INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa



Samankaltaiset tiedostot
INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous klo 9 11:15 Infra ry:ssä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä

Infrarakentaminen muutoksessa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä

Pidetään infra kunnossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous klo 9:00 11:20 Kuntatalolla

Suhdannekatsaus. Kiviaines- ja murskauspäivät Sokos Hotel Ilves, Tampere Sami Pakarinen

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace klo 10 12

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Rakennusalan suhdanteet. Kiinteistö- ja rakentamisnäkymät 2018 Cygnaeustalo, Jyväskylä Sami Pakarinen

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Rakennusalan suhdanteet. 27. Lounais-Suomen rakennuspäivä Turun Messu- ja Kongressikeskus Sami Pakarinen

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Koneyrittäjien maarakennuspäivä Tampere Infra-alan näkymiä lehtori Eero Nippala, Tampereen amk

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Henrik Rainio

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari Miten tästä eteenpäin?

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Mikä asumisessa maksaa?

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

Infra-teknologiaohjelma

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

1. päivä Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Asuntotuotantotarve

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,, ,,

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi

Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Alueurakoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen

Kuopion työpaikat 2016

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Maanteiden hoidon kilpailuttamisen tuloksia 2019

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet Tilanne

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Infrarakentaminen muutoksessa Osa 1. Infrarakentamisen rakenne

INFRA ry:n edustajisto 2014

Rakentamisen suhdanteet

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Infrarakentaminen muutoksessa

INFRA ry:n edustajisto 2015

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala

Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet Tilanne

Mitä uutta

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUOPION TYÖPAIKAT

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

MAARAKENNUSPAIVA 2017

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia Kuntamarkkinat 2012

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

SENIORIKYSELY 2013 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL

Aineeton pääoma avain menestykseen

Nro 354 voimassa

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Transkriptio:

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Destia Oy Arto Kari Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Lemminkäinen Infra Oy Tarja Merikallio Liikennevirasto Ari Huomo NCC Infrapalvelut Juha Salminen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Matti Kuronen Ramboll Finland Oy, MANK ry Mikko Leppänen SKOL ry Matti Kiiskinen Tekes Tom Warras SKAL ry Jari Pietilä Tilastokeskus Pekka Mäkelä TAMK Eero Nippala VTT Terttu Vainio (siht.) Poissa: Koneyrittäjien liitto ry YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Morenia Oy Rautaruukki Oyj Suomen Kuntaliitto ry Vesilaitosyhdistys ry VR Track Oy Turku Kari Happonen Jarkko Salmenoja Eero Moilanen Hannu Jokiniemi Hanne Lindqvist Osmo Seppälä Jouni Kekäle Turun kaupunki & kehtokunnat Hallinnollinen kokous Kokouksen aluksi käytiin esittelykierros koska mukana oli uusia henkilöitä. 1. Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirja hyväksyttiin. 2. Tilannekatsaus (kalvot 3-6) Aikavälillä 21.11 30.1 on jatkettu rakennetutkimusta ja kuntatilastojen analysointia valmisteltu kommenttien perusteella päätettäväksi lopputuote- ja työlajijaot sekä laadittu ehdotus seurantapilotti 3 sisällöksi. Kustannuskertymä vastaa lineaarisesti jaksotettua budjettia. Rakennetutkimuksen valmistuminen venyy, koska lopputuote- ja työlajijaot päätetään vasta tässä kokouksessa. Kokous vaati rakenneosuuden valmistumista 2012. Kokouksessa esitetyt aikataulu- ja kustannusseurantakalvot on muutettu vastaamaan tätä aikataulua.

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 2 (4) 3. Seuraavat ja kokoukset (kalvot 7-8) Seuraavat kokoukset: 16.5.2012 hallinnollinen kokous klo 9-9:30 ja alan muutokset ja haasteet työpaja klo 9:30 12 SKOL ry:n isännöimänä osoitteessa Eteläranta 10 18.9.2012 hallinnollinen kokous klo 13 13:30 ja tuloskokous 13:30 15 Liikennevirastossa Pasilassa. Johtoryhmän seuraavat tehtävät: Osallistuttava työpajan valmisteluun vastaamalla postitse lähetettävään tiedusteluun koskien alan muutosten ja haasteiden tunnistamista ja painottamista. Tutkimusryhmän tehtävät ennen toukokuun kokousta: seurantapilotti 3 rakennetutkimus lähes valmiiksi sekä työpajan valmistelu. 4. Muut asiat TAMK osallistuu projektiin. TAMK edustajaksi johtoryhmään tulee Perttu Heino. Johtoryhmätyön tehostamiseksi kokousaineistot lähetään jatkossa etukäteen. Projekti ulottuu vuodelle 2013. Johtoryhmän päätöksellä voidaan seurannan pilotointia jatkaa, mikäli se todetaan tarpeelliseksi. Tavoitteena on kuitenkin saada seuranta jatkuvaksi. Tästä syystä projektin tuloksia tulisi markkinoida esimerkiksi esittelemällä niitä alan tilaisuuksissa. Esille nostettiin myös seurannan ja Tilastokeskuksen Maa- ja vesirakentamisen suhdanteet neljännesvuosijulkaisun välinen työnjako. Hankintamallit kiinnostavat. Selvitettävä, saadaanko niistä tietoa. Liikennevirasto tulee käynnistämään seurannan omien hankkeidensa osalta.

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 3 (4) Tulosten esittely 1. Tilastot (kalvot 10 16) Selitys kuntien teknisentoimen poikkeavaan kustannusrakenteeseen vuonna 2010 on Helsingin seudulle perustettu HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), joka on kertaluonteinen, yli miljardin euron arvoinen järjestely. Kirjaustapa on sovittu kuntien kanssa. Se on teknisesti oikea, mutta markkinoiden analysoimisen kannalta hämmentävä. Käyvin hinnoin mitattuna kuntien teknisen toimen menot ovat kasvaneet. Ulkopuolelta hankittujen palvelujen ostojen markkinaosuuden kasvu on tasaantunut. Kehtokunnat edustavat 65 prosenttia kuntasektoreiden teknisestä toimesta investoinneilla mitattuna. Teknisen toimen menojen erot (euroa/asukas) ovat kuntien välillä valtavat. Osa erosta johtuu kirjauskäytännöistä. Kuntien taloustilastosta voidaan tehdä teknisen toimen osalta monenlaisia yhteenvetoja tai kuntien välillisiä vertailuja. Tuottavuuden arviointiin tilastot eivät ole riittävän luotettavia. Sen sijaan kunnossapidon irrottamista investoinneista yritetään. Kokouksessa toivottiin, että: keskeiset havainnot tiivistetään ja esitetään myös johtopäätökset testataan kuntakohtaisesti asuntotuotannon ja infrarakentamisen korrelaatio. 2. Rakennetutkimus 2.1 Lopputuotteet (kalvot 17 18) Keskustelu: Lopputuotteet on litteroitu / numeroitu edellisen vuonna 1984 tehdyn alan poikkileikkaustutkimuksen mukaisesti. Uudet energiat ovat muuttuva mielenkiintoinen alue. Kokonaismarkkinat / infrarakentamisen osuus niissä kiinnostaa. Missä menee raja: yksityistie vai kaivos? Luetaanko infrarakentamiseen sekä kaivoksen avaaminen että kaivoksissa tehtävä maarakennustyyppinen toiminta. Kaivostoiminnan voi rinnastaa kuntien tekniseen toimeen. Onko infrayritysten osallistuminen kaivostoimialalle heikko signaali vai trendi. Talonrakentamisen infrarakentamisen osuuden sisältöön ehdotetaan laskettavaksi alueosat. On ollut havaittavissa siirtymää talonrakentamisesta infrarakentamiseen eli alueosien lisäksi perustus- ja putkiurakointia. Lopputuote-esitys hyväksyttiin.

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 4 (4) 2.2 Työlajit (kalvot 19 20) Keskustelu: Tutkimus erillisenä työlajina puhututti. Tutkimus voisi sisältyä myös suunnitteluun esim. pilaantuneet maat? Murskaus? Maa-ainesten jalostus? Ovatko työlaji, materiaalin valmistusta vai osa sitomattomia kerroksia? Haetaanko työlajeilla osaamisia? Esimerkiksi ehdotusten kohdat (10) vesirakentaminen ja (9) rakennustekniset työt viittaavat tähän suuntaan Yrityksissä mietitään panosnimikkeistöjä hankintatoimen tarpeisiin. Tämän ulottuvuuden huomioiminen ei mahdu tämän projektin raameihin. Työlajiesitys hyväksyttiin varauksin, että nimikkeitä voi tulla lisää. 2.3 Välituloksia insinööritöistä (kalvot 21 29) Insinöörityöt (3/4) eli tiedonhankinta rakennetutkimusta varten on käynnissä. Kalvoilla esitetty välituloksia insinööritöistä, joiden aiheita ovat talonrakentamiseen sisältyvät infratyöt (alueosien kustannusosuudet), vesihuoltorakentaminen (mm. kunnossapitotyöt suhteessa verkoston pituuksiin otannan perusteella), liikuntapaikkarakentaminen ja kaivosinvestoinnit. 3. Seurantapilotti 3 (kalvo 30 32) Päätettiin, että kevään seurantapilotissa käsitellään rakennetutkimuksen tuloksia, alueellisia markkinoita sekä jatketaan rakennuttaja- ja suunnittelijakyselyiden aikasarjat. Kevään sisältöesityksestä karsittiin avainindikaattorit. Avainindikaattoreita ei ennätetty käsitellä. 4. Infra-alan toimintaympäristön muutokset Kohtaa ei ennätetty käsitellä. Sovittiin, että kokoukseen valmisteltu sisältöehdotus lähetetään kirjallisesti kommentoivaksi. Myös mitä on uusi teknologia kysytään kannanottoa.

Infrarakentaminen muutoksessa - järkeä infrarakentamiseen johtoryhmä 30.1.2012 1 Hallinnollinen osuus 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Tilannekatsaus - mitä tehty, talous, aikataulu 3. Seuraavat tehtävät ja kokoukset 2

Tilannekatsaus 21.11-30.1 aikaväliltä Rakenne, tilastot, seuranta Johtoryhmästä 3 tahoa on kommentoinut lopputuote- ja työlajivalikoimaa. Näiden kommenttien sekä 21.11 kokouksessa käytyjen keskustelujen perusteella on laadittu uusi ehdotus lopputuote- ja työlajivalikoimaksi Tilastokeskus on jatkanut kuntakonsernien (peruskunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset) infrainvestointien analysointia. Neljä insinöörityötä käynnissä Laadittu ehdotus kolmanneksi seurantapilotiksi 3 Muutokset, haasteet, ennakointi Sektoreiden tulevaisuuden muutokset - suunnitelma Avainmuuttuja analysointia on jatkettu 3 Projektin aikataulu 2011 3-5 2011 6-9 2011 10-12 2012 1-3 2012 4-6 2012 7-9 2012 10-12 2013 1-3 2013 4-6 2013 7-9 2013 10-12 Rakenne, tilastot ja seuranta Nykytilanne * Muutokset, haasteet ja ennakointi Alan toimintaympäristön muutokset ja haasteet Rakenne- ja teknologiamuutokset Ennakoinnin avainindikaattorit Loppuraportti * Muutettu kokouksen päätöksen mukaiseksi 4

100 000 Rakenne, tilastot ja seuranta (yksityisrahoitteinen projekti) 80 000 60 000 40 000 Budjetti Toteutuma 20 000 0 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2011 2012 2013 5 Muutokset, haasteet ja ennakointi (Tekes projekti) 250 000 200 000 150 000 Budjetti Toteutuma 100 000 50 000 0 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2011 2012 2013 6

Seuraavat kokoukset, kokousfrekvenssi? Kokousten ajoituksessa kannattaa huomioon Tekes raportoinnin aikataulu Seuraava kokous voisi olla työpaja teemana muutokset ja haasteet Aiemmat kokoukset: I 17.02.2011 II 24.08.2011 III 21.11.2011 IV 30.01.2012 Tekes raportointi / Jory 31.05.2012 => V 16.5.2012 / SKOL 30.09.2012 => VI 18.9.2012 / LiVi 31.01.2013 => joulu/tammikuu? 31.05.2013 30.09.2013 7 Seuraavat tehtävät Rakenne, tilastot, seuranta Rakenne ja tilastot osuudet (lähes) valmiit 3 seurantapilotti julkaistu Muutokset, haasteet ja ennakointi Muutosten ja haasteiden tunnistaminen jatkuu Avainindikaattoreiden etsimistä jatketaan ja niistä kirjoitetaan artikkeli kansainväliseen konferenssiin 8

Tulokset - esittely, käsittely ja hyödyntäminen 1. Kuntien infrarakentaminen 2. Infrarakentamisen rakenne lopputuotteet, työlajit välituloksia (insinöörityöt) 3. Ennakointi- ja seurantakonseptit pilottiraportti 3 sisältö Uutta avainindikaattoreista* 4. Infra-alan muutokset tulevaisuudessa * * Ei ennätetty käsitellä 9 10 Peruskuntien MVR investointien kustannusrakenne (2.) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % * 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 Rakennuttaminen Omajohtoisen rakentamisen ostopalvelut Omajohtoisen rakentamisen muut kustannukset Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) perustamiseen liittyvät siirrot. Kertaluonteinen poikkeama.

11 Kunnat ja kuntayhtymät, infratehtäväluokkien toimintamenot 2006 2010, koko maa 1400 1200 1000 800 oma tuotanto 600 400 urakointi 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 ostopalvelut työkustannukset aineet ja tarvikkeet 12 Kunnat ja kuntayhtymät, infratehtäväluokkien toimintameno-osuudet 2006 2010, koko maa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 ostopalvelut työkustannukset aineet ja tarvikkeet

13 Kunnat ja kuntayhtymät, infratehtäväluokkien toimintamenot 2006 2010, kehtokunnat 700 600 500 400 oma tuotanto 300 200 urakointi 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 ostopalvelut työkustannukset aineet ja tarvikkeet 14 Kunnat ja kuntayhtymät, infratehtäväluokkien toimintameno-osuudet 2006 2010, kehtokunnat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 ostopalvelut työkustannukset aineet ja tarvikkeet

15 Toimintamenot asukasta 2010 Liikenneväylät Tampere 316 Helsinki 283 Vantaa 261 Rovaniemi 200 Pori 169 Hämeenlinna 127 Seinäjoki 117 Jyväskylä 117 Vaasa 114 Joensuu 107 Kouvola 102 Mikkeli 97 Rauma 85 Espoo 83 Lahti 80 Oulu 77 Puistot ja yleiset alueet Sarake1 Helsinki 102 Pori 101 Tampere 65 Rovaniemi 58 Vaasa 44 Rauma 39 Vantaa 38 Seinäjoki 32 Espoo 30 Kuopio 29 Lahti 27 Hämeenlinna 26 Jyväskylä 23 Kouvola 19 Mikkeli 18 Joensuu 16 Kuopio 73 16 Kuntien toimintamenot ja kuntayritysten markkinatuotos, 2009 Kaikki toimialat 2009 Kuntayritykset Energiahuolto (TOL 35) Kunnan oma toiminta Kuntayritys Liikenneväylät eli kadunpito (TOL 42 + 431) Kunnan oma toiminta Kuntayritys kehtokunnat 2442 28 1271 423 76 muut kunnat 1311 61 533 200 37 kaikki kunnat 3753 88 1804 623 114 Vertailtu miten energiahuolto ja kadunpito järjestetään kunnissa - Kunnan oma toiminta = kunnat, kuntayhtymät ja vanhamuotoiset liikelaitokset - Kuntayritykset = Kunnan määräysvallassa olevat yritykset ja uusimuotoiset liikelaitokset Lisäksi tieto kaikista kuntayrityksistä

Onko tarpeen selvittää näiden lopputuotteiden markkinaosuudet? Alkutuotannon infrarakenteet Maantiet Kadut Radat Sillat Vesitiet Lentokentät Tietoliikenne Vesihuolto Energiahuolto Tuuli, aurinko, jne. Ympäristörakenteet Kaivokset Talonrakentaminen 17 Lopputuotteet 30.1.2012 1. Yksityistiet: yksityistiet, metsäautotiet, salaojat, metsäojitukset 2. Maantiet 3. Kadut 4. Radat 5. Vesiväylät: laiturit, satamat, kanavat, vesiväylät 6. Lentokentät: lentokentät, rullaustiet, odotusalueet 7. Tietoliikenne: kaapelit, mastot, 8. Vesihuolto: vesijohdot, viemärit, puhdistamot, vesitornit, pumppaamot 9. Energiahuolto: maakaasu, kaukolämpö, sähkö, tuuli-, aurinko- aaltoenergia 10. Ympäristörakenteet: puistot, maisemoinnit, hautausmaat, kaatopaikat 11. Kaivokset 12. Talonrakentaminen: alueosat Sillanrakennus työlaji 18

Onko tarpeen selvittää näiden työlajien markkinaosuudet eri hankkeissa? Valmistavat työt Pohjarakennus Maarakennus Sitomattaomat kerrokset Sidotut kerrokset Sillanrakennus Avolouhinta Maanalaiset tilat Pintarakenteet Vesihuolto Energiansiirto Vesirakentaminen Erikoistyöt Kunnossapito Suunnittelu Rakennuttaminen 19 Työlajit 30.1.2012 1. Esityöt pilaantuneet maat, poistettavat, siirrettävät ja suojattavat 2. Perustustyöt maanvaraiset perustukset, paaluperustukset, arinat 3. Pohjarakennustyöt: vahvistettavat maarakenteet, suojaukset, eristykset, kuivatusrakenteet 4. Kalliorakennustyöt avoleikkaus, maanalaiset kalliotilat, tiivistys-, lujitus 5. Maarakennustyöt maaleikkaus- kaivannot, penkereet, maapadot, täytöt 6. Päällysrakennetyöt sitomattomat kerrokset, ratojen päällysrakenteet, siirtymärakenteet 7. Pintarakennetyöt sidotut kerrokset, päällysteet, pintarakenteet 8. Järjestelmätyöt vesi- hulevesi ja jätevesi, turvallisuus ja opasteet, sähkö-, tele- ja konetekniikka, lämpö ja kaasu 9. Rakennustekniset työt sillat, muut rakenteet 10. Vesirakentaminen: satamat, laiturit, kanavat rakennustyöt + ruoppaustyöt 11. Kunnossapitotyöt: kunnossapito, ylläpito, käyttö, hoito 12. Suunnittelutyöt 13. Rakennuttaminen ja projektinjohto: tilaajan tehtävät, valvonta, hyväksynnät, luvat, liittymät, 20

Tietoliikenneverkosto TAMK / Insinöörityöt Energiahuoltoverkostot (sähkö, alue/kaukolämpö, kaasu) Infrarakentamisen uudet teknologiat Talonrakentamisen alueosat Vesihuoltoverkosto (vesi, jätevesi) Vesiliikenneverkosto (satamat, tms.) Vapaa-ajan rakenteet (urheilupaikat, tms.) Kaivosten avaamiseen liittyvä maarakentaminen Muut maanalaiset rakenteet (ei liikennetunneleita) Torkki Thilman Aho Aho Mustonen Mustonen 21 Insinööritöille asetetut sisältötavoitteet 1. Sektorin infrarakenteiden määrä vuonna 2010 (1990, 2000) Esim. valokaapeli-km, laituri-km, golfkenttiä-kpl, Rakenteiden Ikäjakauma Tärkeimpien rakenteiden määrätieto 2. Sektorin infrarakenteidenomistajat Luettelo omistajatyypeistä (esim. valtio, kunta, yritys) Omistajatyypin osuus tuotannon arvolla painotettuna Suurimmat yksittäiset omistajat nimeltä mainiten, max 5 suurinta 3. Sektorin tuotannon arvo toimenpiteittäin 2008-2010 Investoinnit (jos mahdollista: uudis / korjaus tai korvausinvestoinnit) Kunnossapito / ylläpito / hoito / käyttö 4. Sektorin infrarakentaminen Omajohtoinen kilpailutettu (kilpailutus) Oma organisaatio - urakoitsija (mikä taho tekee) 5. Hankkeiden työlajisisältö (tyypillinen kustannusrakenne) Hankkeen kustannuspainorakenne (urakoitsijalta päätason litterat) 22

Vesihuoltoverkosto Välituloksia insinöörityöstä, Lassi Aho (TAMK) 80% Vesijohtojen materiaali 1870 km otoksessa % 1 400 Vesijohtojen saneeraukset ja huolto /km 70% 1 200 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 000 800 600 400 200 0 Viemärisanee raus Column1 2009 2010 2011 23 Viemäriverkosto Välituloksia insinöörityöstä, Lassi Aho (TAMK) 70% Viemäreiden materiaali 1300 km otoksessa % 1 400 Viemäreiden saneeraukset /km 60% 1 200 50% 1 000 40% 800 30% 600 20% 10% 0% 400 200 0 2009 2010 2011 24

Liikuntapaikat Välituloksia insinöörityöstä, Samu Mustonen (TAMK) 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 kpl 1990 2000 2010 25 Liikuntapaikkojen omistus ja pito Välituloksia insinöörityöstä, Samu Mustonen (TAMK) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yksityinen Kunta Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Omistaja Ylläpitäjä Stadionit Golf Laskettelu Tennis Uimarannat Urheilukentät Eläinurheilu Erityisurheilu Maastoliikunta 26

Metallimalmien ja sivukiven louhinta Välituloksia insinöörityöstä, Samu Mustonen (TAMK) 50 45 40 35 30 25 milj. tonnia Sivukiven louhinta Malmin louhinta 27.59 20 15 10 5 0 14.80 5.63 8.19 7.61 4.86 4.47 3.20 11.85 1.18 1.34 6.31 3.24 3.64 3.62 3.61 3.73 18.19 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 27 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 milj. 130 Suurimmat kaivosinvestoinnit (käynnissä 2011) Välituloksia insinöörityöstä, Samu Mustonen (TAMK) 350 Talvivaaran kaivos Kevitsan kaivos Laivan kultakaivos Kemin kaivoksen ja tehtaan laajennus 90 420 40 Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo 28

14 12 10 8 6 4 2 0 Infrarakentamisen osuus (alueosat) uudistalonrakennushankkeissa Välituloksia (3/15) insinöörityöstä, Olli Thilman (TAMK) % rakennuskustannuksista pienkrs-talo paritalo krs-talo Alueosien kustannusosuudet erilaisissa uudistalonrakennushankkeissa 29 Infrasuhdanteet - seurantapilotit 1 & 2) Toistaiseksi tehty muutoksia raportointiin Tiivistetysti Maa- ja vesirakentamisen näkymät raportin tietosisältö Vaikeaselkoiset tekstit ja toisto karsittu Keskeisimmät aikasarjat säilytetty Laajuus 4x A4, internetistä tulostettavissa oleva pdf Tavoitteena on muokata sisältöä rakennetutkimuksen ja ennakointikonseptin tulosten perusteella paremmin alaa palvelevaksi. 30

Seurantakonsepti Maa- ja vesirakentamisen näkymät Infrarakentamisen rakenne Infrarakentamisen ennakointi Infrasuhdanteet 1/2011 xxxxxxxxxxxx Infrasuhdanteet 2/2011 Palaute xxxxxxxxxxxx Infrasuhdanteet 1/2012 xxxxxxxxxxxx Infrasuhdanteet 2/2012 xxxxxxxxxxxx Pilotti 1 kevät 2011 Pilotti 2 syksy 2011 Pilotti 3 kevät 2012 Pilotti 4 syksy 2012 31 Seurantapilotti 3 - sisältösuunnitelma Aikasarjojen jatkaminen (Rakennuttaja- ja suunnittelijakyselyt) Infrarakentamisen rakenne Lopputuotteet, niiden volyymit, tilaajat, alueiden osuudet Suhdannetilanteen ja tulevan kehityksen arviointi sektoreittain (kunta / valtio / yksityinen) Nykytilanne: mm. kustannustaso, tarjoushalukkuus Tulevaisuus: löydetyt avainindikaattorit Aikataulu: Viime vuonna julkaisuväli oli lyhyt toukokuusta-syyskuuhun (4 kk) Milloin julkaistaan toimialajärjestöjen omat barometrit? 32