Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj. e Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa 2002-2016(1-9) Tuonti Vienti Helsinki 27.12.2016. Julkaistavissa klo 9.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 KAUPPA ALANKOMAIDEN KANSSA JÄI VIIME VUOTTA PIENEMMÄKSI Teräksen vientihintojen lasku heikensi kokonaisvientiä Suomen tavaravienti Alankomaihin väheni Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan yhdeksän prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli arvoltaan lähes 2,5 miljardia euroa. Tuonti Alankomaista oli samalla ajanjaksolla arvoltaan noin 2,4 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia viime vuoden tammi-syyskuuta vähemmän. Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että välityskaupalla on merkittävä osuus Alankomaiden kanssa käydyssä kaupassa. Maalla on keskeinen asema kansainvälisen kaupan jälleenviennissä, erityisesti öljyn, kemikaalien ja metallien kaupassa. Suomen ja Alankomaiden välisen kaupan muutokset johtuvat siis osaksi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen ja maailmankaupan kehityksestä. Suomen kauppa Alankomaiden kanssa oli kuluvana vuonna viime vuoden tapaan aavistuksen ylijäämäistä. Ylijäämää kertyi tammi-syyskuussa 34 miljoonaa euroa, kun viime vuoden tammi-syyskuussa sitä tuli 13 miljoonaa euroa. Alankomaiden kanssa käytävän kaupan ylijäämä oli suurimmillaan vuonna 2007, jolloin se oli 924 miljoonaa euroa. Alankomaihin viennin arvosta suuri osa kertyy metallien ja metallituotteiden viennistä. Niiden kokonaisviennin arvo laski tammi-syyskuussa reilun viidenneksen. Teräksen vientimäärät kasvoivat, mutta vientihinnat laskivat jyrkästi. Myös kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden, vanerin ja öljyjalosteiden viennin kohdalla tilastoitiin laskua viime vuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden, kemianteollisuuden tuotteiden ja sahatavaran vienti Alankomaihin kasvoi. Kokonaistuonnin käänsi laskuun erityisesti malmien ja metalliromun sekä kivennäisöljyjalosteiden tuonnin heikkous. Eläin- ja kasviöljyjen sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuontiin tuli kasvua viime vuodesta. Alankomaiden osuus Suomen viennistä laski viime vuodesta. Osuus oli tammi-syyskuussa 6,4 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 6,6 prosenttia. Osuus kävi suurimmillaan 6,8 prosentissa vuonna 2011. Alankomaiden osuus Suomen viennistä oli vuosina 2012 2014 viidenneksi suurin, mutta viime vuonna maa nousi Venäjän ohi neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi. Maa säilyi neljännellä sijalla myös kuluvana vuonna. Tuonnissa Alankomaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut viennin osuutta nopeammin, mutta laski selvästi kuluvana vuonna. Tammi-syyskuussa 2016 maan osuus Suomen tavaratuonnista oli 6,0 prosenttia, eli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Alankomaat on ollut vuodesta 2008 lähtien vuosittain Suomen viidenneksi suurin tuontimaa. Vienti Alankomaiden verrokkimaihin Ranskaan ja Belgiaan kasvoi selvästi tammi-syyskuussa. Tuonti Belgiasta laski Alankomaista tuontia loivemmin, mutta tuonti Ranskasta suureni lentokonehankintojen vuoksi. Kuvio 2. Alankomaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2006-2016 (1-9) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppatase 2006-2016 (1-9) 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 Milj. e
2 Kuvio 4. Vienti Belgiaan, Ranskaan ja Alankomaihin kuukausittain 2014-2016 (1-9) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2014 2015 2016 Belgia Ranska Alankomaat Kuvio 5. Tuonti Belgiasta, Ranskasta ja Alankomaista kuukausittain 2014-2016 (1-9) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2014 2015 2016 Belgia Ranska Alankomaat Taulukko 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 2006 2016 (1-9) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2006 2 441 30 4,4 3 156 25 5,1 715 2007 2 726 12 4,6 3 650 16 5,6 924 2008 2 607-4 4,2 3 372-8 5,1 764 2009 1 994-24 4,6 2 645-22 5,9 651 2010 2 804 41 5,4 3 335 26 6,4 530 2011 3 151 12 5,2 3 852 16 6,8 701 2012 3 370 7 5,7 3 557-8 6,3 187 2013 3 374 0 5,8 3 457-3 6,2 83 2014 3 688 9 6,4 3 424-1 6,1-264 2015 3 537-4 6,5 3 557 4 6,6 20 2016 (1-9) 2 416-10 6,0 2 450-9 6,4 34
3 TERÄKSEN JA ÖLJYJALOSTEIDEN VIENTIHINNAT VETIVÄT VIENNIN ARVON LASKUUN Trukkien ja verkkolaitteiden viennin arvo kasvoi Suomen viennistä Alankomaihin 42 prosenttia tuli tammi-syyskuussa 2016 metallisektorin tuotteista. Osuus laski selvästi viime vuodesta, jolloin se oli 48 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski 22 prosenttia kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna. Viennin arvoksi tuli noin miljardi euroa. Tavararyhmästä 804 miljoonaa euroa tuli raudan ja teräksen viennistä (-16 %), 203 miljoonaa euroa värimetalleista (-42 %) ja vain 22 miljoonaa euroa muista metallituotteista. (+7 %). Yksittäisten ryhmän tavaroiden viennistä suurinta arvoltaan oli teräslevyvalmisteiden vienti. Viennin arvoksi tuli 762 miljoonaa euroa (-16 %). Arvon lasku johtui yksinomaan vientihintojen laskusta. Viennin määrä oli 430 tuhatta tonnia, mikä oli kolme prosenttia viime vuoden vientiä enemmän. Teräslevyvalmisteiden vientihintoihin kirjattiin laskua 18 prosenttia. Alankomaat on ylivoimaisesti suurin suomalaisen teräksen ostaja: vuonna 2016 vietyjen teräslevyjen arvosta noin 43 prosenttia tuli viennistä Alankomaihin. Osuus kuitenkin laski kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Alankomaihin vietiin teräslevyjen lisäksi ferrokromia 18 miljoonan euron arvosta, laskua 35 prosenttia viime vuodesta. Värimetalleista nikkelin vienti putosi jopa 74 prosenttia 27 miljoonaan euroon, kun se vielä viime vuonna oli arvoltaan 103 miljoonaa euroa. Sekä vientimäärät että vientihinnat laskivat jyrkästi, kuten myös seostamattoman sinkin kohdalla. Sinkin viennin arvo laski 22 prosenttia 166 miljoonaan euroon. Kuparin vienti Alankomaihin romahti 83 prosenttia vain viiteen miljoonaan euroon. Alankomaat oli viime vuodet Suomen tärkein nikkelin ostaja, mutta kuluvana vuonna Yhdysvallat nousi nikkelin ostajamaana ykkössijalle. Suomen viemästä nikkelistä toimitettiin arvolla laskettuna Alankomaihin 12 prosenttia, kun osuus oli viime vuonna 37 prosenttia ja 46 prosenttia vuonna 2014. Muokkaamattoman sinkin kohdalla maan osuus laski myös, mutta maa säilyi tärkeimpänä ostajana 48 prosentin osuudellaan. Alankomaiden osuus Suomen sinkin viennistä oli viime vuonna kuitenkin selvästi suurempi, 54 prosenttia. Muiden päätoimialojen vienti Alankomaihin oli tammi-syyskuussa 2016 selvästi metallisektorin vientiä pienempää. Kemianteollisuuden vienti oli arvoltaan 231 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Sektorin tuotteiden osuus koko viennistä maahan oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Toimialan vienti Alankomaihin koostui erityisesti peruskemikaaleista. Näiden kemianteollisuuden perustuotteiden, mm. alkoholien ja fenolien, sulfaattien ja entsyymien, vienti suureni 14 prosenttia 154 miljoonan euroon. Valmistamattomien ja valmistettujen muovien vienti sen sijaan laski 13 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita vietiin vain kymmenen miljoonan euron edestä (-39 %). Lannoitteiden viennin arvo oli myös kymmenen miljoonaa euroa, kasvua 21 prosenttia viime vuodesta. Öljytuotteita toimitettiin Alankomaihin tammi-syyskuussa 2016 arvolla mitattuna kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Viennin arvo oli 304 miljoonaa euroa, ja osuudeksi koko viennistä tuli noin 12 prosenttia. Vientimääriin tilastoitiin 45 prosentin kasvu ja vientihintoihin vajaan kolmanneksen vähenemä. Alankomaat kohosi viime vuonna Suomen kolmanneksi suurimmaksi öljytuotteiden ostajamaaksi Ison-Britannian jälkeen. Maa säilytti kolmossijansa myös kuluvana vuonna noin 11 prosentin osuudellaan Suomen öljyjalosteviennistä. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Alankomaihin laski tammi-syyskuussa 15 prosenttia, ja viennin arvo vaipui 189 miljoonaan euroon. Sektorin osuus koko viennistä Alankomaihin oli noin kahdeksan prosenttia. Paperin ja pahvin vienti väheni viisi prosenttia 73 miljoonaan euroon vientimäärien pudottua 12 prosenttia. Vientihinnat nousivat kahdeksan prosenttia. Sahatavaraa vietiin kuluvana vuonna Alankomaihin 37 miljoonan euron (+1 %), vaneria ja puusepäntuotteita 34 miljoonan euron (-16 %) arvosta. Paperimassan vienti aleni 34 prosenttia 45 miljoonaan euroon. Massan vientimäärät laskivat 23 prosenttia, vientihinnat 14 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Alankomaihin kasvoi tammi-syyskuussa viidenneksen viime vuodesta. Vienti oli arvoltaan 487 miljoonaa euroa. Osuus Suomen viennistä Alankomaihin oli 20 prosenttia, josta teollisuuskoneiden ja moottoreiden osuus oli 11 prosenttiyksikköä ja sähkötekniikan kahdeksan prosenttiyksikköä. Kuljetusvälineiden osuus oli hieman alle prosenttiyksikön.
4 Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti laski seitsemän prosenttia 56 miljoonaan euroon. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden ja niiden osien osuus tästä oli noin 12 miljoonaa euroa (-41 %), mäntämoottoreiden 34 miljoonaa euroa (+16 %). Teollisuuden toimialojen erikoiskoneiden vienti Alankomaihin sen sijaan kohosi 91 miljoonaan euroon, eli yhdeksän prosenttia viime vuotta suuremmaksi. Erikoiskoneiden viennistä 61 miljoonaa euroa tuli maansiirto- ja kaivuukoneista ja niiden osista (+9 %). Teollisuuden yleiskoneiden vienti oli selvästi erikoiskoneiden vientiä suurempaa. Niiden viennin arvoksi tilastoitiin 113 miljoonaa euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuoden arvoa enemmän. Näistä tavaroista nostamis- ja lastaamiskoneiden (pääasiassa trukkien) viennin arvo oli 68 miljoonaa euroa (+21 %). Muita arvoltaan huomattavia vietyjä ryhmän tavaroita olivat hanat ja venttiilit (11 milj. e, +15 %) ja voimansiirtolaitteet (10 milj. e, -20 %). Sähköteknisten laitteiden vienti Alankomaihin kasvoi jyrkästi kuluvana vuonna. Viennin arvoksi kirjattiin 202 miljoonaa euroa, kasvua jopa 55 prosenttia viime vuodesta elektroniikkalaitteiden viennin hyvän vireen ansiosta. Tietokoneiden ja niiden osien vienti moninkertaistui 52 miljoonaan euroon. Verkkolaitteiden vienti oli niin ikään pirteää ja nousi 48 prosenttia 84 miljoonaan euroon. Sähkömuuttajien, induktoreiden ja muuntajien vienti sen sijaan laski kahdeksan prosenttia 29 miljoonaan euroon. Sähköjohtimien viennin arvoksi jäi kymmeneen miljoonaa euroa (-2 %). Kuljetusvälineiden vienti Alankomaihin on perinteisesti ollut melko vähäistä. Viennin arvo kuluvana vuonna oli 22 miljoonaa euroa, mikä oli prosentin edellisvuoden tammi-syyskuuta enemmän. Moottoriajoneuvojen osuus oli tästä reilut 18 miljoonaa euroa (+7 %), josta yhdeksän miljoonaa euroa oli tavarankuljetus- ja erikoisautoja ja loput enimmäkseen autojen osia ja perävaunuja. Elintarvikkeiden vienti Alankomaihin laski 12 prosenttia tammi-syyskuussa. Viennin arvo oli 50 miljoonaa euroa. Viedyistä elintarvikkeista 31 miljoonaa euroa tuli maitotaloustuotteiden, enimmäkseen voin ja muun rasvan, viennistä (-1 %) ja 11 miljoonaa euroa viljan viennistä (-26 %). Elintarvikkeiden osuus koko viennistä Alankomaihin oli noin kaksi prosenttia. Muita Alankomaihin alkuvuonna vietyjä tärkeitä tavaroita olivat erilaiset lääkintäkojeet ja tieteelliset mittausinstrumentit (27 milj. e, +14 %), kumituotteet (11 milj. e, -15 %), sekä rikki, fosfaatti, talkki ja muut valmistamattomat kivennäisaineet (17 milj. e, -10 %).
5 Sähkökoneet ja -laitteet (+55 %) 8,2 % Kuvio 6. Vienti Alankomaihin tavararyhmittäin v. 2016 (1-9) Muut tavarat (+4 %) 6,3 % Kojeet, mittarit yms. (+14 %) 1,1 % Elintarvikkeet ja juomat (-12 %) 2,1 % Puutavara (+1 %) 1,5 % Paperimassa (-34 %) 1,8 % Puutuotteet (-16 %) 1,4 % Paperi ja pahvi (-5 %) 3,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+4 %) 10,8 % Öljytuotteet (-2 %) 12,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+5 %) 9,4 % Metallit ja metallituotteet (-22 %) 42,0 % Taulukko 2. Vienti Alankomaihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2015 Milj. e Osuus % Muutos % 2016 (1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 71 2,0 38 50 2,1-12 24 Puutavara 47 1,3 1 37 1,5 1 25 Paperimassa 100 2,8 63 45 1,8-34 33 Öljytuotteet 409 11,5 6 304 12,4-2 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 296 8,3-13 231 9,4 5 63 Puutuotteet 54 1,5 15 34 1,4-16 64 Paperi ja pahvi 101 2,8-8 73 3,0-5 67 69 Metallit ja metallituotteet 1 700 47,8 5 1 030 42,0-22 71 74 Moottorit, teollisuuden koneet 347 9,8 10 264 10,8 4 ja laitteet 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 197 5,5 1 202 8,2 55 87 Kojeet, mittarit yms. 33 0,9 0 27 1,1 14 Muut tavarat 201 5,7-8 154 6,3 4 Yhteensä 3 557 100,0 4 2 450 100,0-9 ÖLJYJALOSTEIDEN, MALMIEN JA METALLIROMUN TUONTI ALANKOMAISTA LASKUSSA Alankomaista tuotiin kaivinkoneita ja elektroniikan komponentteja viime vuotta enemmän Suomen tuonti Alankomaista jakaantuu melko tasaisesti eri tavararyhmien välillä. Ryhmistä suurimman, eli kemianteollisuuden tuotteiden tuonti oli alkuvuonna arvoltaan 420 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli lähes sama kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kemiansektorin osuus koko Alankomaista tuonnista oli noin 17 prosenttia. Peruskemikaalien, mm. hiilivetyjen ja karboksyylihappojen, osuus tuonnista oli hieman yli 108 miljoonaa euroa (+7 %) ja muovien 122 miljoonaa euroa (-2 %). Lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita tuotiin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän eli 118 miljoonalla eurolla. Haju- ja puhdistusaineiden tuonti suureni 19 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Tärkkelyksen tuonnin arvoksi tilastoitiin reilut 11 miljoonaa euroa, mikä oli kymmeneksen viime vuotta enemmän. Väriaineiden tuonti laski reilun viidenneksen kymmeneen miljoonaan euroon. Lisäksi Alankomaista tuotiin voiteluvalmisteita 14 miljoonan euron edestä, eli 30 prosenttia viime vuotta vähemmän.
6 Öljytuotteiden tuonti Alankomaista romahti tammi-syyskuussa 63 prosenttia sekä tuontihintojen että tuontimäärien laskun vuoksi. Tuonnin arvo oli vain 122 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista viisi prosenttia. Tuontimäärät putosivat 44 prosenttia 231 tuhanteen tonniin, tuontihinnat laskivat 34 prosenttia. Alankomaat kuitenkin säilytti kolmossijansa Suomen öljytuotteiden toimittajana yhdeksän prosentin osuudellaan Suomen kokonaistuonnista. Osuus kuitenkin laski jyrkästi viime vuoden 19 prosentista. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Alankomaista oli tammi-syyskuussa arvoltaan 482 miljoonaa euroa. Sektorin tuotteiden tuonnin arvo suureni kaksi prosenttia ja käsitti viidenneksen koko tuonnista Alankomaista. Teollisuuden koneiden osuus tästä kokonaisuudesta oli noin viisi prosenttiyksikköä, sähköteknisten laitteiden noin 13 prosenttiyksikköä ja kuljetusvälineiden kaksi prosenttiyksikköä. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti Alankomaista laski yhdeksän prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonnin arvo oli 301 miljoonaa euroa. Suuri osa ryhmän tavaroista oli toimistokoneita, atk-laitteita ja näiden osia. Niiden tuonti laski 21 prosenttia ja oli arvoltaan liki 119 miljoonaa euroa. Suomen tuomista tietokoneista 14 prosenttia tuli alkuvuonna Alankomaista arvossa laskettuna, mikä oli maista toiseksi eniten Kiinan jälkeen. Verkko- ja puhelinlaitteiden tuonti Alankomaista heikkeni 23 prosenttia 71 miljoonaan euroon, ja monitorien tuonti väheni seitsemän prosenttia 14 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien, erityisesti piirien ja prosessorien, tuonti Alankomaista suureni 38 prosenttia 55 miljoonaan euroon. Suomen puhelin- ja verkkolaitteiden kokonaistuonnista seitsemän prosenttia, komponenttien tuonnista 12 prosenttia tilastoitiin alkuperämaaltaan alankomaalaiseksi. Alankomaista tuoduista teollisuuskoneista moottoreiden ja voimakoneiden tuonti enentyi 16 prosenttia 23 miljoonaan euroon. Tavarat olivat enimmäkseen mäntämoottoreiden osia. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti kasvoi 39 prosenttia 56 miljoonaan euroon erityisesti maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonnin voimistuttua. Teollisuuden yleiskoneiden, mm. kuumennus- ja jäähdytyskoneiden, nestepumppujen, suodatus- ja puhdistuskoneiden sekä nosto- ja lastaamiskoneiden, tuonti sen sijaan jäi prosentin viime vuotta pienemmäksi ja oli arvoltaan hiukan alle 50 miljoonaa euroa. Kuljetusvälineiden tuonti Alankomaista kasvoi 61 prosenttia kuluvana vuonna ja oli arvoltaan 50 miljoonaa euroa. Tuonnista noin 49 miljoonaa tuli moottoriajoneuvojen ja niiden osien tuonnista. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo heikkeni tammi-syyskuussa 385 miljoonaan euroon, eli 23 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi. Tuontimäärät laskivat 11 prosenttia 342 tuhanteen tonniin ja tuontihinnat 14 prosenttia. Tavararyhmän osuus koko tuonnista Alankomaista oli 16 prosenttia, kun se viime vuonna oli prosenttiyksikön enemmän. Maa on Suomen metalliromun ja malmien suurin toimittaja: alankomaalaisen romun ja malmien osuus oli kuluvana vuonna 22 prosenttia. Seuraavana tulevan Ruotsin osuus toimituksista oli 14 prosenttia. Elintarviketuonti Alankomaista laski tammi-syyskuussa kolme prosenttia. Tuonti oli arvoltaan 276 miljoonaa euroa, ja tavararyhmän osuus kokonaistuonnista Alankomaista oli noin 11 prosenttia. Alankomaat on Suomen kolmanneksi tärkein elintarvikkeiden toimittaja Saksan ja Ruotsin jälkeen. Elintarviketuonnista 57 miljoonaa euroa (+4 %) tuli kasvisten ja 29 miljoonaa euroa (-7 %) hedelmien tuonnista. Alankomaista tuotiin mm. tomaatteja, pakasteperunoita, persikoita ja viinirypäleitä. Noin 15 prosenttia Suomeen tuoduista hedelmistä ja kasviksista tuotiin alkuvuonna Alankomaista, ja maa oli Suomen toiseksi tärkein hedelmien ja kasvisten toimittaja Espanjan jälkeen. Sokerin ja makeisten tuonti Alankomaista oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa (-10 %), kaakaon 12 miljoonaa euroa (-27 %), kahvin 13 miljoonaa euroa (-3 %) ja leipomotuotteiden 13 miljoonaa euroa (-4 %). Maitotaloustuotteiden, pääasiassa juuston, tuonti sen sijaan kasvoi seitsemän prosenttia hieman yli 20 miljoonaan euroon. Lihaa tuotiin Alankomaista noin 18 miljoonan euron edestä; laskua tuli kuusi prosenttia edellisvuodesta. Rehujen tuonnin arvoksi laskettiin 14 miljoonan euroa, kasvua reilu neljännes viime vuodesta. Juomien tuonti Alankomaista jäi tammi-syyskuussa 11 miljoonaan euroon (-11 %).
7 Metallien ja metallituotteiden tuonti Alankomaista kääntyi viime vuosien laskutrendin jälkeen kuluvana vuonna nousuun. Tuonnin arvo nousi vuodentakaisesta 11 prosenttia 79 miljoonaan euroon. Tavararyhmän tuonnin osuus koko tuonnista Alankomaista oli hieman yli kolme prosenttia. Rautaa ja terästä tuotiin 35 miljoonan (+11 %) ja nikkeliä 19 miljoonan euron edestä (+7 %). Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. erilaisten rakenteiden, työkalujen ja kiinnitysvälineiden, tuonti suureni 22 prosenttia. Tavararyhmän tuonnin arvoksi tuli 22 miljoonaa euroa. Muita tärkeitä tuotteita Alankomaista tuonnissa olivat erilaiset eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat (arvo 181 milj. e), joiden tuonti nousi 51 prosenttia. Näiden valmisteiden tuonti on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2012 niitä tuotiin Alankomaista alle kahdella tuhannella eurolla. Kukkia, sipuleita, siemeniä, juurakoita ja muita kasvi- ja eläinraaka-aineita tuotiin kuluvana vuonna Alankomaista 73 miljoonan euron edestä (+3 %). Sekä paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden että vaatteiden, tekstiilien ja jalkineiden tuonti oli arvoltaan 35 miljoonan euron. Jälkimmäisen ryhmän tuonti kasvoi 13 prosenttia, mutta edellisen tuonti jäi viimevuotiselle tasolle. Paperi- ja pahvituotteista suurin osa oli sellusta valmistettuja hygieniatuotteita. Kojeita ja mittareita tuotiin Alankomaista 23 miljoonan euron arvosta (+16 %), videopelejä 11 miljoonan euron edestä (-26 %). Minkinnahkojen tuonti Alankomaista jäi 13 miljoonaan euroon (-7 %).
8 Kuvio 7. Tuonti Alankomaista tavararyhmittäin v. 2016 (1-9) Kuljetusvälineet (+61 %) 2,1 % Metallit ja metallituotteet (+11 %) 3,3 % Muut tavarat (-5 %) 12,7 % Kojeet, mittarit yms. (+16 %) 1,0 % Sähkökoneet ja -laitteet (-9 %) 12,5 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+15 %) 5,4 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+13 %) 1,5 % Paperi ja pahvi (-0 %) 1,4 % Elintarvikkeet ja juomat (-3 %) 11,4 % Malmit ja metalliromu (-23 %) 15,9 % Kukat, sipulit ym ja muut eläin- ja kasviraaka-aineet (+3 %) 3,0 % Eläin- ja kasviöljyt yms. (+52 %) 7,4 % Kivennäisöljytuotteet (-63 %) Kemialliset aineet ja 5,0 % tuotteet (+0 %) 17,4 % Taulukko 3. Tuonti Alankomaista; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2015 2016 (1-9) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 383 10,8 4 276 11,4-3 28 Malmit ja metalliromu 604 17,1-9 385 15,9-23 29 Kukat, sipulit ym. ja muut eläin- 95 2,7 3 73 3,0 3 ja kasviraaka-aineet 33 Kivennäisöljytuotteet 429 12,1-14 122 5,0-63 43 Eläin- ja kasviöljyt yms. 161 4,6-35 179 7,4 52 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 563 15,9-1 420 17,4 0 64 Paperi ja pahvi 47 1,3 10 35 1,4-0 65, 84 85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 41 1,1 15 35 1,5 13 67 69 Metallit ja metallituotteet 95 2,7-13 79 3,3 11 71 74 Moottorit, teollisuuden koneet 159 4,5 2 131 5,4 15 ja laitteet 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 445 12,6 19 301 12,5-9 78 79 Kuljetusvälineet 43 1,2-34 50 2,1 61 87 Kojeet, mittarit yms. 28 0,8 18 23 1,0 16 Muut tavarat 444 12,5 0 308 12,7-5 Yhteensä 3 537 100,0-4 2 416 100,0-10
VIENTI ALANKOMAIHIN V. 2014-2016 (1-9) 2014 (1-12) 2015 (1-12) 2015 (1-9) 2016 (1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 50 998 1,5 70 047 2,0 37 56 257 2,1 48 952 2,0-13 00 elävät eläimet - - 1 036 0,0-586 0,0 - - -100 01 liha ja lihatuotteet 319 0,0 532 0,0 67 455 0,0 85 0,0-81 02 maitotaloustuotteet ja munat 14 599 0,4 37 123 1,0 154 31 240 1,2 31 000 1,3-1 03 kala- ja kalavalmisteet 1 0,0 1 0,0 24 0 0,0 0 0,0 58 04 vilja ja viljatuotteet 23 140 0,7 19 228 0,5-17 14 485 0,5 10 780 0,4-26 05 hedelmät ja kasvikset 473 0,0 732 0,0 55 366 0,0 564 0,0 54 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 8 372 0,2 6 416 0,2-23 5 834 0,2 2 507 0,1-57 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott 559 0,0 723 0,0 29 284 0,0 692 0,0 144 08 rehuaineet 1 604 0,0 815 0,0-49 610 0,0 414 0,0-32 09 erinäiset elintarvikkeet 1 931 0,1 3 441 0,1 78 2 396 0,1 2 910 0,1 21 1 juomat ja tupakka 518 0,0 878 0,0 69 700 0,0 1 325 0,1 89 11 juomat 517 0,0 878 0,0 70 700 0,0 1 325 0,1 89 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 1 0,0 0 0,0-100 0 0,0 - - -100 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 137 007 4,0 179 202 5,0 31 129 271 4,8 106 592 4,4-18 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 2 559 0,1 481 0,0-81 222 0,0 167 0,0-25 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät 18 0,0 - - -100 - - 8 0,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regen 27 0,0 41 0,0 53 31 0,0 223 0,0 625 24 puutavara ja korkki 46 722 1,4 46 978 1,3 1 36 252 1,3 36 650 1,5 1 25 paperimassa 61 324 1,8 100 117 2,8 63 67 957 2,5 44 845 1,8-34 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet - - 0 0,0 - - - 0 0,0-27 kivennäisaineet, valmistamattomat 20 638 0,6 24 319 0,7 18 18 505 0,7 16 729 0,7-10 28 malmit ja metalliromu 5 469 0,2 6 531 0,2 19 5 587 0,2 7 656 0,3 37 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 251 0,0 737 0,0 193 717 0,0 313 0,0-56 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 404 372 11,8 410 819 11,6 2 310 817 11,5 305 170 12,5-2 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 3 496 0,1 1 959 0,1-44 1 915 0,1 209 0,0-89 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte 387 480 11,3 408 859 11,5 6 308 902 11,5 303 511 12,4-2 34 kaasut 13 396 0,4 0 0,0-100 0 0,0 1 450 0,1 >999 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 610 0,0 338 0,0-45 291 0,0 779 0,0 167 41 eläinöljyt ja -rasvat 46 0,0 - - -100 - - 0 0,0-42 kasviöljyt ja -rasvat 564 0,0 338 0,0-40 291 0,0 374 0,0 28 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - 405 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet 340 892 10,0 296 295 8,3-13 220 050 8,2 230 743 9,4 5 51 orgaaniset kemialliset aineet 200 593 5,9 156 524 4,4-22 112 856 4,2 128 149 5,2 14 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaine 31 920 0,9 28 756 0,8-10 22 237 0,8 25 610 1,0 15 53 väri- ja parkitusaineet 9 146 0,3 6 983 0,2-24 5 526 0,2 4 774 0,2-14 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t 13 167 0,4 18 283 0,5 39 16 812 0,6 10 304 0,4-39 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 373 0,0 2 480 0,1 565 1 729 0,1 2 142 0,1 24 56 lannoitteet, valmistetut 22 448 0,7 14 520 0,4-35 7 908 0,3 9 585 0,4 21 57 muovit, valmistamattomat 30 492 0,9 32 819 0,9 8 25 371 0,9 19 660 0,8-23 58 muovit, valmistetut 19 732 0,6 19 176 0,5-3 15 290 0,6 15 721 0,6 3 59 erinäiset kemialliset tuotteet 13 021 0,4 16 754 0,5 29 12 321 0,5 14 798 0,6 20 6 valmistetut tavarat valmistusaineen 1 802 246 52,6 1 887 840 53,1 5 1 470 297 54,6 1 160 257 47,4-21 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 167 0,0 247 0,0 48 176 0,0 126 0,0-28 62 kumituotteet 13 702 0,4 16 469 0,5 20 12 493 0,5 10 677 0,4-15 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal 47 251 1,4 54 414 1,5 15 40 329 1,5 33 943 1,4-16 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 109 605 3,2 101 110 2,8-8 76 958 2,9 73 198 3,0-5 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 5 715 0,2 6 660 0,2 17 5 397 0,2 5 225 0,2-3 66 kivennäisainetuotteet 8 953 0,3 8 906 0,3-1 6 144 0,2 7 060 0,3 15 67 rauta ja teräs 1 105 958 32,3 1 217 661 34,2 10 956 074 35,5 804 537 32,8-16 68 muut metallit 488 155 14,3 453 140 12,7-7 352 058 13,1 203 356 8,3-42 69 tuotteet epäjalosta metallista 22 741 0,7 29 233 0,8 29 20 668 0,8 22 135 0,9 7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 532 861 15,6 572 336 16,1 7 405 141 15,1 487 354 19,9 20 71 voimakoneet ja moottorit 84 435 2,5 79 723 2,2-6 60 239 2,2 56 238 2,3-7 72 eri toimialojen erikoiskoneet 93 653 2,7 111 583 3,1 19 83 109 3,1 90 796 3,7 9 73 metalliteollisuuskoneet 4 711 0,1 6 672 0,2 42 4 911 0,2 3 764 0,2-23 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 132 410 3,9 148 996 4,2 13 105 486 3,9 112 993 4,6 7 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 32 010 0,9 37 572 1,1 17 9 832 0,4 51 675 2,1 426 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 79 934 2,3 77 250 2,2-3 56 788 2,1 84 274 3,4 48 77 muut sähkökoneet ja laitteet 82 969 2,4 81 888 2,3-1 63 164 2,3 65 800 2,7 4 78 moottoriajoneuvot 20 450 0,6 23 648 0,7 16 16 974 0,6 18 207 0,7 7 79 muut kuljetusvälineet 2 289 0,1 5 003 0,1 119 4 638 0,2 3 606 0,1-22 8 erinäiset valmiit tavarat 75 216 2,2 69 167 1,9-8 49 742 1,8 56 091 2,3 13 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala 4 714 0,1 4 327 0,1-8 3 212 0,1 3 546 0,1 10 82 huonekalut 1 165 0,0 2 109 0,1 81 1 438 0,1 2 151 0,1 50 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 212 0,0 59 0,0-72 47 0,0 38 0,0-20 84 vaatteet 8 267 0,2 8 233 0,2 0 5 517 0,2 5 345 0,2-3 85 jalkineet 4 008 0,1 424 0,0-89 311 0,0 372 0,0 20 87 kojeet,mittarit yms. 33 212 1,0 33 145 0,9 0 23 766 0,9 27 148 1,1 14 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel 83 0,0 2 237 0,1 >999 1 631 0,1 2 719 0,1 67 89 muut valmiit tavarat 23 556 0,7 18 634 0,5-21 13 821 0,5 14 772 0,6 7 9 muut tavarat 79 193 2,3 69 737 2,0-12 49 292 1,8 52 472 2,1 6 YHTEENSÄ 3 423 913 100,0 3 556 660 100,0 4 2 691 859 100,0 2 449 735 100,0-9
TUONTI ALANKOMAISTA V. 2014-2016 (1-9) 2014 (1-12) 2015 (1-12) 2015 (1-9) 2016 (1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 333 428 9,0 350 476 9,9 5 262 219 9,8 258 539 10,7-1 00 elävät eläimet 1 340 0,0 1 326 0,0-1 1 028 0,0 851 0,0-17 01 liha ja lihatuotteet 24 836 0,7 23 611 0,7-5 18 836 0,7 17 794 0,7-6 02 maitotaloustuotteet ja munat 28 862 0,8 26 769 0,8-7 19 128 0,7 20 376 0,8 7 03 kala- ja kalavalmisteet 6 922 0,2 8 052 0,2 16 6 497 0,2 4 743 0,2-27 04 vilja ja viljatuotteet 21 246 0,6 22 389 0,6 5 16 577 0,6 16 782 0,7 1 05 hedelmät ja kasvikset 131 451 3,6 140 296 4,0 7 107 661 4,0 110 322 4,6 2 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 21 371 0,6 18 726 0,5-12 14 198 0,5 12 800 0,5-10 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott 44 149 1,2 51 557 1,5 17 36 063 1,3 31 018 1,3-14 08 rehuaineet 13 475 0,4 16 146 0,5 20 11 131 0,4 14 066 0,6 26 09 erinäiset elintarvikkeet 39 776 1,1 41 604 1,2 5 31 102 1,2 29 788 1,2-4 1 juomat ja tupakka 36 982 1,0 32 942 0,9-11 22 933 0,9 17 048 0,7-26 11 juomat 18 630 0,5 16 117 0,5-13 12 046 0,4 10 670 0,4-11 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 18 352 0,5 16 825 0,5-8 10 887 0,4 6 378 0,3-41 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 850 200 23,1 749 830 21,2-12 598 234 22,3 481 158 19,9-20 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 74 861 2,0 35 609 1,0-52 14 354 0,5 13 544 0,6-6 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät 441 0,0 288 0,0-35 151 0,0 174 0,0 15 23 luonnonkumi, synteettinen ja regen 1 856 0,1 1 354 0,0-27 1 177 0,0 948 0,0-19 24 puutavara ja korkki 43 0,0 65 0,0 50 64 0,0 62 0,0-4 25 paperimassa 3 061 0,1 1 096 0,0-64 1 096 0,0 5 0,0-100 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 765 0,0 1 282 0,0 68 985 0,0 710 0,0-28 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 14 256 0,4 11 544 0,3-19 8 478 0,3 8 380 0,3-1 28 malmit ja metalliromu 662 697 18,0 603 925 17,1-9 501 521 18,7 384 676 15,9-23 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 92 221 2,5 94 667 2,7 3 70 407 2,6 72 658 3,0 3 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 499 528 13,5 431 385 12,2-14 332 098 12,4 121 944 5,0-63 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 1 246 0,0 570 0,0-54 554 0,0 41 0,0-93 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte 498 110 13,5 429 425 12,1-14 330 163 12,3 121 898 5,0-63 34 kaasut 172 0,0 1 390 0,0 707 1 382 0,1 5 0,0-100 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 251 726 6,8 163 922 4,6-35 119 488 4,5 180 953 7,5 51 41 eläinöljyt ja -rasvat 38 0,0 74 0,0 94 10 0,0 55 0,0 426 42 kasviöljyt ja -rasvat 2 675 0,1 2 631 0,1-2 1 812 0,1 1 822 0,1 1 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 249 014 6,8 161 217 4,6-35 117 666 4,4 179 076 7,4 52 5 kemialliset aineet ja tuotteet 567 366 15,4 562 765 15,9-1 418 319 15,6 419 867 17,4 0 51 orgaaniset kemialliset aineet 133 659 3,6 116 841 3,3-13 87 618 3,3 90 640 3,8 3 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaine 19 242 0,5 22 175 0,6 15 13 293 0,5 17 725 0,7 33 53 väri- ja parkitusaineet 18 962 0,5 17 196 0,5-9 12 966 0,5 10 146 0,4-22 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t 137 200 3,7 145 615 4,1 6 105 417 3,9 118 276 4,9 12 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 14 892 0,4 14 534 0,4-2 10 089 0,4 12 016 0,5 19 56 lannoitteet, valmistetut 3 205 0,1 5 930 0,2 85 4 686 0,2 3 333 0,1-29 57 muovit, valmistamattomat 167 410 4,5 150 363 4,3-10 113 141 4,2 110 979 4,6-2 58 muovit, valmistetut 13 616 0,4 15 164 0,4 11 10 821 0,4 10 697 0,4-1 59 erinäiset kemialliset tuotteet 59 180 1,6 74 947 2,1 27 60 286 2,3 46 055 1,9-24 6 valmistetut tavarat valmistusaineen 205 250 5,6 198 023 5,6-4 147 940 5,5 157 673 6,5 7 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 679 0,0 495 0,0-27 312 0,0 267 0,0-14 62 kumituotteet 13 819 0,4 12 699 0,4-8 9 555 0,4 9 181 0,4-4 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal 2 312 0,1 1 831 0,1-21 1 442 0,1 1 099 0,0-24 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 42 996 1,2 47 278 1,3 10 34 994 1,3 34 824 1,4 0 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 23 413 0,6 30 888 0,9 32 23 267 0,9 25 515 1,1 10 66 kivennäisainetuotteet 12 686 0,3 10 107 0,3-20 7 548 0,3 8 098 0,3 7 67 rauta ja teräs 40 485 1,1 42 241 1,2 4 31 214 1,2 34 599 1,4 11 68 muut metallit 40 571 1,1 27 725 0,8-32 21 907 0,8 22 469 0,9 3 69 tuotteet epäjalosta metallista 28 291 0,8 24 760 0,7-12 17 701 0,7 21 621 0,9 22 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 594 292 16,1 647 436 18,3 9 474 572 17,7 482 231 20,0 2 71 voimakoneet ja moottorit 22 762 0,6 25 939 0,7 14 20 255 0,8 23 402 1,0 16 72 eri toimialojen erikoiskoneet 64 076 1,7 63 528 1,8-1 40 210 1,5 56 061 2,3 39 73 metalliteollisuuskoneet 5 467 0,1 3 711 0,1-32 2 690 0,1 1 855 0,1-31 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 64 572 1,8 66 233 1,9 3 50 530 1,9 49 901 2,1-1 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 156 939 4,3 207 284 5,9 32 149 694 5,6 118 731 4,9-21 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 116 398 3,2 138 530 3,9 19 107 440 4,0 84 928 3,5-21 77 muut sähkökoneet ja laitteet 98 731 2,7 98 778 2,8 0 72 595 2,7 97 204 4,0 34 78 moottoriajoneuvot 62 015 1,7 41 915 1,2-32 30 009 1,1 48 625 2,0 62 79 muut kuljetusvälineet 3 332 0,1 1 518 0,0-54 1 150 0,0 1 524 0,1 33 8 erinäiset valmiit tavarat 134 008 3,6 176 705 5,0 32 135 680 5,1 136 210 5,6 0 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala 5 442 0,1 5 002 0,1-8 3 790 0,1 4 410 0,2 16 82 huonekalut 4 103 0,1 5 375 0,2 31 3 896 0,1 4 903 0,2 26 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 1 666 0,0 1 093 0,0-34 819 0,0 1 228 0,1 50 84 vaatteet 8 713 0,2 6 306 0,2-28 5 267 0,2 6 236 0,3 18 85 jalkineet 3 183 0,1 3 330 0,1 5 2 756 0,1 3 623 0,1 31 87 kojeet,mittarit yms. 23 778 0,6 28 014 0,8 18 20 255 0,8 23 411 1,0 16 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel 3 636 0,1 4 329 0,1 19 3 207 0,1 3 055 0,1-5 89 muut valmiit tavarat 83 488 2,3 123 256 3,5 48 95 691 3,6 89 344 3,7-7 9 muut tavarat 215 479 5,8 223 633 6,3 4 167 627 6,3 160 366 6,6-4 YHTEENSÄ 3 688 260 100,0 3 537 117 100,0-4 2 679 111 100,0 2 415 988 100,0-10
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa 2016:M26, 27.12.2016 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi