Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäpolitiikan perusta ja elävä prosessi KMO 2010 Vesiensuojelun kannalta oleellista hakkuupinta-alat metsänuudistaminen lannoitus kunnostusojitus METSO
Metsäneuvosto Metsäneuvosto ja sen sihteeristö seuraavat KMO 2010 toteutumista. Ohjelman toteutumiseksi asetetaan työryhmiä Metsien ekologinen kestävyys Ohjelman toteutumista seurataan vuosittaisilla seurantaraporteilla Ohjelma on evaluoitu kolme kertaa Valmistellaan metsäsektorin tulevaisuuskatsausta ja KMO 2015
Hakkuukertymä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2010
2005 2003 2004 2002 2001 2000 1999 1998 1997 Metsänviljely 150000 125000 100000 75000 50000 25000 0 1993 1994 1995 1996
Terveyslannoitus, metsänlannoitus 25000 20000 15000 10000 5000 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Uudisojitus ja kunnostusojitus 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 98 99 2000 01 02 03 04 05
Metso v. 2003-2007 Talousmetsien luonnonhoito kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla myönnettävä ympäristötuki ensisijainen keino ja toisaalta määräaikaiset kokeiluhankkeet metso-viestintää resurssoitu metsäluonnon hoidon määräraha valtion talousarviossa kasvanut vuoden 2003 4,2 milj. eurosta vuoden 2006 7,005 euroon metsähallituksen kohteiden kartoitus Metson jatkoa aletaan valmistella syksyllä 2006
Vesiensuojelun suositukset uudet suositukset annettiin v. 2004 erityinen huomio: maanmuokkauksen vesiensuojelutoimet laskeutusaltaiden mitoituksen tarkistaminen vapaaehtoisen hankkeiden ilmoitusmenettelyn selkiyttäminen ympäristölupamenettelyn selkiyttäminen käytännön toimenpiteissä
Mesuve metsätalouden kuormitus tyypillistä hajakuormitusta pyrittiin kehittämään metsäsuunnittelua siten, että suunnittelun yhteydessä ennakoitaisiin eroosioongelmat toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä pystyttäisiin valitsemaan haitattomimmat menettelytavat valittaisiin toimivat vesiensuojeluratkaisut
Kestävän metsätalouden rahoituslaki Lain uudistaminen käynnistynyt Vesiensuojelun kannalta tärkeitä rahoituskohteita myös jatkossa: kunnostusojitus, suometsän hoito terveyslannoitus metsänuudistaminen ympäristötuki metsäluonnonhoitohankkeet
Suometsän hoito rahoituslain uudistuksessa kunnostusojitus tarkastellaan uudelleen kokonaisvaltainen ojitetun alueen hoito metsänhoidolle ja -kasvatukselle erityinen huomio kunnostusojituksen tilalle suometsän hoito ojaston perkaaminen täydennysojien kaivu lietekuopat ym. vesiensuojelutoimenpiteet piennarteiden teko vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus kokonaan valtion tuella rahoituskelpoisuus määritellään mm. ravinteisuustason ja lämpösumman perusteella
Ympäristötuki voidaan myöntää metsänomistajalle kun erityisen tärkeän elinympäristön tai muutoin tärkeän luontokohteen säilyminen vaatii vähäisen haitan ylityttyä voidaan korvata koko taloudellinen menetys menetys arvioidaan saman kunnan alueella olevan metsälön perusteella sopimuskausi 10 vuotta ympäristöntukikohteista vesiensuojelun kannalta tärkeitä puron varret, pienvesien lähiympäristöt sopimuksia tehty 14 480 ha rahoituslain uudistuksessa uudelleen tarkastelu
Metsäluonnon hoitohankkeet Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla myönnetään rahoitusta hankkeisiin Hankkeista merkittävimpiä olleet: erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 114 kpl vesiensuojeluhankkeita v. 2005 loppuun mennessä vaikutusalueeltaan yht. 1000-2000 ha lähteiden ennallistaminen ojitusalueiden ennallistaminen vanhojen ojitusalueiden vesiensuojelutoimet kosteikot Usein toteutettu osana laajempaa vesienhoitohanketta, mukana usein mm. ympäristökeskus