EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 25.6.2012 2011/0275(COD) LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (COM(2011)0614 C7-0328/2011 2011/0275(COD)) Valmistelija: Mario Pirillo AD\906085.doc PE487.705v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_Legam PE487.705v02-00 2/19 AD\906085.doc
LYHYET PERUSTELUT Koheesiopolitiikka on tärkein investointi-instrumentti, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuja unionin prioriteetteja. Koska ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat olennaisen tärkeitä näiden prioriteettien kannalta, unionin koheesiopolitiikka on myös soveltuvin väline tuettaessa siirtymistä kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen talouteen sekä investointeja ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen mukautumiseen samoin kuin ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kaupunkialueiden kestävää kehitystä. Komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksia uudesta koheesiopolitiikasta, ja käsiteltävänä oleva ehdotus kuuluu niiden joukkoon. Siinä esitellään muutoksia, joilla pyritään parantamaan unionin prioriteettien saavuttamista koskevaa politiikkaa. Lainsäädäntöpaketissa määritellään Eurooppa 2020 -strategian mukaisia temaattisia tavoitteita ja joukko kaikille rakennerahastoille yhteisiä säännöksiä niiden hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa otetaan käyttöön Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevat erityissäännökset. Rahaston tavoitteena on epätasa-arvon vähentäminen unionin eri alueiden välillä. Kunkin temaattisen tavoitteen osalta ehdotuksessa määritellään investointiprioriteetit rahaston käytölle ja otetaan käyttöön seuraavanlainen temaattinen keskittäminen: kehittyneemmillä alueilla ja siirtymäalueilla, joiden bruttokansantuote on sama tai suurempi kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, vähintään 80 prosenttia resursseista on varattu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, tutkimukseen ja innovointiin sekä pk-yritysten tukeen ja vähintään 20 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin; vähemmän kehittyneillä alueilla, joiden bruttokansantuote on vähemmän kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, kehitystarpeiden laajemman kirjon huomioon ottamiseksi nämä prosenttiosuudet ovat vastaavasti 50 prosenttia ja 6 prosenttia. Lisäksi 5 prosenttia EAKR:n varoista on kohdennettu kaupunkialueiden kestävään kehitykseen. Ehdotuksessa myös pyritään painottamaan enemmän tuloksia ja määritellään yhteiset indikaattorit, jotka koskevat konkreettisia tuloksia ja lopputavoitteeseen liittyviä tuloksia. Valmistelija on samaa mieltä komission ehdotuksesta ja tukee sitä mutta ehdottaa kuitenkin joitakin muutoksia, joilla pyritään tekemään EAKR:n tukemista investoinneista tehokkaampia saavuttamaan unionin ympäristöprioriteetit. Komission valinnasta ottaa käyttöön EAKR:n temaattinen keskittäminen voidaan ehdottomasti olla samaa mieltä. Kuitenkin kuuden prosentin kohdentaminen vähemmän kehittyneille alueille vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi kaikilla aloilla ei ole riittävä määrä, ottaen huomioon että juuri nämä alueet tarvitsevat mittavia investointeja päästöjen vähentämiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan kyseisen prosenttiosuuden nostamista 15 prosenttiin. Ei myöskään ole suotavaa jättää temaattisen keskittämisen ulkopuolelle ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden edistämistä. Erityisesti biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennalleen palauttaminen ovat tärkeä haaste ympäristön AD\906085.doc 3/19 PE487.705v02-00
tulevaisuuden kannalta: yhdessä ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kanssa niiden olisi muodostettava horisontaalinen perusta kaikille kestävän kehityksen toimintamalleille. On hyvä muistaa, että vaikka biologinen monimuotoisuus on ihmiselämän laadun ja lajien eloonjäämisen kannalta olennaisen tärkeää, sitä koskevia vuoden 2010 tavoitteita ei vielä ole saavutettu. Näistä syistä esitetään joitakin tarkistuksia, joilla pyritään saamaan ympäristön suojelemista ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantamista koskeva temaattinen tavoite EAKR:n prioriteettien joukkoon temaattista keskittämistä koskevan järjestelmän mukaisesti (80 prosenttia kehittyneemmillä alueilla ja siirtymäalueilla ja 50 prosenttia vähemmän kehittyneillä alueilla). Lopuksi kiinnitetään erityistä huomiota EAKR:n yhteisiin indikaattoreihin, jotka on määriteltävä selvästi ja siten, että ympäristöprioriteetteihin liittyviä tuloksia voidaan mitata riittävän tarkasti. Mitä tulee ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ehkäisemiseen ja hallinnointiin, on todettava, että ei pidä painottaa pelkästään väestönsuojelutoimia vaan on kiinnitettävä enemmän huomiota ekosysteemien ehkäisemisvalmiuksiin ja kestokykyyn. Luonnollisesti on tärkeää myös ottaa käyttöön erityiset indikaattorit luontoa ja sen monimuotoisuutta varten, esimerkiksi mitä tulee rannikko- ja merialueiden luontotyyppien säilyttämiseen, vihreän infrastruktuurin kehittämiseen ja kaupunkialueiden viheralueiden luomiseen. TARKISTUKSET Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 7 kappale (7) Kaupunkialueiden kestävä kehityksen osalta katsotaan välttämättömäksi tukea yhdennettyjä toimenpiteitä, joilla vastataan kaupunkialueita koetteleviin taloudellisiin, ympäristöllisiin, ilmastollisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, ja määrittää menettely, jolla laaditaan luettelo kaupungeista, joissa toteutetaan yhdennettyjä toimenpiteitä, sekä vahvistaa näille toimenpiteille varattava rahoitus. (7) Yhdennetyn kaupunkialueiden kestävän kehityksen osalta katsotaan välttämättömäksi tukea yhdennettyjä toimenpiteitä, joilla vastataan kaupunkialueita koetteleviin taloudellisiin, ympäristöllisiin, ilmastollisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, sopeuttaa kaupunkeja ilmastonmuutoksen haasteisiin ja määrittää menettely, jolla laaditaan luettelo kaupungeista, joissa toteutetaan yhdennettyjä toimenpiteitä, sekä vahvistaa näille toimenpiteille varattava rahoitus. PE487.705v02-00 4/19 AD\906085.doc
2 Johdanto-osan 9 kappale (9) EAKR:sta olisi tuettava innovatiivisia toimenpiteitä, jotka koskevat kaupunkialueiden kestävää kehitystä, jotta voidaan määrittää tai testata unionin tasolla merkittäviä uusia ratkaisuja. (9) EAKR:sta olisi tuettava innovatiivisia toimenpiteitä, jotka koskevat yhdennettyä kaupunkialueiden kestävää kehitystä, jotta voidaan määrittää tai testata unionin tasolla merkittäviä uusia ratkaisuja. 3 2 artikla EAKR osallistuu sellaisen rahoitustuen antamiseen, jolla pyritään lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa siten, että tuetaan aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mukaan luettuna taantuvien teollisuusalueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistaminen. EAKR osallistuu sellaisen rahoitustuen antamiseen, jolla pyritään lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa siten, että tuetaan aluetalouden kestävää kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mukaan luettuna taantuvien teollisuusalueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistaminen. 4 3 artikla 1 kohta 1 alakohta b alakohta b) infrastruktuuri-investointeja, joiden ansiosta pystytään tarjoamaan kansalaisille peruspalveluja energian, ympäristön, liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla; b) infrastruktuuri-investointeja, joiden ansiosta pystytään tarjoamaan kansalaisille peruspalveluja energian, ympäristön, kestävän matkailun ja liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla; AD\906085.doc 5/19 PE487.705v02-00
5 3 artikla 1 kohta 1 alakohta c alakohta c) investointeja sosiaali-, terveydenhuoltoja koulutusalojen infrastruktuureihin; c) investointeja sosiaali-, urheilu-, terveydenhuolto- ja koulutusalojen infrastruktuureihin; Urheilu on tärkeä keino parantaa EU:n kansalaisten kansanterveyttä, ja se kuuluu EU:n toimivaltaan Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. EAKR:n tuen soveltamisala olisi siksi ulotettava tälle keskeiselle alalle. 6 3 artikla 1 kohta 1 alakohta d alakohta iii alakohta iii) julkisille tutkimus- ja innovointitahoille tarjottava tuki ja yritysten investoinnit teknologiaan ja soveltavaan tutkimukseen; iii) julkisille tai yksityisille tutkimusta harjoittaville organisaatioille ja innovointitahoille tarjottava tuki ja yritysten investoinnit teknologiaan ja soveltavaan tutkimukseen; 7 3 artikla 1 kohta 1 alakohta d alakohta iv a alakohta (uusi) iv a) investoinnit kestävän matkailun edistämiseksi ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi; 8 3 artikla 1 kohta 2 alakohta PE487.705v02-00 6/19 AD\906085.doc
Kehittyneemmillä alueilla EAKR:sta ei tueta infrastruktuuri-investointeja, joilla kansalaisille tarjotaan peruspalveluja ympäristön, liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla. Poistetaan. EU:n viranomaisten sijasta kansallisten tai alueellisten viranomaisten olisi aluetyypistä riippumatta määriteltävä, voidaanko peruspalveluja ympäristön, liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla parantaa EAKR:n tuella. Tietyillä alueilla, myös kehittyneimmillä, on tärkeitä infrastruktuuritarpeita vesihuollon alalla. 9 4 artikla 1 kohta a alakohta i alakohta i) vähintään 80 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa; i) vähintään 80 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdassa; On tarkoituksenmukaista, että ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen käytön tehokkuus sisällytetään temaattisiin tavoitteisiin, joihin EAKR:n rahoitus keskittyy, sekä kehittyneemmillä alueilla ja siirtymäalueilla että vähemmän kehittyneillä alueilla. 10 4 artikla 1 kohta a alakohta ii alakohta ii) vähintään 20 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava temaattisiin tavoitteisiin, jotka ii) vähintään 25 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava temaattisiin tavoitteisiin, jotka AD\906085.doc 7/19 PE487.705v02-00
on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa. on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa. EU ei näytä saavuttavan energiansäästötavoitettaan vuoteen 2020 mennessä. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat todenneet, että tämä tavoite on saavutettava ja vaatineet näin taloudellista lisäpanostusta. Kyse on valtavista mahdollisuuksista luoda vihreitä työpaikkoja, maksimoida taloudelliset mahdollisuudet kullakin yksittäisellä alueella, pienentää kuluttajien laskuja sekä parantaa energiavarmuutta niin, että kaikki osapuolet hyötyvät. 11 4 artikla 1 kohta b alakohta i alakohta i) vähintään 50 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa; i) vähintään 50 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdassa; 12 4 artikla 1 kohta b alakohta ii alakohta ii) vähintään 6 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa. ii) vähintään 15 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa. EU ei näytä saavuttavan energiansäästötavoitettaan vuoteen 2020 mennessä. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat todenneet, että tämä tavoite on saavutettava ja vaatineet näin taloudellista lisäpanostusta. Kyse on valtavista mahdollisuuksista luoda vihreitä PE487.705v02-00 8/19 AD\906085.doc
työpaikkoja, maksimoida taloudelliset mahdollisuudet kullakin yksittäisellä alueella, pienentää kuluttajien laskuja sekä parantaa energiavarmuutta niin, että kaikki osapuolet hyötyvät. 13 5 artikla 1 kohta b alakohta b) yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; b) yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, myös matkailualalla, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; 14 5 artikla 4 kohta a alakohta a) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen; a) kestävien ja kustannustehokkaiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen; 15 5 artikla 4 kohta a alakohta a) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen; a) uusiutuvien ja vähähiilisten energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen; AD\906085.doc 9/19 PE487.705v02-00
Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden vuoksi on tärkeää antaa kansallisille ja alueellisille viranomaisille lupa tukea uusiutuvan energian jakeluverkkojen kehittämisen lisäksi vähähiilistä energiaa, jotta voidaan lisätä merkittävästi sähköautojen latausasemien määrää eri alueilla ja kehittää sähköllä liikkumista, minkä esteenä on tähän saakka ollut latausasemien puute. 16 5 artikla 4 kohta e alakohta e) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen; e) kaikenlaisten alueiden, erityisesti kaupunkialueiden, vähähiilisten strategioiden edistäminen mukaan lukien kestävä liikkuvuus ja saastuttamaton julkinen liikenne; Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden vuoksi on kehitettävä sähköllä liikkumista ja saastuttamatonta julkista liikennettä. 17 5 artikla 4 kohta e a alakohta (uusi) e a) kestävän matkailun edistäminen; 18 5 artikla 5 kohta b alakohta b) erityisriskeihin varautumisen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymisja palautumiskyvyn ja katastrofien b) erityisriskeihin varautumisen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymisja palautumiskyvyn ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen sekä PE487.705v02-00 10/19 AD\906085.doc
hallintajärjestelmien kehittäminen; joki-, rannikko- ja vuoristoekosysteemien ennalleen palauttaminen; 19 5 artikla 6 kohta johdantokappale 6) ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 6) ympäristön, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 20 5 artikla 6 kohta a alakohta a) jätealan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät; a) jätealan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta loppukäsittelyyn tulevan jätteen määrä vähenee; 21 5 artikla 6 kohta b alakohta b) vesialan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät; b) vesialan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta vuotoja vähennetään ja veden saatavuutta, laatua ja käyttötehokkuutta voidaan parantaa; Vesihuollon alan infrastruktuuri on usein vanhentunut, ja keskimäärin yksi litra neljästä joutuu hukkaan vesijohtoverkossa. Joillain alueella jopa 40 prosenttia vedestä joutuu hukkaan. Veden laatua koskevan kysymyksen lisäksi on varmistettava vesivarojen kestävä ja AD\906085.doc 11/19 PE487.705v02-00
vastuullinen käyttö vuotoja vähentämällä. 22 5 artikla 6 kohta c alakohta c) kulttuuriperinnön suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen; c) aineellisen ja aineettoman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen; 23 5 artikla 6 kohta d alakohta d) biologisen monimuotoisuuden suojeleminen, maaperän suojeleminen ja ekosysteemipalvelujen, kuten NATURA 2000:n edistäminen ja vihreän infrastruktuurin tukeminen; d) biologisen monimuotoisuuden suojeleminen, ekosysteemien ja maaperän ennalleen palauttaminen ja ekosysteemipalvelujen, kuten NATURA 2000:n edistäminen ja vihreän infrastruktuurin tukeminen; Ympäristöalan investointiprioriteetteja ei voida rajoittaa biologisen monimuotoisuuden suojeluun, vaan niillä on pyrittävä aktiivisesti palauttamaan ennalleen ekosysteemit, jotka muodostavat sen perustan. 24 5 artikla 6 kohta d a alakohta (uusi) d a) kestävän matkailun edistäminen; 25 PE487.705v02-00 12/19 AD\906085.doc
5 artikla 7 kohta c alakohta c) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen; c) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten integroitujen ja intermodaalisten paikallisten julkisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja kestävän moottorittoman kaupunkiliikenteen edistäminen; 26 5 artikla 9 kohta a alakohta a) investoinnit terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveydentilaan liittyvän epätasa-arvon vähentämiseen ja siirtymiseen laitoshoidosta avohoitopalveluihin; a) investoinnit terveydenhuollon, urheilun ja sosiaalipalveluiden infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveydentilaan liittyvän epätasa-arvon vähentämiseen ja siirtymiseen laitoshoidosta avohoitopalveluihin; Urheilu on tärkeä keino parantaa EU:n kansalaisten kansanterveyttä, ja se kuuluu EU:n toimivaltaan Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Urheilun olisi sen vuoksi kuuluttava EAKR:n investointiprioriteetteihin. 27 5 artikla 11 a kohta (uusi) 11 a) taloudellisen toiminnan säilyttäminen kaupunkien keskustoissa. 28 AD\906085.doc 13/19 PE487.705v02-00
6 artikla 3 a kohta (uusi) Koulutuksen alalla otetaan käyttöön erityinen indikaattori. 29 8 artikla 2 kohta 2 alakohta johdantokappale Luettelo sisältää enintään 300 kaupunkia, joita saa olla samassa jäsenvaltiossa enintään 20. Kaupungit valitaan seuraavin perustein: Luettelo sisältää enintään 300 kaupunkia, joita saa olla samassa jäsenvaltiossa enintään 20. Tähän kaupunkien määrään sisältyvät myös keskikokoiset ja pienemmät kaupungit. Kaupungit valitaan seuraavin perustein: 30 8 artikla 2 kohta 2 a alakohta (uusi) Jäsenvaltiot pyytävät kaupunkeja sisällyttämään konkreettisiin hankkeisiin yhdennetyn strategian, jossa otetaan huomioon luonnonvarojen ja historiallisten arvojen tuoma lisäarvo ja sen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen. Kaupunkeja valittaessa on otettava huomioon historiallisten kaupunkien kunnostaminen, Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin mukautumista koskevat kokonaisuudet, liikenneyhteydet, tieto- ja viestintätekniikka, energia-asiat ja vammaisten tarpeet. PE487.705v02-00 14/19 AD\906085.doc
Valintaperusteissa on otettava huomioon myös kaupunkien ja talojen kunnostaminen katastrofien jälkeen. 31 Liite taulukko rivi 21 'Kaupunkiliikenne' Kaupunkiliikenne henkilömatkat Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys Paikallinen julkinen liikenne henkilömatkat prosenttiosuus Tuetuilla julkisen liikenteen muodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys muutos kaupunkiliikenteen liikennemuotojen osuudessa Liikenteen alalla on suotavaa, että yhteisissä indikaattoreissa otetaan huomioon rahaston ansiosta saavutetut kaikki julkisen liikenteen parannukset. 32 Liite taulukko rivi 24 'Kiinteä jäte' sarake 3 Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys Jätteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttökapasiteetin lisäys Jätteistä annetussa direktiivissä 2008/98 vahvistetaan viiden askeleen jätehierarkia, jossa uudelleenkäyttö on ensisijainen kierrätykseen nähden: indikaattorissa on siis otettava nämä molemmat jätehuollon vaihtoehdot huomioon. 33 AD\906085.doc 15/19 PE487.705v02-00
Liite taulukko rivi 24 a (uusi) 'Kiinteä jäte' kilogrammaa henkeä kohden Kotitalousjäte henkeä kohden 34 Liite taulukko rivi 28 'Kriisinehkäisy ja -hallinta' Kriisinehkäisy ja -hallinta Kriisinehkäisy ja -hallinta henkilömäärä henkilömäärä hehtaari Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö Sellaisen alueen pinta-ala, jonka kapasiteetti ehkäistä ja lieventää tulvia on lisääntynyt Kriisinehkäisyä ja -hallintaa koskevissa indikaattoreissa ei pitäisi ottaa huomioon vain tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvää väestöä, vaan niiden olisi sisällettävä myös sellaisten alueiden laajuus, joiden kapasiteetti ehkäistä riskejä on lisääntynyt. Tämä olisi tehtävä käyttämällä ekosysteemejä koskevaa tarkastelutapaa. 35 Liite taulukko rivi 29 'Kriisinehkäisy ja -hallinta' henkilömäärä henkilömäärä Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö PE487.705v02-00 16/19 AD\906085.doc
hehtaari Sellaisen alueen pinta-ala, jonka kapasiteetti ehkäistä ja kestää metsäpaloja on lisääntynyt Kuten tulvien osalta, kriisinehkäisyä ja -hallintaa koskevissa indikaattoreissa ei pitäisi ottaa huomioon vain metsäpalojen torjuntatoimenpiteistä hyötyvää väestöä vaan myös sellaiset alueet, joiden kapasiteetti ehkäistä riskejä on lisääntynyt 36 Liite taulukko rivi 29 a (uusi) 'Kriisinehkäisy ja -hallinta' henkilömäärä Kuivuuden ja niukan vedensaannin kausien seurauksien lieventämistä koskevista toimenpiteistä hyötyvän väestön määrä 37 Liite taulukko rivi 32 'Biologisen monimuotoisuus ja luonnonsuojelu' Biologisen monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Biologisen monimuotoisuus ja luonnonsuojelu hehtaari hehtaari kilometri hehtaari Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelutaso on parantunut Sellaisten meri- ja maa-alueiden luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelutaso on parantunut Sellaisen rantaviivan kokonaispituus, jota koskevat rannikon eroosiota ehkäisevät ja vähentävät toimet, jotka toteutetaan ekosysteemit huomioon ottavalla tavalla Uusi vihreä infrastruktuuri Biologista monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua koskevissa yhteisissä indikaattoreissa on otettava huomioon maa-alueiden luontotyyppien lisäksi myös merialueiden luontotyypit sekä AD\906085.doc 17/19 PE487.705v02-00
rannikon eroosion ehkäiseminen. Lisäksi vihreällä infrastruktuurilla voi olla merkittävä rooli luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa. 38 Liite taulukko rivi 44 a (uusi) 'Energiatehokkuus' kwh/bkt Energiaintensiteetti 39 Liite taulukko rivi 52 a (uusi) 'Kaupunkialueiden kehitys' neliömetri Uudet viheralueet kaupunkialueilla Kaupunkialueiden kestävä kehitys edellyttää välttämättä viheralueiden määrän ja laajuuden lisääntymistä, mikä on näin ollen otettava indikaattorissa nimenomaisesti huomioon. PE487.705v02-00 18/19 AD\906085.doc
ASIAN KÄSITTELY Otsikko Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin - tavoitetta koskevat erityissäännökset sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoaminen Viiteasiakirjat Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valmistelija Nimitetty (pvä) COM(2011)0614 C7-0328/2011 2011/0275(COD) REGI 25.10.2011 ENVI 25.10.2011 Mario Pirillo 8.11.2011 Valiokuntakäsittely 8.5.2012 Hyväksytty (pvä) 20.6.2012 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 50 2 0 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) Elena Oana Antonescu, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Lajos Bokros, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez- Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Miroslav Ouzký, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Carl Schlyter, Richard Seeber, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis Margrete Auken, Erik Bánki, Nikos Chrysogelos, Minodora Cliveti, Vittorio Prodi, Birgit Schnieber-Jastram, Rebecca Taylor, Eleni Theocharous, Marita Ulvskog, Anna Záborská, Andrea Zanoni Véronique Mathieu AD\906085.doc 19/19 PE487.705v02-00