli kesäkuussa jätetystä valtuustoaloitteesta, jossa 13 valtuutettua esitti uusien luottamushenkilöiden perehdyttämistä tehtäviinsä muuttuvassa tilanteessa. Koulutus toteutetaan pääasiassa marrasjoulukuun aikana luentosarjana, jossa pureudutaan muun muassa suomalaisen kunnallishallinnon muuttuvaan rooliin ja tehtäviin, kuntalakiin, päätöksentekoon ja organisaatiorakenteisiin. Luennoitsijoina toimivat professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ja HTM Anne Tukia Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta johdattelee uudet valtuutetut kuntalain saloihin. Yritys- ja elinkeinostrategian jalkauttamisesta luennoi Urpo Laakkonen, kokoustekniikkaan perehdyttää KM, FM Tiina Naumanen. Rautalammin kunnan kuntastrategiaan 2020, nykytilaan ja kunnan talouteen uudet valtuutetut pääsevät tutustumaan kunnajohtaja Risto Niemelän ja hallintojohtaja Tapio Katajan johdolla. Rautalammin kunnan uuden hallitusohjelman laatiminen aloitetaan helmikuussa 2013. Silloin asetetaan tavoitteet ja päämäärät uudelle valtuustokaudelle. 20 Irlantilainen menestysnäytelmä Kiviä taskussa Kuopion kaupunginteatterin vierailuesityksenä Rautalammin työväentalossa ke 31.10.2012 klo 19 Rooleissa Karri Lämpsä ja Mikko Paananen. Rooleja peräti 17 mutta miehiä vain kaksi! Ohjaus: Olli-Matti Oinonen Lavastus ja puvut: Minna Kauhanen Liput 15 (Ennakkomyynti Arttelissa) AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. VANHASSA PEURASSA torstaina 8.11. klo 9.00 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. LUKEVIN LOMALAINEN 2012 Rautalammin kirjastossa järjestettiin kesän aikana perinteiseen tapaan Lukevin lomalainen -kilpailu. Kilpailun tarkoituksena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin kesäloman aikana. Lukuaikaa oli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kilpailuun saivat osallistua 0-6 luokkien oppilaat, mukaan lukien kesärautalampilaiset. Luettu sivumäärä ratkaisi voittajan. Kilpailun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yhteensä 18 alakouluikäistä, mikä on neljä lukijaa enemmän kuin kesällä 2011. Kaikille ahkerille lukijoille on toimitettu kirjapalkinto. Kesän 2012 aikana eniten oli lukenut Matti Utriainen, 11 vuotta, 11.138 sivua Muut osallistuneet: Heikki-Pekka Varis 12v 9.369 sivua, Satu Koppanen 12v 7.357 s., Iida Vepsäläinen 11v 6.859 s., Eeli Sikström 10v 6.592 s., Roosa Liimatainen 11v 6.204 s., Riia Manninen 11v 4.805 s., Kalle Vepsäläinen 8v 2.721 s., Sonya Morko 11v 2.495 s., Petra Peltola 12v 2.037 s., Janne Saavalainen 9v 1.530 s., Milona Sikström 7v 1.335 s., Valeria Salmi 8v 1.129 s., Moona Tarvainen 12v 1.081 s., Eveliina Lindsberg 8v 1.079 s., Lotta Ahvenniemi 13v 1.055 s., Henna Rossi 7v 1.008 s. Anni Lindsberg 6v 890 s.