KIRJALLINEN KYSYMYS 744/2009 vp Koulunkäyntiavustajien ammattitaidon lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaiseen koulujärjestelmään ovat koulunkäyntiavustajat tulleet opettajien työpareiksi luokkiin, kiitos siitä. Tehdäkseen työnsä hyvin koulunkäyntiavustaja tarvitsee riittävän ammattitaidon ja sitä varten koulutuksen. Isossa-Britanniassa tutkittiin koulunkäyntiavustajien vaikutusta opetusryhmissä ja nimenomaan oppijan oppimisen kannalta. Tehdyn tutkimuksen mukaan runsaasti apua saaneet oppilaat kehittyivät heikommin kuin samantasoiset oppilaat keskimäärin, kertoi Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC syyskuun alussa. Brittitutkijat olivat seuranneet 153 koulun opetustyötä ja koulunkäyntiavustajien toimintaa kahden lukuvuoden ajan. Tutkimuksen mukaan seurantajakson aikana runsaasti koulunkäyntiavustajien huomiota saaneet oppilaat menestyivät huonommin kuin muut oppilaat. Tutkimus selitti tulosta sillä, että eniten koulunkäyntiavustajien kanssa työskentelevät oppilaat saivat vähemmän huomiota varsinaiselta opettajalta. Tutkimus myös huomautti, että koulunkäyntiavustajien koulutustaso on alhaisempi kuin opettajien, ja tämä näkyi oppilaiden saaman ohjauksen laadussa. Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella koulunkäyntiavustajien oikeaa käyttöä tulisikin pohtia nykyistä tarkemmin kouluissa. Aiempien selvitysten mukaan avustajat parantavat heikompien oppilaiden keskittymiskykyä, motivaatiota, itsevarmuutta ja tuloksellisuutta. Suomen Opetushallitus totesi tutkimuksen tulosten jälkeen, että brittitutkimuksen näkemys koulunkäyntiavustajien vähäisestä hyödystä ei päde Suomessa. Suomessa avustajien nähdään hyödyttävän varsinkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita sekä parantavan myös opettajien jaksamista. Suomessa Ison-Britannian kaltaista tutkimusta koulunkäyntiavustajien hyödystä ei ole tehty. Suomessa avustaja on aina opettajan työkumppani. Sekä avustaja että opettaja ovat oppilaalle läsnä, ja avustaja on aina vain opettajan apuna. Avustajakäytäntö on osa Suomen moniammatillista yhteistyötä. Kun erityisoppilaita aiotaan vastaisuudessa siirtää entistä enemmän yleisopetuksen luokkiin, muuttuu koulunkäyntiavustajien tarve sekä merkitys. Suomessa on käytössä koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto. Koulutuksen tavoitteena on antaa oppijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet koulunkäyntiavustajan työtehtäviin. Tutkinto muodostuu neljästä osasta: koulunkäyntiavustajan työn toimintaympäristöt, ihmisen kasvun tukeminen, oppimisen ohjaaminen sekä toimintakyvyn tukeminen. Koulutus on 40 opintoviikon mittainen. Kaikki koulunkäyntiavustajina toimivat henkilöt eivät kuitenkaan ole suorittaneet koulutusta, ja avustajien koulutustaustan kirjo onkin laaja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus tekee koulunkäyntiavustajien ammattitaidon takaamiseksi ja Versio 2.0
aikooko hallitus Ison-Britannian tapaan tutkia koulunkäyntiavustajien merkitystä oppilaiden oppimisen kannalta? Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2009 Tuula Peltonen /sd 2
Ministerin vastaus KK 744/2009 vp Tuula Peltonen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 744/2009 vp: Mitä hallitus tekee koulunkäyntiavustajien ammattitaidon takaamiseksi ja aikooko hallitus Ison-Britannian tapaan tutkia koulunkäyntiavustajien merkitystä oppilaiden oppimisen kannalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon suoritti vuonna 2008 yhteensä 786 henkilöä. Suorittajamäärä laski hieman vuodesta 2007, mutta keskimäärin määrät ovat olleet tuhannen suorittajan luokkaa. Erikoisammattitutkintoa suoritetaan huomattavasti vähemmän, alle 100 vuodessa. Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamiseksi (HE 109/2009 vp) on annettu eduskunnalle kesäkuussa 2009. Esitysluonnoksen mukaisesti erityisen tuen päätöksessä, joka olisi hallintopäätös, määrättäisiin nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksesta ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista koulunkäyntiavustajapalvelut mukaan lukien. Kyseinen nykyistä kattavampi ja velvoittavampi hallintopäätös osaltaan vahvistaisi koulunkäyntiavustajien asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön joulukuussa 2008 asettaman oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotukset luovutettiin 22.9.2009. Työryhmän esityksen mukaisesti koulunkäyntiavustajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tulee olla myös riittävä kokonaisuus oppilas- ja opiskelijahuollon toiminnasta. Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon perusteet ovat uusittavina. Ne tulevat todennäköisesti voimaan 1.1.2010. Myös koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinnon uudistamistyö on käynnissä. Tavoitteena on saada työ päätökseen maaliskuussa 2010. Uudistetuissa tutkinnoissa on otettu huomioon tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen edellyttämä osaamistaso. Uudistamisen yhteydessä on tutkintoon lisätty myös oppilas- ja opiskelijahuollon toimintaa sekä toimintaan osallistumista. Tavoitteena tutkintojen uudistamistyön yhteydessä oli myös yhdistää koulunkäyntiavustajan ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Tutkintojen sisällöissä on paljon yhteneväisyyksiä, ja koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto antaa pätevyyden toimia aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana. Nykyinen aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkinto ei anna pätevyyttä toimia koulunkäyntiavustajana. Tutkinnot yhdistämällä työntekijöille voitaisiin myös tarjota kokopäivätyötä nykyisen osapäiväisyyden sijaan. Uuden ammattitutkinnon nimeksi on ehdotettu koulunkäynnin ohjaajaa. Koulunkäyntiavustajan tutkintotoimikunta on toimittanut asiaa koskevan muutosesityksen Opetushallitukselle, mutta sitä ei ole vielä käsitelty koulutustoimikunnissa. Koulunkäyntiavustaja toimii Suomessa opettajan työkumppanina ja hänen apunaan osana moniammatillista yhteistyötä. Käynnissä olevan koulunkäyntiavustajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen lisäksi Ison-Britannian tapaista tutkimusta koulunkäyntiavustajien merkityksestä oppilaiden oppimisen näkökulmasta ei ole suunnitteilla. Yliopistoissa kasvatustieteen 3
Ministerin vastaus tutkijoiden aihelistalla kyseinen teema saattaa kuitenkin olla. Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 744/2009 vp Tuula Peltonen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 744/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd: Vad gör regeringen för att garantera att skolgångsbiträdena har yrkeskompetens och har regeringen för avsikt att som i Storbritannien undersöka vilken roll skolgångsbiträdena spelar för elevernas inlärning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: År 2008 avlade 786 personer yrkesexamen för skolgångsbiträde. Det var något färre än året innan, men i snitt brukar omkring tusen personer avlägga examen. Däremot avlägger betydligt färre, under hundra personer, specialyrkesexamen. I juni i år lämnade regeringen en proposition med förslag till lag om ändring av lagen om grundläggande utbildning (RP 109/2009 rd) till riksdagen. Enligt utkastet till proposition ska det i beslutet om särskilt stöd, som ska vara ett förvaltningsbeslut, mer exakt anges vilken undervisning och vilka stödtjänster en elev behöver, inklusive skolgångsbiträde. Förvaltningsbeslutet kommer att vara mer heltäckande och förpliktande än fallet är nu, vilket ger skolgångsbiträdena en starkare position. I december 2008 tillsatte social- och hälsovårdsministeriet och undervisningsministeriet en arbetsgrupp för elev- och studerandevård och den lade fram sina förslag till åtgärder den 22 september i år. Arbetsgruppen föreslår bland annat att grund- och kompletteringsutbildningen för skolgångsbiträden ska innehålla ett tillräckligt stort studieblock om elev- och studerandevård. Grunderna för yrkesexamen för skolgångsbiträde håller på att revideras och de kommer sannolikt att träda i kraft den 1 januari 2010. Också specialyrkesexamen för skolgångsbiträde håller på att ses över och målet är att arbetet ska vara klart i mars 2010. De reviderade examina tar hänsyn till den kompetensnivå som den nationella referensramen för examina och annan kompetens kräver. Samtidigt har examina kompletterats med elev- och studerandevård och deltagande i verksamheten. Ett av målen med reformerna var att slå ihop yrkesexamen för skolgångsbiträde och yrkesexamen för ledare i morgon- och eftermiddagsverksamhet till en examen. Det finns många likheter i de två examina och yrkesexamen för skolgångsbiträde ger kompetens att arbeta som ledare i morgon- och eftermiddagsverksamhet. Däremot ger den nuvarande examen för ledare i morgonoch eftermiddagsverksamhet inte kompetens att arbeta som skolgångsbiträde. Tack vare sammanslagningen kan de anställda erbjudas heldagsanställning i stället för deltidsanställning som nu. Den nya yrkesexamen föreslås heta skolgångsledare (fi. koulunkäynnin ohjaaja). Examenskommissionen för skolgångsbiträden har lämnat ett ändringsförslag till Utbildningsstyrelsen, men det har ännu inte behandlats i utbildningskommissionerna. I Finland arbetar skolgångsbiträdena som partner och biträde till lärarna i ett multiprofessionellt samarbete. Vid sidan av den pågående reformen av grund- och kompletteringsutbildning för skolgångsbiträden har vi inga planer på att som i Storbritannien undersöka skolgångsbiträdenas roll för elevernas inlärning. Men det kan hända 5
Ministerns svar att temat finns på listan över forskningsämnen vid de pedagogiska fakulteterna på universiteten. Helsingfors den 6 oktober 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6