Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHIDEMOKRATIAN ARVOT JA PERIAATTEET... 3 3 KUNTALAISTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UUDEN OULUN TAVASSA TOIMIA... 4 3.1 STRATEGINEN OHJAUS... 4 3.2. PROSESSIEN TOIMINTA... 5 3.3 KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN SUUNNITTELU... 6 4 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS... 7 5 KOULUTUS... 8 6 ARVIOINTI... 8 7 ALUEELLINEN TOIMINTAMALLI... 9 7.1 KANSANKÄRÄJÄT... 9 7.2 ALUEELLISET YHTEISTYÖRYHMÄT... 10 7.3 ASUKASTUVAT, KYLÄTALOT JA MONIPALVELUKESKUKSET... 11 7.4 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 12 7.5 IKÄÄNTYNEIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 13 7.6 VAMMAISNEUVOSTO... 13 7.7 VAPAAEHTOINEN TOIMINTA JA VAPAA KANSALAISTOIMINTA... 14 8 TUTKIMUS... 14 LIITE 1 TOIMENPITEET 2012-2016... 15 LIITE 2 IKÄÄNTYNEIDEN NEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ... 16 LIITE 3 KUNTALAISTEN YHTEISKUNNALLISEN OSALLISTUMISEN KESKEISET KÄSITTEET... 19 1
1 Johdanto Ohjelman tavoitteena on kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Tavoitteena ovat myös kiinnostavat sekä helpot tavat osallistua ja vaikuttaa. Ohjelman toteuttaminen tukee perinteisiä hyviä toimintatapoja ja luo edellytyksiä uudenlaiselle osallisuudelle ja vaikuttamiselle. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen perustuu uuden Oulun yhdistymisen arvoille. Se on osa kaupungin suunniteltua, johdettua ja arvioitua perustoimintaa. Kaupunkistrategia, palveluverkkosuunnitelma sekä vuosittainen talouden ja toiminnan suunnittelu toteutetaan siten, että kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä palvelujen järjestämiseen. Kuntalaislähtöisyys toteutuu läpi strategisen ohjauksen aina lautakuntien käyttösuunnitelmatasolle saakka. Koulutuksella ja viestinnän kehittämisellä vuorovaikutteisesti on tärkeä rooli. Kuntien yhdistymissopimus hyväksyttiin 28.6.2010. Sopimuksessa uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Oulun yksi osa on kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma. Tavoitteena on palvelujen uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti sekä asukkaiden osallisuus elinympäristöä ja palveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä näkökulma sisältyy vahvasti kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaan. Ohjelman toteuttaminen kytkeytyy keskeisesti uuden Oulun tapaan toimia. Se sisältää kaupungin toiminnan ohjauksen, jolla kaupunki johtaa pitkän aikavälin tavoitteidensa toimeenpanoa. Uuden Oulun asukastoiminnalla, yhdistyksillä ja järjestöillä on vahvat perinteet ja niiden toiminta on vireää ja monipuolista. Alueella toimii lähes 3400 yhdistystä ja järjestöä. Tästä yhteisöllisyydestä kumpuaa mittava määrä sosiaalista pääomaa. Uuden Oulun alueellinen toimintamalli muodostuu 22 suuralueen pohjalle. Toiminnalla vahvistetaan sektorirajat ylittävää asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Alueellinen toiminta on järjestöyhteistyötä, asukastupia ja kylätaloja, lasten, nuorten ja ikääntyneiden osallisuutta, vapaaehtoistoimintaa sekä monipuolistuvaa päättäjien, kuntalaisten ja kaupungin vuorovaikutusta. Asukaslähtöistä ja omaehtoista toimintaa tuetaan. Toiminnan koordinoinnista vastaa konsernipalvelut. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunta 4.9.2012 2
2 Lähidemokratian arvot ja periaatteet Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen perustuu uuden Oulun yhdistymisen arvoille: vastuullisuus, kumppanuus, yhdenvertaisuus, luottamus ja rohkeus. Arvojen merkitys osana toimintaa on avattu yhdistymishallituksen 25.5.2011 43 hyväksymässä Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen strategiassa. Päättäjät, kaupunginjohto ja työntekijät toimivat uuden Oulun kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen esimerkkeinä. Ymmärtämisen oikeus, avoimuus ja läpinäkyvyys, tasavertaisuus ja puolueettomuus sekä tuki, turvallisuuden tunne ja usko tulevaisuuteen ovat periaatteita, joita pidetään tavoiteltavina ja edistetään käytännössä. Arvoilla ja periaatteilla osoitetaan yhteinen suunta ja tehtävä sekä millainen toiminta on arvokasta. Arvot ja periaatteet tunnetaan uuden Oulun toiminnassa. Ne ovat läsnä käytännöissä, luoden pysyvyyttä ja tukea. Myönteisenä seuraamuksena luottamus, sitoutuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät. Lähtökohta on, että muutos lähtee meistä itsestämme. Päättäjät, johto ja työntekijät toimivat uuden ajattelu- ja toimintatavan esimerkkeinä. Jokainen meistä jättää toimiessaan itsestään kädenjäljen. Kyseessä on demokratian kädenjälki. Millaisen jäljen sinä jätät, kun johdat ja päätät, osallistut ja vaikutat, suunnittelet, toteutat tai arvioit uudessa Oulussa? Millainen on sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen tai kestävä taloudellinen kädenjälkesi? Kädenjälki esitetään toiminnallistettavaksi osana uuden Oulun johtamista ja toimintaa sekä alueellisia verkostoja. 3
3 Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen uuden Oulun tavassa toimia 3.1 Strateginen ohjaus Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista kehitetään osana Oulun kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Toiminta perustuu Suomen lainsäädäntöön, jolla turvataan kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevissa asioissa. Osallisuus voi olla tieto-, suunnittelu-, päätös- tai toimintaosallisuutta. 4
Osallisuus ja vaikuttaminen on osa kunnan suunniteltua, johdettua ja arvioitua perustoimintaa. Kaupunkistrategia, palvelujen strateginen järjestämisohjelma sekä vuosittainen talouden ja toiminnan suunnittelu toteutetaan siten, että kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä palveluihin. Kuntalaislähtöisyys toteutuu läpi strategisen ohjauksen lautakuntatason tilaamisen käyttösuunnitelmatasolle saakka. Kuntalaisten, päättäjien, johdon sekä asiantuntijoiden suora vuorovaikutus tapahtuu etupainotteisesti. 3.2. Prosessien toiminta Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen kuuluu konsernipalvelujen päätöksenteko ja kuntalaisvaikuttaminen -palvelualueeseen. Konsernipalveluiden rooli on koordinoiva, tietoa välittävä ja toimintaa kokoava asiantuntijarooli. Kuntalaisvaikuttamisen koordinoinnista vastaa hallintojohtaja ja yhteisötoiminnan päällikkö. Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit toimivat osallisuuden ja vaikuttamisen asiantuntijoina palveluprosesseissa sekä poikkihallinnollisessa toiminnassa. Prosessien kehittämisasioista vastaavat ovat vastuussa oman prosessinsa osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman mukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. 5
Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen toiminnallistaminen läpäisee poliittisen päätöksenteon, ylimmän ja keskijohdon, prosessit ja viestinnän sekä talouden ja toiminnan suunnittelun. 3.3 Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen suunnittelu Laadukkaaseen ja tavoitteelliseen valmisteluun sisältyy kuntalaisten osallisuuden suunnittelu. Suunnittelussa on seuraavat perusvaiheet: tilanteen analyysi, osallisuuden tavoitteiden valinta, osallisuustapojen valinta, aikataulu sekä resurssien suunnittelu. Vaiheet tiivistetään käytännössä toimivaksi osallisuussuunnitelmaksi. 1. Osallisuus- ja vaikuttamistilanteen analysointi Vaikutusalue/kohderyhmät Tasa-arvoisen kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen huomiointi. Sisältää vaikutusmahdollisuuksiltaan helposti syrjään jäävien asukkaiden, esimerkiksi tukea tarvitsevien lapsiperheiden, ikäihmisten, maahanmuuttajien sekä vammaisten tarpeet. Merkittävät tilanteeseen vaikuttavat näkemyserot, keskeiset valmistelussa/olemassa olevat päätökset sekä valmiit suunnitelmat. 2. Osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteet Tavoitteet valitaan tilanteen mukaan, esimerkiksi: tiedottaminen osapuolille asian sisällöstä ja osallistumismahdollisuuksista, tiedonhankinta eri osapuolilta, keskustelu osapuolten kanssa. 6
3. Osallisuuden ja vaikuttamisen tapojen valinta Käytettävissä perinteiset ja uudet osallistuvan demokratian muodot (sisältää myös käyttäjälähtöisyyden edistämisen eri menetelmillä). Esimerkkejä: kuuleminen, tiedottaminen sekä eri menetelmät mm: tiedonhankinnan ja toiminnan suunnittelu, asiakasosallisuuden lisääminen, osallisuus eri toimijoiden yhteistyössä sekä yhteisöllisyyden lisääminen. 4. Aikataulu ja resurssit Sisällyttäminen valmisteluun, ajankäyttö, henkilöstövoimavarat, määrärahat. 5. Osallisuus- ja vaikuttamissuunnitelma Kohtien 1-4 valinnat tiivistetään osallisuus- ja vaikuttamissuunnitelmaksi joka toimii käytännössä. 6. Osallisuuden toteutuman ja vaikuttavuuden arviointi Arvioidaan osana perustyötä. Laaja arviointi kerran valtuustokaudessa. SADe-hankkeen Kuntalaisten kuuleminen -sovelluksessa; osallistumisen suunnittelu, järjestämästä saadaan myös toteutuman raportit (http://otakantaa.fi) 4 Viestintä ja vuorovaikutus Kuntaviestintä ja koulutus ovat keskeiset välineet, joilla yhteisten asioiden valmistelu ja päätöksenteko pidetään aitona, konkreettisena ja uusiutuvana. Viestintä on vuorovaikutteista ja se on linjattua. Kuntaviestinnän yksi perustehtävä on edistää oululaisten hyvinvointia tarjoamalla tietoa kaupungin toiminnasta, palveluista, suunnitelmista ja päämääristä. Näin luodaan edellytyksiä kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle kaupungin toimintaan sekä lisätään keskustelua ja asioiden käsittelyn avoimuutta. Osallisuuden ja vaikuttamisen kuntaviestintä suunnitellaan kuntalaisvaikuttamisen ja konserniviestinnän yhteistyönä. Tapauskohtainen tiedottaminen ja alueelliset ilmoitustaulut ovat alueellisen toiminnan perusviestintää. Alueellisten verkostojen viestintää tukee yhteinen asukaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehdestä julkaistaan myös sähköinen versio. Sähköisen viestinnän käyttöä kehitetään yhdessä kaupungin konserniviestinnän kanssa. Sähköistä viestintää toteuttavat mm. kuntalaisvaikuttamisen www-sivut, alueellisten yhteistyöryhmien, asukastupien ja kylätalojen sosiaalinen media sekä markkinointiviestintä. Twitter-viestintä selvitetään aloitettavaksi vuoden 2014 aikana. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamishankkeeseen (SADe) osallistutaan Kuntalaisten kuuleminen -valtakunnallisella pilotoinnilla. Videoitavia kaupunginvaltuustokokouksia suositellaan jatkettavaksi osana kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämistä. 7
5 Koulutus Osallisuuskoulutukset suunnitellaan osana vuosittaista kaupungin keskitettyä koulutusta. Koulutukset ovat avoimia kuntalaisille ja pakollisia työaikana järjestettäviä koulutuksia kunnan työntekijöille sekä poliittisille päättäjille. Ne sisältävät mm. yhteissuunnittelu- ja vuorovaikutustaitojen edistämistä, viestintää, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta sekä vapaaehtoisen ja osallistuvan toiminnan koulutuksia. Johdon koulutukset kuntalaisten osallisuudesta ja vaikuttamisesta osana strategista ohjausta käynnistetään syyskaudella 2012 sisällyttäen johdon muihin koulutuksiin. Kunnallisten palvelujen ja alueellisten verkostojen koulutukset ja valmennukset yhdistetään ja käynnistetään 10/2012 lähtien. Ensi vaiheen koulutuksissa esitellään kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen uuden Oulun tavassa toimia ja alueellinen toimintamalli. Koulutuksissa motivoidaan kolmannen sektorin toimijoita mukaan yhdessä tekemiseen ja omaehtoiseen toimintaan sekä annetaan valmiudet vuoden 2013 alueellisen yhteistyön käynnistämiseen. Koulutukset toteutetaan suuralueilla. Uusilla suuralueilla: Haukipudas, Kello, Kiiminki, Jääli, Oulunsalo sekä Yli-Ii koulutus on laajempaa. Poliittiselle ja virkajohdolle, prosessien asiantuntijoille ja muille työntekijöille sekä kuntalaisille laaditaan osallistumisen ohje. Ohje soveltuu kaikkeen yhteisten asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. 6 Arviointi Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen arviointi toteutetaan vuosittain osana kaupungin muuta arviointia. Valtuustokausittain arviointi toteutetaan Kuntaliiton demokratiatilinpäätöstä soveltaen sisältäen myös valtuustotyön arvioinnin. Demokratiatilinpäätös antaa valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa. Demokratiatilinpäätöstä täydennetään ohjelman päätavoitteiden toteutumista kuvaavilla paikallisilla mittareilla, jotka kuvaavat kuntalaisten eri osallisuusmuotojen toteutumista sekä vaikuttamismahdollisuuksien kokemusta yhteisten asioiden valmistelussa. Henkilöstönäkökulma sisällytetään arviointiin. 8
7 Alueellinen toimintamalli Alueelliset verkostot ja alueellinen toimintamalli muodostuu uuden Oulun 22 suuralueen pohjalle. Hyvinvoinnin, tasa-arvon ja turvallisuuden edistäminen ovat toiminnan läpäiseviä teemoja. Toiminnalla vahvistetaan sektorirajat ylittävää asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Alueellinen toiminta on järjestöyhteistyötä, asukastupia ja kylätaloja, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden vaikuttamistoimia sekä vapaaehtoistoimintaa. Uuden Oulun asukastoiminnalla sekä yhdistyksillä ja järjestöillä on vahvat perinteet ja niiden toiminta on vireää ja monipuolista. Alueella toimii lähes 3400 yhdistystä ja järjestöä. Uuden Oulun alueella on tällä hetkellä yhteensä 15 asukastupaa (Oulu 14, Oulunsalo yksi), myös kylätaloja toimii kaikkien nykyisten kuntien alueella. Suuraluejakoon perustuvaa alueellista yhteistyötä on toteutettu Oulussa vuodesta 2002 lähtien (15 alueellista yhteistyöryhmää). Alueellinen yhteistyö Toimii eri muodoin uuden Oulun suuralueilla. Yhteistyöryhmiä 15/22 alueella. Verkottuminen ja yhdessä tekeminen yhdistysten ja järjestöjen kanssa Asukastuvat, kylätalot 15 asukastupaa (Oulu, Oulunsalo) Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli- Iissä asia vireillä. Kaikkien kuntien alueella kylätaloja. Lapset ja nuoret Ikääntyneet Vapaaehtoinen toiminta Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen siirretty Oulun alustalle, nuorten edustajistovaalit syksyllä 2012 Vanhusneuvostot/ vanhus- ja vammaisneuvostot: Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii, Oulun Eläkeläistyön neuvottelukunta Uuden Oulun ikääntyneiden vaikuttajaryhmä 3400 uuden Oulun alueella toimivaa yhdistystä ja järjestöä. Alueellisen toiminnan nykytilanne 8/2012 7.1 Kansankäräjät Kuntalaisten, päättäjien, johdon sekä asiantuntijoiden suora vuorovaikutus tapahtuu etupainotteisesti. Kansankäräjät on asuinalueilla tapahtuvaa kuntalaisten, päättäjien, kaupungin johdon ja asiantuntijoiden aktivoivaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisäävää vuorovaikutusta. Osana kaupungin strategista ohjausta järjestetään sivistys- ja kulttuuriprosessin aluejaon mukaisesti valmistelun ja päätöksenteon ennakointikykyä vahvistavia kansankäräjiä (4 kpl). Kansankäräjät järjestetään uuden Oulun alueilla kerran vuodessa esimerkiksi osana kaupunkistrategian, palvelujen järjestämisohjelman tai talousarvioprosessin laadintaa/päivitystä. Kansankäräjien puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 9
Kansankäräjien tehtävänä on vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä palvelujen järjestämiseen. 7.2 Alueelliset yhteistyöryhmät Alueelliset yhteistyöryhmät muodostuvat: kunnallisten palvelujen muiden julkisten palvelujen (mm. seurakunta ja poliisi) asukkaiden ja heitä edustavien asukasyhteisöjen kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen alueilla toimivien yksityisten palvelujen edustajista sekä uuden Oulun luottamushenkilöistä. Toiminnan osa-alueet ovat: lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osallisuus ja vaikuttaminen, asukkaiden hyvinvointia tukeva toiminta, alueellinen kulttuuritoiminta, lähiliikunta, kestävä kehitys ja turvallisuustoiminta. Yhteistyöryhmät voivat jakaantua toiminnan osa-alueiden mukaisiin itseohjautuviin alatyöryhmiin. Vuorovaikutus ja osallistuminen alueelliseen yhteistyöhön sisältyy prosessien perustoimintaan. Yhteistyöryhmät ja alueelliset verkostot toimivat prosessien kehittäjäyhteisöinä osallistuvan demokratian ja käyttäjälähtöisyyden edistämisessä. Ne ovat prosessien ja konsernipalvelujen valmistelevien asioiden lausunnonantajia muiden lausunnonantajien muassa. Yhteistyöryhmissä käsiteltäviin asioihin sisältyy alue- sekä koko kaupunkia koskevia asioita. Toiminta toteuttaa osaltaan kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita. Kaupunginhallitus asettaa yhteistyöryhmät vuosittain ja niiden toimikausi on kalenterivuosi. Yhteistyöryhmän koostumus muotoutuu asukkaiden aktiivisuuden ja tarpeiden sekä asuinalueen erityispiirteiden lähtökohdista. Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan toimihenkilöt. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävät: Prosessien ja konsernipalvelujen valmistelevien asioiden lausunnonantajia muiden lausunnonantajien muassa. Toimivat prosessien kehittäjäyhteisöinä osallistuvan demokratian ja käyttäjälähtöisyyden edistämisessä. Kokoavat toiminta-alueen asukkaat sekä kolmannen, julkisen, ja yksityisen sektorin toimijat kiinteäksi ja aktiiviseksi verkostoksi sekä ylläpitävät ja kehittävät verkostoja. 10
Toteuttavat käytännössä uuden Oulun kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaa sekä toimintaa ohjaavia periaatteita. Vahvistavat asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Kehittävät alueellisella toimintamallilla asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, julkisten palvelujen, yrittäjien sekä poliittisten päättäjien valmiuksia ennakoida asukkaiden ja elinympäristön keskeisiä tarpeita ja kehitystä. Osallistavat ja tuovat esille myös vaikutusmahdollisuuksiltaan helposti syrjään jäävien asukkaiden esimerkiksi tukea tarvitsevien lapsiperheiden, ikäihmisten ja vanhusten, maahanmuuttajien sekä vammaisten tarpeet. Koordinoivat aluetason toimintaa. Päättävät alueellisen toimintarahan käytöstä. Konsernipalvelut toimii alueellisen yhteistyön tukea ja ohjausta antavana tahona vastaten toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä, avustuksista ja viestinnästä. Alueellista toimintamallia toteutetaan ja kehitetään tasapainoisesti. Alueellisten verkostojen toimintaan myönnetään toimintarahaa, jonka käyttö on ohjeistettua ja valvottua. Sisältää alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden osallisuuden ja vaikuttamisen. Päävastuu: konsernipalvelut, päätöksenteko ja kuntalaisvaikuttaminen Kumppani: kaikki palveluprosessit 7.3 Asukastuvat, kylätalot ja monipalvelukeskukset Asukastupien, kylätalojen ja monipalvelukeskusten toiminta on laajasti asukkaiden ja asuinalueiden vireyttä, viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävää. Erityisesti toiminnan merkitys koostuu etäällä sijaitsevien kylien elinvoiman ylläpidossa ja vahvistamisessa. Asukastupatoiminnan määrällinen linjaus on: yksi asukastupa/suuralue huomioiden perustettavat monipalvelukeskukset. Monipalvelukeskukset luovat edellytyksiä myös monipuoliselle vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle. Asukastupien toiminnan perussäännöt (kumppanuussopimus ja tapa toimia) ovat yhteiset uudessa Oulussa. Perussäännöt uudistetaan 10/2012 mennessä. Kylätalot ovat osa uuden Oulun yhteisötoimintaa. Toimintaedellytykset turvataan kohdeavustus -periaatteella. Päävastuu: konsernipalvelut, päätöksenteko ja kuntalaisvaikuttaminen Kumppani: kaikki palveluprosessit 11
7.4 Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen on tiivis osa kaupungin osallisuusjärjestelmää ja prosessien toimintaa. Oulussa on yli 33 000 opiskelijaa. Opiskelijoiden osallisuutta elinympäristöä ja palveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa edistetään monipuolisesti. Vuorovaikutusta opiskelijajärjestöjen kanssa kehitetään. Järjestöillä on mm. mahdollisuus valita edustajansa alueellisiin yhteistyöryhmiin ja kansankäräjille. Koko kaupungin osallisuusryhmä, ONE (15 19-vuotiaat) Edustajat ovat koko kaupungin alueelta. Vaikuttaa merkittäviin nuoria koskeviin päätöksiin Oulun kaupungin päätöksenteossa. Toimii läheisessä yhteistyössä alueellisten osallisuusryhmien kanssa. Nuorten edustajiston vaaleissa ovat ehdolla 15 19-vuotiaat. Ehdokkaaksi asettumis- ja äänestysoikeus Oulussa asuvilla tai Oulussa koulua käyvillä/opiskelevilla. Vaaleissa valitaan nuorten edustajisto, joka edistää nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia Oulussa. Toimintakausi on kaksi vuotta, vaalit järjestetään joka toinen vuosi. Uusi edustajisto aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2013, toimikausi kestää 2013 2015. Edustajisto toimii alueellisten lasten ja nuorten osallisuusryhmien rinnalla. Alueellinen osallisuusryhmä (8 19-vuotiaat) Vaikuttavat pääasiassa oman asuinalueensa asioihin. Alueellisia ryhmiä on jokaisella Oulun kaupungin suuralueella. Toiminta on suunnattu erityisesti ala- ja yläkouluikäisille, mutta myös IIasteen opiskelijat voivat halutessaan olla toiminnassa mukana. Lasten ja nuorten osallisuustoiminnan tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria vaikuttamaan omiin ja oman asuinalueensa asioihin ja sitä myötä aktivoitua kiinnostumaan muistakin lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista. Osallisuusryhmät laativat itselleen vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Ryhmät kokoontuvat noin viiden viikon välein omalla suuralueellaan miettimään muilta ikäisiltään tulleita ehdotuksia ja valmistelemaan eteenpäin vietäviä asioita. Tavoitteena on, että kaikilla alueen lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus päästä osaltaan vaikuttamaan omaan alueeseensa viemällä ideat oman osallisuusryhmänsä käsiteltäväksi. Osallisuusryhmän tehdessä aloitteen, se viedään suoraan päättävälle taholle saakka. Myös muita aloitteentekokanavia hyödynnetään. Taustalla on ajatus siitä, että aktiivinen nuori on myös aktiivinen aikuinen. Tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin, tuo kuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta. Kaupunkikokous järjestetään kerran vuodessa. Kaupunkikokouksessa nousee suuralueilta lapsilta ja nuorilta kehittämisehdotuksia, joista kokousedustajien kesken äänestetään. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan tai viedään eteenpäin toteutettavaksi. Vuosittain järjestetään myös eri kokoonpanolla toteutettavia nuorten ja päättäjien välisiä kuulemistilaisuuksia, joissa nuoret pääsevät esittämään päättäjille suoraan heitä askarruttavia kysymyksiä tai tuomaan kehitysehdotuksia heitä koskevaan toimintaan. Päävastuu: nuorisoasiainkeskus ja opetustoimi Kumppani: kaikki palveluprosessit 12
7.5 Ikääntyneiden osallisuus ja vaikuttaminen Ikääntyneiden neuvosto on kaupunginhallituksen toimikaudekseen asettama itsenäinen, kaikkien uuden Oulun ikääntyneiden asioita käsittelevä yhteistyöelin, joka toimii hyvinvointipalvelujen prosessissa oman talousarvionsa puitteissa. Uuden Oulun asioiden valmistelu ja päätöksenteko sekä alueelliset verkostot toimivat vuorovaikutteisesti ikääntyneiden neuvoston ja neuvottelukuntien sekä kaupunkikokouksen kanssa. Ne antavat tietoa, tekemistä ja toimintaa ikääntyneiden osallisuudelle. Sen tehtävänä on edistää ikääntyneiden osallisuutta sekä huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa ikääntyneitä koskevissa asioissa sekä edistää viranomaisten, ikääntyneiden sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa. Neuvoston toiminnan lähtökohtana on, että ikääntyvää ihmistä arvostetaan ja että hänen elämänkokemuksensa ja asiantuntemuksensa nähdään yhteiskunnallisena voimavarana. Ikääntyneiden neuvosto osallistuu aktiivisesti suoran demokratian eri muotoihin mm. käyttäjälähtöiseen demokratiaan, antaa hallinnolle lausuntoja sekä päättää toimintarahasta. Ikääntyneiden neuvostolla on velvollisuus osallistua uuden Oulun kansankäräjien toimintaan. Vuoden 2013 alusta lähtien uuden Oulun alueella toimivat Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon sekä Yli-Iin vanhusneuvostot sekä Oulun Eläkeläisten neuvottelukunta muuttuvat aluekohtaisiksi ikääntyneiden neuvottelukunniksi. Aluejaosta päätetään vuoden 2013 aikana. Ikääntyneiden neuvottelukunnat tekevät aloitteita, esityksiä ja antavat lausuntoja toiminta-aluettaan koskevista asioista toimien ikääntyneiden neuvoston toimintaa vahvistavina eliminä. Kaupunkikokous on vuosittain järjestettävä ikääntyneiden, päättäjien, kaupungin johdon ja asiantuntijoiden sekä kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen yhteinen foorumi, joka voi halutessaan tehdä aloitteita. Päävastuu: hyvinvointipalvelut, vanhustyö Kumppani: kaikki palveluprosessit 7.6 Vammaisneuvosto Vammaispalvelulain perusteella kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisilla sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvostossa olla riittävä edustus. Vuoden 2013 alusta lähtien vammaisneuvostossa on kymmenen varsinaista jäsentä, jotka edustavat eri vammaisjärjestöjä. Lisäksi vammaisneuvostossa on edustaja hyvinvointi-, sivistys- ja 13
kulttuuri- sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen prosesseista. Myös kaupunginhallitus ja palvelualueiden lautakunnat valitsevat edustajansa vammaisneuvostoon. Vammaisneuvosto päättää heille myönnetystä määrärahasta, osallistuu aktiivisesti suoran demokratian eri muotoihin mm. käyttäjälähtöiseen demokratiaan ja antaa lausuntoja eri hallinnonaloille. Päävastuu: hyvinvointipalvelut, sosiaalipalvelut Kumppani: kaikki palveluprosessit 7.7 Vapaaehtoinen toiminta ja vapaa kansalaistoiminta Vapaa kansalaistoiminta sekä vapaaehtoinen toiminta on osallisuutta ja vaikuttamista omaan ja kanssaihmisten hyvinvointiin. Vapaaehtoinen toiminta on myös osa alueellista toimintaa. Tavoitteena on luoda konkreettisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan uusille tavoille siten, että vapaaehtoiselle toiminnalle myönteiset asenteet muuttuvat käytännön toiminnaksi. Myös uusi Oulu ja uuden Oulun alueella toimivat työnantajat haastetaan kehittämään vapaaehtoistoimintaa uusilla tavoilla, esimerkiksi kehittämällä työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistoimintaa Kaikessa uuden Oulun toiminnassa huomioidaan vapaaehtoisen toiminnan aktiivinen kehittäminen osana alueellisten verkostojen toimintaa. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja II-asteen oppilaitosten sekä nuorisotoiminnan rooli yhteistyössä perheiden kanssa on keskeinen. Toimintoja kehitetään elämänkaari periaatteella, jossa lapset, nuoret, aikuiset, perheet ja ikäihmiset toimivat myös yhdessä. Toimivalla lähi-, joukko- ja palveluliikenteelle on suuri merkitys osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan onnistumiselle. Nuorten ja ikääntyneiden osallisuusryhmät, asukastupatoiminta, kylätalot sekä alueellisen yhteistyön tilaisuudet ja tapahtumat, virike- ja harrastetoiminta tarjoavat ympärivuotisesti mahdollisuuden vapaaehtoiseen toimintaan. Vanhempien toiminta yhdessä sekä mummu-pappa kummitoiminta ovat esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan sukupolvia yhdistävistä mahdollisuuksista. Osana alueellista toimintamallia järjestetään vapaaehtoisen toiminnan koulutustilaisuuksia sekä virkistystä. Vapaaehtoistoimintaa on myös ennalta valmistelematon toiminta ja yhdessä tekeminen. Kaikkia oululaisia kannustetaan myös itse ideoivaan, kantaa ja vastuuta ottavaan vapaaseen kansalaistoimintaan. 8 Tutkimus Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista sekä alueellista toimintamallia kehitetään yhdessä korkeakoulututkimuksen kanssa. Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjotaan aktiivisesti osallisuusjärjestelmän kehittämistä edistäviä tutkimusaiheita. 14
LIITE 1 Toimenpiteet 2012-2016 Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Johdon koulutukset: päättäjät, ylin johto, keskijohto ja henkilöstö (prosessit sekä kuntalaisvaikuttaminen) Uusien valtuutettujen valmennukset X X X X X X X Alueellisten verkostojen valmennukset ja kokoaminen vuonna 2013 aloitettavaan toimintaan (myös henkilöstö, 22 aluetta) x x X X X Asukaslehti ( 2krt vuodessa); 1. lehti syksyllä 2012 X X X X X Nuorten edustajisto: vaalit syyskaudella 2012, edustajiston toiminnan aloitus alkuvuodesta 2013, toimikausi 2013-2015 Lasten ja nuorten osallisuusmalli siirretty Oulun alustalle vuoden 2012 alusta Ikääntyneiden neuvosto ja työvaliokunnat: valinta valtuustokauden 2013-2016 alussa x x X X x x X X X Vammaisneuvosto; valmistelu ja toiminnan käynnistäminen X x X X X Asukastuvat ja kylätalot (15+uudet alueet) x x x x Talouden ja toiminnan 2014 suunnitteluohje prosesseille (valmistellaan 3-5/2013), jossa kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen sisällytetään 2014 suunnitteluohjeeseen Kansankäräjät (4 kpl) SIKU:n aluejaon mukaisesti (ensimmäiset kansankäräjät 4-6/2013) Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen toiminnallistaminen osana strategista ohjausta ja prosessien toimintaa talouden ja toiminnan suunnitteluohjeen mukaisesti 2014 x x x x X x x X X X X Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen vuositason arviointi (valmis tilinpäätöksessä 3-6/2015) Demokratiatilinpäätös ja valtuustotyön arviointi x X X Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma päivitetään osana kaupunkistrategiaa valtuustokausittain X KUNTALAISTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN 2.0 X 15
LIITE 2 Ikääntyneiden neuvoston toimintasääntö 1 Tarkoitus Ikääntyneiden neuvosto on uuden Oulun kaupunginhallituksen toimikaudekseen asettama itsenäinen, kaikkien uuden Oulun ikääntyneiden asioita käsittelevä yhteistyöelin, joka toimii hyvinvointipalvelujen osa-alueella oman talousarvionsa puitteissa. Sen tehtävänä on edistää ikääntyneiden osallisuutta sekä huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa ikääntyneitä koskevissa asioissa sekä edistää viranomaisten, ikääntyneiden sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa. Neuvoston toiminnan lähtökohtana on, että ikääntyvää ihmistä arvostetaan ja että hänen elämänkokemuksensa ja asiantuntemuksensa nähdään yhteiskunnallisena voimavarana. 2 Tehtävät Oulun ikääntyneiden neuvoston tehtävänä on; Valvoa että oikeus arvokkaaseen vanhuuteen voi toteutua. Edistää ikääntyneiden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden mahdollisuuksia sekä Tukea ja kannustaa heikommassa asemassa olevien ikääntyneiden osallisuutta ja vaikuttamista yhteiskunnassa. Valvoa palvelujen saatavuuden ja laadun yhdenvertaisuuden toteutumista. Edistää ikääntyneiden asemaa ja selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, sosiaaliturvassa, kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoiminnassa sekä muissa kunnallisissa palveluissa. Vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat ja vastaavat soveltuvat myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua ja toimia on rajoittunut. Osallistua ikääntymispoliittisen ohjelman laadintaan ja arviointiin ja seuraa ohjelman toteutumista. Osallistua uuden Oulun Kansankäräjille. Osallistua sähköisten palvelujen ja demokratian kuntalais- ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Edistää toiminnassaan kiintymyssuhteiden ja sosiaalisen eheyden vahvistamista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja solidaarisuutta. Edistää toiminnassaan ikääntyneiden henkistä hyvinvointia ja hiljaisen tiedon ja taitojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Viestiä aktiivisesti ikääntyneitä koskevista asioista ja verkottua paikallisesti ja valtakunnallisesti ikäihmisten osallisuutta, vaikuttamista sekä hyvinvointia edistävien tahojen kanssa. Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikääntyneitä kuntalaisia koskevissa asioissa. Järjestää vuosittain ikääntyneiden kaupunkikokous joissa keskitytään ikääntyneitä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Osallistuu uuden Oulun vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Valmistelee seuraavan vuoden ikääntyneiden neuvoston toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä laatii toiminnastaan vuosittaisen toimintakertomuksen Edistää toiminnassaan uuden Oulun vision ja yhdistymisen arvojen sekä lähidemokratian periaatteiden toteutumista. Hoitaa muut ikääntyneiden neuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät. 16
3 Asettaminen ja kokoonpano Ikääntyneiden neuvostossa on yhdeksäntoista (19) kaupunginhallituksen toimikaudekseen nimeämää päätösvaltaista jäsentä (alusta-oulu 9 jäsentä, Haukipudas 2 jäsentä, Kiiminki 2 jäsentä, Oulunsalo 1 jäsen ja Yli-Ii 1 jäsen). Jäsenistä viisitoista nimetään uuden Oulun eläkeläisjärjestöjen esityksestä. Esityksessä huomioidaan kattavasti eri yhteiskunnalliset näkemykset ja alueellisuus. Yhdistyksiin sitoutumattomia jäseniä nimetään kaksi. Kaupunki tiedottaa ennakoivasti ikääntyneiden neuvoston sitoutumattomien jäsenten nimeämisestä Kuntalain 29 :n mukaisesti. Kolme jäsentä nimetään kaupungin palveluksessa olevista viranhaltijoista tai työntekijöistä (hyvinvointipalvelut, viestintä, kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta). Kaupungin palveluksessa olevilla jäsenillä ei ole päätösvaltaa. Yksi jäsen nimetään kaupunginhallituksen jäsenistä tai varajäsenistä tai sosiaali- ja terveyslautakunnan (hyvinvointipalvelut) jäsenistä tai varajäsenistä (ei päätösvaltaa). Yksi jäsen nimetään ev.-lut. seurakunnan vanhustyön edustajana, päätösvaltainen. Yksi jäsen nimetään sotaveteraaniyhdistysten edustajana, päätösvaltainen. Valitsijaelin nimeää ikääntyneiden neuvostolle puheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Ikääntyneiden neuvoston sihteeri on kaupungin nimeämä viranhaltija. Hän toimii tehtävässä kokopäivätoimisesti. Ikääntyneiden neuvosto on päätösvaltainen kun läsnä on yli puolet jäsenistä (vähintään 10) puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Ikääntyneiden neuvostolla on oikeus kuulla eri palvelualojen ja kirkkokuntien asiantuntijoita. Ikääntyneiden neuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 4 Työvaliokunta Ikääntyneiden neuvosto valitsee työvaliokunnan, joka toimii neuvoston kokousten valmisteluelimenä. Työvaliokuntaan kuuluvat ikääntyneiden neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä kolme eläkeläisjärjestöjen edustajaa. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella ikääntyneiden neuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita sekä huolehtia ikääntyneiden neuvoston antamista tehtävistä. 5 Aluekohtaiset ikääntyneiden neuvottelukunnat Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin vanhusneuvostot sekä Oulun Eläkeläistyön neuvottelukunta jatkavat toimintaansa vuoden 2013 loppuun saakka. Vuoden 2013 aikana valmistellaan aluejako, jonka pohjalta muodostetaan aluekohtaiset ikääntyneiden neuvottelukunnat. 17
Ikääntyneiden neuvottelukunnat tekevät aloitteita, esityksiä ja antavat lausuntoja toiminta-aluettaan koskevista asioista toimien ikääntyneiden neuvoston toimintaa vahvistavina eliminä. 6 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Ikääntyneiden neuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja valmistelee kokouksen yhteistyössä työvaliokunnan ja sihteerin kanssa. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. 7 Sihteeri Sihteerin tehtävänä on huolehtia kokoussihteerin tehtävien lisäksi ikääntyneiden neuvoston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta kokopäivätoimisesti. Ikääntyneiden neuvoston sihteeri toimii työvaliokunnan sihteerinä. 8 Talous ja resurssit Ikääntyneiden neuvosto laatii vuosittain toimintakertomuksen sekä seuraavan kauden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Ikääntyneiden neuvostolla on oma budjetti (määräraha) ja neuvosto päättää määrärahansa puitteissa ikääntyneiden asioista. Määräraha vahvistetaan vuosittain. Ikääntyneiden neuvoston, työvaliokunnan sekä neuvottelukuntien kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet kustannukset ja kokouspalkkiot maksetaan Oulun kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaisesti. 9 Pöytäkirjat Ikääntyneiden neuvoston kokouksista laaditaan pöytäkirja. Hyväksytyt pöytäkirjat ovat kaikkien nähtävillä kaupungin nettisivuilla, Oulu10:ssä ja lähipalvelupisteissä. Työvaliokunnan kokouksista laaditaan muistiot. Pöytäkirjan laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kuntalain ja Oulun kaupungin hallintosäännön määräyksiä. Ikääntyneiden osallisuus ja vaikuttaminen uuden Oulun toiminnassa Uuden Oulun toiminnan ja talouden laadintaohjeessa oheistetaan ikääntyneiden osallisuuden ja vaikuttamisen huomioiminen osana perustoiminnan ja talouden suunnittelua. Valituille ikääntyneiden neuvoston ja neuvottelukuntien jäsenille järjestetään koulutustilaisuus kuntalaisten osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä uuden Oulun alueellisesta toimintamallista. 18
LIITE 3 Kuntalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen keskeiset käsitteet Demokratialla voidaan tarkoittaa kansan tai kansan enemmistön tahdon toteutumista, päättäjien valinnassa tapahtuvaa menetelmää, yhteiskuntamallia tai yleisemmin arvoa. Kansalaisten perusoikeudet, demokraattinen kansalaisyhteiskunta, rehelliset vaalit ja vastuunalainen hallitus ovat demokratialle välttämättöminä pidettyjä elementtejä. Demokratia jaetaan usein ns. suureen ja pieneen demokratiaan. Suureen demokratiaan sisältyy kansalaisten institutionaalinen ja lakiin perustuva osallistuminen: äänestäminen vaaleissa, oikeus asettua ehdokkaaksi, kansanäänestykset ja esimerkiksi kunnallinen tai valtiollinen kansanaloite. Pieneen demokratiaan sisältyy kansalaisyhteiskunnan järjestötoiminta, kansaliikkeet ja epämuodolliset kansalaisverkostot sekä kansalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen. Kuuleminen tarkoittaa menetelmää joka on lakien määräämä kansalaisia osallistava hallintokäytäntö. Lakien määräämänä sitä toteutetaan mm. ympäristövaikutusten arvioinneissa tai kaavaprosesseissa. Osallistuminen on kollektiivista ihmisten välistä vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tuoda julki asianomaisille tärkeitä asioita, tukea tai vastustaa vallitsevaa tilannetta tai tehdä uusia avauksia. Osallistumiseen sisältyy ajatus kansalaisesta subjektina, joka haluaa, osaa ja saa toimia välittömänä vaikuttajana itselleen tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. Osallistumisen määrä voi vaihdella yhdestä jatkuvaan osallistumiseen. Osallistumisen muotoina voivat olla aktiivinen kannanottojen esittäminen, mutta osallistua voi myös hiljaisella mukanaololla. Esimerkkejä osallistumisesta ovat mm. hankkeiden ja valmisteluelinten jäsenyydet ja keskustelutilaisuudet. Osallistaminen tarkoittaa yleensä hallinnon tai päätöksentekijöiden aktiivista pyrkimystä saada kansalaiset osallistumaan. Hallinto määrittää osallistumisalueen ja toimii aloitteentekijänä. Osallisuus on laaja-alaisempi käsite kuin osallistuminen. Osallisuus liittyy myös edustuksellisen demokratian kehittämiseen tai se voi olla laissa sääntelemätöntä omaehtoista kansalaistoimintaa tai järjestöosallisuutta. Osallisuus edellyttää yhteisöä, jossa osallisuus on mahdollista käytännön tasolla. Osallisuus on oikeutta sekä omaan identiteettiin osana yhteisöä että sitoutumisena toimintaan yhteiseksi hyväksi. Osallisuuteen sisältyy yhteisöön kuulumisen tunne yksilöllä sekä yhteisön toiminnan mahdollistava yhteisön tila. Osallisuus on oikeuksia ja velvollisuuksia, kuulumista ja vastuunkantamista. Osallisuuden muodot voidaan määritellä; laajasti Suomessa käytetty määritelmä on osallisuushankkeen jäsentely tieto-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen, päätösosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. Tieto-osallisuus on kuntalaisten oikeutta tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Suunnitteluosallisuus on syvempää kuntaorganisaation ja kuntalaisten välistä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelu ja kaupunkifoorumit. Päätösosallisuus on suoraa osallistumista palvelujen tuottamista tai asuinaluetta koskeviin päätöksiin. Käyttäjädemokratia edustaa päätösosallisuutta silloin, kun palvelujen käyttäjille on delegoitu päätösvaltaa. 19
Toimintaosallisuus on kuntalaisten omaa toimintaa elinympäristössään tai talkoovoimin toteutettavaaa ympäristön kunnossapitoa, kunnostusta tai palvelujen tuottamista. (Oikeusministeriö 14/2010, 35.) Osallistuvassa ennakoinnissa kuntalaiset osallistuvat päätöksenteon ja yhteiskuntapolitiikan ennakointiin. Yhteisten asioiden valmistelua ja päätöksentekoa varten tehdään ennakoivasti vaihtoehtoisia kehityslinjauksia. Tavoitteellisella vuorovaikutusprosessilla luodaan edellytyksiä avoimemmalle ja monipuolisemmalle päätöksenteolle. Vaikuttaminen on toimintaa, joka tähtää muutosten aikaansaamiseen tai tilanteen säilyttämiseen ennallaan. Vaikuttaminen voi olla esitysten ja asioiden kannattamista tai vastustamista. Tavoitteena on vaikuttavuuden aikaansaaminen kansalaistaidoilla. Osallistuvan demokratian perusajatus on, että kansalaiset poliittisten osallistumismahdollisuuksien ja osallistumisen myötä kehittyvät poliittisesti tiedostaviksi ja kyvykkäiksi järkevään poliittiseen toimintaan. He ottavat osaa poliittiseen päätöksentekoon muutenkin kuin vaalien yhteydessä. Kansalaiset voivat osallistua myös edustuksellisen demokratian puitteissa esimerkiksi yhteydenpidolla päättäjiin ja vaikuttamalla valmisteluun. Osallistuva demokratia tuo lisäarvoa ja vaihtoehtoisia toimintamalleja edustukselliseen demokratiaan. Sen toimijoina voivat olla esimerkiksi yleisesti kansalaisyhteiskunta, koulu, virtuaaliset yhteisöt sekä media. Deliberatiivisella demokratialla tarkoitetaan demokratian muotoa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja perustelunsa. 20