Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Samankaltaiset tiedostot
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Itämeren kasviplankton

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

kartoitus ja arviointi(chemsea)

Lohikalojen tilanne merialueella

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Mansikan kukkaaiheiden

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kemiallisten taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysointi CHEMSEA-projektissa

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Ympäristön tila kesällä 2013

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

/ Miina Mäki

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa

Vanajavesi Hämeen helmi

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Itämeri Ympäristö ja ekologia. Toimituskunta: Eeva Furman, Mia Pihlajamäki, Pentti Välipakka & Kai Myrberg

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Lataa Meren aarteet. Lataa

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Suomen meriympäristön tila 2018

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Aika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Hiidenveden vedenlaatu

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Argo-poijun soveltuvuus hydrografian seurantaan Selkämerellä

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

UIMAVESIPROFIILI HOVIRINNAN UIMARANTA

Transkriptio:

Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen -Komission seuranta- ja arviointityöryhmässä (HELCOM/MONAS) on sovittu maakohtaisesta seurannasta ja näytteenotosta (Recommendation 19/3)

Elokuun 2012 seurantamatka piti sisällään: 1. Ulappa-alueen veden lämpötilan, suolaisuuden, happipitoisuuden ja ravinteiden mittaamista 2. Kasvi ja eläinplanktonnäytteenottoa määrien ja lajien runsaussuhteiden selvitystä varten 3. Automaattisten mittalaitteiden huoltoa Pohjois-Itämerellä ja Gotlannin rannikolla 4. Erillisenä tutkimuksena CHEMSEA projekti simpukkahäkkien nostoa Bornholmin altaalla 5. Kaikuluotauksia ja erillistä näytteenottoa selvittäen korvameduusojen ja äyriäisten runsautta ja jakaumaa Suomenlahdella 6. Näytteenottoa Säteilyturvakeskukselle laboratoriovertailua varten (HELCOM/MORS) 2

Matkareitti ja aikataulu 1) Suomenlahti 6-10.08.2012-12 asemaa 3

2) Varsinainen Itämeri ja Pohjanlahti -Itämeren pääallas -17 asemaa ja 3 laitteistoasemaa (14-20.08) -Pohjanlahti 10 asemaa (21-24.08) -Saaristomeri 3 asemaa -(25-26.08) 4

TULOKSIA Suolaisuus Itämeren pääaltaalta Pohjanlahdelle -pääaltaan syvänteissä suolaisuus alentunut -Selkämerelle suolaista vettä 2010-2011 sekoittuminen ylempänä havaittavissa 2012 -Perämerellä suolaisuus alentunut pohjan lähellä 5

Pohjanläheisen veden suolapitoisuus ( ) elokuussa 2010 2012 Suolaisuus alentunut Suomenlahdella pohjan lähellä vuodesta 2010 6

Happitilanne Itämeren pääaltaalta Pohjanlahdelle Pohjanlahdella happitilanne hyvä pääaltaan tilanteeseen verrattuna Pääaltaalla happitilanne heikentynyt entisestään 7

Pohjanläheisen veden happipitoisuus (ml/l) elokuussa 2010 2012 -Suomenlahden tilanne parantunut vuodesta 2010 -Itämeren pääaltaan täysin hapeton alue laajentunut vuodesta 2010 8

Ravinteet (leville käyttökelpoiset) tuottavassa kerroksessa Itämeren pääaltaalta Perämerelle 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 Keskimääräinen PO 4 (0-20m), µmol/l ELOKUU 2012 KESKIARVO ELOKUU 2006-2011 ELOKUU 2011 PO 4 -pitoisuudet -pitoisuudet korkeampia kuin vuonna 2011 -viime vuosien keskitasoa (2006-2011) korkeampia 0.00 PÄÄALLAS AHVENANMERI SELKÄMERI MERENKURKKU PERÄMERI NO 23 pitoisuudet -alhaisia Itämeren pääaltaalla -ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia Merenkurkussa sekä Perämerellä 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 Keskimääräinen NO 23 (0-20m), µmol/l ELOKUU 2012 KESKIARVO ELOKUU 2006-2011 ELOKUU 2011 0.0 PÄÄALLAS AHVENANMERI SELKÄMERI MERENKURKKU PERÄMERI 9

Keskilämpötila (termokliinin yläpuolinen kerros) Itämeren pääaltaalta Perämerelle 2012 -pääaltaalla ja erityisesti Perämerellä vuoden 2011 saman ajankohdan lämpötiloja alempi -lämpötila pääaltaalla ja Perämerellä viime vuosien (2006-2011) saman ajankohdan lämpötiloja alempi 20.0 19.0 18.0 Keskimääräinen pintakerroksen lämpötila (0-10m) ELOKUU 2012 KESKIARVO ELOKUU 2006-2011 ELOKUU 2011 17.0 16.0 15.0 14.0 13.0 PÄÄALLAS AHVENANMERI SELKÄMERI MERENKURKKU PERÄMERI Sinileväkukintoja havaittu keskimääristä vähemmän (Valtakunnallinen leväyhteenveto 13.09.2012) alhaisista lämpötiloista ja kesän tuulioloista johtuen. Matkalla tehdyt havainnot tuottavan kerroksen ravinnejäämistä ja keskimääräistä alhaisemmat lämpötilat tukevat päätelmää kylmän kesän ja tuulten vaikutuksesta leväkukintoihin 10

Kasviplankton Asemilta kerätty kasviplanktonaineisto 20 metrin syvyydestä pintaan (ø 0.01mm) Lajirunsaus arvioitiin haavinäytteistä asteikolla 1-5 -Sinilevät dominoivia pääaltaalla ja Selkämerellä -viherlevät Perämeren näytteissä Tarkempi tarkastelu tehdään talven aikana 11

SEURANNAN LISÄKSI Suomenlahdella (6-10. elokuuta) kaikuluotaustutkimuksilla ja lisänäytteenotolla selvitettiin -korvameduusojen -äyriäisten runsautta ja kerrostuneisuutta

Huollettiin ILn (Ilmatieteenlaitos) -aaltopoijuja -hiilidioksidimittareita 13

Nostettiin CHEMSEA -projektin (Chemical Munitions Search and Assesment) Simpukkahäkkejä Projektissa selvitetään mm. taisteluaseiden upotusalueella aseista vapautuvien aineiden vaikusta eliöstöön Tuloksia odotettavissa -2012 lopulla 2013 alkuvuonna 14