KIRJALLINEN KYSYMYS 342/2012 vp Pientuulivoiman lainsäädännön yhtenäistäminen Eduskunnan puhemiehelle Pientuulivoiman rakentaminen on Suomessa haasteellista, ja siksi pientuulivoimamarkkinat ovat Suomessa pienet. Esimerkiksi Ruotsissa selkeät kriteerit sisältävän lupamenettelyn ansiosta on sähköverkkoon kytkettyjä pientuulivoimaloita huomattavasti Suomea enemmän. Suomi on jäänyt jälkeen pientuulivoiman hyödynnettävyydessä erityisesti lainsäädännön vuoksi. Tämänhetkinen lainsäädäntö on epäselvää ja lupalainsäädäntö hyvin tulkinnanvaraista. Välillä pientuulivoima tulkitaan teolliseksi tuotannoksi, välillä pienessä mittakaavassa toteutettavaksi paikalliseksi energiamuodoksi. Pientuulivoiman rakentamista harkitsevan on lähes mahdotonta ennakoida, millaisia lupamenettelyjä suunniteltuun pientuulivoimalaan tultaisiin soveltamaan. Suurin haaste lainsäädännössä ja sen soveltamisessa on se, onko pientuulivoimala rakennus vai ei (rakennuslupa vai toimenpidelupa). Eri kunnissa käsitellään samankokoista pientuulivoimalaa tämän kysymyksen osalta eri tavoin. Tarkan määrittelyn puutteen ja kuntien erilaisten tulkintojen vuoksi pientuulivoimalan rakentamista harkitsevat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös investointihalukkuuteen. Nyt on tärkeää saada selkeät ja yhtenevät säännöt rakennusluvan ja toimenpideluvan välille koko maassa. Pahimmillaan puutteellinen ja sekava lainsäädäntö vaarantaa Suomessa tehtävän pientuulivoiman kehitystyön sekä kilpailukyvyn pientuulivoiman tuotannossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Tarkastellaanko pientuulivoiman rakentamisen yhteneviä sääntöjä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin yhteydessä ja mihin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta pientuulivoiman rakentamisen yhtenevät säännöt saadaan pian maankattavasti käyttöön ja Euroopan komission asettama velvoite hallinnollisten esteiden poistamisesta uusiutuvista energialähteistä tuotettavalle sähkölle toteutuisi? Helsingissä 27 päivänä huhtiuuta 2012 Harri Jaskari /kok Oras Tynkkynen /vihr Sinuhe Wallinheimo /kok Lars Erik Gästgivars /r Marjo Matikainen-Kallström /kok Jari Myllykoski /vas Versio 2.0
Sirpa Paatero /sd Jukka Kärnä /sd Teuvo Hakkarainen /ps Juha Sipilä /kesk Eero Lehti /kok Pia Kauma /kok Kalle Jokinen /kok Markku Mäntymaa /kok Markku Eestilä /kok Eero Suutari /kok Kari Tolvanen /kok Pauli Kiuru /kok Anne Holmlund /kok Sampsa Kataja /kok 2
Ministerin vastaus KK 342/2012 vp Harri Jaskari /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Harri Jaskarin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 342/2012 vp: Tarkastellaanko pientuulivoimanrakentamisen yhteneviä sääntöjä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin yhteydessä ja mihin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta pientuulivoiman rakentamisen yhtenevät säännöt saadaan pian maankattavasti käyttöön ja Euroopan komission asettama velvoite hallinnollisten esteiden poistamisesta uusituvista energialähteistä tuotettavalle sähkölle poistuisi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tuulivoimaloita on olemassa hyvin paljon eri tehoisia ja eri kokoisia. Nykyisissä suurissa teolliseen tuotantoon tarkoitetuissa tuulivoimaloissa tornin korkeus on tyypillisesti noin 100 150 metriä ja lapojen pituus vähintään 50 80 metriä. Pientuulivoimaloiksi katsotaan kansainvälisissä standardeissa tuulivoimala, jonka roottorin pinta-ala on alle 200 m 2. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lavan pituus on maksimissaan noin 8 metriä ja tornin korkeus tyypillisesti 20 40 metriä. Viranomaisvalvonnan tarve viime kädessä ratkaisee vaaditaanko pientuulivoimalan rakentamiseen rakennuslupa vai toimenpidelupa. Pientuulivoimalat voivat olla kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia. Myös kaava-alueet ja rakennuspaikkojen olosuhteet vaihtelevat varsin paljon. Valvonnan tarve korostuu asutuksen lähellä ja maiseman kannalta herkillä alueilla. Tuulivoimalan rakentaminen voi maankäyttöja rakennuslain mukaan vaatia tilanteesta riippuen joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Lupamenettelyjä koskevat lain säännökset on laadittu joustaviksi, jotta niitä voidaan soveltaa erilaisissa kunnissa ja erilaisilla alueilla, niin tiiviin asutuksen piirissä kuin syrjäseuduillakin. Rakennusluvan ja toimenpideluvan edellytykset ovat nykyisin pääsääntöisesti yhtenevät. Ero rakennusluvan ja toimenpideluvan välillä koskee lähinnä rakennustyön aikaista valvontaa. Toimenpidelupaan ei liity rakennustyön teknistä valvontaa. Hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin. Lain toimivuus, vaikutukset ja kehittämistarpeet arvioidaan kattavasti ensi vuoden loppuun mennessä. Kuluvan vuoden loppuun mennessä laaditaan toimeksiantoni mukaisesti arvio tämän hallituskauden aikana tarvittavista lain muutoksista. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin yhteydessä arvioidaan rakentamista koskevan lupamenettelyn toimivuus. Tällöin tarkastellaan myös onko rakennusluvan ja toimenpideluvan suhdetta tarpeen selkeyttää tai onko kenties tarpeen ja mahdollista siirtyä yleisesti ei vain tuulivoimaloiden rakentamisessa yhteen rakentamisen lupamuotoon. Ympäristöministeriössä on tunnistettu pientuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen liittyvät kehittämistarpeet. Ministeriössä tuulivoimarakentamisen edistämiseen käytettävät voimavarat ovat kuitenkin olleet pitkään sidottuna teollisen mittakaavan tuulivoimaloiden rakentamisen ohjauksen kehittämiseen. Tätä koskeva opas on 3
Ministerin vastaus viimeistelyvaiheessa. Tämän jälkeen ministeriön on mahdollista kohdentaa voimavaroja myös pientuulivoimaloiden rakentamisen ohjauksen kehittämiseen. Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 342/2012 vp Harri Jaskari /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 342/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Harri Jaskari /saml. m.fl.: Kommer samstämmiga regler för små vindkraftvek att behandlas i samband med helhetsbedömningen av markanvändnings- och bygglagen och vilka andra eventuella åtgärder har vidtagits för att samstämmiga regler för uppförande av små vindkraftverk inom en nära framtid ska införas i hela landet och för att Europeiska kommissionens åläggande om att avlägsna administrativa hinder för elektricitet från förnybara energikällor ska omsättas i praktiken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finns vindkraftverk med väldigt olika effekt och storlek. I de nuvarande vindkraftverken som är avsedda för industriell produktion är tornet vanligen omkring 100 150 meter högt och rotorbladen minst 50 80 meter långa. Som små vindkraftverk betraktas i de internationella standarderna ett vindkraftverk vars rotor upptar högst 200 m 2. Det innebär i praktiken att rotorbladen är högst 8 meter långa och att tornet i allmänhet är 20 40 meter högt. Behovet av myndighetstillsyn avgör i sista hand om det krävs bygglov eller åtgärdstillstånd för uppförande av ett litet vindkraftverk. Små vindkraftverk kan vara väldigt olika till storlek och konstruktion. Också planområdena och förhållandena på byggplatserna varierar i hög grad. Behovet av tillsyn framhävs när det är fråga om områden som ligger nära bosättning eller som är känsliga med tanke på landskapet. Uppförandet av ett vindkraftverk kan enligt markanvändnings- och bygglagen kräva antingen bygglov eller åtgärdstillstånd, beroende på situationen. Lagens bestämmelser om tillståndsförfarandena har utarbetats så att de ska vara flexibla och kunna tillämpas i olika kommuner och på olika slags områden, såväl på tätbefolkade områden som på glesbygden. Förutsättningarna för bygglov och åtgärdstillstånd är nuförtiden i regel samstämmiga. Skillnaden mellan bygglov och åtgärdstillstånd gäller främst tillsynen under byggnadsarbetets gång. Åtgärdstillstånd förutsätter inte teknisk tillsyn över byggnadsarbetet. Miljöministeriet har i överensstämmelse med regeringsprogrammet inlett en helhetsbedömning av markanvändnings- och bygglagen. Lagens funktionalitet och verkningar samt behoven att utveckla lagstiftningen ska före slutet av nästa år ha bedömts på ett täckande sätt. Inom loppet av innevarande år kommer det i enlighet med uppdraget att göras en bedömning av de lagändringar som krävs under denna regeringsperiod. I samband med helhetsbedömningen av markanvändnings- och bygglagen bedöms det också hur tillståndsförfarandet i anslutning till byggandet fungerar. Då tas det också upp till behandling huruvida det är nödvändigt att förtydliga förhållandet mellan bygglov och åtgärdstillstånd eller om det till och med är nödvändigt, eller möjligt, att generellt inte enbart i fråga om uppförandet av vindkraftverk övergå till en tillståndsform för byggande. Vid miljöministeriet har man identifierat de utvecklingsbehov som hänför sig till styrningen 5
Ministerns svar av uppförandet av små vindkraftverk. Vid ministeriet har de resurser som används för främjande av vindkraftsutbyggnad dock länge varit bundna till utvecklande av styrningen när det gäller uppförandet av vindkraftverk i industriell skala. Som bäst slutredigeras en handledning om detta. Efter detta har ministeriet möjlighet att också sätta resurser på att utveckla styrningen när det gäller uppförandet av små vindkraftverk. Helsingfors den 16 maj 2012 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 6