Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Kaupunginvaltuusto

Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kestävä kehitys autoalalla

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Kunnat ja kaupungit toimivat

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen , Helsinki

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Vastaa Kyllä tai Ei. Kysymysten ja vertailumateriaalin lähde: Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 20 vuotta katsaus menneeseen ja tulevaan

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Hinku-hankkeen tilaisuus Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Kunnat ja kestävä kehitys

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Ketkä ovat täällä tänään? Olen Nainen Mies

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Vastuullisuus matkailussa viestinnällä näkyväksi. Hevosmatkailun herättelypäivä elämykset palveluiksi Mikkeli Hanna-Maija Väisänen

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

The Covenant capacity -hanke

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Pirkkalan kunnan strategia

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Muutoksessa elämisen taidot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Onnistunut kuntastrategia

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Lataa Kuka maksaa ympäristölaskut? Lataa

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Transkriptio:

Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008

Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja yhteisvastuu voisi tarkoittaa - sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Harry Schulman Helsingin kaupungin tutkimuspäällikkö 23.11.2010 2

Kestävän kehityksen kunta 1(3) Kestävän kehityksen kunnassa taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavalla tavalla. Kestävän kehityksen viitekehyksen avulla pyritään ympäristöongelmien ratkaiseminen nivomaan yhteen talouden ja päätöksenteon kanssa. Kunta luo osaltaan edellytykset ja "raamit" joissa kuntalaiset ja kunnassa toimivat yritykset voivat toteuttaa kestäviä elämän- ja tuotantotapoja. 23.11.2010 3

Kestävän kehityksen kunta 2(3) Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana saman aikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet 23.11.2010 4

Kestävän kehityksen kunta 3(3) Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus eli luonnonvaraperusta yhtäältä luonnonvaroina (maaperä, vesi, ilma, auringon energia jne.) ja toisaalta luonnon kiertokulkuina (hajottaminen, ilmaston ylläpito, veden kierto jne.). Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta 23.11.2010 5

Kestävän kehityksen kysymyksiä ilmastokampanja (energiansäästö, uusiutuvat energialähteet ) yhdyskuntatekniikka (käytännön ympäristönsuojelu eli päästöjen vähentäminen, kustannukset ja niiden kohdentuminen, yritysten toimintaympäristö, käytännön edellytykset kestäville kulutustavoille ) ympäristö- ja bioteknologian uudet työpaikat joukkoliikenne julkiset hankinnat, rakentaminen maaseudun kehittämisen kysymykset (elintarviketuotanto, lähiruoka, energiayrittäjyys, luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö, maisemanhoito ) elinympäristö laatu ja terveellisyys ympäristötilinpäätökset, ympäristöjärjestelmät demokratiaprojekti (vaikutusmahdollisuudet, oikeus hyvään ympäristöön 23.11.2010 6

Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? Ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria, resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Kuntalaisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole kaikkien saatavilla. 23.11.2010 7

Kuntaliiton hallituksen kestävän kehityksen linjaukset 1) Kestävän kehityksen asemaa kunnan strategiatyössä tulee voimistaa. 2) Kestävän kehityksen käsitettä tulee selkiyttää kunnan näkökulmasta. 3) Paikallisagenda on kaikkien kuntien kestävän kehityksen asiakirja. 4) Kestävän kehityksen tavoitteet tulee integroida kunnan suunnittelujärjestelmään. 5) Kuntalaisten osallistuminen kuntien kestävän kehityksen työhön vaatii tukea. 6) Kansallinen kestävän kehityksen politiikka edellyttää hallinnon tasojen yhteistyötä. 23.11.2010 8

23.11.2010 9

kunnan asukasmäärä Kuntien paikallisagendat kuntakokoryhmittäin 120 100 Kuntien lkm Paikallisagenda 80 60 40 20 0 yli 100000 50000-100000 30000-50000 15000-30000 10000-15000 8000-10000 6000-8000 4000-6000 2000-4000 alle 2000 23.11.2010 10

valmistuneita kpl Paikallisagendat valmistumisvuoden mukaan eri kuntakokoryhmissä 18 16 14 12 yli 50000 15000-50000 8000-15000 4000-8000 alle 4000 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 23.11.2010 11 006 tai myöhemmin

Paikallisagendan toteuttaminen yritysyhteistyö koulut, päiväkodit ympäristöjärjestelmiä valistusta, koulutusta foorumit, kansalaiset strategiat ja vastaavat viitteenä, vedottu toimenpiteitä osa suunnittelujärjestelmää, läpäisyperiaatteella hankkeet, projekti vaikea sanoa, eipä juuri, lopetettu seuranta 0 5 10 15 20 25 30 kuinka usein mainittu 23.11.2010 12

Paikallisagendan kehitysasteet, millä tasolla kunnissa ollaan? 1. vaihe: herääminen, ympäristöfokus 2. vaihe: organisaatio, muodollinen rakenne, jossa monenlaisia mahdollisuuksia koordinaattorista osastoon, 1. asteen sitoutuminen 3. vaihe: prosessi, osallistuminen, foorumit, valistus, 2. asteen sitoutuminen 4. vaihe. hallintokuntien yhteistyö 5. vaihe. strategia, toimintasuunnitelma, 3. asteen sitoutuminen 6. vaihe. toiminta, uudet toimintatavat, pilottiprojektit 7. vaihe. seuranta, osa suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää, 4. asteen sitoutuminen 8. vaihe. tiedotuskampanjoista toimintakampanjoihin, 5. asteen sitoutuminen 23.11.2010 13

23.11.2010 14

Aalborgin prosessi 1. Aalborg Charter 2. Lissabon Action Plan 3. Hannover Call 4. Aalborg Commitments 5. Sevilla Revival? Aalborgin sitoumukset ovat juuri nyt keskeinen työkalu edistää kunnan kestävän kehityksen työtä 23.11.2010 15

Aalborgin sitoumukset pähkinänkuoressa Ålborgin sitoumuksilla pyritään saamaan tehoa kunnan kestävän kehityksen toimiin. Hyväksyttiin Ålborg+10 konferenssissa kesäkuussa 2004. Sitoumuksella kunta vahvistaa Ålborgin julistuksen ja määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät kymmeneen sitoumusten aihepiiriin. Kunnan voi paikallisten olosuhteiden perusteella valita itselleen tärkeät ja oleelliset aihepiirit. Taustalla vuonna 1994 hyväksytty Ålborgin asiakirja. 23.11.2010 16

Sitoumuksien aihepiirit 1. HALLINTO 2. JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ 3. YHTEISET LUONNONVARAT 4. VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT 5. SUUNNITTELU 6. PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ 7. PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA 8. VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS 9. SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS 10.PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN 23.11.2010 17

Prosessi vuoden sisällä allekirjoituksesta peruskartoitus Aalborgin sitoumuksiin liittyvistä asioista omassa kaupungissa kahden vuoden sisällä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteiden asettelu tärkeysjärjestykseen toimenpiteet, joilla tähdätään sitoumuksien toteutumiseen tavoitteisiin liittyvä aikataulun sellaiseksi, että edistymistä voidaan seurata säännöllinen tiedottaminen asukkaille Ålborgin sitoumuksiin liittyvistä saavutuksista säännöllinen tiedottaminen tavoitteista ja edistymisestä Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjalle ensimmäinen Euroopan laajuinen arviointi suunniteltu vuodeksi 2010 23.11.2010 18

Miksi Aalborgin sitoumukset ovat tärkeitä? Edustavat pitkää linjaa ja jatkuvuutta kuntien kestävän kehityksen työssä. Passi eurooppalaiseen kuntien yhteiseen kestävän kehityksen liikkeeseen. Kehys määrätietoiselle ja tavoitteelliselle kestävän kehityksen työlle. Tehostavat toimintaa. Mahdollistavat vertaisarvioinnin ja vertaistuen. Jäntevöittävät tiedonkeruuta ja raportointia. 23.11.2010 19