MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki
Kaleva 20.2.2016
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 3 Ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.
5 Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on: 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 :ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö Kuntalaki 410/2015 (1.5.2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 (1.5.2011) 11 Vaikutusten ennakkoarviointi 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, koordinointi, hyvinvoinnin tilan ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta ja raportointi valtuustolle vuosittain
HYVINVOINNIN TILA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN TERVEITÄ VALINTOJA JA ELÄMÄNARVOJA VAHVISTAMALLA
Hyvinvoinnin tila: Yhteenveto Vahvuudet Päihteiden käyttö Kehittämiskohteet vähenemään päin Hyviä käytäntöjä käytössä (nuoriin vaikuttavat saatavuuden sääntely ja vanhempien malli ja asenteet) Toimivat verkostot Toimenpide-ehdotukset Tuetaan hyvää kehityssuuntaa Yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen (vaikuttavat hyvät käytännöt)
Hyvinvoinnin tila: Yhteenveto Kehittämiskohteet Miesten ja naisten väliset terveyserot, jotka liittyvät miehillä erityisesti masennuksen, päihteiden liikakäytön, työttömyyden sekä yksinäisyyden yleisyyteen. Terveyserojen syntyminen sukupuolittain alkaa jo varhain. Asenteet kannabikseen, sähkötupakkaan, nuuskaan myönteiset Päihdehaittoja vähätellään Toimenpide-ehdotukset Resursointi ehkäisevään päihdetyöhön: etsivä/jalkautuva työ ja varhainen tuki kaiken ikäisille Päihteiden käytön aloittamisen ehkäisyyn panostus Kokonaisvaltainen ehkäisevän päihdetyön suunnitelma ja toteutus (hyvät, vaikuttavat käytännöt): Seutulupalausunto, ostokokeet käyttöön, tiivis yhteistyö alkoholitarkastajan, myynnin ja anniskelun toimijoiden, järjestöjen jne kanssa, kuntalaisten osallisuus
Mihin rahat käytetään? Kustannukset kasvavat ongelmien vaikeutuessa Olkkarikäynti - terveydenhoitaja - etsivä nuorisotyö - ehkäisevä päihdetyö n. 50 /käynti Perhehoito 16 000 /vuosi Katkaisuhoito 125 /vrk = 46 000 /vuosi Tukiasuminen 60 /vrk = 20 000 /vuosi Huostaan otetun lapsen/nuoren laitoshoito 70 000-110 000 /vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitettu nuori 11 000 /kk 132 000 /vuosi Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 65 vuoden ikään mennessä 1,2 milj. Lähde: Matti, THL
Varhainen tuki vs korjaava työ Ehkäisevä lastensuojelutyö 3000 /lapsi/vuosi Sisältää esim. - neuvolan perhetyöntekijän käynnit tai - lapsiperheiden kotipalvelu - jne. Kahden perhetyöntekijän palkka yhteensä noin 60 000 /vuosi Esimerkki varhaisesta tuesta: Päihde- ja rikoskierteeseen joutunut nuori Lastensuojelullinen selvitys Erityisnuorisotyön tuki Päihdepsykiatrisen poliklinikan tuki Yhteistyö koulun kanssa Kustannukset yhteensä 5500 Huostaan otetun lapsen/nuoren laitoshoito 70 000-110 000 /vuosi Pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoitus vastaa vuositasolla kustannuksiltaan - Intensiivistä perhetyötä 7 vuoden ajan tai - Perheelle perheneuvolakäyntejä yli 400 kertaa tai - Kotipalvelua lähes 3000 tuntia
Päihdehaittakustannukset Työterveyshuollon alkoholin haitallisen käytön varhainen tunnistaminen ja tuki 84-241 Välittömät päihdehaittakustannukset 2 miljardia /vuosi Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin palkkaaminen 40 000 /vuosi Välilliset päihdehaitat 6 miljardia /vuosi Alkoholiverotuotot valtakunnallisesti 1,2 miljardia /vuosi Maksakirroosien määrä vuonna 1970: 40 maksakirroosia vuonna 2014: 1100 maksakirroosia Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Yksinäisyys Masennuksen vuoksi 2,5 milj. sairauspoissaolopäivää/vuosi Kustannukset n. 2 milj. euroa vuositasolla Yksinäisyys lisää lääkkeiden käyttöä esim. 1/3 yksinäisistä ikäihmisistä käytti psyykenlääkkeitä, eiyksinäisistä lääkkeitä käytti joka kuudes (saksalaistutkimus 2015) Yksinäisyys liittyy mm. masennukseen, työttömyyteen, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja kuolleisuuteen sairauspoissaoloihin, ja syrjäytymiseen Yksinäisyys lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä iäkkäillä (suomalaistutkimus Yksinäisyys sairastuttaa Suomalaisista 37 000 on arvioitu olevan eläkkeellä masennuksen takia 2011) Arvottomuuden tunne Välittömät päihdehaitat n. 2 miljardia euroa/vuosi Välilliset jopa 6,8 miljardia euroa/vuosi (valtakunnallisesti) Katkeruus Eriytyminen Erilaisuus
Rajapinnat sote-kunta EPT SOTE Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Maahan muuttaja työ Lasten ja nuorten tuki Työllisyyden edistäminen Erityisryhmien asuminen Kuljetuspalvelut
Vastuut, yhteistyön ja hyvien käytäntöjen turvaaminen 1. Kunnan vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä 2. Sotealueen vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä 3. Ept- resurssia jää myös kuntaan 4. Hyvinvointitieto toiminnan suunnittelun perustana 5. Toiminnan ja päihdetilanteen seuranta ja arviointi 6. Rakenteet: kunnan ehkäisevän päihdetyön ryhmät yhteinen alueellinen työryhmä? (=alueellinen hyvinvointityöryhmä?) kunnan/alueellinen hyvinvointikertomus yhteiset tavoitteet ja yhteistyö Ehkäisevä päihdetyö osana hyvinvointityön kokonaisuutta niin kunnassa kuin sotealueellakin.
Pakan tavoitteita ja hyvät käytännöt Nuoret ja nuoret aikuiset juovat vähemmän ja alkoholinkäytön aloitusikä nousee Humalajuominen ja siihen liittyvät haitat vähenevät Alueellinen ja seudullinen alkoholinhaittojen ehkäisy tehostuu, saadaan alkoholiasiat näkyväksi paikallisella tasolla Integroidaan paikallisesti virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn Keskeistä myös edistää vähittäiskaupan vastuullista myyntiä ja ravintoloiden vastuullista anniskelua
Vaikuttavat käytännöt jatkukoon Selvästi paras viikko 6. lk:lle Selvästi paremmat opiskelijabileet Selvästi parempi liikuntatapahtuma Örebro-vaikutteiset vanhempainillat 7.-8. lk.lle Seutulupalausunto Ostokokeet Vaikutetaan yhdessä Päihteetön pupu Jne
KIITOS! Yhteystiedot: Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori arja.vaananen@mikkeli.fi Puh. 044 794 4716