Asiakaslehti ArcGISin käyttö lisääntyi korkeakouluissa 26 Itella optimoi jakelureittinsä 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Vapautuva data helpottaa paikkatiedon hyödyntämistä 10 Flex Viewer GTK:lle sovelluskehykseksi 30 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta
Pääkirjoitus 1/2012 Paikkatieto tuo bisneshyötyjä integroitumalla saumattomasti muuhun liiketoimintatietoon. Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Vielä 1990-luvulla GIS-asiantuntijat puursivat ArcGIS Desktop -ohjelmistoilla yksikseen omassa nurkassaan. ArcGIS Serverin myötä koko organisaatio pääsi kiinni paikkatietoon. Nyt Esri tarjoaa jo paikkatietopalveluja myös pilvestä, johon kaikilla käyttäjillä on pääsy ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla. Samaan aikaan julkisen datan vapautumisen kanssa Esri kehittää yhä parempia välineitä paikkatiedon hyödyntämiseen. ArcGIS 10.1 sisältää koko joukon käyttäjien toivomia uusia ominaisuuksia. Uutta on myös mahdollisuus saada monipuoliset ja jopa eri toimialojen tarpeisiin sovitetut paikkatietoresurssit käyttöön valmiiksi pystytettynä pilvipalveluna Subscription-pohjaisesti. Asiakkaat maksavat tarpeidensa mukaan skaalautuvasta Subscriptionpalvelusta tietyn kuukausihinnan eivätkä siis joudu investoimaan laitteisiin ja ohjelmistoihin etupainotteisesti. Riskit vähenevät, paikkatiedon käyttöönotto nopeutuu ja ylläpito helpottuu. Aivan uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen nimenomaan yritysten liiketoiminnassa tarjoaa Esrin uusi Location Analytics -tuoteperhe. Siihen kuuluvat muun muassa Esri Maps for Office, Esri Maps for Sharepoint ja Esri Maps for IBM Cognos. Niiden avulla liiketoimintaa päästään nyt tarkastelemaan ja analysoimaan täysin uudesta näkökulmasta kaikille käyttäjille jo ennestään tutuissa ympäristöissä. Paikkatieto tuottaa bisneshyötyjä integroitumalla saumattomasti muuhun liiketoimintatietoon. Pohjois-Amerikan markkinoilla Location Analytics -perheeseen on jo tarjolla myös kokonainen Esri Business Analyst Suite, joka sisältää paikkatietopohjaisen liiketoiminta-analytiikan kattavat ratkaisut Desktop-, Server- ja Onlineversioina. Paikkatietovälineiden lisäksi tuotteet sisältävät valtavan määrän valmista dataa analytiikkaa varten. Selvitämme parhaillaan, miten saisimme tuotteiden mukana tarjottua vastaavaa paikallista dataa myös Suomessa. Parhaiten Esrin paikkatietoteknologian kehityksestä pysyy ajan hermolla osallistumalla 23. 27. heinäkuuta San Diegossa Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin. Yli 13 000 osallistujalle on tarjolla satoja käyttäjäesityksiä, workshopeja ja demoesityksiä. Konferenssissa voi keskustella Esrin asiantuntijoiden kanssa ja solmia kontakteja kollegoihin ympäri maailman. Ohjelmassa ovat laajasti esillä kaikki ajankohtaisimmat aiheet, kuten ArcGIS 10.1, mobiiliteknologia ja pilvipalvelut. 3
Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy (jorma.t.mattila@pp.inet.fi), Salaperä Oy (martti.nevanpera@gmail.com) Paino: Forssa Print 2012 Painos: 5 200 kpl 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: info@esri.fi Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 tuki@esri.fi Matkahuolto haastajaksi verkkokaupan kuljetuksiin Matkahuolto pääsi verkkokaupan kuljetusbisnekseen osoitettuaan paikkatietoanalyysien avulla kauppiaille noutopisteverkostonsa kattavuuden. 18 esri.fi Pian julkaistava ArcGIS 10.1 tuo lisää ominaisuuksia ArcGIS-järjestelmän käyttäjille. Yksi tärkeimmistä ArcGIS 10.1 -version ominaisuuksista on se, että kaikki paikkatietoresurssit, kuten kartat, kuvat, paikkatietokannat ja työkalut, pystytään julkaisemaan verkkopalveluna. ArcGIS 10.1 on entistä helppokäyttöisempi ja muutkin kuin paikkatietoasiantuntijat saavat järjestelmästä entistä enemmän irti. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. ArcGIS 10.1 -versio julkaistaan kesällä 2012, ja toimitus tapahtuu internetin välityksellä. Lisätietoja verkkosivuiltamme:esri.fi Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4
Sisältö 1/2012 Käyttäjäpäivillä jälleen sali täynnä 20 24 Nopeammin ensihoitoa Paikkatietoa infrasuunnitteluun 12 28 LAS-aineiston käsittely helpottuu Tässä numerossa: Itella optimoi jakelureittinsä 6 Datan vapautuminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia 10 Infrastruktuurin suunnittelu nojaa vahvasti paikkatietoon 12 ArcGIS 10.1 for Desktop vastaa käyttäjien toiveisiin 14 ArcGIS 10.1 for Server GIS-kokonaisuuden keskiöön 16 Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin 18 Sijaintitieto maailmankaikkeudesta kunnossa, ominaisuustieto hukassa 20 ArcGIS Onlinessa uusia mahdollisuuksia 22 Paikkatieto avuksi myrskyjen jälkeen 23 Paikkatietoanalyyseista apua ensihoidon tavoitettavuuteen 24 ArcGIS-käyttö lisääntyi Suomen korkeakouluissa 26 Logistiikan opiskeluun virtuaalinen ympäristö 27 3D Analyst tarjoaa työkalut LAS-aineistojen käsittelyyn 28 GTK uudistaa web-palvelunsa 30 Paikkatieto yhdistyy sosiaaliseen mediaan 31 ArcGIS Server integroituu helposti eri tietojärjestelmiin 32 Paikkatiedolla kilpailuetua kiinteistöliiketoimintaan 33 Tips&Tricks 34 Uutisia 36 Tapahtumia 38 Koulutusta 39 5
Optimoidut jakelureitit ovat tuoneet Itellalle kustannussäästöjä, mutta ne ovat myös postinjakajien kannalta entistä mukavampia, koska reiteistä on saatu kuormittavuudeltaan tasapuolisempia. Itella optimoi jakelureittinsä Itella on toteuttanut maamme suurimman paikkatietoprojektin, jossa se on luonut aikaisempaa huomattavasti tarkemman tieaineiston ja optimoinut postinjakelun reitit. Suuresta investoinnista huolimatta hanke on maksanut itsensä takaisin jo toteutusprojektin aikana Reittioptimoinnin kannalta Itellan volyymit ovat Suomessa ihan omaa luokkaansa. Päivittäisiä postinjakelureittejä sillä on reilut 7 000 ja sanomalehtien varhaisjakelureittejä noin 4 000. Jakelupisteitä on yli 5 miljoonaa, joista postinjakelussa 3,3 ja varhaisjakelussa 1,8 miljoonaa. Jakelureittejä hoitamassa yhtiöllä on noin 12 000 postin- ja sanomalehdenjakajaa. Päiväpostin jakajat lähtevät liikkeelle 500 eri jakelutoimipaikasta ja varhaisjakelijat 3 000 lähtöpisteestä. Pelkästään päiväpostin jakelussa ajetaan päivittäin 270 000 kilometriä jakeluautoilla. Sen päälle tulevat jakajien polkupyörällä, mopolla tai jalan taittamat kilometrit sekä varhaisjakelun kilometrit kaikilla kulkumuodoilla. Vuodessa Itella jakaa 3 miljardia lähetystä. Päivittäinen keskiarvo on 12 miljoonaa, josta kirjeitä on 5 miljoonaa, suoramainoksia 3,5, sanomalehtiä 2 ja aikakauslehtiä 1,5 miljoonaa. Hiljaisina päivinä lähetyksiä voi olla vain 5 miljoonaa, kiireisinä yli 20 miljoonaa. Ihmispää ei pysty vaativaan laskentaan Jakelureitit ovat Itellassa pitkälti vanhaa perua, ja niitä on hiottu sitä mukaa, kun uudisrakentaminen on tuottanut uusia jakelupisteitä tai reiteissä on muuten huomattu muutosten tarvetta. Reittien mittaaminen on aiemmin tehty paikan päällä maastossa, ja tulokset ovat olleet täysin henkilöriippuvaisia. "Vielä kolme vuotta sitten mittapyörä ja paperille tulostetut taulukot tai mukana ollut läppäri olivat vakiotyökaluja, joilla työtä tehtiin. Kartan käyttäminen oli satunnaista, ja kyse oli yleensä puhelinluettelosta kopioidusta tai netistä tulostetusta kartasta, johon piirrettiin rajoja ja pisteltiin nuppineuloja", kehityspäällikkö Petri Heikkinen kertoo. Käytännössä työ oli pikemminkin maantieteen todentamista paikan päällä kuin varsinaista suunnittelua. Analytiikan ja tehokkaan laskentakyvyn hyödyntämisellä ei ollut työssä keskeistä roolia. "Ihmispäässä ja paperilla ei pysty laskemaan kovin monimutkaisia asioita eikä hahmottamaan, mikä on jonkun muutoksen vaikutus", liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha Tolvanen toteaa. Ihmisen laskentakapasiteetti ja työkalut, kuten paperi, viivoitin, kynä ja laskukone, eivät hänen mukaansa vedä vertoja sille, että käytössä olisivat digitaaliset aineistot ja optimointialgoritmit. 6
Kuva: Mikko Käkelä "Ne vaan ovat niin paljon tehokkaampia ja antavat tulokset jonkun muutoksen vaikutuksista välittömästi. Ja kun niillä mitataan jotain, tulos on aina sama henkilöistä riippumatta. Subjektiivisuus vähenee." High density -ongelman ratkaisuun tehotyökalu Kun Itellassa oli muissa yhteyksissä saatu kokemusta ja osaamista paikkatiedon hyödyntämisestä ja Esrin työkaluista ja työkalutkin olivat kehittyneet huimasti, yhtiössä ryhdyttiin Tolvasen mukaan miettimään, missä tuotantoprosesseissa paikkatietotyökaluista olisi apua. Esiin nousi muun muassa juuri jakelureittien optimointi. "Tunnistimme, että siinä on iso potentiaali ja että siihen ei ole ollut hyvää analyyttistä työkalua, jolla on riittävä laskentakyky." Markkinoilta kuitenkin löytyi Esri Inc:n kumppaniyrityksen ArcGIS-alustan päälle rakentama RouteSmart-sovellus. Se on tarkoitettu ratkaisemaan nimenomaan postinjakelureittien kaltaista high density -ongelmaa, jossa pienellä alueella on paljon palvelupisteitä ja tiesegmenttejä. Reittioptimointihankkeesta tehtiin Itellassa esiselvitys 2008, ja kehitysprojekti käynnistyi vuodenvaihteessa 2008 2009. Vähitellen laajentuvaan tuotantokäyttöön RouteSmart otettiin jo toukokuussa 2009. Kehitystyö ja tuotantokäyttö jatkuivat rinnakkain loppukesään 2011 asti. Viimeisten testausten jälkeen kehitysprojekti päättyi joulukuussa 2011, jolloin ratkaisu oli jo laajasti tuotantokäytössä. Tieaineisto täydentyi maailman parhaaksi Reittioptimointihanke jouduttiin Itellassa käynnistämään aineiston tuottamisella, koska julkisesti saatavilla oleva tieaineisto ei olisi riittänyt jakelureittien riittävän tarkkaan mittaamiseen ja optimointiin kartalla. "Meidän täytyi parantaa tieaineistoa niin, että pääsemme muutaman metrin tarkkuudella jakelupisteeseen asti, koska tällöin voimme mitata riittävällä tarkkuudella jakelureittien matkan ja ajan", Tolvanen kertoo. Työn teki noin 15 suunnittelijaa täydentämällä ArcView'n avulla ilmakuvien pohjalta tieaineistoa kulkuväylillä ja kohteilla, joita valmiissa tieaineistossa ei ollut kuvattu. Lopuksi täydennettyä tieaineistoa vielä hiottiin eri alueilla toimivien osaajien kanssa. Julkisesti saatavilla olevaan tieaineistoon lisättiin projektissa kaikkiaan kolmisen miljoonaa uutta segmenttiä. Lopputuloksena on maailman ehkä tarkin tieaineisto, joka sisältää käytettävissä olevan kulkutavan kaikista tunnistetuista kuljettavista väylistä aina pihaväyliin saakka. Aineistotuotannon yhteydessä myös postinjakelun yli viisi miljoonaa jakelupistettä piti sijoittaa kartalle. Se tehtiin ArcGIS Serverin päälle räätälöidyn webkartan avulla, ja paikannustyöhön osal- Mikä RouteSmart? ArcGIS-alustan päälle rakennetun RouteSmart-ohjelmiston kehitti alun perin United States Postal Service. Kaupallisena tuotteena sen toi jo 1990-luvulla markkinoille amerikkalainen RouteSmart Technologies Inc, joka on Esrin Inc:n kumppaniyritys. Ohjelmisto on tarkoitettu reittioptimointiin toimialoilla, joilla on suuri määrä käyntikohteita. Tyypillisiä käyttökohteita maailmalla ovat kirjepostin, lehtien ja pikkupakettien jakelu, postilaatikoiden tyhjennys, jätehuolto ja mittarinluenta. RouteSmartin asiakkaita Yhdysvalloissa ovat muun muassa US Postal Service, FedEx, Progressive Waste Solutions, Publishers Circulation Fulfillment, Duke Energy sekä Philadelphian, Los Angelesin ja San Diegon kaupungit. Euroopassa käyttäjinä on muun muassa norjalaisia ja ruotsalaisia lehtioperaattoreita sekä posteista SwissPost. Ohjelmiston käyttäjämäärillä mitattuna Itella on RouteSmartin kolmen suurimman asiakkaan joukossa. Itellan tarpeita varten ohjelmistoa piti jonkin verran räätälöidä. Muutokset tehtiin yhteistyössä toimittajan kanssa pienissä kehitysvaiheissa ja hyvinkin nopealla aikataululla. Itella täydensi julkisesti saatavilla olevaa tieaineistoa valtavalla määrällä yksityiskohtia, mikä paransi huomattavasti jakelukohteiden saavutettavuutta. Millään muulla postilla maailmassa ei ole käytössä yhtä tarkkaa tieaineistoa. 7
olemassa olevat jakelureitit on mitattu tieaineistosta RouteSmartin avulla, jotta on saatu selville objektiiviseen mittaukseen perustuva lähtötilanne. "Sitten on katsottu, miltä reitit näyttävät ja lähtökohtaisesti ryhdytty optimoimalla parantamaan reittejä. Sen jälkeen suunnittelija on päättänyt, halutaanko alueelle tehdä ajallisesti tasaisia vai eripituisia reittejä, joista saadaan sovelluksella tehtyä tehokkaita molemmissa tapauksissa. Tämän jälkeen on voitu tarvittaessa vielä palata kulkutapa-alueiden määrittelyyn", Tolvanen kertoo. Optimointi huomioi inhimilliset tekijät Reittioptimointiprojekti on ollut Teemu Tapanaisen (vas.), Sampo Virkkulan, Juha Tolvasen ja Petri Heikkisen mukaan Itellassa osallistava paikkatietoprojekti, johon on antanut oman panoksensa jopa yli 1 500 yhtiön työntekijää ja siitä miehet antavat kaikille ison kiitoksen. listui Itellan asiantuntijoiden lisäksi noin 1 500 postinjakajaa ympäri maata. Lisäksi aineistoon on paikannettu Itellan noin 500 ympäri maata olevaa jakelutoimipaikkaa, joista postinjakajat lähtevät liikkeelle, ja välitäyttöpaikat, joista jakajat hakevat reittinsä varrella lisää postia jaettavaksi laukkunsa tyhjennyttyä. Pelkkä mittaaminen muuttui analysoinniksi Varsinaisen pääprojektin tarkoituksena Itellassa oli postinjakelun ja sanomalehtien varhaisjakelun tehostaminen suunnittelemalla ja optimoimalla kaikki jakelureitit uusiksi RouteSmart-työkalun avulla. Samalla haluttiin pysyvään käyttöön riittävän hyvä tieaineisto sekä työväline reittien analysointiin, mallintamiseen, mittaamiseen ja ylläpitämiseen sekä visualisointiin kartalla sen sijaan, että työtä jouduttaisiin edelleen tekemään mittaamalla reittejä maastossa. "Jos muutoksen haluaa kiteyttää yhteen lauseeseen, olemme siirtyneet mittaamisesta suunnitteluun, analysointiin ja optimointiin", Heikkinen tiivistää. Käytännössä työ on edennyt niin, että ensin kunkin jakelutoimipaikan aluetta on mallinnettu RouteSmartin avulla, jotta alue saataisiin jaettua pienempiin, mahdollisimman tehokkaisiin kulkutapaalueisiin. Useita skenaarioita tekemällä on siis tutkittu, missä postinjakelu kannattaa tehdä autolla, missä taas pyörällä, mopolla tai kävellen. Kulkutapa-alueisiin on sen jälkeen pyydetty palautetta joka alueen paikallisilta tuntijoilta. Tavoitteena ei ole ollut paras lopputulos vain ajan ja matkan suhteen, vaan myös postin jaettavuuden suhteen. Seuraavaksi kunkin kulkutapa-alueen Tuotekehitystä kesken projektin Reittioptimointiprojektin aikana Itella rakensi yhdessä RouteSmart Technologies Inc:n kanssa Route- Smartin päälle myös lisäosan, jolla optimoidut reitit pystytään pilkkomaan pienempiin moduuleihin. Lisäosan avulla reittejä voidaan suunnitella uudestaan postin tai jakajien määrän vaihdellessa. Kymmenen reittiä voidaan esimerkiksi jakaa yhteensä sataan moduuliin, joista voidaan nopeasti muodostaa vaikka 12 reittiä, jos postia on jonain päivänä liikaa kymmenelle jakajalle. Mahdollisuutta reittien muuttamiseen voidaan käyttää hyväksi myös, kun joku jakaja esimerkiksi jää sairauslomalle tai kesällä, kun osa jakajista on lomalla ja postin määrä on pienempi kuin talviaikaan. Yksi hieno puoli RouteSmartissa on järjestelmäasiantuntija Teemu Tapanaisen mukaan se, että sillä voi tuottaa reiteistä skenaarioita ja ottaa huomioon monia hyvään lopputulokseen vaikuttavia asioita. "Voisi kuvitella, että tietokone-ohjelma ei osaa ottaa huomioon postinjakajille tärkeitä inhimillisiä tekijöitä. Kun reitit on tehty, voimme kuitenkin helposti laskea esimerkiksi sen, kuinka monta hissitöntä kerrostalorappua reitillä on", hän kertoo. Jos näitä "juoksurappuja" uhkaa tulla yhden jakajan reitille liian paljon, reittioptimointi voidaan tehdä uudestaan siten, että juoksuraput jakautuvat tasaisemmin useamman eri jakajan reitille. Kun optimointi jakelutoimipaikan tietylle kulkutapa-alueelle on tehty, esimies on Itellassa velvoitettu käymään uuden reitin läpi postinjakajan kanssa. Jakajilla on oikeus käydä uusi reitti läpi myös maastossa ennen sen käyttöönottoa ja antaa siihen mahdolliset omat kommenttinsa. Hyväksytyt uudet reitit annetaan jakajille karttatulosteina sekä raporttina, johon osoitteet on listattu jakelujärjestyksessä. Varhaisjakelussa jakajilla on käytössä matkapuhelin, "sähköinen jakokirja", jossa reitit ovat listamuodossa. Listat päivittyvät lehtikustantajien tilausaineistolla kerran vuorokaudessa. Työkaluksi linjaorganisaatioon Reittioptimointia tekee RouteSmartilla 23 suunnittelijaa, jotka toimivat alueellisesti eri puolilla maata. Paikkatiedon käyttö 8
Postinjakelureittien optimoinnilla saavutetut kustannussäästöt ovat vaihdelleet jakelutoimipaikasta riippuen 3 15 prosentin välillä. on ollut heille aivan uutta, mutta he ovat saaneet paikkatietoon ja RouteSmartiin 15 20 päivää kestäneen koulutuksen kahden kuukauden koulutusjakson aikana. "Suunnittelijat ovat olleet innoissaan. Usein he peilaavat tätä siihen, miten reittejä aikaisemmin suunniteltiin. Jo se, että he näkevät reitit kartalla, on ollut heille suuri askel eteenpäin", kertoo koulutuksia vetänyt järjestelmäasiantuntija Sampo Virkkula. Kehitysprojektin päätyttyä RouteSmart on siirtynyt Itellan linjaorganisaation operatiiviseksi työkaluksi kaikille yhdeksälle alueelle. Pääkonttorissa työkalun käyttöä seuraa vain kaksi asiantuntijaa. Suunnittelijat myös päivittävät oman alueensa optimoituja reittejä, kun tarpeita ilmenee. Päivittämistä vaativat muun muassa uudet jakelupisteet, joita koko maassa syntyy yli 30 000 vuosittain. Takaisinmaksu jo projektin aikana Optimoinnin tulokset ovat riippuneet paljolti siitä, kuinka hyvin kunkin jakelutoimipaikan reitit on alun perin suunniteltu. Usein toimipaikoissa on itse ajateltu, että mitään parannettavaa ei ole. "Ei ole kuitenkaan löytynyt yhtään paikkaa, missä reittejä ei olisi saatu yhtään tehokkaammiksi", Tolvanen kertoo. Euromääräiset kustannussäästöt reitt i- optimoinnista ovat liikkuneet 3 15 prosentin välillä. Yksittäistapauksissa on Tolvasen mukaan jopa päästy sitäkin parempiin tuloksiin. "Säästöt ovat tulleet pääosin työajasta, ajokilometreistä ja osin ajoneuvojen käyttöasteen nostamisesta. Ympäristönäkökulmasta optimointi on osaltaan tukenut myös sitä, että Itella on nyt maailman ensimmäinen täysin hiilineutraali posti." Postinjakajien kannalta optimoidut reitit ovat myös mukavampia, koska Route- Smartin avulla reiteistä saadaan kuormittavuudeltaan tasapuolisempia. Se on ollut omiaan parantamaan työtyytyväisyyttä. Vaikka reittioptimointiprojekti oli Itellalle mittava investointi, joka sisälsi yli 24 000 aikataulutettua tehtävää, investointi maksoi Heikkisen mukaan itsensä takaisin jo projektin aikana. "Se oli mahdollista, koska pääsimme optimoinnissa tuotantoon yhtä aikaa kehitystyön kanssa. Ja säästöt tulivat nimenomaan poistamalla turhaa kulkemista eikä kiristämällä tahtia. Korjasimme suuntaa, emme vauhtia", hän toteaa. Paikkatiedolle paljon käyttöä Puhtaasti operatiivisen reittioptimoinnin ohella Itellassa nähdään Juha Tolvasen mukaan paikkatiedolle ja Esrin ArcGISteknologialle yhä enemmän muitakin, jopa strategisia, käyttökohteita. Meidän liiketoimintamme on melkein sataprosenttisesti sijaintisidonnaista. On meidän etumme, että pystymme käyttämään paikkatietotyökaluja eri tarkoituksiin mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti, hän toteaa. Paikkatiedon potentiaali ja monet käyttökohteet on hänen mukaansa yhtiössä tunnistettu, ja osittain niitä on ryhdytty jo hyödyntämään muussakin kuin reittioptimoinnissa. ArcGIS-työkaluilla voi mallintaa hyvinkin monipuolisesti asioita meidän toimintaamme liittyen, ja ne mahdollistavat myös strategisen tason suunnittelun. Meneillään on jo esimerkiksi projekti, jossa tarkastellaan Itellan 500 jakelutoimipaikan verkostoa ArcGISin Network Analyst ja Spatial Analyst -lisäosien avulla. Tavoitteena on optimoida toimipaikkojen sijainti ja lukumäärä sekä toiminnot, joita niissä kannattaa tehdä. Jos toimipaikkaverkostoa ryhdytään muuttamaan, myös jakelureittien suunnittelu on tehtävä tarvittavin osin uudestaan. Verkostohankkeen business case olisi vaikea saada kannattamaan, jos siihen liittyvä jakelureittien uudelleensuunnittelu pitäisi toteuttaa vanhoilla menetelmillä. RouteSmartin ja reittioptimointiprojektin aikana tuotettujen aineistojen avulla voimme joustavasti suunnitella uudet reitit, Petri Heikkinen sanoo. Paikkatietotyökalut mahdollistavat hänen mukaansa myös asiakaskohtaisten skenaarioiden tekemisen esimerkiksi siitä, miten eri määräaikoihin mennessä aamulla suoritettu varhaisjakelu vaikuttaisi lehti- ja suoramarkkinointiasiakkaiden kustannuksiin. Paikkatietotyökaluilla voidaan esimerkiksi tehdä asiakaskohtaisia skenaarioita lehtien varhaisjakelun kustannuksista. Monet asiakkaamme ovat niin pieniä, että heidän ei kannata itse investoida aineistoihin, työkaluihin ja analyytikoihin. On hyvin järkevää, että heillä on logistiikkaoperaattori, joka pystyy heitä auttamaan tässä ja etsimään oikean hinnan molempien osapuolten kannalta. Kuva: Mikko Käkelä 9
Datan vapautuminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia Julkishallinnon tietoaineistojen vapautuminen avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa ja madaltaa aloittamisen kynnystä myös yrityksille, jotka eivät tähän mennessä ole lainkaan hyödyntäneet paikkatietoa liiketoiminnassaan. Aivan viime aikoihin asti suurin mullistus julkishallinnon datan vapauttamisessa oli, kun Liikenneviraston Digiroadaineisto avattiin vuonna 2005 käyttäjien saataville pelkillä irrotuskustannuksilla. En ollut uskoa todeksi, että niin hieno aineisto tuli yhtäkkiä vapaaksi. Sitä ennenhän tieaineisto oli valtavan kallista, Esrin Analysis Manager Antti Mansikka kertoo. Digiroad-aineisto sisältää tarkat sijainti- ja ominaisuustiedot Suomen noin 483 000 kilometrin pituisesta tie- ja katuverkostosta. Aineistoa käytetään nykyisin yleisesti muun muassa kuljetusten ja logistiikan suunnittelussa, reititys- ja navigointitehtävissä, liikenteen tietopalveluissa, yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa sekä paikkatietoanalyysien lähdeaineistona. Digiroad-aineistolla on yli 120 käyttäjäorganisaatiota, mikä kuvaa hyvin, kuinka laajasti avointa dataa on pystytty hyödyntämään. Samanlaiseen paikkatiedon käytön kasvuun avautuu nyt kokonaan uusia mahdollisuuksia, kun julkishallinto vapauttaa yhä enemmän aineistoja joko veloituksetta tai paljon aiempaa halvemmalla kaikkien käyttöön. Avointa dataa jo monista lähteistä Halutun Digiroad-aineiston lisäksi paljon muutakin avointa dataa on Esrin GIS-asiantuntijan Antti Veijalaisen mukaan jo saatavilla. Suomen ympäristökeskuksella on paljon vapaasti käytettävää dataa Oivapalvelussaan. Tilastokeskus on avannut 1 1 kilometrin ruutukoon väkilukudatan ja Maanmittauslaitos puolestaan kuntarajakartan sekä paikannimiaineistot ja yleiskartat mittakaavoissa 1:1 miljoonaan ja 1:4,5 miljoonaan, hän kertoo. Pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare -hankkeella on verkkopalvelu, jossa on tarjolla monenlaisia seudullisia tilasto- ja paikkatietoaineistoja avoimena datana. Sen kautta paikkatietoja on ensimmäisten joukossa avannut Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY. Joulukuusta 2011 lähtien HSY on tarjonnut ilmaiseksi seudullisen perusrekisterin rakennustietoruudukon, väestötietoruudukon ja rakennusmaavarantotiedot. Maaliskuun lopulla 2012 HSY avasi samat aineistot myös aikasarjoina käytettäväksi. Jatkossa HSY pyrkii avaamaan seudullisia aineistojaan yhä laajemmin kaikkien käytettäväksi. Se muun muassa neuvottelee Tilastokeskuksen kanssa siitä, voiko se alkaa tarjota avoimena datana paikkatiedoksi jalostamiaan yritys- ja toimipaikka-aineistoja pääkaupunkiseudulta. Geologian tutkimuskeskuksella vapaana ovat 1:20 000 maaperäkartat ja 1:100 000 kallioperäkartat. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla puolestaan on eläin- ja kasvilajien levinneisyyttä koskevaa avointa dataa. Mielenkiintoista paikkatietoa tarjoaa myös Helsingin Sanomien avoimeen dataan ja datajournalismiin keskittyvä HS Next -blogi. Maanmittauslaitos vapautti aineistot Datan avautumisen suuri big bang tapahtui toukokuun alussa, kun Maanmittauslaitos vapautti maastotietoaineistonsa kansalaisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. Kun Maanmittauslaitoksen kaltainen iso toimija avaa Maanmittauslaitoksen vapauttaman laserkeilausaineiston avulla voi tehdä Esrin välineillä esimerkiksi näkyvyysanalyysejä. Kivenlahden S-market näkyy analyysin mukaan ympäristöönsä ja Länsiväylälle vain vaalealla alueella. Helsingistä päin tuleva autoilija näkee marketin vasta ohitettuaan liittymän, josta markettiin olisi pitänyt mennä. Oikeanpuoleisessa kuvassa vaaleaksi on merkitty alue, jonne marketin pihaan pystytetty mainospyloni näkyisi. 10
Antti Mansikka (vas.), Antti Ahola ja Antti Veijalainen korostavat, että vapautuvan datan hyödyntämiseen tarvitaan myös välineet sekä ymmärrystä siitä, minkälaisiin liiketoimintatarpeisiinsa yritys voi dataa hyödyntää. Esri sparraa yrityksiä mielellään, he toteavat. 1/2012 oman datansa, muut aineistojenhaltijat seuraavat perässä, Veijalainen uskoo. Vapautunut aineisto sisältää maastotietokannan, maastokartat ja maastokarttarasterit 1:50 000 1:500 000, peruskarttarasterin, taustakarttasarjan, korkeusmallit 2 m 200 m, ilma- ja ortokuvat, tienimet, laserkeilausaineiston sekä kiintopisteet. Kattava maastotietokanta sisältää tarkimmalla tasolla muun muassa koko maan tiestön, maasto- ja metsätyypit, korkeuskäyrät, kaikki rakennukset ääriviivoineen, sähkölinjat ja paljon muutakin tietoa. Tietojen käyttömahdollisuudet ulottuvat yhdyskuntasuunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöbisneksestä myynnin ja markkinoinnin suunnitteluun ja vaikkapa jäätelöauton reitin suunnitteluun asti. Maastotietokannassa esimerkiksi kaikki rakennukset on eritelty asuin- ja työpaikkarakennuksiksi. Sen avulla voi analysoida muun muassa sitä, missä kaapelitelevisioverkkoa voisi laajentaa, jotta saataisiin uusia katsojia, Mansikka kertoo. Vastaavasti myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa voi käyttää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin metsäinventoinnista tulvariskianalyyseihin ja eri rakennelmien, kuten tuulivoimaloiden tai vähittäiskaupan mainospylonien näkyvyysanalyyseihin asti. Tarvitaan myös paikkatietovälineet Vaikka julkishallinnon dataa saa yhä enemmän ilmaiseksi, pelkkä data ei Esrin Account Managerin Antti Aholan mukaan vielä auta mitään. Pitää myös tietää, minkälaisiin liiketoimintatarpeisiin aineistoa voi hyödyntää. Pitää olla tietovarasto tai tietokanta, johon data laitetaan sekä välineet, joilla sitä voi yhdistää omiin tietoihin, muokata, visualisoida ja lopulta jakaa muiden käyttöön, hän sanoo. Helpoiten pääsee liikkeelle, kun ottaa yhteyttä Esriin ja kysyy, mihin ja miten yritys voisi avointa dataa hyödyntää. Esri sparraa Aholan mukaan yrityksiä mielellään. Me tiedämme, mihin paikkatietoa voi eri toimialoilla käyttää ja tiedämme, minkälaista avointa dataa on saatavilla. Yritykset taas tuntevat oman toimialansa ja liiketoimintansa. Kannattaa miettiä yhdessä, miten yritys voisi hyötyä avoimesta datasta, hän toteaa. Esrin ylläpitämä ArcGIS Online -yhteisöpalvelu tarjoaa myös joukon helppokäyttöisiä paikkatietotyökaluja, joiden avulla datan hyödyntämisen pystyy aloittamaan. Lisäksi Esrillä on ilmainen ja helppokäyttöinen ArcGIS Explorer Desktop -ohjelma, jolla voi käsitellä avointa dataa. Ilmaisilla välineillä voi ratkaista hyvinkin vaativia ongelmia. Kun ne eivät enää riitä, tarjolla on Esrin ajanmukaiset ja edistyneet työkalut, joilla pääsee pidemmälle. Tarvittaessa meiltä saa myös osaajat toteuttamaan paikkatietoratkaisuja tai tekemään valmiita paikkatietoanalyysejä, Ahola kertoo. Maastotietokannan aineisto on tarkoitus julkaista helppokäyttöisessä muodossa myös ArcGIS Onlinessa osana Esrin Community Maps -ohjelmaa, joka tarjoaa kaikkien ulottuville tarkkoja maailmanlaajuisia kartta-aineistoja. Maanmittauslaitoksen ilmakuvat Esri tuo kaikkien saataville ArcGIS Onlinen tarjoamien taustakarttojen Imageryosiossa. Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on avoimena datana pysäköintilippuautomaattien sijaintitiedot, jotka on kuvassa sijoitettu karttasovellukseen. 11
Infrastruktuurin suunnittelu nojaa vahvasti paikkatietoon Suomen suurimpiin asiantuntijayrityksiin kuuluva Ramboll Finland hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti lähes kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten arvioinnista aina verkostosuunnitteluun asti. Ramboll tarjoaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita liikenteen ja infrastruktuurin, vesi- ja ympäristöasioiden, rakentamisen sekä johdon konsultoinnin alueilla. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa ministeriöt ja valtion virastot, kunnat, teollisuus, kaupan ja palvelualojen yritykset, rakennusliikkeet, satamat ja yhdistykset. Yritysostojen kautta nopeasti kasvaneella Rambollilla on Suomessa lähes 1 400 työntekijää 26 eri paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti tanskalaisyhtiöllä on lähes 10 000 työntekijää 23 eri maassa. Lähes kaikki Rambollin toiminta liittyy yhteiskunnan infrastruktuurin eri osa-alueiden suunnitteluun, ja paikkatiedolla on vahva osuus melkeinpä kaikessa yhtiön toiminnassa. Paikkatietoa hyödynnetään muun muassa liikennesuunnittelussa ja kaavoitusprosesseissa, tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden näkyvyysanalyyseissä, erilaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ja pilaantuneiden maiden käsittelyn suunnittelussa. Paikkatietovälineitä käyttävät eri alojen asiantuntijat osana omaa työtään. Välineitä on monenlaisia, koska asiakkaillakin on monia eri välineitä. Esri-ohjelmistojen käyttäjiä talossa on useita kymmeniä. Ketjutietokanta hyvänä välineenä Myös tuoreen yrityskaupan pohjalta perustetussa Kaupunkikehitys ja kauppa -yksikössä paikkatietoa käytetään kaikissa projekteissa. Meillä ei ole varmaan yhtään asiakkaalle menevää lopputuotosta, joka ei olisi vaatinut jonkinlaisen paikkatietoanalyysin tekemistä, mutta teemme toki ihan tiedon visualisointia ja peruskarttojakin, projektipäällikkö Tiina Kuokkanen kertoo. Ramboll on Suomessa vahvasti mukana toteuttavassa kaupunkisuunnittelussa, ja uusi kaupungistuvalle yhteiskunnalle konsultointia tarjoava yksikkö pyrkii entistä enemmän mukaan myös strategiseen ideointivaiheeseen. Myös strategisen maankäytön ja elinkeinoelämän hankkeissa me olemme yleensä mukana jo niiden aikaisessa vaiheessa, Kuokkanen kertoo. Toisena kivijalkana yksiköllä on vähittäiskaupan ja palveluiden sijaintisuunnittelu. Osaaminen sekä kaupunkisuunnittelun että kaupan sijaintisuunnittelun alueilla täydentävät Kuokkasen mukaan hyvin toisiaan ja tuovat lisäarvoa molempien alueiden asiakkaille. Kaupunkisuunnittelu luo edellytyksiä palveluiden sijoittumiselle ja palvelut puolestaan edellytyksiä toimivalle yhdyskuntarakenteelle. Yksikön työkalut ja menetelmät kattavat lukuisan joukon erilaisia paikkatietoanalyysejä, mallinnuksia ja teemakarttoja, tietokanta-aineistoja ja ennustemalleja sekä kenttä- ja asiakastutkimuksia. Keskeisimpiin työkaluihin kuuluu yksikön omaan käyttöön rakennettu ketju- Kaupunkimittausosasto Monissa projekteissa suurin lisäarvo syntyy Mari Pitkäahon (vas.) ja Tiina Kuokkasen mukaan, kun asiakkaan toimintaympäristöä kuvaavaan paikkatietoon yhdistetään analyyseissä asiakkaan tietoja esimerkiksi toimipisteiden kannattavuudesta. Logica/Maanmittauslaitos Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 281/MML/12): 12
Epoon koulu, Porvoo Rambollin Espoon kaupungille tekemässä palveluverkkoselvityksessä kävi muun muassa ilmi, että kaupungin itälaidan suuralueilla on paljon enemmän työpaikkoja kuin alueilla asuu työssäkäyviä ihmisiä. Espoonlahdessa ja Matinkylässä työssäkäyviä sen sijaan on paljon, mutta työpaikkoja vähän. Loviisan kaupungille tehtävässä kouluverkkoselvityksessä Ramboll on muodostanut kaupan sijaintisuunnittelun tapaan palvelualueet, jotka ovat korkeintaan 20 minuutin ajoaikavyöhykkeellä kustakin koulusta. Koskenkylän koulu Isnäsin koulu 0 12 kilometriä Hilda Käkikosken koulu, Porlammi Pukaron koulu, Lapinjärvi Kirkonkylän koulu, Lapinjärvi Länsiharjun koulu Valkon koulu Tesjoen koulu Ratulan koulu Teutjärven koulu, Ruotsinkylä Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää 20 min saavutettavuusalueet Suomenkieliset alakoulut Oppilas syntymäv. 1999-2004, fi Alakoulu, fi Loviisa kuntaraja tietokanta, joka sisältää sijainti- ja perustiedot yli 350 vähittäiskaupan ja palvelualan ketjun yli 8 000 eri toimipaikasta. Kaikille tietokannan ketjuille yksikkö on tehnyt väestöpotentiaalin perusteella paikkatietoanalyysin, jonka tulokset kertovat, mille alueille kullakin ketjulla olisi potentiaalia laajentua eli perustaa uusia toimipaikkoja. Varsinkin kiinteistökehittäjien näkökulmasta on mielenkiintoista tietää, mitkä ketjut voisivat olla kiinnostuneita, jos johonkin paikkaan suunnitellaan esimerkiksi uutta kauppakeskusta, yksikön projektipäällikkönä niin ikään toimiva Mari Pitkäaho toteaa. Verkostot ja vaikutukset Verkostosuunnittelu on palvelu, jota Ramboll tarjoaa paitsi kaupan myös palvelualan yrityksille. Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupassa monien strategiana on mennä kauppakeskuksiin. Palvelualan yrityksillä on ehkä enemmän miettimistä siinä, miten tiheällä verkolla, minkälaisissa paikoissa ja kuinka lähellä asiakasta niiden pitää olla, Pitkäaho sanoo. Verkostosuunnittelu yleensä sisältää ketjun nykyisten toimipaikkojen sijainti- ja kannattavuusanalyysin, toimintaympäristöjen kuvauksen sekä uusien toimipaikkojen sijainnin suunnittelun, joka pohjautuu väestön ja työpaikkojen kasvua, kilpailijoita, saavutettavuutta, kaavoitus- ja liikennejärjestelmähankkeita sekä muita yhdyskuntarakenteen muutostekijöitä kuvaavaan paikkatietoon. Yksittäisille liikepaikoille ja kauppakeskuksille Ramboll puolestaan tekee muun muassa markkina- ja vaikutusalueanalyysejä, näkyvyys- ja saavutettavuusanalyysejä, myyntiennusteita ja liikepaikan mitoitusta ja jopa myytävien kohteiden markkinointimateriaalien jalostamista. Maakunnalliseen tai kuntatason kaavoitukseen liittyen yksikkö tekee myös vähittäiskaupan hankkeiden vaikutusarviointia sekä kaupan palveluverkkoselvityksiä, joita yleensä käytetään kaavaselostusten liiteaineistoina, kun kaavasuunnitelmat julkaistaan nähtäville. Esimerkiksi Espoon kaupungille yksikkö teki viime vuonna kaupan palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman maakuntakaavaluonnoksen kommentoinnin sekä kaupungin yleis- ja asemakaavoituksen tueksi. Tavoitteena oli mallintaa Espoon tuleva kaupan palveluverkko sekä mitoittaa kaupan keskittymät ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä työn aikana uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Selvityksessä tarkasteltiin paikkatiedon valossa muun muassa väestöä ja väestönkasvua, työpaikkoja ja työssäkäyntialueita, kuluttajien ostovoimaa, sen kasvua ja siirtymiä, nykyistä myymäläverkkoa ja sen saavutettavuutta, kaupan laskennallista lisätilan tarvetta, kaupan hankesuunnitelmia ja sitä, kuinka ne vastaavat lisätilan tarpeeseen vuoteen 2030 mennessä. Lopputuloksena työstä oli kaupan palveluverkkosuunnitelma, joka sisältää kuvauksen ja ohjeellisen mitoituksen eri kokoluokkien kaupan keskuksille sekä arvioinnin suunnitelman vaikutuksista, Pitkäaho kertoo. Kouluverkkokin kaupan menetelmin Kaupunkisuunnittelussa Kaupunkikehitys ja kauppa -yksikkö muun muassa tekee parhaillaan yhteistyössä Ramboll Management Consultingin kanssa Loviisan kaupungille kouluverkkoselvitystä, jossa käytetään pitkälti samanlaisia menetelmiä kuin kaupan sijaintisuunnittelussa. Olemme esimerkiksi luoneet kouluille saavutettavuuteen perustuvat palvelualueet, joita verrataan koulujen nykyisiin oppilaaksiottoalueisiin, Kuokkanen kertoo. Paikkatietoanalyyseihin liitetään mukaan myös kaupungilta saatavia ja kyselytutkimuksen kautta hankittavia laadullisia tietoja, joista kouluille muodostetaan niiden paremmuutta kuvaavat painokertoimet. Pelkän sijainnin, saavutettavuuden ja vastaavien tekijöiden lisäksi kouluverkon kehittämisessä otetaan siis huomioon myös perusopetuksen laatukriteereiden toteutuminen. Näitä laadullisia tekijöitä ovat koulutilojen kunto ja varustelutaso, kuten mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä liikuntatilan ja teknisen työn tilan olemassaolo. Tunnetustihan kouluverkon muutokset ovat arkoja ja kovaa keskustelua herättäviä hankkeita, joten päätöksenteon tueksi on Kuokkasen ja Pitkäahon mukaan hyvä saada puolueetonta tilastotietoa ja puhdasta faktaa. 13
ArcGIS 10.1 for Desktop vastaa käyttäjien toiveisiin ArcGIS 10.1 for Desktop sisältää lukuisia uusia ominaisuuksia ja toimintoja, joita käyttäjät ovat toivoneet. Paikkatiedon käsittely työasemaohjelmistolla on uuden version ansiosta entistä helpompaa, monipuolisempaa ja tehokkaampaa. Käyttäjien kehittämistoiveita kokoavalla www.ideas.arcgis. com-sivustolla on esitetty pelkästään Desktop-ohjelmistoa silmällä pitäen lähes 3 000 kehittämisehdotusta. Sivustolla käyttäjät voivat myös äänestää, mitä ehdotuksia itse kukin kannattaa ja mitä ei. Esrin paikkatietoasiantuntijan Heikki Niemisaran mukaan sivustolla kannattaa käydä tekemässä ehdotuksia ja myös äänestämässä niistä, sillä paljon kannatusta saaneet ehdotukset usein myös toteutetaan. Suomalaisetkin käyttäjät ovat tehneet sivustolla ehdotuksia ja äänestäneet muiden ehdotuksista. 10.1 Desktop -versiossa on nyt esimerkiksi toteutettu joitakin sellaisiakin ominaisuuksia, joita myös meidän tukipalvelustamme on joskus kyselty, hän kertoo. Yksi merkittävä uusi ominaisuus 10.1:ssä on aika-paikkaklusterien tunnistaminen. Sen avulla saadaan esiin sijaintiin liittyvät klusterit, jotka ovat klustereita myös ajallisesti. Tämä auttaa visualisoimaan, miten, milloin ja missä tietty ilmiö kehittyy. Dynaamisten selitteiden ansiosta kartalla näkyvät nyt vain ne symbolit, joita sen hetkisessä aineistokehyksessä on nähtävillä. Kun karttaa zoomataan tietylle alueelle, jossa tiettyjä symboleita ei ole, niitä ei myöskään näytetä selitteissä. Aikaisemmin selitteissä on aina näkynyt koko lista symboleita kaikilta karttatasoilta. Nyt ei tarvitse näyttää merimerkkejä, kun ollaan Pohjanmaan lakeuksilla, Niemisara konkretisoi. Maplex-tekstitys kaikkiin lisensseihin Luokitteluun saadaan 10.1:ssä mukaan kappalemääriä. Kun aikaisemmin on zoomattu kartalla tietylle alueelle, on saatu pelkästään lista esimerkiksi alueella olevista eri metsätyypeistä. Nyt saadaan myös tieto siitä, kuinka monta kuhunkin luokkaan, kuten metsätyyppeihin, kuuluvaa kohdetta alueella on. Aiemmin vain osaan lisenssitasoista kuulunut Maplextekstitys on 10.1:ssä mukana kaikissa lisenssitasoissa. Maplex mahdollistaa tunnustekstien entistä älykkäämmän luomisen esimerkiksi pinoamalla, käyttämällä lyhenteitä tai muuttamalla fonttikokoa. Maplexissä voidaan määritellä esimerkiksi sääntö, jonka mukaan fonttikokoa pienennetään, jos vaikkapa kadun nimi ei muuten mahdu sille kuuluvalle paikalle, Niemisara kertoo. Kokonaan uutena ominaisuutena Maplexissä on Key numbering, joka muodostaa numeroita kohtaan, johon tekstit eivät lainkaan mahdu, ja sijoittaa tekstit numeroituna listana jonnekin lähellä olevaan paikkaan. Tällä tavalla erityisesti taajama-alueilla saadaan kaikki tarvittavat tekstit, kuten kauppojen nimet, paremmin mukaan kartalle. Koordinaattijärjestelmien uusi hakutoiminto helpottaa etsittävän koordinaatiston löytämistä. Esimerkiksi hakusanalla Finland voi etsiä kaikki Suomeen liittyvät koordinaatistot niiden 4 634 koordinaatiston joukosta, jotka ovat ArcGISissä valmiiksi tarjolla. Aiemmin on jouduttu menemään pitkän hakemistorakenteen läpi ja etsimään, mistä haettu Taiton merkkien selitteeseen saadaan tiedot kuhunkin luokkaan kuuluvien kohteiden määrästä. Luvun lisäksi selitteeseen saadaan vakiomuotoista tekstiä. Kuvassa selitteen jokainen rivi kuvaa erisuuruista asukasmäärää tilastoruuduissa, ja suluissa on kyseisen kokoluokan ruutujen kappalemäärä. Maplex-tekstitys kuuluu 10.1-versiossa kaikkiin lisenssitasoihin. Kuvassa esimerkkinä tekstityksen asetuksia. Uusi Key numbering -toiminto kirjoittaa liian ahtaaseen kohtaan tulevat tekstit numeroituna listoiksi sopivaan, lähellä olevaan paikkaan. Vanhoihin karttadokumentteihin Maplex otetaan käyttöön täältä: Customize-valikko > ArcMap Options > Data View -välilehti > Label Engine -valinta. 14
Koordinaattijärjestelmien löytäminen on entistä helpompaa avainsanojen avulla. GK-kaistat löytyvät sekä alkuperäisillä että nykyisin käytössä olevilla määrityksillä. Kuvassa on etsitty suomalaisia koordinaatistoja (mutta kohdelistaa on lyhennetty kuvankäsittelyllä). koordinaattijärjestelmä löytyy. Niiden paikatkin ovat vaihdelleet eri versioissa, Niemisara huomauttaa. Myös kohteiden etsiminen helpottuu, koska niitä voidaan nyt etsiä tietyltä alueelta sekä spatiaalisesti että sanallisesti. Etsinnän lopputulosta voi myös järjestää tai rajata. Jos on vaikkapa etsitty kaikki Espooseen liittyvät aineistot, tuloksena saattaa olla lista sadasta kohteesta. Niistä voi rajata esimerkiksi vain tiettyyn 10.1-version Topologiatyökalupalkin yhden uuden ominaisuuden avulla voi valita useita kohteita, ja kun niitä siirretään, kaikki niihin suoraan kiinnittyvät kohteet muuttavat muotoaan. Topologia-työkalupalkin uudella yleistystyökalulla voidaan yksinkertaistaa liian paljon yksityiskohtia sisältävä, vapaalla kädellä piirretty kohde taitepisteistä muodostuvaksi kohteeksi. Dialogin liukusäädin näyttää samanaikaisesti näytöllä taitepisteiden välin pituuden vaikutuksen. rakennukseen tai kaikkiin rakennuksiin liittyvät aineistot kyseiseltä alueelta. Yksinkertaistaminen entistä helpompaa Editointiin 10.1 tuo useita uusia ominaisuuksia. Editointiin voidaan esimerkiksi määritellä dynaamisia, automaattisesti päivittyviä tietoja siitä, kuka on luonut jonkin kohteen tai muokannut jotakin kohdetta ja milloin. Käyttäjät ovat Niemisaran mukaan joutuneet tähän asti aina välillä ihmettelemään, miksi he eivät jossain tilanteessa ole pystyneet lisäämään joitakin tasoja editoitavaksi. Nyt tulee toiminto, joka selittää, miksi jotakin aineistoa, kuten postinumeroalueita, ei juuri sillä hetkellä pääse editoimaan. Uudessa versiossa on mahdollista valita useita kohteita, ja kun niitä siirretään, kaikki niihin suoraan kiinnittyvät kohteet muuttavat muotoaan. Kohteiden yksinkertaistaminen helpottuu, koska 10.1:ssä tulee mahdolliseksi pelkästään yhden viivan yksinkertaistaminen. Aiemmin esimerkiksi tieviivojen yksinkertaistamisen on voinut tehdä vain koko karttatasolle. Uusi on myös toiminto, jolla yksinkertaistamista voi tehdä vain tietyllä alueella tiettyyn rajaan asti. ArcMapin Toolboxiin 10.1-versio tuo uusia työkaluja muun muassa laserkeilausaineistojen käyttöön. Mukana on myös työkalu, jolla voidaan kysyä, mitkä ovat polygonin naapureita. Ominaisuudelle on käyttöä, jos vaikka halutaan tietää, mitkä kunnat ovat tietyn kunnan naapureita tai kuinka pitkä rajaviiva kunnalla kunkin naapurin kanssa on. Tietokanta-asioissa uutta on Niemisaran mukaan muun muassa se, että kyselykarttatason pystyy tekemään entistä fiksummin Make Query Layer -toiminnolla. Geodatabasessa pystyy nyt myös nimeämään uudestaan kenttiä, hän kertoo. Kartta-sivujen tekstitykseen voidaan nyt käyttää myös kohteeseen liittyviä attribuutteja. Kuvassa näkyy myös käyttöliittymän uusi tapa näyttää työkaluvihjeitä. Päivitys helpottuu, tuotenimet muuttuvat ArcGIS 10.1 for Desktopin päivitysprosessi on aikaisempaa helpompi. Kun 10.0-versio poistetaan, lisenssejä ei tarvitse vapauttaa, koska ohjattu toiminto päivittää lisenssit internet-yhteyden kautta 10.1:n asentamisen jälkeen. Aiemman 10.0:n työasemakäyttäjät voivat hyödyntää 10.1:n lisenssimanageria, joten ison organisaation ei tarvitse päivittää kaikkia työasemia yhdellä kertaa. Asennukset voidaan tehdä yrityksen oman aikataulun mukaan joustavasti. ArcInfo Workstationia ei 10.1:ssä enää päivitetä, mutta sitä pystyy käyttämään samassa koneessa 10.1:n kanssa. Lisenssitasojen nimeämiskäytäntö muuttuu 10:1:ssä. ArcGIS Desktop on nyt ArcGIS for Desktop, ArcView on ArcGIS for Desktop Basic, ArcEditor on ArcGIS for Desktop Standard ja ArcInfo on ArcGIS for Desktop Advanced. Näin nimet ovat yhtenäisiä ArcGIS for Serverin jo pitkään käytettyjen lisenssitasonimien kanssa. 15
ArcGIS 10.1 for Server GIS-kokonaisuuden keskiöön ArcGIS 10.1 for Server on entistäkin vahvemmin Esrin kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän ydinkomponentti, joka yhdistää muita komponentteja, tuottaa monipuolisia paikkatietopalveluja hyvin nopeasti ja mahdollistaa niiden käytön missä ja milloin tahansa. Ennen kaikkea ArcGIS 10.1 for Server toimii Web Services -koneena, jonka avulla kaikenlaiset paikkatietopalvelut pystytään jakamaan käyttäjille web-palveluina. ArcGIS Server yhdistää erilaiset päätelaitesovellukset ja paikkatiedon saumattomasti toisiinsa. Serverin 10.0-versiolla tämä onnistui jo hyvin, mutta 10.1:llä se onnistuu erinomaisesti. Siinä on keskitytty erityisesti miellyttävään käyttökokemukseen ja helppouteen. Serveri-ohjelmiston asentaminen on suoraviivaista, ja esimerkiksi käyttäjäroolien ja erilaisten asetusten määrittäminen tapahtuu automaattisesti. Toisaalta myös rajapintojen julkaiseminen tapahtuu aikaisempaa nopeammin, Esrin Account Manager Antti Ahola sanoo. Uusi ArcGIS for Server -versio tukee entistä laajemmin erilaisia rajapintoja ja standardeja, kuten REST, SOAP, OGC, WMS, WCS, WFS, KML, HTML, JSON, WPS ja WMTS. Natiivisti 64-bittisenä uusi versio myös toimii huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Sitäkin enemmän nopeutta on tosin Aholan mukaan lisännyt koodin optimointi. Nopeus näkyy kaikessa, mitä Server tekee. Esimerkiksi dynaaminen teemakartta piti aikaisemmin toteuttaa clientpuolella, mutta nyt sen tekee Server. Clientilla vain pyydetään Serveriltä tietystä paikkatietoaineistosta teemakartta, joka kuvaa tiettyä muuttujaa ja on väritetty tietyillä väreillä. Server laskee teemakartan ja palauttaa sen vain kuvana client-puolelle. Tämä johtaa siihen, että client-ohjelmistot voivat olla entistä kevyempiä, ja työt pystytään tekemään paljon nopeammin, koska suurempi osa käsittelyvoimasta sijaitsee Serverissä, Ahola kertoo. Asennus ja hallinta yksinkertaisempaa ArcGIS 10.1 for Serverin uusi arkkitehtuuri tekee siitä Aholan mukaan aiempaa ArcGIS 10.1 for Serverin huima nopeus näkyy muun muassa siinä, että se pystyy laskemaan ajoaikavyöhykettä ja vyöhykkeellä olevan väestön demografiatietoja käytännössä reaaliaikaisesti sitä mukaa, kun käyttäjä siirtää hiirtä kartalla. yksinkertaisemmin hallittavan paikkatietopalvelimen. Vielä 10.0-versiota käyttöönotettaessa piti ottaa huomioon monenlaisia komponentteja, kuten SOC, SOM ja Web Services Account. Ne sisältyvät myös 10.1-versioon, mutta ovat piilossa ja toimintavalmiina heti asennuksen yhteydessä. Jopa Web Server on valmiiksi mukana 10.1 Serverissä. Jos käyttöönottaja ei ole kuullut DCOM ista, se ei haittaa, koska sellaista ei 10.1:ssä enää tarvita. Tämän Ahola uskoo ilahduttavan kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä DCOMin kanssa. Peer-to-peer-arkkitehtuurin ansiosta myös usean ArcGIS Serverin käyttö on yksinkertaisempaa, kun tarvitaan paljon laskentatehoa. Aikaisemmin piti miettiä ja säätää aika paljon asioita, jotta esimerkiksi tietty ArcGIS Server saatiin juttelemaan tietyn Web Serverin kanssa. 10.1:ssä sen sijaan vaan perustetaan serveri-instansseja ja liitetään niitä yhteen yksinkertaisen käyttöliittymän avulla. Mielenkiintoinen uutuus on Aholan mukaan se, että myös Serverin hallinnointi tapahtuu 10.1:ssä REST APIn kautta. Uusia palveluja voi siis luoda ja Serveriä voi hallinnoida http:n kautta. Myös ArcGIS 10.1 for Serverin asentaminen on tehty paljon entistä nopeammaksi ja helpommaksi. Pääasiassa se tapahtuu Next-nappia klikkailemalla. Esimerkiksi Serverin käyttäjätunnuksia ei tarvita kuin yksi, eikä asentaminen tee muutoksia Windows-rekisteriin. Asentamisen jälkeen auktorisoidaan ohjelmisto naputtelemalla sisään lisenssikoodi, minkä jälkeen aukeaa erittäin käyttäjäystävälliseksi kehitetty ArcGIS Server Manager. Server Managerin avulla hallitaan rajapintoja, kaikkia ArcGIS Server -saittiin kuuluvia Servereitä sekä käyttöoikeuksia 16
ArcGIS 10.1 for Server pystyy liikennetilanteen huomioon ottavaan adaptoituvaan reitinoptimointiin, joka hyödyntää historiallista ja jopa livenä saatavaa tietoa katuverkon liikennetilanteesta. Erittäin käyttäjäystävällisen Server Managerin avulla ArcGIS-palvelinympäristön hallinta on entistä yksinkertaisempaa. ja tietoturvaa. Uuden Logs-napin takaa löytyvät helposti tiedot Serverin tapahtumista, jotka aiemmin piti kaivaa esiin mutkikkaammin Resurssienhallinnan kautta. Jos esimerkiksi halutaan uusi kone ArcGIS Server -saittiin, se tapahtuu Server Managerin avulla helposti muutaman napin painalluksella. Aikaisemmin piti käydä konfiguroimassa käyttöoikeuksia pääkoneella ja lisättävässä koneessa, ja homma oli kohtalaisen vaivalloista, Ahola sanoo. Käyttäjät voivat keskittyä olennaiseen Kun paikkatietoasiantuntija on tähän asti halunnut jakaa tuottamiaan aineistoja muille käyttäjille, hän on siirtänyt datan palomuurin läpi paikkatietopalvelimelle ja julkaissut aineiston siellä. Uudessa 10.1-versiossa palomuurin läpi viedään Aholan mukaan Service Definition -paketti, joka määrittelee julkaistavan palvelun ja voi myös sisältää kaiken datan, jota palvelu tulee näyttämään ulospäin. Jos julkaistava data kuitenkin on jo palvelimella, palomuurin läpi voidaan siirtää pelkkä Service Definition. Tämä säästää aikaa, koska asiantuntijan ei tarvitse huolehtia siitä, mitä kaikkia tiedostoja ja karttoja tarvitaan ja mistä ne kopioidaan erikseen paikkatietopalvelimelle. Sen sijaan hän voi keskittyä olennaiseen eli kartan tekemiseen ja julkaisemiseen. Uutuutena muun muassa web-tulostus Kovasti toivottu uusi ominaisuus 10.1:ssä on web-tulostus. Tarkkoja, laadukkaita karttoja voidaan tulostaa mittakaavassa karttadokumentin valmiiksi määritellyn layoutin pohjalta suoraan REST-rajapinnasta. Jos käyttäjä tekee karttaa vaikkapa iphonella, hän saa siitä nappia painamalla kartan PDF-muodossa. PDF-toiminnallisuutta ei tarvitse koodata iphonessa mitenkään, vaan käyttäjä vaan kutsuu Serverin web-tulostus-ominaisuutta. Uutta on myös On-the-Fly-symboliikka, jonka ansiosta symboliikan voi renderöidä palvelimessa ja saada tuloksena clientiin pelkän kuvan. Tämä nostaa Aholan mukaan tuottavuutta, koska aiemmin symboliikka on pitänyt renderöidä clientissa, mikä on vaatinut paljon resursseja. Feature Services -puolella yhtenä hienona uutena ominaisuutena Ahola pitää Ownership based data accessia. Se tarkoittaa, että kaikista editoinneista tallentuu tieto siitä, kuka on editoinut, milloin ja mitä. Jos editointeja halutaan perua, voidaan palata historiassa taaksepäin haluttuun versioon. Voidaan myös määritellä, että tiettyjä kohteita saavat editoida vain tietyt käyttäjät. Schematics-ominaisuus on aiemmin ollut käytössä vain ArcGIS for Desktopissa, mutta 10.1 tuo sen myös web-käyttöliittymään. Ominaisuus mahdollistaa kartalla maantieteellisesti kuvatun verkon, kuten vesijohto- tai sähköverkon, kuvaamisen loogisena kaaviona, josta verkon hierarkia on helpompi ymmärtää. Uusi Geometric Network Tracking -ominaisuus puolestaan kertoo automaattisesti, mihin kaikkiin verkon osiin vaikuttaa esimerkiksi sähkökatkos tietyssä verkon solmukohdassa. Paljon muutakin uutta ArcGIS 10.1 for Serverissä on. Esimerkiksi Amazonin pilvipalveluiden tuki laajenee, ja Serverin mukana tulee ArcGIS Server Cloud Builder, jonka avulla voi rakentaa ArcGIS Servereitä Amazonin pilveen. Uusi palvelinversio tukee myös Microsoftin Azurea ja sopii muutenkin arkkitehtuuriltaan entistä paremmin pilvipalvelujen käyttöön, myös yksityisiin pilviin. Versio myös tukee Aholan mukaan Linuxia entistä vahvemmin ja on monessakin mielessä aikaisempaa it-ystävällisempi. Uusi Dynamic Layers -ominaisuus antaa web-sovellusten kehittäjille täyden vapauden määritellä, kuinka palvelun lukuisat karttatasot näytetään. Kuvassa saman palvelun neljä synkronisoitua karttatasoa on symboloitu ja järjestetty yksilöllisesti visuaalista analyysiä varten. 17
Pelkästään Matkahuollon 3-hehtaarisessa Kampin terminaalissa keskellä Helsinkiä käsitellään Juha Wallinin mukaan noin viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Joka päivä terminaalista lähtee keskimäärin 750 bussia, jotka kuljettavat paketit Matkahuollon palvelupisteisiin. Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin Matkahuolto pääsi vauhdilla verkkokaupoista tilattavien tavaroiden kuljetusbisnekseen pystyttyään osoittamaan Esrillä teettämillään paikkatietoanalyyseillä, kuinka lähellä verkkokauppiaiden asiakkaita sen noutopisteet ympäri maan ovat. Viime vuosiin asti Matkahuollon pakettiliiketoiminta keskittyi lähes kokonaan yritysten välisiin kuljetuksiin. Kun verkkokauppa alkoi kasvaa nopeasti, Matkahuolto päätti lähteä siihen mukaan ryhtymällä kuljettamaan verkosta tilattuja tavaroita kuluttaja-asiakkaille. Matkahuollolla oli tuolloin 400 omaa ja asiamiestoimipistettä, mutta se lisäsi noutopisteiden määrää kertaheitolla 1 100:aan tekemällä vuonna 2008 sopimuksen 700 lähikauppaa pyörittävän Suomen Lähikaupan kanssa. Sen toimipaikkoja ovat Siwat, EuroMarketit ja Valintatalot. Se kuinka lähellä noutopisteet ovat suomalaisia määrittää pitkälti sen, minkä noutopisteverkoston kautta loppuasiakkaat haluavat tilata tavaransa ja minkä kautta verkkokaupat haluavat tavaransa lähettää, liiketoimintapäällikkö Juha Wallin toteaa. Aiemmin vaihtoehtoja oli ollut käytännössä vain yksi eli Itellan verkosto. Kun Matkahuolto lähti markkinoille, alalla käynnistyi kova kilpailu, ja samaan aikaan verkkokauppa kasvoi kasvamistaan. Paikkatieto todisti verkoston kattavuuden Matkahuollossa täytyi Wallinin mukaan ryhtyä tosissaan miettimään, miten se kilpailussa pärjää ja minne kaikkialle se tarvitsee uusia noutopisteitä täydentämään omaa ja Lähikaupan valmista verkostoa. Aivan ensimmäiseksi Matkahuolto halusi kuitenkin todistaa suurille verkkokauppiaille kotimaassa ja ulkomailla, että sen olemassa oleva noutopisteverkostokin tarjoaa niille jo erittäin hyvän vaihtoehdon. Avuksi Matkahuolto otti Esrin analyytikoilla palveluna teetettävät paikkatietoanalyysit. Saimme isoilta verkkokauppiailta tiedot osoitteista, joihin heidän tilauksiaan oli toimitettu. Laitoimme ne kartalle ja pystyimme osoittamaan, että 80 90 prosenttia osoitteista oli 1 3 kilometrin säteellä meidän lähimmästä noutopisteestämme, Wallin kertoo. 18
Verkkokaupat ottivat kilpailevan vaihtoehdon mieluusti vastaan, ja Matkahuollon yhteistyö niiden kanssa ponkaisi nopeaan kasvuun. Verkkokaupalla on jo erittäin suuri merkitys liiketoiminnassamme. Kyse on miljoonista lähetyksistä vuodessa, ja määrä kasvaa kaiken aikaa. Kun vaihtoehtoja kuljetuspalvelulle oli saatavissa, yhä useammat verkkokaupat alkoivat tarjota myös asiakkailleen mahdollisuuden valita, minkä verkoston noutopisteestä asiakas haluaa tilauksensa hakea. Meidän noutopisteemme saattaa olla asiakkaalle parempi vaihtoehto, koska se on lähempänä kotia tai sillä on paremmat aukioloajat. Kyse voi myös olla sijainnista työpaikan lähellä tai työmatkan varrella, Wallin sanoo. Pitkälle jalostettua tietoa analyyseistä Matkahuollon täytyy Wallinin mukaan koko ajan ylläpitää ja täydentää noutopisteverkostoaan, koska rakennuksia puretaan, vuokrasopimuksia päättyy, Matkahuollon asiamiehenä toimivan pienyrityksen tiloihin ei enää mahdu lisää verkkokauppatavaroita tai jotain muuta tapahtuu. Myös verkoston jatkuvaa kehittämistä varten Matkahuolto on teettänyt Esrillä paikkatietoanalyysejä. Niissä on yhdistelty ja analysoitu tietoja, jotka koskevat muun muassa tie- ja katuverkkoa, suomalaisten asuin- ja työpaikkoja sekä Matkahuollon omaa verkostoa ja osoitteita, joista verkkokauppatilauksia on tullut. Olemme saaneet erittäin pitkälle jalostettua tietoa analyyseistä, joita Esrin kanssa on viime aikoina tehty, Wallin kertoo. Noutopisteverkostoaan Matkahuolto on analyysien pohjalta täydentänyt sopimuksilla yksittäisten R-kioskien, K- tai S-kauppojen ja muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Analyysit ovat Wallinin mukaan usein osoittaneet tarkan kadunkulman, joka olisi optimaalisen etäisyyden päässä kyseisen alueen potentiaalisista verkkokauppojen asiakkaista. Sitten olemme voineet vaikka Google Mapsista katsoa, mitä liikeyrityksiä kadunkulmassa on ja ottaa yhteyttä yrittäjään. Ei ole tarvinnut välttämättä edes mennä paikan päälle. Matkahuolto on tehnyt analyysien ja paikkatietojen jatkojalostusta myös omin voimin ArcGIS Explorer -ilmaisohjelmistolla. Sen avulla voi vaikkapa laittaa kilpailijoiden verkostot kartalle oman viereen ja vertailla niitä. Jatkossa tarkoitus on Wallinin mukaan hyödyntää Esrillä teetettäviä analyysejä myös yritysten välisen pakettiliikenteen jakeluautojen reitinoptimoinnissa sekä kokonaan uusien palvelujen kehittämisessä. Oikeita kysymyksiä Kun yhteistyö Esrin kanssa alkoi, Matkahuollossa ei Wallinin mukaan osattu edes kuvitella, mitä kaikkea olemassa olevasta datasta voi saada paikkatietoanalyysien avulla irti tai mitä kaikkea Matkahuolto kehittää noin 1 100 noutopisteen palveluverkostoaan Esrillä teetettyjen paikkatietoanalyysien avulla. Matkahuolto haluaisi saada siitä irti. Esrin analyytikot vakuuttivat osaamisellaan ja pystyivät Wallinin mukaan auttamaan Matkahuoltoa asettamaan liiketoimintansa kannalta oikeita kysymyksiä, joihin datasta voi löytää vastauksia. Saimme Esrin asiantuntijoilta myös kuulla, mitä kaikkea Suomessa tilastoidaan ja miten sitä voi hyödyntää. On ihan käsittämätöntä, mistä kaikesta dataa on olemassa, Wallin toteaa. Faktat Matkahuolto on 1933 perustettu yksityinen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Sen omistaa Linja-autoliitto, johon kuuluu noin 450 suomalaista bussiyritystä. Matkahuolto tarjoaa henkilöliikenteen matkapalveluja, joita ovat lipunmyynti, aikataulupalvelut sekä kioski- ja kahvilatoiminta. Matkahuollon ylläpitämässä matkalippujärjestelmässä on käytössä noin 700 000 älykorttia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ympäri maan. Pakettipalveluja Matkahuolto tarjoaa yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yli 20 000 aikataulutettua bussilähtöä päivittäin varmistaa, että pakettilähetykset menevät perille nopeasti minne tahansa Suomessa. Noutopisteitä yksityisasiakkaille on 1 100. Matkahuoltoverkoston pakettiliikenteen myynti on yli 80 miljoonaa euroa vuodessa. Kattava bussiliikenteen reitistö ja noutopisteverkosto takaavat, että verkkokauppojen asiakkaat saavat Matkahuollon kautta pakettinsa nopeasti mahdollisimman lähellä sijaitsevaan noutopisteeseen. 19
Esri-käyttäjäpäivät 2012 25. 26.1. Sijaintitieto maailmankaikkeudesta Suomen Esri-käyttäjäpäivillä paikkatietoa käsiteltiin tänä vuonna koko maailmankaikkeuden mittakaavoista lähtien, kun osallistujat saivat kuullakseen yleiskatsauksen maailmankaikkeuden kehityksestä. Keynote-puheenvuoron käyttäjäpäivillä esittänyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi avoimesti, ettei ollut kuullutkaan paikkatiedosta ennen kutsua tapahtumaan. Niinpä hän oli selvittänyt asian itselleen ja oppinut, että paikkatieto koostuu sijainti- ja ominaisuustiedosta eli siitä, missä jotakin on ja mitä jossakin on. Tätähän tähtitiede on tutkinut tuhansia vuosia. Annankin seuraavan tunnin aikana teille paikkatiedon yleiskatsauksen, hän totesi ja ryhtyi käymään hersyvään tyyliinsä läpi tähtitieteen ja kosmologian historiaa. Noin 3 000 vuotta sitten paikkatietona oli, että litteä maa kelluu äärettömässä valtameressä, jonka yläpuolella on taivaankansi ja sen yläpuo- lella jumalat. Ajatuksen ongelmana oli valtameren äärettömyys, joten sen tilalle esitetyssä paikkatiedon 2.0-versiossa maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen kilpikonnan selässä. Missä se kilpikonna sitten seisoi? Esitettiin kolmas versio, jossa loputon pino kilpikonnia seisoi toinen toisensa selässä, Valtaoja kertoi. Kun ihminen alkoi purjehtia merillä ja mennä horisontin yli, käsitys maailmasta laajeni. Antiikin kreikkalaiset päättelivät, että maa ei ole litteä, vaan pallo. Maantieteen isänä pidetty matemaatikko, filosofi ja tähtitieteilijä Eratosthenes jopa laski noin vuonna 240 eaa. maapallon ympärysmitan ja erehtyi vain noin kymmenellä prosentilla oikeasta mitasta. Paikkatiedon muinaisessa 2.0-versiossa maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen kilpikonnan selässä. Antiikin kreikkalaiset kuitenkin yhä ajattelivat, että maapallo on kaiken keskipiste, jota aurinko, kuu, planeetat ja tähdet kiertävät. Kehittyneimmän version siitä esitti noin vuosina 85 165 jaa. elänyt tähtitieteilijä ja maantieteilijä Klaudios Ptolemaios. Vasta vuonna 1543 pappismies Nikolaus Kopernikus otti maapallon sijaintia koskien ensimmäisen askeleen oikeaan suuntaan ja väitti, että aurinko on keskipiste, jota muut taivaankappaleet kiertävät. Vallankumouksellinen näkemys syveni, kun Galileo Galilei 1609 havaitsi kaukoputkellaan, että planeetat ovat maapallon kaltaisia maailmoja eivätkä jumalten ilmentymiä. Samana vuonna Johannes Kepler vielä keksi, että planeetat eivät kierrä ympyräratoja, kuten oli Aktiikin Kreikasta lähtien luultu, vaan ellipsiratoja. Koordinaatistoa ei ole olemassa Ensimmäisen ikuisen totuuden keksi Valtaojan mukaan Isaac Newton, historian suurin nero, kun hän julkisti 1687 yleisen vetovoimalain F=Gm 1 m 2 /r 2. Sijaintitieto tarkentui, sillä yhtälön avulla voi laskea, missä planeetat ovat iänkaikkisesta iänkaikkiseen. Seuraavaksi maailmankuvaamme mullisti Albert Einstein, joka 1905 esitti suppean suhteellisuusteoriansa ja sen peruskaavan E=mc 2. Täällähän koko porukka on kiinnostunut tarkoista koordinaateista ja paikoista. Huonoja uutisia. Mitään sellaista ei ole olemassakaan. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään koordinaatteja. Turhaa on kaikki puuhastelunne, Valtaoja nauratti GIS-väkeä. Suppean suhteellisuusteoria mukaan laki on nimittäin kaikille sama kaikkialla, ja siksi mitään absoluuttista koordinaatistoa ei ole, vaan kaikki koordinaatistot ovat samanarvoisia. Lisäksi aika vielä sotkeutuu paikan kanssa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa Einstein sitten osoitti 1915, että Newtonin löytämässä painovoimassa on kyse siitä, että kappaleiden massat kaareuttavat aika-avaruutta, muuttavat avaruuden geometriaa. Ongelmaksi jäi, että teorian mukaan maailmankaikkeus joko laajenee tai supistuu, mikä ei sopinut tuon ajan maailmankuvaan. Einstein ratkaisi ongelman lisäämällä yhtälöihin kosmologisen vakion, jolla hän sai tulokseksi ikuisen ja muuttumattoman maailmankaikkeuden. Tulos jäi lyhytaikaiseksi, sillä 20