Julkinen kuuleminen "Bryssel IIa" -asetuksen toiminnasta (neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta) Fields marked with * are mandatory. Taustaa
Perheoikeudelliset riita-asiat ovat lisääntyneet EU:ssa, koska kansalaiset liikkuvat yhä enemmän ja kansainvälisten perheiden määrä kasvaa. Määritelmällä tarkoitetaan perheitä, joiden jäsenet edustavat eri kansallisuuksia, asuvat eri EU-maissa tai asuvat EU-maassa, jonka kansalaisia yksi tai useampi perheen jäsen ei ole. Bryssel IIa -asetus (jäljempänä 'asetus') on keskeisessä asemassa EU:ssa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetusta on sovellettu 1.3.2005 alkaen kaikissa EU-maissa Tanskaa lukuun ottamatta. Asetuksessa määritetään toimivaltainen tuomioistuin sellaisissa rajat ylittävissä tilanteissa, joissa puolisot haluavat avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista. Lasten ja vanhempien välisten suhteiden osalta, olivatpa vanhemmat avioliitossa tai eivät, asetuksessa määritetään vanhempainvastuuta koskevia riita-asioita varten toimivaltainen tuomioistuin, joka tarkastelee huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita pyrkien ensisijaisesti suojelemaan lapsen etua. Rajat ylittäviä lapsikaappaustapauksia varten asetuksessa otetaan käyttöön menettely lapsen palauttamiseksi asuinpaikkaansa. Lisäksi asetuksella estetään rinnakkaiset tuomioistuinmenettelyt eri EU-maissa. Sillä pyritään varmistamaan tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja sopimusten vapaa liikkuvuus EU-maiden keskinäisen luottamuksen periaatteen perusteella. Komissio käynnisti hiljattain asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin. Tätä varten se on julkaissut kertomuksen asetuksen asetuksen toimintaa. soveltamisesta. Käsillä olevan kuulemisen tulokset auttavat arvioimaan yleisesti Kysely on osoitettu mahdollisimman laajalle yleisölle, koska Euroopan komissiolle on tärkeää saada näkemyksiä ja kannanottoja kaikilta asiasta kiinnostuneilta henkilöiltä, oikeudellisten ammattien harjoittajilta, tutkijoilta, järjestöiltä, tuomioistuimilta, kansallisilta viranomaisilta ja EU-mailta. Vastaa kysymyksiin, jotka koet sopiviksi, vaikka et olisikaan asiantuntija. Voit myös vastata vain osaan kysymyksistä. Jotta saatuja vastauksia voidaan analysoida, vastaajista pyydetään muutamia lisätietoja. Voit täyttää kyselylomakkeen suoraan verkossa. Voit ladata mahdolliset lisäkommenttisi erillisenä asiakirjana kyselyn lopussa. Asiasta vastaava yksikkö: Euroopan komissio, oikeusasioiden pääosasto, Yksikkö A1 Yksityisoikeuden alan politiikka Sähköposti: JUST-CIVIL-COOP@ec.europa.eu Kaikki vastaukset julkaistaan Euroopan komission verkkosivuilla edellyttäen, että vastaajat tunnistautuvat selvästi. Ennen vastaamista kannattaa lukea tähän kyselyyn sovellettavat tietosuojaperiaatteet. Niistä käy ilmi, miten henkilötietojasi ja vastauksiasi käsitellään.
Tietosuojaperiaatteet consultations_model_ps_en.pdf CS.pdf EL.pdf HU.pdf PS_bg.pdf PS_da.pdf PS_de.pdf PS_es.pdf PS_ET.pdf PS_fi.pdf PS_fr.pdf PS_ga.pdf PS_hr.pdf PS_it.pdf PS_lt.pdf PS_lv.pdf PS_mt.pdf PS_nl.pdf PS_pt.pdf PS_RO.pdf PS_sl.pdf PS_sv.pdf SK.pdf PS_pl.pdf Tietoja vastaajasta 1. Missä ominaisuudessa osallistut tähän kuulemiseen?* Yksityishenkilö Tuomari Tuomioistuimen henkilöstön jäsen Syyttäjä Lakimies Haastemies Notaari Muu oikeudellisessa ammatissa toimiva Keskusviranomaisen henkilöstön jäsen Tutkija Jäsenmaa Muu *
2. Maa, johon olet sijoittautunut* Itävalta Belgia Bulgaria Kroatia Kypros Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg Malta Alankomaat Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Muu * Ilmoita valtio 3. Onko sinulla käytännön kokemusta asetuksesta? *
Jos on, missä ominaisuudessa? Tuomari Lakimies Notaari Muu oikeudellisessa ammatissa toimiva Syyttäjä Haastemies Tuomioistuimen henkilöstön jäsen Keskusviranomaisen henkilöstön jäsen Puoliso Vanhempi Muu Missä ominaisuudessa? 4. Anna yhteystietosi: nimi, organisaatio, osoite, sähköpostiosoite* * Asetuksen yleinen toimivuus 5. Onko asetus mielestäsi hyödyllinen puolisoille rajat ylittävässä avioerossa, asumuserossa tai avioliiton pätemättömäksi julistamisessa?
6. Onko asetus mielestäsi hyödyllinen rajat ylittävässä tapauksessa, joka koskee lapsen huoltajuutta? 7. Onko asetus mielestäsi hyödyllinen rajat ylittävässä tapauksessa, joka koskee lapsen tapaamisoikeutta? 8. Onko asetus mielestäsi hyödyllinen ja tehokas väline rajat ylittävässä lapsikaappaustapauksessa?
Oikeudellinen toimivalta (asian käsittelystä vastaavan tuomioistuimen määrittäminen) a) Avioliittoa koskevat asiat (avioero, asumusero, avioliiton pätemättömäksi julistaminen) Asetuksessa esitetään seitsemän eri tapaa määrittää toimivaltainen tuomioistuin joko asuinpaikan tai puolisoiden yhteisen kansallisuuden perusteella. Tämä antaa osapuolille mahdollisuuden valita useista tuomioistuimista, joissa panna asia vireille. Joissain tapauksissa asianosainen saattaa haluta erityisesti, että riita-asiaa käsitellään tietyssä tuomioistuimessa. Asianomainen saattaa myös kiirehtiä nostamaan kanteen ensimmäisenä, eli hakemaan avioeroa ennen toista puolisoa sen varmistamiseksi, että avioeromenettelyssä sovelletaan hänen etunsa mukaista lainsäädäntöä. Rooma III -asetuksella onnistuttiin vähentämään mahdollisuutta kilpailla siitä, kumpi puolisoista ehtii esittämään kanteen ensimmäisenä. Asetuksella säädetään yhdenmukaiset säännöt avioliittoa koskevissa riita-asioissa sovellettavasta lainsäädännöstä osallistuvissa EU-maissa. "Kilpajuoksua" koskeva huoli ei kuitenkaan ole täysin hävinnyt, sillä Rooma III -asetusta ei vielä sovelleta kaikissa EU-maissa (asetusta sovelletaan nyt 14 EU-maassa ja pian myös kahdessa muussa EU-maassa). 9. Oletko sitä mieltä, että avioliittoasioissa toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämistapoja olisi tarkistettava, jotta vältettäisiin kilpailu kanteen esittämisestä ensimmäisenä? Millä tavoin asetus voisi edistää sovittelun käyttöä? Laatimalla tärkeysjärjestys tavoista, joilla määritetään asian käsittelystä vastaava tuomioistuin Edellyttämällä toisen puolison suostumusta, kun asian käsittelystä vastaava tuomioistuin on määritetty hakijan asuinpaikan perusteella Muu
Asetuksella ei anneta mahdollisuutta siihen, että puolisot sopisivat keskenään tuomioistuimesta, joka käsittelee heidän avioeroaan tai asumuseroaan (oikeuspaikkasopimus). Jos puolisoilla olisi mahdollisuus sopia tuomioistuimesta, siitä olisi erityistä hyötyä tapauksissa, joissa puolisot hakevat avioeroa yhdessä, varsinkin kun puolisoilla on Rooma III -asetuksen mukaan mahdollisuus sopia avioliittoa koskeviin riita-asioihin sovellettavasta lainsäädännöstä. 10. Pitäisikö puolisoilla olla mahdollisuus valita keskinäisellä sopimuksella asiaa käsittelevä tuomioistuin? Jos vastasit "kyllä", olisiko puolisoiden valinnanvapaus rajattava niiden EU-maiden tuomioistuimiin, joihin toisella tai molemmilla puolisoilla on kiinteät siteet?, olisiko sovellettava yhtä tai useampaa seuraavista edellytyksistä: Sopimuksen tekohetkellä se EU-maa, jonka tuomioistuimet puolisot ovat valinneet, on valtio, jossa puolisoiden asuinpaikka on ollut vähintään tietyn ajanjakson ajan, edellyttäen että oleskeluaika ei päättynyt tiettyä ajanjaksoa ennen asian vireille nostamista tuomioistuimessa Sopimuksen tekohetkellä toinen puolisoista on kyseisen EU-maan kansalainen Asian tuomioistuimessa vireille nostamisen hetkellä kyseisen EU-maan tuomioistuimet ovat asetuksen säännösten mukaan toimivaltaisia tuomioistuimia asian käsittelyssä Muu 11. Olisiko tällaista sopimusta koskevissa muodollisissa vaatimuksissa otettava mallia muista EU:n välineistä, kuten Elatusvelvollisuutta koskeva asetus, 4 artiklan 2 kohta Muu
b) Vanhempainvastuuta koskevat asiat (huoltajuus ja tapaamisoikeus) Yleisenä sääntönä asetuksessa on, että sen EU-maan tuomioistuimet, jossa lapsella on asuinpaikka, ovat toimivaltaisia ratkaisemaan lapsen vanhempainvastuuta koskevia asioita. Kun avioero-oikeudenkäynti on vireillä toisessa EU-maassa kuin siinä, jossa lapsella on asuinpaikka, tai siellä on vireillä toinen oikeudenkäynti ja lapsella on kiinteät siteet kyseiseen jäsenmaahan, asetuksessa annetaan vanhemmille kuitenkin mahdollisuus laajentaa kyseisen jäsenmaan tuomioistuinten toimivaltaa, jos se on lapsen edun mukaista. 12. Oletko sitä mieltä, että näiden säännösten soveltamisedellytyksiä olisi parannettava? Millä tavalla? Asetuksen mukaan toimivaltainen tuomioistuin voi katsoa, että toisen EU-maan tuomioistuimella on paremmat edellytykset asian käsittelyyn. Sen mukaan tuomioistuinten on asiaa siirrettäessä tehtävä yhteistyötä joko suoraan keskenään tai kussakin EU-maassa nimettyjen keskusviranomaisten välityksellä. 13. Oletko sitä mieltä, että toimivallan siirtoa sujuvoittavaa yhteistyömekanismia olisi parannettava? Millä tavalla? c) Oikeudellinen toimivalta avioliittoasioita ja vanhempainvastuuta koskevia asioita koskevat kysymykset
Asetuksella annetaan mahdollisuus välttää samojen asianosaisten samaa asiaa koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä ( lis pendens). Näin voidaan välttää se, että tuomioistuimet eri EU-maissa antaisivat ristiriitaisia tuomioita. 14. Oletko sitä mieltä, että nykyiset säännöt ovat tosiasiallisesti auttaneet ehkäisemään rinnakkaisia menettelyjä? Kuinka sääntöjä olisi parannettava? Joissain tapauksissa samaa asiaa samojen asianosaisten välillä koskeva menettely on vireillä EU-maan tuomioistuimessa sekä muun kuin EU-maan tuomioistuimessa. Asetukseen ei tällä hetkellä sisälly säännöksiä siitä, kuinka rinnakkaisia menettelyjä ja ristiriitaisia tuomiota ehkäistään tällaisissa tapauksissa. 15. Oletko sitä mieltä, että asetuksessa olisi tarkasteltava rinnakkaisia menettelyjä, joissa kanne on nostettu EU-maan tuomioistuimessa sekä muun kuin EU-maan tuomioistuimessa? Kiireellisissä tapauksissa EU-maan tuomioistuin voi joutua määräämään väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia (kuten lapsen määrääminen lastensuojeluviranomaisen valvontaan). Toimenpiteet koskevat maassa oleskelevia henkilöitä tai siellä olevaa omaisuutta, myös silloin, kun kyseinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan pääasiaa. 16. Toimivatko nykyiset säännöt mielestäsi hyvin? Kuinka sääntöjä olisi parannettava?
Joidenkin tapausten osalta asetuksessa jätetään toimivaltaisen tuomioistuimen määrittäminen kansallisen lainsäädännön varaan. Esimerkiksi avioliittoasioissa puolison mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, kun tämä on eri EU-maan kansalainen ja asuu muussa kuin EU-maassa, riippuu kunkin EU-maan lainsäädännöstä. Kunkin EU-maan kansallista lainsäädäntöä sovelletaan myös sen määrittämiseen, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään vanhempainvastuuta koskevaa asiaa lapsen osalta, jos lapsella on asuinpaikka muussa kuin EU-maassa eivätkä vanhemmat nimenomaisesti hyväksy sen EU-maan tuomioistuimen toimivallan laajentamista, jossa toinen menettely on vireillä. Koska asetukseen ei sisälly sääntöä sen määrittämisestä, mitkä EU-maiden tuomioistuimet vastaavat kaikkien tilanteiden käsittelystä, seurauksena on ennalta-arvaamattomuutta. Lisäksi oikeussuojan saatavuus vaihtelee EU-kansalaisten välillä, koska jäsenmaiden kansalliset lainsäädännöt poikkeavat toisistaan. Hiljattain annetuissa EU-säädöksissä on otettu käyttöön sääntö, jolla määritetään asian käsittelystä vastaava toimivaltainen tuomioistuin kaikissa tilanteissa. Elatusvelvollisuutta koskeva asetus, perintöasetus) 17. Olisiko hyödyllistä korjata yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen, jotta asian käsittelyssä toimivaltainen tuomioistuin olisi mahdollista määrittää kaikissa tilanteissa? Kun menettely poikkeuksellisissa tapauksissa osoittautuu mahdottomaksi (esimerkiksi sisällissodan vuoksi), olisi oikeussuojan takaamisen vuoksi kenties hyödyllistä, että EU-maan tuomioistuimella olisi toimivalta asiassa. Hiljattain annetuissa EU-säädöksissä on sovellettu tätä lähestymistapaa mahdollisen oikeussuojan puuttumisen korjaamiseksi. Elatusvelvollisuutta koskeva asetus, perintöasetus) 18. Oletko sitä mieltä, että asetuksella olisi varmistettava oikeussuoja tapauksissa, joissa EU:n ulkopuolinen tuomioistuin ei voi harjoittaa toimivaltaansa? Lapsen palauttaminen rajat ylittävässä lapsikaappaustapauksessa EU:n sisällä
Asetuksessa vahvistetaan vuonna 1980 Haagissa kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen vaatimukset lapsen välittömän palauttamisen varmistamiseksi. On esimerkiksi mahdollista asettaa tiukat aikarajat (päätös palauttamisesta kuudessa viikossa) ja rajoittaa tuomarin mahdollisuuksia evätä palauttaminen. Joissain tapauksissa voidaan käyttää nopeutettua menettelyä, jos EU-maa kieltäytyy lapsen palauttamisesta. 19. Oletko sitä mieltä, että asetuksella varmistetaan lapsen välitön palauttaminen EU:ssa? Kuinka menettelyä olisi parannettava? Eksekvatuurimenettelyn poistaminen Asetuksessa edellytetään joillain aloilla vieläkin muodollisuuksia toisen EU-maan täytäntöönpanokelpoisten tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja sopimusten tunnustamiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi katsomiseksi (eksekvatuuri). Eksekvatuuri on poistettu ainoastaan vahvistettujen lapsen tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden ja vahvistettujen palauttamista koskevien tuomioiden osalta lapsikaappaustapauksissa. Se, että eksekvatuuria ei ole poistettu muilta tuomioilta, jotka koskevat esimerkiksi lapsen sijoittamista toiseen EU-maahan tai lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, voi johtaa monimutkaisiin, pitkiin ja kalliisiin menettelyihin. 20. Oletko sitä mieltä, että kaikkien vanhempainvastuuta koskevien tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja sopimusten olisi liikuttava vapaasti EU-maiden välillä ilman eksekvatuuria? Jos vastasit "ei", oletko sitä mieltä, että erityisesti lapsen sijoittamista hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen toisessa EU-maassa koskevien tuomioiden olisi liikuttava vapaasti EU-maiden välillä ilman eksekvatuuria?
21. Jos eksekvatuurin poistamista laajennettaisiin, pitäisikö sinun mielestäsi suojatoimet säilyttää seuraavissa tapauksissa: Oikeusjärjestyksen noudattamiseen liittyvät syyt Asianmukainen tiedoksiantaminen Asianosaisten oikeus tulla kuulluksi Lapsen oikeus tulla kuulluksi Ristiriitaiset tuomiot Lapsen sijoittamista toiseen EU-maahan koskevan menettelyn noudattaminen Muu Lapsen kuuleminen Jotta päätös voi kulkea vapaasti EU-maiden välillä, asetuksessa edellytetään, että lapselle on annettu mahdollisuus tulla kuulluksi. Koska tätä suojatoimea sovelletaan EU-maissa eri tavoin, esimerkiksi lapsen kehitystason tai kuulemisen toteuttamisen osalta, tästä voi seurata ongelmia. Ongelmat voivat puolestaan johtaa siihen, että toisessa EU-maassa ei tunnusteta tuomiota, se katsotaan täytäntöönpanokelvottomaksi tai sitä ei panna täytäntöön. 22. Oletko sitä mieltä, että lapsen kuulemista koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset voisivat auttaa välttämään sen, että toisessa EU-maassa annettua tuomiota ei tunnusteta, se katsotaan täytäntöönpanokelvottomaksi ja/tai sitä ei panna täytäntöön? Jos vastasit "kyllä", mitkä ovat merkittävimmät ongelmia aiheuttavat eroavuudet, joihin voitaisiin puuttua vahvistamalla yhteiset vähimmäisvaatimukset? Täytäntöönpano Vanhempainvastuuta koskevien päätösten tosiasiallisessa täytäntöönpanossa törmätään edelleen käytännön esteisiin. Rajat ylittävissä lapsikaappaustapauksissa ajalla on suuri merkitys palauttamismääräysten täytäntöönpanossa. Koska täytäntöönpanomenettelyihin sovelletaan täytäntöönpanevan EU-maan lainsäädäntöä, täytäntöönpanokeinot vaihtelevat jäsenmaiden kesken. Lisäksi joissain kansallisissa järjestelmissä ei ole erillisiä sääntöjä perhelainsäädäntöä koskevien päätösten täytäntöönpanosta. Niissä ei näin ollen oteta huomioon sitä, että perhelainsäädännön alalla ajan kulumisella voi olla peruuttamattomia seurauksia.
23. Oletko sitä mieltä, että vanhempainvastuuta koskevien päätösten tosiasiallista täytäntöönpanoa toisessa EU-maassa olisi parannettava? Jos vastasit "kyllä", kuinka toisessa EU-maassa tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa? 24. Oletko sitä mieltä, että palauttamispäätösten tosiasiallista täytäntöönpanoa olisi parannettava? Jos vastasit "kyllä", kuinka palauttamispäätösten täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa? Keskusviranomaisten välinen yhteistyö Asetuksessa säädetään keskusviranomaisten välisestä yhteistyöstä vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Yhteistyö on olennaisen tärkeää asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta. Asetuksen mukaan keskusviranomaisten on esimerkiksi kerättävä ja vaihdettava tietoa lapsen tilanteesta (esimerkiksi huoltajuutta tai lapsen palauttamista koskevissa menettelyissä). Niiden on myös autettava vanhempainvastuunkantajia tuomioiden tunnustamisessa ja täytäntöönpanossa (erityisesti tapaamisoikeuden ja lapsen palauttamisen osalta). 25. Oletko sitä mieltä, että keskusviranomaisten välinen yhteistyö toimii yleisesti hyvin? Jos vastasit "ei", mitkä ovat suurimmat havaitsemasi ongelmat? Asetuksessa ei tällä hetkellä säädetä pakollisten lomakkeiden käytöstä keskusviranomaisten välisessä yhteistyössä. Tämä saattaa hankaloittaa yhteistyötä. 26. Voitaisiinko keskusviranomaisten välistä yhteistyötä parantaa käyttämällä kaikille virallisille kielille käännettyjä pakollisia lomakkeita, mikä helpottaisi tietojen vaihtoa keskusviranomaisten välillä?
Asetuksen mukaan keskusviranomaisten on helpotettava sitä, että vanhempainvastuunkantajat pääsevät sopimukseen sovittelun avulla. 27. Olisiko mielestäsi hyödyllistä, jos asetukseen sisältyisi lisäsäännöksiä sovittelun käytön lisäämiseksi? Jos vastasit "kyllä", miten se olisi tehtävä? Asetuksen mukaan keskusviranomaisten on annettava tietoa ja apua, josta on hyötyä tuomioistuimille lapsen sijoittamisessa toiseen EU-maahan. 28. Olisiko tätä säännöstä mielestäsi parannettava? Jos vastasit "kyllä", miten se olisi tehtävä? Lastensuojeluviranomaisilla on merkittävä tehtävä rajat ylittävissä tapauksissa, joissa on otettava huomioon lapsen etu ja joissa on vaalittava keskinäistä luottamusta EU-maiden välillä. 29. Toimiiko keskusviranomaisten ja lastensuojeluviranomaisten välinen yhteistyö mielestäsi rajat ylittävissä tilanteissa niin hyvin kuin sen olisi toimittava asetuksen sujuvan toiminnan takaamiseksi? 30. Onko keskusviranomaisten ja lastensuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä mukautettava, jotta siinä otettaisiin paremmin huomioon rajat ylittävät tapaukset? Jos vastasit "kyllä", miten se olisi tehtävä?
Lapsen sijoittaminen toiseen EU-maahan Jos EU-maan tuomioistuin suunnittelee lapsen sijoittamista hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen toisessa EU-maassa, tuomioistuimen on kuultava toisen EU-maan keskusviranomaista tai muuta toimivaltaista viranomaista, jos kyseisessä jäsenmaassa edellytetään viranomaisen toimintaa silloin, kun lapsi sijoitetaan laitokseen tai perheeseen. Tuomioistuimen on myös saatava kyseisen EU-maan toimivaltaisen viranomaisen suostumus ennen sijoittamispäätöksen tekemistä. Tällä hetkellä kuulemista ja suostumusta koskeviin menettelyihin sovelletaan kyseisen valtion kansallista lainsäädäntöä. Jos tuomioistuin suunnittelee lapsen sijoittamista sijaisperheeseen toisessa EU-maassa ja kyseisen jäsenmaan viranomaisilta ei edellytetä toimintaa, tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta viimeksi mainitun jäsenmaan keskusviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle. 31. Toimivatko asetuksen lapsen sijoittamista toiseen EU-maahan koskevat säännökset mielestäsi tyydyttävällä tavalla? Jos vastasit "ei", millaisia ratkaisuja ehdottaisit? Todistukset Asetukseen sisältyy neljä erilaista todistusta, joilla on tarkoitus helpottaa tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja sopimusten liikkumista EU:ssa. 32. Toimivatko asetuksen liitteinä olevat todistukset mielestäsi tyydyttävällä tavalla? Jos vastasit "ei", millaisia ratkaisuja ehdottaisit? Suhde muihin välineisiin Asetuksella täydennetään kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25.10.1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta.
33. Toimivatko asetuksen ja vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen suhteita koskevat säännöt mielestäsi hyvin? Jos vastasit "ei", mitä muita ratkaisuja ehdottaisit? Asetuksessa säädetään yhteensopivuudesta toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa 19.10.1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen kanssa. 34. Toimivatko asetuksen ja vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen suhteita koskevat säännöt mielestäsi hyvin? Jos vastasit "ei", mitä muita ratkaisuja ehdottaisit? Muut asiat 35. Olisiko muita asetuksen säännöksiä mielestäsi parannettava? 36. Haluatko esittää muita kommentteja? Voit halutessasi ladata lisäkommenttisi erillisessä asiakirjassa. KIITOS OSALLISTUMISESTA!