PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 27.5.2008 LSU 2008 Y 58 (123) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Sakari ja Outi Pottala Karjasuontie 326 68240 Ala Viirre ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Lohtajan kunnan Ala Viirteen kylässä tilalla Koivula RN:o 16:42. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 30 lypsylehmää, 13 hiehoa, 41 lihanautaa ja 36 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla makuuparsipihatto, jossa tullaan pitämään enintään 84 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhassa parsinavetassa tullaan laajennuksen jälkeen pitämään enintään 50 lihanautaa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Makuuparsipihaton yhteyteen rakennetaan lisäksi kaksi 1 580 m³:n kokoista lietesäiliötä. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 24.1.2008. Hakemusta on täydennetty 6.2.2008 ja 31.3.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Parsinavetta sijaitsee valtatie 8:lta lähtevällä Karjasuontiellä hakijan osoitteessa Ala Viirteen kylässä noin yhdeksän kilometriä Lohtajan kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue on maatalousval Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 taista kaavoittamatonta haja asutusaluetta. Eläinsuojan ympäristö on pääosin peltovaltaista aluetta. Uusi pihatto tulee sijoittumaan nykyisen eläinsuojan viereen, sen luoteispuolelle. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus, maatila, sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä uudesta makuuparsipihatosta luoteeseen. Seuraavaksi lähin, entinen maatila, sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tulevasta pihatosta etelään. Nykyisestä parsinavetasta on kyseiseen asuinrakennukseen etäisyyttä noin 260 metriä ja luoteessa sijaitsevaan asuinrakennukseen noin 300 metriä. Lähin pohjavesialue on Tiilipruukinkankaan I luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen raja myötäilee Viirretjokea. Viirretjokeen ja siten pohjavesialueeseen on pihatosta etäisyyttä noin 80 metriä ja tulevista lietesäiliöistä noin 45 metriä. Parsinavetta sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä Viirretjoesta ja pohjavesialueesta ja olemassa oleva lietesäiliö noin 35 metrin etäisyydellä niistä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 84 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihattoon sijoitetaan yksi lypsyrobotti. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 70 metriä ja leveys noin 30 metriä. Pihaton hyötyala tulee olemaan noin 1 800 m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto ja toimisto. Parsinavetassa tullaan pitämään enintään 50 lihanautaa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 600 000 litraa maitoa ja noin 30 000 kiloa lihaa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 000 tonnia vuodessa, josta 900 tonnia varastoidaan laakasiiloissa ja alkuperäisen hakemuksen mukaan 100 tonnia varastoidaan aumassa pellolla. Hakija on myöhemmin (13.5.2008) täsmentänyt hakemustaan ilmoittamalla, että laajennuksen myötä aumavarastointi pellolla tulee loppumaan. Lannan ja jätevesien varastointi Molempien eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan välittömässä yhteydessä sijaitsee 1 140 m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö. Nykyisen parsinavetan lietekuiluissa on lannan varastointitilaa hakemuksen mukaan noin 300 m³. Hakija on esittänyt, että uuden pihaton yhteyteen rakennetaan yksi noin 3 100 m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö. Hakija on sittemmin kuulutuksen jälkeen muuttanut hakemustaan (31.3.2008) ja esittänyt rakentavansa kaksi 1 580 m³:n kokoista lietesäiliötä yhden sijaan lietelannan sekoittamisen helpottamiseksi ja mahdollisten ympäristöriskien vähentämiseksi. Pihaton lanta poistetaan raapalla, joten lietekuiluja ei ole. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan 4 600 m³. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 94,98 hehtaaria peltoa, josta omaa on 42,50 hehtaaria ja vuokrapeltoa 52,48 hehtaaria. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla viikoilla 18 22 (30%), 26 28 (50%) ja 38 41 (20%). Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä ja hiehoja ei enää laidunneta. Esikuivatun säilörehun puristenesteet johdetaan siilosta erilliseen kaivoon ja levitetään pellolle lannoitteeksi sellaisenaan. Mikäli levitys ei sen muodostumisajankohtana ole mahdollista, pumpataan puristeneste välivarastoitavaksi lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 250 m 3. Eläinsuojissa ei ole wc tiloja.

3 Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 1 500 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilan korjaamohallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litran verran. Muita kemikaaleja varastoidaan noin 7 000 litraa vuodessa, pääosin nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja ja lietesäiliöt on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista sekä vesistöstä ja pohjavesialueesta. Hakija on muuttanut hakemustaan rakentamalla kaksi pienempää lietesäiliötä yhden sijaan lannan sekoittamisen helpottamiseksi sekä vesistön ja pohjavesialueen läheisyyden aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Hakija on vuokrannut myöhemmin lisämaata ja sen myötä laakasiilon, joten pellolla tapahtuvaan säilörehun aumavarastointiin ei laajennuksen jälkeen ole tarvetta. Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja toimii Pohjolan Maidon laatukäsikirjan mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 26.2. 26.3.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Lohtajan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lokaniituntie 1, Lohtaja. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Lohtajan kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lohtajan kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto myös Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesien suojeluryhmältä toiminnan aiheuttaman mahdollisen pohjaveden riskin selvittämiseksi. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 28.2.2008. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmään. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole jätetty lausuntoja. Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa 30.4.2008 asian esittelijälle osoitetussa sähköpostissa, että pohjavesiryhmä ei vaadi lietesäiliöiden alle kaksoissuojarakennetta ja tarkkailua. Toiminta sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle ja pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen.

4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A:n ja B:n 10.3.2008 ympäristökeskukseen jättämässä muistutuksessa todetaan seuraavaa: naapureina valitamme rehun ja lietteen ajon moninkertaistumisesta sekä hajuhaitasta. Työt on tehty pääosin ilta ja yöaikaan kun muut yrittävät nukkua ja herätä aamulla aikaisin navettaan. Uusi tuotantorakennus tulee noin sadan metrin päähän asunnostamme. Muistutuksen syynä painotetaan erityisesti naapureiden työskentelyä pääosin yöaikaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on 9.4.2008 kuultu annetun muistutuksen johdosta. Hakija on 10.4.2008 ilmoittanut puhelimitse, että vastineen antoon ei ole tarvetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sakari ja Outi Pottalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Lohtajan kunnan Ala Viirteen kylään tilalle Koivula RN:o 16:42. Ympäristölupa myönnetään enintään 84 lypsylehmän, 56 hiehon, 50 lihanaudan ja 87 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen pihattonavettaan sijoitetaan lypsylehmät, hiehot ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa muiden eläinten sijoittuessa nykyiseen parsinavettaan. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 31.3.2008) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetun muistutuksen. Ympäristökeskus katsoo, että pihaton sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset vaatimukset. Etäisyydet lähimpään asuinrakennukseen (200 metriä), vesistöön ja pohjavesialueeseen (80 metriä pihatosta ja 45 metriä lietesäiliöistä) ovat toiminnan laajuus huomioiden riittävät. Pintaja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi toiminnanharjoittaja on määrätty tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia. Uusi pihatto tulee rakentaa asemapiirroksen mukaisesti. Lietesäiliöt on määrätty täytettäväksi altapäin ja katettavaksi vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietesäiliöt on lisäksi määrätty rakennettavaksi niin, että ne voidaan myöhemmin kattaa kiinteällä katteella mikäli toiminnasta aiheutuu ennalta arvaamattomia hajuhaittoja. Lupamääräyksessä on huomioitu myös toiminnassa aiheutuva melu ja määrätty toiminnanharjoittajaa ottamaan se huomioon työaikoja suunniteltaessa. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Pihaton pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliöt tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan parsinavetan pohjarakenteiden ja lietesäiliön rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (3). Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 4 300 m³. Uudet lietesäiliöt tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Lietesäi

5 liöt tulee rakentaa niin, että ne on mahdollista myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojien ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Mikäli eläinsuojiin myöhemmin sijoitetaan wc tiloja, tulee niiden jätevedet käsitellä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Rehun varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen riittävän kokoiseen puristenestekaivoon tai lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Mikäli säilörehua varastoidaan pellolla aumoissa, tulee aumat perustaa tiiviiksi niin, että puristeneste saadaan talteen. Puristenestettä ei saa johtaa maahan. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma säilörehun aumavarastoinnin toteuttamisesta ja puristenesteen talteenotosta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 93,4 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennysalueet ja kulku sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Uudet lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla.

6 Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin ja vapaa ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä suoja altaalla. Säiliö tulee kattaa ja se tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2008 mennessä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Uusien lietesäiliöiden ja Viirretjoen väliin tulee asentaa tarkkailuputki vuoden 2008 loppuun mennessä. Tarkkailuputkesta tulee tarvittaessa, valvontaviranomaisen määräyksestä, ottaa vesinäyte analysoitavaksi. Vesinäytteestä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kolimuotoiset bakteerit. Ensimmäinen vesinäyte tulee kuitenkin ottaa, kun lietesäiliöt ovat olleet toiminnassa vähintään vuoden.

7 Lietesäiliöiden, erityisesti olemassa olevan säiliön, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat lanta analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet lannan levitykseen peltojen vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista pihaton käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän

8 muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Lohtajan kunnan Ala Viirteen kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Eläinsuojat tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön, Viirretjokeen, on parsinavetasta etäisyyttä noin 40 metriä ja sen lietesäiliöstä noin 35 metriä. Uudesta pihatosta on Viirretjokeen ja pohjavesialueeseen etäisyyttä noin 80 metriä ja tulevista lietesäiliöistä noin 45 metriä. Ympäristöministeriö on 19.6.2001 ehdotuksessaan esittänyt eläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi eläinyksikkökertoimet, joista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Uusi pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti suotuisissa olosuhteissa sijoittaa vähintään noin 240 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojien sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on riittävästi, kun huomioidaan, että etäisyyssuositusta vähemmälle etäisyydelle jää yksi asuinrakennus, joka on eläinsuojatoimintaa harjoittava maatila. Kyseiset asianosaiset ovat kuitenkin jättäneet hakemuksen johdosta muistutuksen, joka on otettu huomioon tässä päätöksessä lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Edellä olevan perusteella Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

9 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 4 040 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uudet lietesäiliöt altapäin, peittämällä rehu varastoinnin ajaksi esimerkiksi muovipeitteellä ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen

10 varastointia koskeva määräys on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Tarkkailuputken asentaminen on määrätty, että pinta ja pohjavesien pilaantuminen voidaan estää mahdollisen rakenteissa tapahtuvan lietevuodon johdosta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Pihaton ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105

11 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lohtajan kunnanhallitus Lohtajan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Lohtajan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.