Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Samankaltaiset tiedostot
Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Vesilintukannat ennallaan, mutta sinisorsalla kanta kasvuun ja poikastuotto erinomainen

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY

Linnut. vuosikirja 2018

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa

Riistakosteikot sorsatuotannon ja luonnon monimuotoisuuden edistäjinä. Saara Kattainen, Helsingin yliopisto

Kirkkojärven hoitokalastus 2017

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006)

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala

Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila. Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Harri Kontkanen

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Linnut. vuosikirja 2015

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Vesilinnustuksen aiheuttama häiriö ja puolisukeltajasorsien muuton ajoittuminen

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

Vesilintulaskennat Tausta ja tavoitteet. Suomen riistakeskus: Mikko Alhainen, Olli Kursula Luonnonvarakeskus: Katja Ikonen, Toni Laaksonen

Linnut. vuosikirja 2016

Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?


RIISTAPÄIVÄT 2008 Oulu Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

VESILINTUSAALIIN RAKENNE SUOMESSA

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

UIMAVESIPROFIILI KOMMILAN UIMARANTA

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 2/2003. Rami Lindroos, Jyrki Matikainen. Otajärven linnustoselvitys 2002

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Taantuvien riistavesilintujen hoidon TOIMENPIDEOHJELMA

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Viite: Lausuntopyyntö , diaarinumero VARELY/5177/2015

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

Kalasto, hoitokalastus ja järvikunnostuksien vaikuttavuus

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

Transkriptio:

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1

Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015, Luonnonvarakeskus & Luonnontieteellinen keskusmuseo 2

3

Sinisorsa Tavi Haapana Telkkä Jouhisorsa Lapasorsa Heinätavi Tukkasotka Punasotka Isokoskelo Tukkakoskelo Kuikka Silkkiuikku Härkälintu Mustakurkku-uikku Nokikana Vesilintujen taantuminen liittyy elinympäristöön, ei niinkään metsästyspaineeseen Pöysä, Rintala, Lehikoinen & Väisänen 2013, Eur J Wildl Res 4

5 R

Haapana Sinisorsa Tavi Tukkasotka Telkkä oligotrofiset - 8 lajia/ populaatiota eutrofiset - 13 lajia/ populaatiota Rehevien järvien vesilintupopulaatiot taantuneet voimakkaammin kuin karujen järvien populaatiot Lehikoinen, Rintala, Lammi & Pöysä 2016, Anim Conserv, painossa 6

Rehevöitymisen vaikutukset Muutokset veden laadussa Vertailujärvet (N=100) Viljelymaan osuus valuma-alueesta (%) 2.2 17.4 Maatalouden rehevöittämät järvet (N=78) Veden sameus (FNU) 1.1 5.8 Kokonaisfosfori (μg/l) 12 41 Kokonaistyppi (μg/l) 377 755 a-klorofylli (μg/l) 5 23 Kalabiomassa (g/vakioverkko/vrk) 989 2 224 Särkikalojen osuus kalabiomassasta (%) 43.0 58.7 Rask, Olin & Ruuhijärvi 2010, Fish Manage Ecol 7

Rehevöitymisen vaikutukset Muutokset kalastossa - särkikalat runsastuneet Rask, Olin & Ruuhijärvi 2010, Fish Manage Ecol 8

Vesilinnuston biomassa kasvaa veden fosforipitoisuuden myötä kalastoltaan tasapainoisissa järvissä mutta ei särkikalavaltaisissa järvissä Sammalkorpi ym., julkaisematon 9

Vesilinnusto lajistoltaan köyhempi ja lajikohtaiset biomassat alhaisempia särkikalavaltaisissa järvissä Sammalkorpi ym., julkaisematon 10

Vesilintumuuttujien yhteys kalastomuuttujiin boreaalisilla järvillä yhteenveto 14 tutkimuksesta Nummi, Väänänen, Holopainen & Pöysä 2016, Ornis Fennica, painossa 11

Negatiivinen yhteys kalastomuuttujiin yleisempää sukeltajasorsilla kuin puolisukeltajasorsilla Nummi, Väänänen, Holopainen & Pöysä 2016, Ornis Fennica, painossa 12

Miksi juuri haapana taantunut? 13

Nuorten lintujen osuus Tanskan haapanasaaliissa pienentynyt lisääntymistulos heikentynyt? Christensen & Fox 2014, Eur J Wildl Res 14

15

Vuosien 1990-91 aineisto: Haapanaparit suosivat järviä, joilla runsas järvikortekasvusto β = 2.28±0.85 β = -0.90±0.52 β = -0.95±0.75 β = -0.20±0.71 Pöysä, Elmberg, Gunnarsson, Holopainen, Nummi & Sjöberg 2016, arvioitavana 16

Haapanapoikueet suosivat kortekasvustoja ruokailuympäristönä Pöysä, Elmberg, Gunnarsson, Holopainen, Nummi & Sjöberg 2016, arvioitavana 17

Järvikortekasvustot taantuneet voimakkaasti viimeisten reilun 20 vuoden aikana Pöysä, Elmberg, Gunnarsson, Holopainen, Nummi & Sjöberg 2016, arvioitavana 18

Yhteenveto Taantuvien lajien joukossa sekä metsästettäviä että rauhoitettuja lajeja Kantojen taantuminen liittyy elinympäristöön rehevien järvien lajit ja populaatiot taantuneet enemmän kuin karujen Syitä: YLIREHEVÖITYMINEN: Muutokset veden laadussa ja kalastossa; umpeenkasvu Muutokset rantavyöhykkeen kasvillisuudessa -------- Lokkikolonioiden häviäminen, pedot, metsästys. Ympäristömuutokset muutto- ja talvehtimisalueilla Ilmastonmuutos 19

Kiitos! Yhteistyö: Jukka Rintala & Martti Rask, Luonnonvarakeskus Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Sari Holopainen, Petri Nummi & Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto Ilkka Sammalkorpi & Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus Esa Lammi, Enviro Johan Elmberg & Gunnar Gunnarsson, Kristianstad University, Ruotsi Kjell Sjöberg, Swedish University of Agricultural Sciences, Ruotsi Valokuvat: Veli-Matti Väänänen, Marcus Wikman ja anonyymit 20