KASTE II -hankesuunnittelu: Hyvinvoiva lapsi ja nuori, Raision pilotin suunnitelma 1. Pilotin tausta ja tarkoitus OHUKAINEN Raisiossa on toiminut viimeisen kymmenen vuoden ajan Varsinais-Suomen Haravahankkeen (2000-2004) käynnistämä ja Leksandin mallista virikkeitä toimintaansa aikanaan ottanut perinteinen perhekeskus 1, jonka ehkäisevä toiminta on ajautunut muusta palvelujärjestelmästä liian irralliseen asemaan, toimintaa ei ollut arvioitu suhteessa menetelmien näyttöön perustuvaan toimivuuteen eikä toiminnan tuloksellisuutta arvioitu riittävästi. Tällä hetkellä perhekeskuksen toimintaa toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa, mutta sen toiminnan kehittämiselle ja tehostamiselle perinteisestä perhekahvilatyyppisestä avoimesta toiminnasta aidosti vaikuttavaksi ja nykyaikaiseksi ehkäisevien perhepalveluiden keskukseksi on selvä tarve. Samaan aikaan lasten ja nuorten ehkäisevän mielenterveystyön ja ehkäisevän perhetyön koordinointi on ollut Raision kaupungissa vähäistä ja korjaavien palveluiden käyttö on viime vuosina ollut jatkuvasti lisääntyvää: perheneuvolassa on ollut vuosia noin vuoden mittainen asiakasjono, joka on syrjäyttänyt perheneuvolan palvelujärjestelmän sivuraiteelle. Samaan aikaan korjaavissa palveluissa nuorten psykiatrian avohoidon käyntimäärät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet (kuva 1) ja viimeisten noin kymmenen vuoden aikana 18-kertaistuneet, vaikka toisaalta yleisen lasten- ja nuortenpsykiatrisen tutkimustiedon valossa psykiatriset ongelmat eivät reaalisesti ole nuorten tyttöjen masennusoireilua lukuun ottamatta merkittävästi näyttäneet lisääntyneen 2. 1 Laajasalo T. & Pirkola S. (2012) Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. THL - Raportti 47/2012. 2 Santalahti P., Sourander A. & Piha J. (2009) Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(9): 959-64.
Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta Raisiossa. Lastensuojelupalveluiden tarpeen kasvu mm. lastensuojeluilmoitusten ja ilmoitusten kohteena olleiden lasten määrällä mitattuna on viimeisten kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut (kuva 2), ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ostopalveluihin käytetyt kustannukset ovat lisääntyneet jatkuvasti. Lastensuojeluilmoituksista n. 15 % on liittynyt lapsen psyykkiseen vointiin tai päihteidenkäyttöön. 600 500 400 300 200 Ls-ilmoitukset Lapset ja nuoret 100 0 2010 2011 Kuva 2. Lastensuojeluilmoitusten ja niiden lasten määrä, joista ilmoitus on tehty Raisiossa 2010-11. Raisiossa on siis tarvetta kääntää nykyistä asiakkuuksia ja potilassuhteita synnyttävää palveluprosessia toiseen suuntaan kehittämällä kevyen ja nopean tason lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevaa ja häiriöpalvelujen asiakkuuksia ehkäisevää toimintaa. Hyvinvointia edistävää toimintaa mallinnetaan ja konkretisoidaan kolmen päätoiminnon alla: 1) hyvinvointia edistävässä perhekeskustoiminnassa, 2) nopeassa ja
kevyessä ambulanssityyppisessä verkostotyössä sekä 3) erityistason nykyaikaisessa konsultaatiokäytännöissä osana varhaiskasvatuksen, koulujen ja perheiden kasvatustyötä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden rakenteessa ja johtamisessa pilotilla juurrutetaan kehitteillä olevaa johtamismallia, jossa palveluja johdetaan enenevässä määrin ylisektorisesti elinkaarimallin mukaisesti sekä siten, että vastuuta korjaavien palveluiden lisääntymisestä jaetaan ehkäisevistä palveluista vastaaville, perustasolle ja perheille itselleen. Aiemmasta ja käynnissä olevasta kehittämistyöstä Raisiossa on jatkossa tarpeen juurruttaa käyttöön mm. Lapset puheeksi -menetelmä, Remontti-hankkeen Lasta kannatteleva liittouma -malli verkostotyöhön, Turun lastenpsykiatrisen tutkimuskeskuksen Voimaperheet -hoitomalli ja uusi kehitteillä oleva Teen Mental Health -nettiportaali. Nopean toiminnan joukkojen toiminnan työkäytännöissä hyödynnetään sekä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin lasten mielenterveysambulanssityöryhmässä kehitettyjä työtapoja että Raision perheneuvolan kehittämien nopeiden ensikäyntien käytäntöjä, joilla aiemmin vuoden mittainen asiakasjono on saatu puretuksi (kuva 3). 180 160 163 140 120 100 80 60 62 108 57 103 86 106 70 Jonotusaika Uudet asiakkaat 40 20 0 2009 2010 2011 2012 (tammi-syys) Kuva 3. Perheneuvolan jonon purku nopeiden ensikäyntien avulla: jonotusaika ja uudet asiakkaat. 2. Ohukaisen kolme suurta päämäärää Kehittää perhekeskustoiminnasta jäntevä ja moderni ydin kaikille lasten ja nuorten psykososiaalisille palveluille ja siten vastata perheiden palvelutarpeisiin aiempaa selkeämmällä, oikea-aikaisemmalla ja osallisuutta lisäävällä tavalla.
Kehittää malli nopean toiminnan joukolle, jonka keskeisenä tehtävänä on viedä perhekeskusajattelusta tuttua matalan kynnyksen monisektorista apua ja tukea suoraan asiakkaan omiin verkostoihin ja siten vähentää asiakkuuksien syntymistä häiriöpalveluissa ja vahvistaa väestö- ja perustason omia keinoja ratkaista ongelmia. Kehittää toimiva ja kevyt käytäntö erityistason ratkaisukeskeiselle konsultaatiolle, joka tukee perustason työtä lasten, nuorten ja perheiden kanssa ja siten vahvistaa perustason vastuun ottamista perheiden ongelmien hoidosta. 3. Päätoiminnot ja -toimijat - Perhekeskuksessa toimii perheiden hyvinvoinnin edistämisen promoottori, joka kehittää perheiden ehkäiseviä palveluja suorassa perhepalvelujohtajan alaisuudessa ja koordinoi modernin virtuaalisen, verkostoituvan ja eri ehkäiseviä perhepalveluja yhdistävän perhekeskuksen toimintaa. - Nopean toiminnan joukko (kaksi työntekijää: perhetyöntekijä/perheterapeutti ja psykiatrian sairaanhoitaja) on kiinteä osa oppilashuoltoa. Nopean toiminnan joukon ydin on verkosto-osaamisessa, lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen käytännöissä ja jalkautuvan ja etsivän työn periaatteissa. Sen avainyhteistyökumppanit tulevat koulujen oppilashuollosta, varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta, joissa kehitetään yhteisöllisen oppilashuollon käytäntöjä. - Erityispalveluiden konsultaatio: perheneuvolan ja lastenpsykiatrin erityisasiantuntemus ja palvelut aina tarvittaessa saatavilla, lisäksi varmistetaan lastensuojelun osaamisen hyödyntäminen perheiden palvelujen kehittämisessä. 4. Päätoimintojen sisällöt - Perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (eri järjestöt, seurakunta jne.), tämän lisäksi perhekeskuksessa toimiva perhepromoottori seuraa aktiivisesti lasten ja perheiden ennen kuin palvelutarpeita, ja käynnistää nopeasti ryhmiä, kun tarpeita ilmenee. - Kehitetään yhteisiä virtuaalisia ympäristöjä, jotka tukevat dialogisen, tasavertaisen kohtaamisen periaatteita. Jalkautuvan työryhmän viestinnän ja asiakasdokumentoinnin pohjana hyödynnetään virtuaalista alustaa esim. Wilmajärjestelmää, joka on entuudestaan perusopetusikäisille ja heidän perheilleen tuttu. Hyödynnetään sosiaalisen median ja muiden virtuaalisten kohtaamispaikkojen mahdollisuuksia myös lasten ja perheiden tukemisessa.
Yhteistyökumppaneille luodaan jo olemassa olevaan sähköiseen kalenteriin pyydä työpariksi -nappi, sekä mahdollisuus nopeaan konsultointiin perheen tilanteessa. Perheiden saamaa tukea kehitetään tarjoamalla neuvontaa ja ohjausta netissä. Perheneuvolan kanssa pilotoidaan myös nettiterapian käytön mahdollisuuksia. Voimaperheet -ohjelman mukaista toimintaa jatketaan osana perhekeskuksen toimintavalikkoa. - Nopean toiminnan joukko mallintaa kasvuympäristöissä tapahtuvaa lapsen ensivaiheen kevyttä, jalkautuvaa ja verkostomaista tukemista. Vastuu prosessista säilyy perustason toimijoilla. Työryhmä on tavoitettavissa, ja apua saa nopeasti (1-7 vrk), joustavasti muuhunkin kuin virastoaikaan) ja lapsen omiin kasvuympäristöihin jalkautuen. Työryhmä koostuu psykiatrisesta sairaanhoitajasta ja perhetyöntekijä/perheterapeutista, jotka toimivat työparina keskenään ja/tai hakemalla työparin esim. perustasolta. - Oppilashuoltoa kehitetään yhteisölliseen ja tavoitetietoisen toiminnan suuntaan jalkauttamalla, lisäämällä konsultaatiokäytäntöjä ja lisäämällä yhteisiä vaikuttaviksi todettuja työkäytäntöjä. Dialogisen verkostotyön Lasta kannatteleva liittouma-malli otetaan osaksi normaalia oppilashuollon toimintaa. Verkostopyyntöjä koordinoi perhepromoottori. Kouluihin kehitetään tarvelähtöisiä pop up -tyyppisiä palvelumuotoja nopealla toteuttamisaikataululla (esim. peliriippuvaisille tai koulupudokkaille). Teen Mental Health - nettiportaalin mukainen neuvontamalli juurrutetaan osaksi yläkoulun terveystietoa ja oppilashuoltoa. - Kehitetään osallisuutta vahvistavia asiakkaaksi ohjautumisen käytäntöjä: sähköinen ajanvaraus, avoin asiakaskirjausalusta, pyöreän pöydän pystypalaverikäytännöt lähetteiden sijaan. - Perhekeskuksen koordinoimat, näyttöön perustuvat kohdennetut ryhmätoiminnat ja psykoedukatiiviset mallit vanhemmuuden tukemisen ja pulmien ehkäisyyn (esim. Ihmeelliset Vuodet, eroryhmätoiminta lapsille ja nuorille) - Eri toimijoiden arvopohjan yhtenäistäminen ICDP- ohjelman ja erityisesti Raisiossa Lasta kannatteleva liittouma- ja Lapset puheeksi työmenetelmien käyttöönoton kautta. 5. Pilotin tavoitteet Lyhyellä aikavälillä: - Palveluihin ohjautuminen selkeytyy, ja asiakkaan saamat palvelut ovat riittävän monisektorisia - Perheiden saama ensivaiheen apu on nopeampaa ja kohdennetumpaa
- Ohjautuminen raskaisiin palveluihin vähenee (so. lastensuojeluun ja psykiatriseen erityissairaanhoitoon tulleiden ilmoitusten ja lähetteiden määrät vähenevät) - Lasten ja perheiden osallisuuden kokemus saamissaan palveluissa lisääntyy - Perustason työntekijöiden osaaminen ja uskallus perheiden kanssa työskentelyyn lisääntyy Pitkällä aikavälillä: - Hoitoketjut kääntyvät niin, että lasten ja nuorten luonnollinen kasvuympäristö (koulut, päiväkodit, neuvolat) ottaa päävastuun lasten, nuorten ja perheiden tukemisesta ja hoidosta - Erityispalvelujen resursseja on yhä enemmän mahdollista ohjata konsultaatioon ja kasvuympäristöissä tehtyyn ei-asiakastyöhön - Dialogiset kohtaamiset eri viranomaisten kesken lisäävät työntekijöiden työhyvinvointia ja toimijuuden tunnetta - Ylisektorisessa hyvinvoinnin johtamisessa on otettu käyttöön elinkaarimallin mukainen johtamismalli - Terveyden edistämisen kustannukset mielletään investointina lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisessä kaupungin eri tasoilla 6. Pilotin oma arviointi - Hankkeen alussa kartoitetaan kentän tarpeita ja toiveita yhteistyömalleista webpropol-kyselyllä - Ohjausryhmätyöskentely (joka on osa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmää) - Jatkuva palautteen keruu asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta työn kehittämiseksi - Sähköinen ruusuja ja risuja -laatikko, ja palautteisiin myös nopea vaste palautteen antajan niin toivoessa - Jatkuva reflektio ja sisäinen arviointi myös hankkeen sisällä, jolloin mahdollisuus toimintatapojen nopeaan muunteluun ja monimuotoisuuteen myös hankeaikana - Tiivistetty ns. sosiaalinen raportointi 3, joka mahdollistaa esille tulevien asiakaspalvelutarpeiden tunnistamisen ja niihin nopean vastaamisen - Pilotin toiminnan seuraaminen osana kaupungin hyvinvointiraportointia. - Vaikuttavuuden määrällinen kuukausittainen seuranta seuraavien mittareiden avulla: 3 Hussi T. (2005) Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset. SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 4/2005.
Lastensuojeluilmoitusten määrän väheneminen Lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden määrän väheneminen Kiireellisten sijoitusten määrän väheneminen Perheneuvolan ja -keskuksen yhteenlaskettujen asiakasmäärien kasvu 7. Pilotin johtaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden rakenteessa ja johtamisessa pilotilla juurrutetaan kehitteillä olevaa johtamismallia, jossa palveluja johdetaan enenevässä määrin ylisektorisesti elinkaarimallin mukaisesti sekä siten, että vastuuta korjaavien palveluiden lisääntymisestä jaetaan ehkäisevistä palveluista vastaaville, perustasolle ja perheille itselleen, jolloin osallisuus vahvistuu. Osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelman toteutusta Raisiossa on kehitetty ja otettu käyttöön ylisektorista lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja - johtoryhmätyöskentelyä, jota on mahdollista hyödyntää ja juurruttaa em. kehittämistoimenpiteiden johtamisessa. Pilotin toimintaa ja henkilöstöä johtaa perhepalveluiden tulosalueen johtaja, joka toimii hyvinvointityöryhmän sihteerinä ja hyvinvointityöryhmän esittelijänä. Yksi pilotin kolmesta työntekijästä nimetään pilottivastaavaksi, joka kantaa vastuun pilotin käytännön toteutuksesta. Osana johtamisen kehittämistä otetaan käyttöön kuukausittainen tehostettu hyvinvointitilan seuranta em. määrällisten mittareiden ja ns. tiivistetyn sosiaalisen raportoinnin avulla.