Kunnanhallitus 43 02.02.2015 Kunnanhallitus 93 23.03.2015 Valtuusto 38 29.04.2015 Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntajakoselvitys 3433/00.000/2014 KHALL 43 Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen teki 10.6.2014 pää töksen ja määräsi kuntarakennelain mukaisesti toi mi tet ta vak si erityisen kuntajakoselvityksen Pyhäjoen kunnan, Raa hen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Kun ta ja ko sel vit tä jäk si määrättiin Kaarina Daavittila ja selvityksen mää rä ajak si 1.8.-31.12.2014. Valtiovarainministeriö päätti 14.11.2014 jatkaa erityisen kuntajakoselvityksen ja sel vit tä jän toimikautta 31.1.2015 saakka. Kuntajakoselvityksestä pitää saada ne tiedot, joiden pe rus teel la voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kun nat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Jos selvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muut ta mi sen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen koh tee na olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muut ta mi ses ta. Jos kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät kun ta ja ko sel vit tä jän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän eh do tuk sen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muut ta mi ses ta. Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena ole van kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän eh do tus ta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esi tyk sen sä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muu tok sen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän eh do tuk ses ta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esit tää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kan san ää nes tyk sen toimittamista kuntien yhdistymistä kos ke vas ta ehdotuksestaan. Jos selvittäjä ehdottaa kan san ää nes tyk sen toimittamista, ministeriö voi määrätä kan san ää nes tyk sen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kun nis sa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdo tus ta kuntien yhdistymisestä. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on nyt saanut pää tök seen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kun nan erityisen kuntajakoselvityksen ja toimittanut lop pu ra por tin ja yhdistymissopimusluonnoksen Val tio va rain mi nis te ri öön sekä kunnille päätöksentekoa varten. Siikajoen ja Pyhäjoen kunnanhallitukset ja Raahen kau pun gin hal lituk sen tulee käsitellä loppuraportti ja yh dis ty mis so pi mus ja asettaa ne kuntalaisten nähtäville. Kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muil le, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huo mau tus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huo mau tus on tehtävä
30 päivän kuluessa siitä, kun huo mau tus ten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa jul kais tu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kun nan hal li tus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yh dis ty mi ses tä ehdotuksen valtuustolle. Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yh dis ty vien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esi tys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muut ta mi nen olisi ilmeisesti vastoin 4 :ssä säädettyjä kun ta jaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vas tus tuk ses ta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kun ta ja ko sel vit tä jän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enem mis tön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toi mi te tus sa kansanäänestyksessä. Kaarina Daavittilan mukaan Raahen kaupungin ja Sii ka joen kuntien välillä toteutetun erityisen kun ta ra ken ne sel vi tys työn kuluessa on tuotettu ne tiedot, joiden pe rus teel la voidaan arvioida olevan hyvät edellytykset yh dis tää edellä mainitut kunnat yhdeksi kunnaksi. Sel vi tys työ sisältää kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mu kai ses ti suunnitelman uuden kunnan hallinnon ja palveluiden jär jes tä mi ses tä ja tuottamisesta, selvitys yhdistymisen vai ku tuk sis ta kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta ti lantees ta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vai ku tus mah dol li suuk sien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yk si tyis koh tai sen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja hai tois ta. Kuntarakenneselvittäjä Kaarina Daavittila ehdottaa Py hä joen kunnanvaltuustolle, Raahen kaupunginvaltuustolle ja Sii ka joen kunnanvaltuustolle kunkin kunnan lakkauttamista 31.12.2016 ja uuden kunnan perustamista alkaen 1.1.2017. Ehdotukseen liitetään kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yh dis ty mis so pi mus kuntien hyväksyttäväksi. Liitteet: Liite 1: Erityinen kuntarakenneselvitys ajalla 1.8.2014-31.1.2015. Loppuraportti. Pyhäjoen kunta, Raa hen kaupunki ja Siikajoen kunta. Liite 2: Ehdotus yhdistyssopimukseksi. Pyhäjoen kunta, Raa hen kaupunki ja Siikajoen kunta. Liite 3: Raahen seudun demografinen kilpailukykyanalyysi Liite 4: Kartta.Raahe, Pyhäjoki ja Raahe
Liite 5: Kaarina Daavittilan kirje yhdistymisen eduista ja hai tois ta sekä kuntarakenneselvittäjän ehdotus Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää merkitä kuntajakoaineiston tiedoksi. Kun nanhal li tus päättää asettaa aineiston kuulemista varten näh tä vil le 30 vrk:n ajaksi; kuulemista varten on laadittu yh tei nen Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen ilmoitus, joka on tä män pykälän liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä yhteisen kuu le mis il moi tuk sen, johon lisätään vielä maininta siitä, miten palautteen voi kuntaan toimittaa. Kunnanhallitus esittää Raahelle ja Pyhäjoelle, että kolmen kunnan organisaatioista laadittaisiin kuvaus niin, että siinä näkyvät sekä nykyiset päätöksenteko- että palvelurakenteet nykyisine henkilömäärineen. Tämän perusteella voitaisiin hahmottaa pääpiirteissään, mikä voisi olla uuden kunnan vastaava organisaatio. Tässä ei olisi kuitenkaan kyse varsinaisesta tavoiteorganisaatiosta eikä siinä otettaisi kantaa yksittäisen henkilön, viranhaltijan tai työntekijän asemaan. Selvitys voitaisiin laatia kuulemisaikana ja sen laatisivat kuntajohtajat. Mikäli Pyhäjoki ja Raahe hyväksyvät esityksen, voisi sen tuloksista käydä esimerkiksi hallitusten yhteiskeskustelun. Kunnanhallitus katsoo, että tällainen kuvaus täydentäisi kuntajakoselvittäjän raportin aineistoa. Kh:n päätös: Hyväksyttiin. Liitteet 5-10. KHALL 93 Kuntajakoaineisto on ollut nähtävillä kuulemista varten ajalla 6.2.2015-9.3.2015. Tänä aikana kuntaan saapui kolme kir jal lis ta kannanottoa, minkä lisäksi käytössä oli facebook -tili, jos sa käydystä keskustelusta on myös alla seuraava yh teen ve to. Kunnanhallituksen on laadittava palautteen pohjalta yh teen ve to ja oma vastineensa sekä annettava valtuustolle esitys kun ta ja ko sel vittä jän esityksestä. 1) Kirjalliset kannanotot/muistutukset Matti Heikkilä ja 8 muuta allekirjoittajaa -Siikajoen tilanne kuvattu realistisesti, talouden ja väestökehityksen pohjalta kuntaliitosedut epäselvät -työpaikkaomavaraisuuden taso kohtuullinen, Ou lu nähdään yritystoiminnan vauhdittajana; yri tys toi min nan edellytysten tukeminen kan nattaa
-kunnan toimintaa tulee tehostaa -maatalous selkäranka, kuntaliitoksella ei tässä pa ran na tilannetta (Raahe on teollinen paik kakun ta) -reuna-alueiden kehittäminen pysähtyisi ja se joh tai si eriarvoistumiseen -Siikajoen kulkuyhteydet ovat erinomaiset suhtees sa alueen kaupunkeihin; on huolehdittava suur ten teiden varrella olevien kylien (Paavola, Re von lah ti) tonttitarjonta ja muu elinvoimaisuus -mikäli kuntaliitos nähdään ainoana vaih to eh tona, on käytävä keskustelut myös Limingan ja Lu mi joen suuntaan -ihmisten luonnolliset asiointisuunnat otettava huo mi oon -allekirjoittaneet eivät kannata esitettyä kun taja ko muu tos ta Outi Kettunen/Helsinki (sähköpostitse tullut kannanotto) -luontainen Siikajokilaakso -yhteys on sel vi tykses sä unohdettu; vastuu joesta tärkeä, kuka huo leh ti si tästä? -talouslaskelmat eivät aukottomat, eivät antane sel vää kuvaa kaikkien kuntien tilanteesta / kunta lii tok sen hyödyistä -Siikajoen kannattaisi hakeutua Oulun suuntaan -Siikajoen ei tule nyt eikä tulevaisuudessakaan liit tyä Raahen ja Pyhäjoen kanssa, vaan Oulun seu tu kun nan kanssa ja samalla vahvistaa suhtei taan Siikajokilaakson kuntien kanssa -kirjoittaja toivoo kuntaliitoksesta järjestettävän tar vit taes sa kansanäänestyksen Petri Vuori (sähköpostitse tullut kannanotto) -liitos ei hyödytä kuntalaisia -pahin skenaario koulujen häviäminen (pl. Ruukin uusi koulu) -Siikajoenkylän terveysasema lakkaisi -palvelut nyt suurelta osin Raahen suunnalla, lo put kin todennäköisesti katoaisivat -vaihtoehtona Oulun suunta 2) Facebook -keskustelu, keskeiset asiat
-keskustelua kävi 18 eri henkilöä -keskustelijoiden mielipiteitä kommentoitiin niin, et tä 30 vastusti yhdistymistä, 2 puolsi ja 1 ei osan nut sanoa -keskustelua käytiin asioista, jotka eivät kuu luneet varsinaiseen kuntajakoselvitysaineistoon -esille nostettiin myös Lumijoen-Limingan suun ta vaihtoehtona Raahelle ja Pyhäjoelle -Siikajoen itsenäisenä pysymistä epäiltiin -päätöksentekijöitä moitittiin/epäiltiin heidän kykyään hoitaa kunnan asioita -huolimatta siitä, että kuntarakenneselvitys on ollut esillä sekä mediassa että kunnan val miste lu pro ses sis sa ja nyt kuntalaisille varatussa kuu le mi ses sa, moititaan, ettei kuntalaisten mieli pi det tä kysytä -hyötyjä epäiltiin tai selvityksessä ne eivät tulleet kansantajuisesti esille -arveltiin, että Siikajoki on ollut Pyhäjoen ja Raa hen kanssa yhteistä työssäkäyntialuetta vas ta vuodesta 2014 ja sitä ennen Limingan ja Lu mi joen ja muiden Oulun seudun kuntien kans sa 2009-2014; tämä keskustelun osio liittyy työpaikkoihin, työpaikkaomavaraisuuteen ja pen de löin tiin -koululaisten kuljettaminen Raaheen olisi edessä -miten työpaikkoja luodaan liitoksella? -kunnissa tällä hetkellä liikaa henkilöstöä -palveluista karsittaisiin yhdistymisen johdosta -viiden vuoden palvelussuhdeturvan mie lekkyyt tä arvioitiin -epäiltiin, ettei julkisia palveluja (valtion?) juu rikaan enää ole -kunnan vetovoiman ei arveltu kasvavan Raahen kyljessä -arvosteltiin myös, että ihmisillä ja heidän va litse mil laan päättäjillä on huono perusasenne kun nan kehittämiseen Saadun palautteen yhteenvetona on,että Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen yhdistyminen ei saa siinä kannatusta. Kun ta lais ten laajaa mielipidettä tai näkemystä ei kuitenkaan ole, kos ka palautteen antajia oli vain hyvin vähän. Palautteesta voi päätellä, että kuntarakenneselvitysaineistoon ei kaikin osin ollut tutustuttu kovin tarkkaan. Aineisto on toki laaja mut ta sen tarkoituksena oli kuitenkin antaa riittävästi tietoa mah dol li sen uuden kunnan perusteista ja
alueellisen kil pai lu ky vyn vahvistamisesta tällä tavoin. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila esittää laatimansa sel vi tyk sen tulosten perusteella, että Pyhäjoen, Raahen ja Sii ka joen kunnat lakkautetaan ja tilalle perustetaan uusi Raa hen kaupunki. Muutos tulisi voimaan 1.1.2017. Virallisessa aineistossa on mm. Raahen selvitysalueen kun ta ta louden tunnusluvut (FCG). Niiden lisäksi talouspäällikkö ja kunnanjohtaja ovat laatineet viiteaineistoksi uusimpien lu ku jen pohjalta laskelmia Siikajoen tulevista vuosista; näiden tar koi tuk se na on valottaa talouden näkymiä ja itsenäisenä säi ly mi sen perusedellytyksiä. Virallinen aineisto on tämän pykälän liitteenä. Kunnanhallitus haluaa kiittää myös luottamushenkilöitä ja kun nan henkilöstöä aktiivisesta ja vastuullisesta osal lis tu mi ses ta selvitystyöhön sen eri vaiheissa. Myös lu ku mää räi ses ti siikajokisten edustus oli korkea sekä työryhmissä että kun tien yhteisissä kokouksissa. Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää antaa kuntalaispalautteesta seu raa van vastineen: Kunnanhallitus kiittää palautteen antaneita ja kes kus te li joi ta. Palautteen perusteella kannatusta ei saa Pyhäjoen, Raa hen ja Siikajoen pohjalta syntyvä uusi kunta. Muita esil le tulleita vaihtoehtoja (Oulun suunta, Lumijoki, Liminka) ei ole arvioitu tässä yhteydessä, koska ne eivät kuuluneet val tio va rain mi nis te riön määräämään selvitykseen. Mikäli Oulun suun ta tulisi kysymykseen, olisi sitä koskeva prosessi käyn nis tet tä vä erillisenä ja kyseeseen tulevien kuntien yhteisellä pää tök sel lä. Ministeriön antama selvitysvelvoite perustuu kaikkia kuntia kos ke viin kriteereihin, joista omaa seutukuntaamme kos ki vat työpaikkaomavaraisuus (Pyhäjoki) sekä työs sä käyn ti alu een/pen delöin nin taso. Nämä ovat aluetta kuvaavia to si asioi ta, joiden kautta on selvää, että alueen kunnat muo dos ta vat kokonaisuutena tiiviin talousalueen ja että Pyhäjoki ja Siikajoki ovat riippuvaisia Raahen työpaikoista. Myös luon nol li sia asiointisuuntia on otettu huomioon, joskin Sii ka joel la on alueita, joiden asukkaat eivät asioi Raahessa. Selvitykseen on kuulunut myös kuntien taloutta koskeva osio. Sen perusteella on kuntajakoselvittäjä arvioinut lä hi vuo sia ottamalla huomioon myös suurhankkeiden tuomat mah dol li suu det. Minkään kunnan tilanne ei lukujen valossa näy tä kovin vahvalta ja siksi uusia avauksia ja elin kei no mah dol li suuk sia tarvitaan kipeästi. Pelko palvelujen häviämisestä tai palveluverkon har ve ne mi ses ta on ymmärrettävä. Kuntajaon muutos ei yksin vaikuta tä hän mutta
saattaa vuosien kuluessa kiihdyttää sitä, kun et si tään julkissektorin taloudellisuutta ja tuottavuutta. Pien ten kuntien tai reuna-alueilla asuvien ihmisten arjen su ju mi ses ta huolehtiminen onkin kunnanhallituksen mielestä kun ta ja ko muu tok sen keskeinen asia, kuten tuli esille sel vi tyk sen yhteydessä laaditussa maaseutuvaikutusten ar vioin ti työs sä. Isossa muutoksessa on voitava vaatia lisäarvoa (myönteistä ke hi tystä) nykytilanteeseen verrattuna. Selvityksen pe rus teel la elinvoimaa saataisiinkin voimien yhdistämisellä ja joh ta mi sen/joh ta mis jär jes telmi en uudistamisella. Myös kuntien hen ki lös tön eläköityminen on otettu huomioon yhtenä huo len ai hee na ja mahdollisuutena nostaa toiminnan tuot ta vuut ta. Tutkija Timo Aron laatima alueen vetovoimatutkimus antaa nii ni kään selkeän kuvan siitä, mikä on oma kil pai lu ti lan teem me verrokkialueisiin nähden.aineisto on hyö dyn net tä vis sä riippumatta siitä, toteutuuko kuntarakennemuutos. Siikajoen kunta on ennen kuntarakenneselvityksen aloit ta mis ta ilmaissut mm. valtiovarainministeriölle strategisena kan ta naan, että Raahen alueen kuntajakomuutoksessa on ol ta va mukana sen kaikki kolme kuntaa. Mikäli näin ei ta pah tui si, ei uuden kunnan syntymiselle nähdä olevan edel ly tyk siä. Myös talousaluetta korostava näkökulma jäisi tällöin to teu tu mat ta. Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen haluttomuus käynnistää itse kun ta raken ne lain tarkoittama selvitys on nähtävissä edel leen. Kaarina Daavittilan laatiman raportin perusteella myös uu den kunnan syntymiselle on edellytyksiä mutta ne eivät kui ten kaan riitä poistamaan epävarmuutta muutoksen tar peel li suu des ta. Kunnanhallitus toteaakin, että viime kä des sä on kysymys kuntalaisten ja päättäjien keskinäisestä luot ta muk ses ta ja yhteisestä tahtotilasta, jota selvitys ei pe rus teel li suu des taan huolimatta ole vahvistanut riittävästi. Siikajoen kunnanhallitus esitti 2.2.2015/ 43, että var si nai sen kuntajakoraportin oheen laadittaisiin kuvaus nykyisten kol men kunnan organisaatiosta. Siinä näkyisivät pää tök sen te ko- ja palvelurakenteet sekä henkilöstömäärät. Ta voit tee na oli, että näin voitaisiin pääpiirteissään hahmottaa, mikä voi si olla uuden kunnan vastaava organisaatio; kyseessä ei kui ten kaan olisi varsinainen tavoiteorganisaatio. Esitykseen vastasi Raahen kaupunki myönteisesti, Py hä joel ta ei tullut virallista vastausta. Edellä olevan selostuksen perusteella ja kun ta ja ko sel vi tyk seen viitaten Siikajoen kunnanhallitus katsoo, ettei kun ta jaon muutokselle ole tällä hetkellä riittäviä perusteita. Huo li mat ta siitä, että kuntajakoselvittäjä on laatinut perusteellisen sel vi tyk sen
oheisaineistoineen, ei selkeää yhteistä poliittista tah to ti laa ole syntynyt kuntajaon muuttamiseksi. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Siikajoki ei hy väk sy kuntajakoselvittäjän esitystä Pyhäjoen, Raahen ja Sii ka joen kuntien lakkaamisesta ja uuden kunnan pe rus ta mi ses ta niiden tilalle. Valtuuston päätös lähetetään tiedoksi Pyhäjoelle ja Raa hel le sekä valtiovarainministeriölle ja kuntajakoselvittäjä Kaa ri na Daavittilalle. Kh:n päätös: Asiasta käytiin vilkas keskustelu. Keskustelun kuluessa Keijo Mustonen esitti Pekka Raution ja Ahti Häikiön kannattamana, että Siikajoen kunta hyväksyy kuntajakoselvittäjän esityksen Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kuntien lakkaamisesta ja uuden kunnan perustamisesta niiden tilalle. Keskustelun päätyttyä asia ratkaistiin puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksellä, jossa Jaa ilmaisi kunnanjohtajan esityksen kannatuksen ja Ei Keijo Mustosen esityksen kannatuksen. Näin annetussa äänestyksessä annettiin 5 Jaa-ääntä ja 4 Ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen päätökseksi oli tullut kunnanjohtajan esitys. Äänestyspöytäkirja on tämän pöytäkirjan liitteenä. Liitteet 1 ja 2. KVALT 38 Päivi Pietarila poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19.15. Liitteenä oleva erityinen kuntarakenneselvitys ajalla 1.8.2014-31.1.2015 loppuraportti on jaettu valtuutetuille valtuuston kokouksessa 11.2.2015. Valtuuston päätös: Ensin ryhmät käyttivät omat puheenvuoronsa. Olavi Korpela käytti Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jossa hän totesi, että osa Keskustan valtuutetuista on kunnanhallituksen päätöksen puolella ja osa ei. Pekka Rautio piti Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron ja ilmoitti, että Kokoomuksen ryhmä hyväksyy kuntajakoselvittäjän esityksen, jonka mukaan Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kuntien lakkaavat ja uusi
kunta perustetaan niiden tilalle. Martti Eskola ilmoitti, että Perussuomalaiset eivät ole kuntajakoselvittäjän esityksen kannalla. Ahti Häikiön mukaan SDP:n valtuutetuilla on vapaat kädet äänestää. Vasemmistopuolueen Matti Pohjola ilmoitti, että ryhmällä on myös vapaat kädet äänestää. Koska koko Kokoomuksen ryhmä oli esittänyt kunnanhallituksen esityksen hyväksymistä, puheenjohtajan esityksestä suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa Jaa ilmaisi kunnanhallituksen esityksen kannatuksen ja Ei Kokoomusryhmän esityksen kannatuksen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 Jaa-ääntä ja 7 Ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuuston päätökseksi oli tullut kunnanhallituksen esitys. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Arja Lappalainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Liitteet 6-14.