ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu
Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin v:sta 1988 JL: vk poikaset -89, -91, -93, 2001, 2003 ja 2006; spa-mäti -95, -96 ja -97, 2000 JL: 1-v poikasia jatkuvasti, 2-v koe-eriä (500 kpl/erä) 2004 Sähkökoekalastuksia säännöllisesti 1988-1993, 2002-2006, VPDkalastukset, 2010 Koealueet: Hiiskoski, Tyltsy, Mäntykoski, Räväkkäkoski, Tiaisenkoski, Lohikoski, Kuusamonkoski (ylä- ja alaosa), Pamilonkoski (ylä- ja alaosa)
Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? EVHA-mallinnus kolmesta koealueesta (Hiiskoski, Tyltsy, Pamilo) 1996-1997 > virtaaman lisäys 2-3 m 3 /s > järvilohen poikashabitaatit 1,5-4-kertaiseksi Rajoittavia tekijöitä virran nopeus ja syvyys! Kivikoolla ei kriittistä merkitystä jokipoikasille? ENTÄ mäti ja vkpoikaset?? Smolttipyynnit Siikakosken alla ja/tai Siikavaaran sillan alapuolella 1989-1993 ja 2004-2007 Näytekaloja smolttifysiologiaan, telemetriaan Kunnostuksia : 1999 Takkusen suunnitelma kahdeksalle koskialueelle, tehtiin osittain 2000-2001 (ymp.keskus)
kaloja kpl/100 m2 Hiiskosken JL- ja JT-tiheys 160 140 JL 0+ JL >1-v JT 0+ JT >1-v 0+ poikasten ymp. parani, >1v lohien huononi? 120 100 80 60 40 Tulvajuoksutus, 60 m 3 /s 20 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 2002 2003 2004 2005 2006
kaloja kpl/100 m2 Tyltsyn JL- ja JT-tiheys 70 JL 0+ JL >1-v JT 0+ JT >1-v 60 50 40 30 20 10 Ei vk- tai mäti-istutuksia? 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 2002 2003 2004 2005 2006 TULVA, > 60 m3/s
kaloja kpl/100 m2 Tiaisenkosken JL- ja JT-tiheys 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 JL 0+ JL >1-v JT 0+ JT >1-v Malli taimenen poikasalueesta! 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 2002 2003 2004 2005 2006
kalatiheys kpl/100 m2 Keskimääräinen järvilohi- ja taimentiheys Ala-Koitajoessa 1988-1994, 2002-2006 25 JL 0+ JL >1-v JT 0+ JT >1-v 20 15 10 5 0
120 Keskimääräiset kalatiheydet Ala-Koitajoessa 1988-1994, 2002-2006 ahven kivennuoliainen made simput kalatiheys kpl/100 m 2 100 80 60 40 20 0
smoltteja, kpl veden keskilämpötila 1989-1993 Ala-Koitajoen järvilohi- ja taimensmolttien lähtö 1989-1993 100 90 18 16 80 70 60 50 40 30 20 10 0 järvilohi järvitaimen veden lt 9.5. 13.5. 17.5. 21.5. 25.5. 29.5. 2.6. 6.6. 10.6. 14.6. 18.6. 22.6. 26.6. 14 12 10 8 6 4 2 0
SMOLTTISAALIS - TUOTANTO?? 2-v JT; velv. ist. jokeen vuosi järvilohi järvitaimen 1989 169 101 1990 258 244 1991 330 394 1993 178 57 2004 251 47 2005 296 29 Smolttituotanto istutusmääristä riippumatta alle 400 järvilohta ja taimenta vuodessa?
MITÄ SELVITETTÄVÄÄ, JOS LISÄÄ VETTÄ? KUTUYMPÄRISTÖ JA MÄDIN SELVIYTYMINEN Luonnonkutu <> emojen siirto Kuurnasta ja/tai Enonkoskelta Telemetriaseuranta miten kutulohet liikkuvat? Siirtoajankohdan/ paikan vaikutus? Kutevatko tarjotulle/kunnostetulle alueelle? Kutupaikan (-pesän) ominaisuudet? MUKAUTUVA KUNNOSTUS JA SEURANTA! Mitkä kalat kutevat ja kenen kanssa? DNA-määritykset! Selviytyykö mäti talven yli (luonnonmäti vs. laitosmäti)?
MITÄ SELVITETTÄVÄÄ, JOS LISÄÄ VETTÄ? POIKASHABITAATIT JA TUOTANTO Miten poikashabitaatit muuttuvat; paljonko tuotanto lisääntyy? Vertailualueet Hiiskoski, Tyltsy, Pamilonkoski (EVHA); muut? Tilanne ennen kunnostuksia ja sen jälkeen? MUKAUTUVA KUNNOSTUS JA SEURANTA KOEALUEILLA! Miten poikasten kasvu, tiheys jne muuttuvat? Miten spa-mäti, vk-poikaset, 1-v poikaset menestyvät > eri merkintämenetelmät (ARS, REL, PIT-, TBF-merkintä, DNAnäytteet) Järvilohi vs. taimen muu kalayhteisö? Elinkierron kriittiset vaiheet (tiheysvaikutukset, kuolevuus)?
MITÄ SELVITETTÄVÄÄ, JOS LISÄÄ VETTÄ? SMOLTTITUOTANTO Kattava pyynti joen suualueelta Smolttien merkintä (TBF; DNA-näyte), ominaisuudet Mistä smoltit peräisin (luonnonmäti, spa-mäti, vk-poikaset, 1-v poikaset ja miltä kasvualueelta)? MUKAUTUVA KUNNOSTUS! Vaellusdynamiikka (ajankohta, lämpötilat yms.) Selviytymisen seuranta Pielisjoessa ja järvialueella, voimalatappiot? takaisin palaaminen kutuvaiheessa! SAADAANKO LUONTAINEN ELINKIERTO ALKUUN??
MITÄ SELVITETTÄVÄÄ, JOS LISÄÄ VETTÄ? MUUTOKSET JOEN EKOSYSTEEMISSÄ Virtaaman lisäyksen ja kunnostusten vaikutukset? Lohikalojen ravinto, selkärangattomat? Muut kalat, petojen merkitys lohikalojen eri elämänvaiheille (mädin- ja vk-poikasten syöjät, jokipoikasten/ smolttien syöjät)? Kalastorakenteen säätelytarve?? Petokalojen poisto? KALASTUSJÄRJESTELYT Pyyntikokoisten taimenten istutus? Millä voi pyytää ja millä ei? Kokonaan rauhoitetut alueet/poikasalueet??