Joensuunseudun Omaishoitajat Loppuraportti 1(5) ja läheiset ry Kauppakatu 35, 3.kerros 80100 JOENSUU Puh. 013 221 140 PROJEKTI 4.3.2004 OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena oli tukea omaishoitajaa niin, että hoidettava sai olla kotona mahdollisimman pitkään eikä laitoshoitoon tarvinnut turvautua. Omaishoitajille tarjottiin mahdollisuutta saada kotiin oma tukihenkilö, joka hoiti hoidettavaa omaishoitajan poissa ollessa sekä antoi henkilökohtaista tukea ja ohjausta omaishoitajalle. Tarkoituksena oli myös kehittää omaishoitajien koulutus-, ryhmä- ja virkistystoimintaa, joka auttoi identiteetin muodostumisessa, jaksamisessa ja sosiaalisen verkoston luomisessa. Myöskin omaishoitajia rohkaistiin käyttämään ja hakemaan tarvittavaa tukea. 1. Omaishoitajan vapaan mahdollistavien tukimallien kehittäminen ja toteuttaminen Pohjois- Karjalassa. Tämä kolmiportainen kotimiestoiminta asiointivapaa ja lähiohjauksen mahdollistava malli toteutettiin työsuhteisten, työllistämisvaroin palkattujen sekä vapaaehtoislomittajien voimin. Lomitusapua järjestettiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotimiesten koulutukseen ja työtehtäviin kuului omaishoitajan lomittamisen lisäksi myös neuvonnan antaminen. Vapaaehtoiset ja työllistettävät koulutettiin kotimiestoimintaan, lähiohjaukseen ja ryhmänohjaajina toimimiseen. 2. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen tähtäävän työnohjausmallin kehittäminen yhdessä eri järjestöjen, virkamiesten ja muiden tahojen kanssa. Omaishoitajille järjestettiin ryhmä- ja yksilötyönohjausta. 3. Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa syrjäytymisen ehkäiseminen perustamalla omaishoitajien tapaamisrenkaita sekä ryhmätoimintaa. 4. Muodostaa yhteistyötä alueen eri asteisiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin. Opiskelijat järjestivät virkistystoimintaa ja tekivät opinnäytetöitä. Yhteistyömallissa toteutettiin jatkuvuuden periaatetta. KOHDERYHMÄT Oli ilo tai hätä älä ystävääsi si jätä! Suuri värssykirja 1. Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostivat Pohjois-Karjalan alueen vanhuksien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoitajat. Alueellamme on n. 5000 omaishoitajaa, joista virallista omaishoidon tukea sai 833 henkilöä. 2. Hoidettavien hyvinvointi kasvaa, kun hoitaja jaksaa paremmin ja on virkeä. Hoidettava voi asua kotonaan hyvässä hoidossa pidempään. Omaishoitajista tulee aktiivisempia, he osallistuvat toimintaan ja osaavat hakea tietoa ja tarvitsemiaan palveluja. 3. Kuntien resursseja vapautuu muuhun palvelutuotantoon. Toiminta ei korvaa kuntien resursseja vaan on tukitoimintana omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. 4. Järjestöjen välinen yhteistyö lisääntyy ja järjestöjen imago toimijoina ja jaksamisen tukijoina paranee. Kun järjestöjen työhön tulee pitkäjänteisyyttä, luottamus kuntien, järjestöjen ja tukea tarvitsevien välillä kasvaa.
2 5. Hanke työllisti vakituisesti yhden päätoimisen projektiohjaajan, jonka palkka maksettiin RAY:n avustuksesta sekä toimintakautena 5 yhdistelmätukityöllistettyä sekä Pohjois-Karjalan liiton avustuksella työllistetyt henkilöt. Tavoitteena on ollut vuosittain työllistää 5-10 pitkäaikaistyötöntä yhdistelmätuella. Työllistämisessä onnistuttiin niin, että työsuhteessa on määrä-ajan eli yhden vuoden ollut yhteensä viisi eri henkilöä. Yksi tavoite työllistämisessä oli, että henkilö pääsisi kiinni työelämään, opiskeluun tai oman yrityksen perustamiseen. Yhdistyksen projektin aikana työllistämät ovat kaikki tällä hetkellä töissä tai jatko -kouluttautumassa. 6. Lisäksi opiskelijat ja muutama tuntityöntekijä olivat mukana tehden uuden projektin ohjelmasuunnittelua ja ryhmän ohjaamista lopputyönään. Myös Palveluopas omaishoitajille tehtiin opiskelijan toimesta. Opas valmistui 2003 syksyllä. Sitä painatettiin 1000 kpl ja jaettiin kattavasti Joensuuhun ja ympäristökuntiin 7. Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan liiton Pohjois-Karjalan kehittämisrahastosta saatujen avustusten (yhteensä 22 121,64 ) avulla tavoitteena on ollut seudullisesti tukea omaishoitajien jaksamista, luoda uusia tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen malleja ryhmätoiminnan, vertaistuen, ohjauksellisen tukemisen ja tukihenkilötoiminnan avulla. On laskettu (Itä-Suomen läänin tilastot), että omaishoitajien kotona tekemä työ säästää Pohjois-Karjalan kunnille 10 miljoonaa euroa, kun laitoshoitopaikkojen tarvetta ei ole. Pohjois-Karjalassa on myös eniten Suomessa kehitysvammaisia, joita hoidetaan kotona. Omaishoitajat tekevät sitovaa ja vaativaa hoitotyötä ympäri vuorokauden vuosikausia, joten on välttämätöntä järjestää erilaisia jaksamista edistäviä tukimuotoja omaishoitajille, kun kuntien omat resurssit eivät riitä. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö koettiin erittäin tärkeäksi ja sitä on hankkeen puitteissa pyritty edistämään. Julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa on etsitty yhtymäkohtia ja yhteistyömuotoja lomituksen, kotihoidon, ennakoiva jaksamisen tukemisen muotojen, työnohjauksellisen sekä tukihenkilötoiminnan alueilla. Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta on tärkeää, että sen asukkaat voivat hyvin. Vanhusmäärä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä ( 1,5 milj yli 65 vuotiasta) ja näin ollen on panostettava arjessa jaksamiseen niin hoidettavan kuin hoitajankin kohdalla. ORGANISAATIO Ohjausryhmä toimi asiantuntijaelimenä ja linkkinä yhteistyötahoihin. Se seurasi ja arvioi projektin etenemistä ja arvioi tavoitteiden suuntaamista ja saavuttamista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 6 kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Joensuun seurakunta / Marja Ikonen Joensuun kaupunki / Eila Asikainen (sosiaalityöntekijä) ja Pirkko Martikainen, valtuuston puheenjohtaja Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys / Teija Lehtinen PK:n aivohalvaus ja afasiayhdistys ry / Maire Kivimäki, omaishoitaja Omaiset mielenterveystyön tukena, Maija-Liisa Karppinen Työvoimatoimisto, Sirkka Kuikka, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Henna Myller Joensuun ammatti-instituutti, Ritva Pakarinen SPR, omaislomitus, Maire Hurskainen Omaishoitajat ja Läheiset, alueohjaaja Tarja Kemppainen, ohjausryhmän puheenjohtaja Hankkeen hallinnosta vastasi yhdistyksen johtokunta. 3
Yhdistyksen johtokunnan kokoonpano: Erkki Mäkinen, puheenjohtaja Raimo Reinikainen, varapuheenjohtaja Lea Piiroinen, rahastonhoitaja Marjukka Viljala, sihteeri 31.12.02 saakka Ani-Elina Heikkinen, sihteeri 1.2.2003 alkaen Eeva Siponen, jäsen Maire Kivimäki, jäsen Lauri Ratia, jäsen Vesa Sorsa, jäsen Mauri Väisänen, jäsen Projektiohjaaja Marjukka Viljala vastasi toiminnasta ja johti sen käytännön toteuttamista sekä huolehti raportoinnista johtoryhmälle. 1.2. 2003 alkaen projektiohjaajana toimi Ani-Elina Heikkinen. Kirjanpito- ja palkanmaksupalvelut ostettiin tilitoimistolta (KATE-PROJEKTI/Liisa Karhu). Ryhmäohjaajat, kotimiehet, työnohjaajat ovat olleet osittain vapaaehtoisia, osittain yhdistelmätuella palkattuja, osittain normaalityösuhteisia (osa-aikaisia) ja opiskelijoita. Työnohjausta on saanut koko henkilökuntamme ryhmänä ja myös henkilökohtaisesti viimeisen toimintavuoden aikana. Kukka pieni kuiskaa näin: kasva aina valoon päin! in! Suuri värssykirja TUOTOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 1. Palvelumallia omaishoitajien vapaa-ajan lomituksiin kotimiesrengasta on kehitetty ja kokeiltu eri muodoissa, mutta se ei ole vielä vakiintunut. Toimintajaksolla tuotettiin syyskaudella 2002 ja koko toimintavuonna 2003 yhteensä 2889 tuntia säännöllistä ja lyhytaikaista kotimies-/lomitusapua tarpeen mukaan eri omaishoitajille. Palvelulaitoksissa (vuorohoitopaikoissa) on myös toimittu hoitohenkilöstön apuna ja näin tuettu erityisesti laitosjaksoilla olevien henkilökohtaista palvelutoimintaa. Havaittuja ongelmakohtia kotimiestoiminnan järjestämisessä Tavoitteena oli, että Pohjois-Karjalan kehittämisrahastosta ohjataan avustusta 2-3 ammattihenkilön työllistämiseen (aluksi kokeiluna). Halusimme tarjota ammattihenkilöille työtä perustuen omaishoitajien jaksamisen tukemiseen ja suureen tarpeeseen (omaishoitajien lomitustarve 2 pv/kk sekä muut pysyväisluonteisen ja tilapäisavun tarpeet). Alalle sopivia pitkäaikaistyöttömiä, jotka täyttäisivät yhdistelmätuen kriteerit, on ollut hyvin rajoitetusti tarjolla. Kotimies- ja ryhmätoiminta on sen vuoksi viivästynyt ja siinä on ollut toimintakatkoja. Lyhyempiä aikoja työttöminä olleita on paljon, useita yhteydenottoja on toimistolle tullut. Työttömänä on lähihoitajia ja sosionomeja, joilla on valmiudet työskennellä hankkeelle räätälöidyissä työtehtävissä, kotimies- ja lomitustehtävissä, ryhmäohjaajina ja koulutuksen jälkeen myös tukihenkilöinä. Heitä ei kuitenkaan voida työresursseina käyttää rahoituksen puutteen takia. Palvelujen saatavuus olisi voitava turvata pitkäjänteisemmällä suunnittelulla ja rahoituksella. Kotimiestoiminta on ollut ajankohtaista käytännön sanelemaa työtä. Apu on vähentänyt hoitajan kuormittuneisuutta, lisännyt hyvinvointia muttei välttämättä ole vastannut jatkuvuuden ja turvallisuuden odotuksiin. Toimintakauden loppu aikana ei palveluja voitu markkinoida laajemmalle, koska käytettävissä ei ollut riittävästi henkilöstöä. Henkilöstön rekrytointiin oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa tullaan panostamaan jatkotyöskentelyssä, jotta havaittuun ja ilmiselvään tukipalvelutarpeeseen voidaan vastaisuudessa vastata paremmin ja monipuolisemmin 4
Perustetut ja toimivat omaishoitajaryhmät ja tapaamisrengas Projektitoimintana yhdistys aloitti jäsenillat, jotka ovat toimineet vapaaehtoisen ryhmätoiminnan ja tapaamisrenkaan käynnistämistapana. Näitä järjestettiin eri aihein teemoitettuna talvikauden 2001-2002 yhteensä 8, joissa oli osanottajia keskimäärin 10 henkilöä/kerta. Vuonna 2003 jäsenillat olivat kuukausittain. Kävijämäärät ovat nousseet n. 20 30 henkilöön. Liitteenä syksyn 2003 toimintakalenteri Lisäksi on ollut opiskelijoiden ohjaamia ryhmätapaamisia ja virkistysretkiä joihin on osallistunut 30 50 omaishoitajaa ja hoidettavaa. Projektiohjaaja on syventävään ryhmäohjaaja koulutukseensa kuuluvana osiona vetänyt omaishoitajien keskusteluryhmää. Merkittävänä tuotoksena tämän ryhmän suhteen on syntynyt omia hoitorenkaita. Ryhmäläiset ovat oma-aloitteisesti tavanneet toisiaan hoidettaviensa kanssa. Toiminnan luonnollinen jatkumo on, että hoitajat voisivat näin hyödyntää toisiaan vapaa-ajan saamiseksi ottaen vuorollaan hoitovastuun. 2. Uusi työnohjaus- ja tukihenkilötoimintamalli omaishoitajien jaksamisen tukemisena. Omaishoitajan ohjauksellinen tukeminen ja neuvonta mahdollistuivat projektin loppupuolella P-K:n liitolta saamamme avustuksen turvin. Yhdistelmätukityöllistetyn työsuhdetta pystyttiin jatkamaan ja kehittämään em. suuntaan. 3. Opiskelijayhteistyö Opiskelijat olivat työssäoppimisjaksolla myös ympäristökunnissa, kahdessa perheessä Liperissä ja Outokummussa. Aktiivisesti koko 7 viikon jakson ajan opiskelijat työskentelivät omaishoitajien parissa Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa. Opiskelijat toimivat myös lomittajina. Kiihtelysvaaran kunnassa. Lähihoitajaopiskelija teki kartoituksen omaishoitajien tarpeista; lomituksesta, apuvälineistä jne. Opiskelijoilta on tilattu eri tapahtumien suunnitteluun sekä tekemään opinnäytetöitä. Tuotoksena yhteistyöstä opiskelijayhteistyö jatkuu uudessa projektissa. Lopputyönäytteenä valmistui kesällä 2003 Palveluopas omaishoitajille. Kirjasta on jaettu Joensuuhun ja ympäristöön 1000 kpl. Uusintapainos suuren tarpeen vuoksi on suunnitteilla. Liitteenä etukansi ja sisällysluettelo Lisäksi omaishoitajille on järjestetty ohjaus- /koulutustilaisuuksia jaksamisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ainakin Joensuussa, Enossa, Kontiolahdella ja Liperissä. Tilaisuuksiin on osallistunut 5-30 omaishoitajaa. 4. Koulutus- ja työnohjausmateriaalit, tiedottaminen sekä opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt ja selvitykset. Projektista on valmistunut esite, jota on jaettu kuntiin ja seurakuntiin sekä jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille. Kotimiestoimintaa varten on laadittu toimintaperiaatteet käsittävä ohjeisto sekä asiakaskohtainen kansio ohjeistoineen ja lomakkeistoineen. Lisäksi on laadittu koulutus- ja työnohjausaineistoa kotimiehiä/tukihenkilöitä varten. Ryhmätyönohjaus on toteutettu koko henkilöstölle viimeisen toimintavuoden aikana kerran kuukaudessa. Myös yksilötyönohjausta on saatu. Työn seurantana on ollut viikkopalaverit työntekijöiden kanssa. Tiedottamista omaishoitajuudesta ja näkyvyyttä projektille on tuonut yhdistyksen toiminnan tukemiseksi tuotettu äänite Mieleni virsi. Musiikkiteatteri Apollo toteutti laajan tiedotuksen Suomen tiedotusvälineille lähettämällä näytekappaleen ja toiveen ottaa yhteyttä omaan paikalliseen omaishoitajajärjestöön haastattelun tekemiseksi. Joensuun seudulla on samalla teemalla toteutettu kaksi omaishoitajien kirkkopyhää sekä lisäksi Mieleni virsi konsertteja on pidetty seitsemällä paikkakunnalla. Kuulijoita konserteissa on yhteensä ollut 400 henkilöä. Konsertin väliajalla on ollut puheenvuoro omaishoidosta ja tiedotteita ja Liiton materiaaleja on jaettu runsaasti. Näkyvyyttä ovat tuoneet myös lehtiartikkelit ja mm. radiohaastattelu CD:n julkistamisen tiimoilta. 5
Tiedottamisessa olemme hyödyntäneet myös internettiä. Yhdistyksen ja projektin sivujen osoite: www.kansalaistalo.fi/omaishoitajat. Liitteenä etusivu Projektin ja yhdistystoiminnan esittelyjä on ollut useita mm. muille järjestöille, ympäristön seurakuntien järjestämissä omaishoitajien virkistyspäivissä sekä erilaisilla vanhusten kuntoutuskursseilla. Tilaisuuksissa on keskeisimpänä asiana ollut tuoda omaishoitoajatus tunnetuksi ja kertoa vertaistuen merkityksestä voimavarana. Osa opiskelijoista on myös laatinut työstään raportin, jota voidaan hyödyntää toiminnan jatkosuunnittelussa ja organisoinnissa. YHTEENVETO Saatujen kokemusten perusteella on voitu kokeilu- ja kehittämistoimintaa jatkaa pyrkien löytämään keskeiset toimintamallit Joensuunseudulle, joka on myös yhdistyksen toiminta-alue. Yhteistyötä jatketaan kuntien, seurakuntien, oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kokemukset ja tuotokset loppuneesta projektista ovat myönteisiä. Vuosille 2004 2006 on käynnistetty uusi projekti Omaishoitajien tukeminen hoitorenkaan, kotimiestoiminnan, vertaistuen ja ohjausneuvonnan avulle jatkaa myönteistä kehitystä omaishoitajien aseman parantamisessa. Omaishoitajuuden tunnistaminen, avun tarpeen ja hyödyllisyyden hyväksyminen, vertaistukeen turvautuminen sekä omien uupumisrajojen tiedostaminen ovat omaishoitajien keskuudessa merkittäviä askeleita parempaan huomiseen. Älä uneksi i elämääsi, elä unelmasi! Suuri värssykirja