KIRJALLINEN KYSYMYS 656/2013 vp Sijoitettujen oppivelvollisten perusopetuksen kustannusten maksaminen Eduskunnan puhemiehelle Sijoitetut nuoret suorittavat perustuslain turvaaman oppivelvollisuutensa muualla kuin kotikunnassaan, jonka kuuluu maksaa perusopetuksen kustannukset. Kun oppivelvollisuusikä tulee täyteen, kotikunnalta lakkaa velvollisuus kustantaa opetus. Tällöin kustannukset maksaa oppivelvollisen sijoituskunta, jotta oppivelvollinen saa perustuslain turvaaman peruskoulun suoritettua. Tämä on nuorelle äärimmäisen tärkeää, että hän saa peruskoulun oppivelvollisuuden suoritettua. Myös kunnat kokevat tämän tärkeäksi, mutta kustannusten jakamisen suhteen epäoikeudenmukaiseksi vaikeassa kuntatalouden tilassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua tähän kuntien kannalta epäedulliseen tilanteeseen, jossa kustannukset maksaa kunta, joka ei ole sijoitetun nuoren kotikunta? Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2013 Pirkko Mattila /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Mattilan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 656/2013 vp: Aikooko hallitus puuttua tähän kuntien kannalta epäedulliseen tilanteeseen, jossa kustannukset maksaa kunta, joka ei ole sijoitetun nuoren kotikunta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) mukaisesti kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Jos oppivelvollinen ei osallistu perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös kodin ulkopuolille sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä. Sijoituskunnan velvollisuudesta järjestää avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen perusopetus säädetään perusopetuslaissa ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 :ssä. Hallitus esittää valtiovarainministeriön hallinnoiman peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 :n muuttamista. Esityksen mukaisesti kunta, joka on lastensuojelulain (417/2007) 16 b :ssä tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, olisi velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneet kustannuksen aiheuttamisperiaatteen mukaan aiemman keskiarvoon perustuneen laskentamallin sijasta. Esitys selkiyttäisi ongelmalliseksi koettua kustannusten jakoa sijoittavan kunnan ja sijoituskunnan tai muun opetuksen järjestäjän välillä. Esityksellä edistettäisiin huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oppimahdollisuuksia. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten opetuksen järjestäminen edellyttää myös tiedonkulkuun liittyviin ongelmiin puuttumista. Eri viranomaisten välistä tiedonkulkua kehitetään kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetusjärjestelyiden turvaamiseksi. Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Kunta ei ole velvollinen järjestämään perusopetusta nuorelle, jonka oppivelvollisuus on päättynyt. Nuoren asuinkunta voi kuitenkin niin halutessaan turvata oppivelvollisuusiän ylittäneelle nuorelle perusopetuksen suorittamisen. 2
Ministerin vastaus KK 656/2013 vp Pirkko Mattila /ps On ensiarvoisen tärkeää tukea riittävän ajoissa oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Perusopetuslain mukaisesti kunta voi järjestää perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Jokaiselle nuorelle on myös turvattava perusasteen jälkeinen koulutuspaikka. Siirtymät perusopetuksesta toiselle asteelle tulee saada toimimaan nopeasti ja joustavasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla nuorisotakuuseen kuuluvalla koulutustakuulla tuetaan perusopetuksen päättäneitä ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia nuoria löytämään itselleen koulutuspaikka. Helsingissä 13 päivänä elokuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 656/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pirkko Mattila /saf: Ämnar regeringen ingripa i den ovan beskrivna situationen som för kommunerna är ogynnsam till den del de bestrider kostnader för en ung, placerad person med hemkommun annanstans? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) är en kommun skyldig att ordna grundläggande utbildning för unga personer som bor inom dess område och som är i läropliktsåldern. Samma gäller barn som ska få förskoleundervisning året innan de blir läropliktiga. Kommunen anvisar den läropliktiga unga personen en närskola eller en annan lämplig plats där undervisning ges på ett sådant språk som är elevens eget och på vilket kommunen är skyldig att ordna undervisning. Barn med permanent boningsort i Finland är läropliktiga. Läropliktsåldern inleds det år då barnet fyller sju. Läroplikten avslutas när den lärokurs som motsvarar den grundläggande utbildningen har klarats av eller när 10 år har förflutit efter det att läropliktsskyldigheten inleddes. Den läropliktiga ska delta i grundläggande utbildning som ordnas enligt lagen eller på annat sätt inhämta de kunskaper som motsvarar den grundläggande utbildningens lärokurs. Om den läropliktiga inte deltar i undervisning som ordnas enligt lagen om grundläggande utbildning ska den läropliktiga elevens hemkommun övervaka framstegen. Rätten att få grundläggande utbildning enligt lag har likaledes barn som har placerats utanför hemmet respektive omhändertagits. Kommunen är skyldig att ordna utbildning för elever som har placerats enligt barnskyddslagen. I lagen om grundläggande utbildning finns bestämmelser om placeringskommunens skyldighet att ordna grundläggande utbildning som en stödåtgärd för ett barn inom öppenvården eller för vård utanför hemmet liksom inom eftervården. Bestämmelser om kostnadsfördelningen finns i 41 i lagen om statsandel för kommunal basservice (1704/2009). Regeringen föreslår att 41 i lagen om statsandel för kommunal basservice (1704/2009), som finansministeriet administrerar, ändras. Enligt förslaget är det den kommun som enligt 16 b i barnskyddslagen är hemkommun för en placerad elev inom förskoleundervisningen eller inom den grundläggande utbildningensom tar på sigkostnaderna för den tid som undervisningen pågår. Hemkommunen ersätter enligt förslaget kostnaderna oberoende av vilken kommun eller utbildningsarrangör som ordnar undervisningen. Enligt förslaget fördelas kostnaderna enligt orsaksprincipen och inte enligt den tidigare modellen, dvs. en kostnadskalkyl som grundar sig på ett medeltal. Förslaget klarlägger kostnadsfördelningen mellan den utplacerande kommunen och placeringskommunen, inklusive någon annan utbildningsarrangör, vilket tidigare har upplevts som problematiskt. Förslaget är avsett att främja omhändertagna respektive placerade barns inlärningsmöjligheter. Anordnandet av undervisning för omhändertagna och placerade barn förutsätter också att man tar sig an problemen i samband med informationsöverföringen. Utbytet av information mellan olika myndigheter ska utvecklas i syfte att 4
Ministerns svar KK 656/2013 vp Pirkko Mattila /ps trygga undervisningsarrangemangen för barn som har placerats utanför hemkommunen. Kommunen besluter om ordnandet av grundläggande utbildning för andra än läropliktiga elever. Kommunen är inte skyldig att ordna dylik för unga personer som inte längre är läropliktiga. Vid behov kan hemkommunen dock tryggaatt en ung person genomgår grundläggande utbildning. Det är ytterst viktigt att man i tid stöder elever som riskerar att bli utan slutbetyg för utbildning på grundnivån. Enligt lagen om grundläggande utbildning kan kommunen i anslutning till årsklasserna 7 9 ordna verksamhet inom ramen för den flexibla grundutbildningen, d.v.s. undervisning samt stöd för inlärning och uppväxt enligt läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen. Syftet med den flexibla grundutbildningen är att få ner antalet elever som avbryter den grundläggande utbildningen. Ett annat syfte är att förebygga marginalisering. Varje ung person ska tryggas en utbildningsplats efter grundnivån. Syftet är att övergången från den grundläggande utbildningen till det andra stadiet sker snabbt och flexibelt. Inom undervisnings- och kulturministeriets verksamhetsområde finns utbildningsgarantin, som är en del av ungdomsgarantin, för att stöda dels elever som har avslutat sin grundläggande utbildning, dels unga som saknar examen efter grundnivån. I båda fallen är syftet att hjälpa unga att finna en lämplig studieplats. Helsingfors den 13 augusti 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5