HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Transkriptio

1 HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö Kaarinan kaupunki

2 Yhteiskunta oireilee - Hyvinvoiva lapsi ja nuori hanke ennaltaehkäisee ja korjaa Länsi-Suomen KASTE II-ohjelmasta rahoituksen saanut Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen taustalla on kuntien tarve saada nykyisillä resursseilla vaikuttavampi lasten ja nuorten palvelujärjestelmä, jolla ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä korjataan jo syntyneitä ongelmia.

3 Alue: Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana Hanke sai KASTE II-avustusrahaa euroa vuosille /2015 Kokonaisbudjetti on euroa

4 Miksi kehitämme juuri lasten ja nuorten palveluita? Lastensuojeluilmoitusten huikea lisäys Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvaminen Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvu (etenkin13-17v) Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastamaan vanhoin toimintaperiaattein kasvaneeseen palvelutarpeeseen!

5 Hankealue ja lastensuojelun indikaattoreita Kna 7379, R 5019, Tku , P 3247, K 1202 = Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä Kaarina Turku Raisio Parainen Kemiönsaari Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-17-v Kaarina 7,0 7,3 7,1 Turku 8,9 8,9 8,7 Raisio 6,2 7,0 7,7 Parainen 3,4 5,9 5,1 Kemiönsaari 2,2 5,2 8,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kaarina 0,9 1 1,2 Turku 1,9 2 1,9 Raisio 1,3 1,3 1 Parainen 0,4 0,6 0,6 Kemiönsaari 0,8 0,9 1 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

6 Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lskl, thl v2012

7 Mihin hankkeen painopiste? Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012)

8 Hyvinvoiva lapsi ja nuori Haasteet: Sos.- ja terv.huollon palvelurakenteen uudistaminen, kuntien eri rakenteet, palvelut, kulttuurit Yhteiskunnalliset muutokset, taloudelliset tekijät johtajuuden muutokset, sitouttaminen, osaksi strategiaa Kehitetään Monialaista johtajuutta Ehkäistään lasten ja nuorten ongelmien syvenemistä ja tuetaan tervettä kehitystä ja kasvua organisoimalla palveluja uudelleen Muodostetaan lasten ja nuorten palvelut palvelukokonaisuudeksi perhekeskustyön avulla Alle kouluikäisten palvelut Rakenteet ja kokonaisuudet Kehitetään erityispalveluiden prosesseja tukemaan peruspalveluja Edistetään oppilasja opiskeluikäisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista palvelurakenteita ja - prosesseja muuttamalla Ytimet: Verkostoituminen Dialogisuus Voimavaralähtöisyys Osallisuus Monialaisuus Yhdyspinnat Nopeasti ja lähelle Yhteinen arvopohja

9 Tavoitteilla pyritään seuraavaan: Lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta Lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta Parannetaan dialogisuutta Parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta ja voimavaralähtöisyyttä Edistetään palveluiden saamista lapsen ja nuoren omassa kasvu- ja kehitysympäristössä Vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta Kehittäminen on yhteistoiminnallista. Luodaan monialaiseen johtajuuteen malli Avainsanat: nopeus, läheisyys, saatavuus = KORJAAVIEN PALVELUIDEN TARVE VÄHENEE

10 Pohdintaa Kuka saa ja kenelle annetaan ja millä tavoin, siirtymäkohdat Nykytilan kuvaus, rakenne, analysointi ja puuttumisen kohdat Sitouttaminen ja johtaminen Koko perheen huomioiminen palveluissa, tuki ja auttaminen Ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta hyvinvoinnin lisäämiseen ja vanhemmuuden tukemiseen Dialogisuus, asiakaslähtöisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys Perheet yhteisiä ja auttaminen kaikkien asia Järjestöt pysyvästi kumppaneina

11 Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano ICDP ohjelman levittäminen ja juurruttaminen, Dialogisuus toimintatapana Sähköiset palvelut ja kanavat Ennaltaehkäisevä ja universaalitoiminta: Alkaen jo odotusajasta kaikille Avoin toiminta (järjestöt, kunnat, vanhemmat itse) Vertaisryhmät, ryhmät (perhevalmennus, masuvauva, isäryhmät, ryhmäneuvola) Valistus, luennot, lomakkeisto (Arki rullaamaan, Vanhemmuuden te lat, Nuoren sosiaalinen hyvinvointi ja kehitys) Ystäväperhe, kaveritoiminta Osallisuus, kuntalaisten aktivointi Yhteisöllisyyden vahvistaminen (Vauhdilla aikuisuuteen, ryhmäyttämisen tuki) Laajojen terveystarkastusten ja kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Perhekeskus toiminnan kehittäminen

12 Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano Varhainen tuki Peruspalveluiden rikastuttaminen erityisosaamisella Perhetyö ja erilaiset tukikäynnit Puheterapian erityisosaamisen jalkauttaminen Konsultaatio Vanhemmuuden tuen ryhmätoiminnat (ICDP, Viikariryhmä, Maitobaari, Voimaa sirkuksesta) Intensiivinen tuki Erityisen jalkautuvan ja verkostoituvan tuen mallit Konsultaatio mallit Ryhmätoiminnot (Art, Mieliala -ryhmät) Apu kouluun pääsemättömille

13 Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Lapsiperheiden palveluissa tarvitaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen toimintamalleja. Hankkeella haetaan alueelle yhteistä rakennetta. Tarkoituksena muodostaa alle kouluikäisten lasten palveluista verkostoitunut palvelukokonaisuus. Ehkäistään ongelmien vaikeutumista ja erityispalvelujen tarvetta ja samalla kustannusten kasvua. JULKISET PALVELUT PERUSTANA YHDESSÄ JÄRJESTÖJEN KANSSA

14 Ratkaisut löytyvät varhaisessa vaiheessa ja yhdessä tekemällä!

15 Learning cafe 1. Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle perhekeskus on suunnattu? 2. Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä perhekeskuksesta on kunnalle/palvelujen johdolle, työntekijöille ja asiakkaille? 3. Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu kunnassanne? Millä tavalla perhekeskustoiminnan koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on järjestetty? 4. Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää toimintaa? 5. Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista toimintaa ja mitä edellyttää?

16 Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle perhekeskus on suunnattu? Kaikille: perheet, lapset, nuoret, aikuiset, myös työntekijät Yhteinen toimitilat hyödyt ja haasteet; keskusrakennus satelliitti periaatteella alueille Avun saannin helpottuminen (perheellä monia pulmia -> ammattilaiset saatavilla samasta paikasta, perhe ei tiedä, mitä palveluja voi saada -> ammattilainen voi auttaa, yhdessä toteuttaminen esim. puistotoiminnan hyödyntäminen, kun vanhemmat saavat yhdessä, saavutettavuus parantunut, asiakkaiden osallistuminen parantanut, mitä kuntalaiset haluavat? tieto paremmin saatavilla), yhteisöllisyys, vertaistuki, sukupolvien välinen kohtaaminen, vertaistuki työntekijälle Palveluverkosto asiakkaan ympärille, palveluista tietoisuuden lisääminen työntekijöiden keskuudessa, asiakas soittaa aina oikeaan numeroon 1. Esteetön palvelumuoto: asiakkaille ja työntekijöille (verkostomainen) 2. Kaikille 3. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen

17 Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä perhekeskuksesta on kunnalle/palvelujen johdolle, työntekijöille ja asiakkaille? Lasten ja perheiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistäminen varhaisessa vaiheessa ja 2) yhteinen arvomaailma (kunta, johto, asiakkaat) ja johdon sitoutuminen 1) Palvelut asiakaslähtöisiä: palvelut kohtaavat asiakkaiden tarpeet, luodaan palveluita, joita lapsiperheet tarvitsevat, palveluiden oikeaaikaisuus Järjestöjen ja kuntien työskentely rinta rinnan perheiden auttaminen Kunnan hyvä brändi -> houkuttelee lapsiperheitä Työntekijä: helpottaa, motivoi, lisää osaamista, 3) kohdataan ihminen ihmisenä -> luo turvaa asiakasperheille, uskallus, vastuunottaminen Asiakas: luukuttaminen jää pois, palvelukokonaisuus, kokonaisvaltainen palvelu, vertaistuki, hyvinvointi ja varhainen tuki, asiakkaalle sama tieto joka paikasta, yhteisöllisyys

18 Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu kunnassanne? Millä tavalla perhekeskustoiminnan koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on järjestetty? Kaikissa mukana: nvla, varh.kasv (Turussa, Paraisilla ja Kemiönsaarella yhteistyökumppanina tai perhepäivähoidon tt, avoin varhaiskasvatus) kapene, ehkäisevä perhetyö, järjestöt (Marakatti, perhetalo Oskariina, Mll:n Piikkiö, Piispanlähde, Folkhälsan perhekahvila) Raisio: osin keskitetty, osin verkostomainen, Pyydä apua sähköinen nappi Raisiossa Turku: verkostoituva peruspalveluissa (erityispalvelut keskitetty), Marakatti, Torin kulma Parainen: Ankkuri yhden katon alla, perhekeskuksella oma ohjausryhmä, koordinaattori Kaarina: verkostomainen, koordinaattori ennaltaehkäisevälle työlle, ehkäisevä tiimi suunnitteilla, perhevalmennus, Kemiönsaari: verkostoituva, ryhmätoiminnot ICDP arvopohja (Parainen ja Kemiönsaari) ja dialogisuus yhteisenä arvopohjana 1. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet -> yhden katon alla tai verkostoituva 2. Kunnan toiminta ytimenä, kumppanuudella lisäarvoa 3. Vastataan asiakkaiden palveluiden tarpeeseen (mitä ja miten) Tiimityö: suunnittelu yhdessä monialaisesti, määritelty tavoite ja aikaa työskentelylle

19 Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää toimintaa? Paljon eri toimijoita: 1) yhteistyö eritasoisten johdon välillä toimii, horisontaalinen johto Lakisääteisten palveluiden täydentäjänä järjestöjen palvelut (ennaltaehkäisevät palvelut, vapaaehtoispalvelut, perhekahvilat, varhainen tuki, myös korjaava tuki), järjestöjen sisäänkirjoittaminen perhekeskus malleihin kumppaneina Mahdollistaminen esim. työajat ja edellytykset Johdolla tietoisuus erityistaidoista, osaaminen Palvelut rakennetaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja asiakkaat mukana kehittämisessä Yhteinen valtakunnallinen malli Käytännön organisointi ja koordinointi yhdessä Jatkuva kehittäminen Ryhmätoimintojen kautta resurssit parempaan käyttöön, vertaistuki 2) Dialogi johdon ja työntekijöiden välillä: kohtaaminen ja ymmärrys, myös asiakkaiden kanssa Toiminta budjetoitu, kaikki, joita koskettaa mukana suunnittelussa sitoutumisen kannalta 3) Yhteinen tavoite, termistö, arvot, välineet Vastuun ja työn jakaminen Osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen Markkinointi Perhekeskus osana strategiaa esim. hyvinvointisuunnitelmissa, toiminta- ja taloussuunnitelmissa -> vastuu virkamiehillä eli esittelijä vie poliitikoille

20 Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista toimintaa ja mitä edellyttää? Suunnittelu yhdessä johto, toimijat ja kansalaiset Monialaisen johtajuuden tukena 1) riittävän hyvä strategia ja toimintaohjeistukset (yhteneväisiä valtakunnallisesti), hyvinvointisuunnitelmat: tavoitteet, indikaattorit ja suunnitelma Hyvä johtaja: monen alan tuntemus, 2) kokonaisvaltainen näkemys lapsen, nuoren ja perheen asioissa, rohkea, avarakatseinen, luottamus, yhteinen 3) yhteinen kieli, yhteinen arvopohja Yksi johtaja, yksi budjetti, kumppanuusjohtaminen vs. monialaisesti johdettu Ohjausryhmä johtajuuden tukena Yksi perhekeskus, josta satelliitteja alueille

21 Miten perhekeskusta lähdetään viemään eteenpäin kunnissa? Kysely kuntalaisille asiakkaiden näkökulma, mitä tarvitaan Esimiehillä tieto, sitoutuminen, jotta varmistavat, että työ viedään eteenpäin -> markkinointi, päätökset mukaan lähtemisestä Näkemys ja sisältö siitä, mitä myydään: konkretia: kuvaus palvelukokonaisuudesta, tavasta tehdä yhdessä niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa Kartoittaminen: mitä jo on valmiina, valmiin hyödyntäminen, mukana oleminen, yhdessä suunnitteleminen, toisten työn tuntemisen lisääntyminen, arvostuksen lisääminen Strategisissa tavoitteissa sisäänkirjoitettuna myös yhteistyö kumppaneiden -> osaksi normaalia toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, turvataan olemassaolo Päättäjille ja poliitikoille tietoon