1 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄ Kokous 1/2017 Aika: klo 10.00-11.52 Paikka: Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosali Läsnä/jäsenet: Osallistujat erillisen liitteen mukaan Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa läsnäolijat. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Läsnäolijat todetaan erillisen listan mukaisesti. 2. Asialistan hyväksyminen Ohjaus- ja seurantaryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista. Päätös: Esityslista hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 3. Edellisen kokouksen muistio Ohjaus- ja seurantaryhmä hyväksyy kutsun liitteenä 1 lähetetyn edellisen kokouksen muistion kokouksen kulun mukaiseksi. Sovitaan lisäksi kokousmuistioiden julkaisemisesta jo puheenjohtajan ja sihteerin tarkastuksen jälkeen. Päätös: Muistio hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin esityksen mukaisesti, että muistio voidaan julkaista puheenjohtajan ja sihteerin tarkastettua sen.
2 4. Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) lausunnolle 28.3.2017 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen lausunnolle 31. tammikuuta. Lausuntoaikaa on 28.3.2017 saakka. Lakiluonnosta täydennetään ja tarkennetaan kevään aikana. Tarkennukset liittyvät muun muassa maakunnan velvoitteisiin ohjata ja seurata asiakas- ja maksusetelijärjestelmää. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaali- ja terveyspalvelut ja että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu palveluissa. Lisäksi halutaan varmistaa asiakkaan oikeusturva ja selkeyttää palvelutuottajien asemaa. Valinnanvapauslain lausuntokierroksen yhteydessä voi ottaa kantaa myös tuettua päätöksentekoa koskeviin pykäliin. Tuettu päätöksenteko on tarkoitus lisätä sosiaalihuollon asiakaslakiin ja potilaslakiin. Tuetussa päätöksenteossa tukihenkilö selvittää asiakkaalle vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Sote-uudistuksen osana on valmisteltu myös uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Tulevaisuudessa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on rekisteröidyttävä, jotta voidaan varmistaa palvelujen laatu ja turvallisuus. Tähän jo lausunnolla olleeseen lakiesitykseen aiotaan lisätä luku palveluntuottajien akkreditoinnista. Tätä lukua koskeva lausuntopyyntö annetaan erikseen helmikuussa 2017. Lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta valmistellaan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Tavoitteena on, että valinnanvapaus lisäisi asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaisi palveluun pääsyä, vahvistaisi peruspalveluja ja parantaisi palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Lakia sovellettaisiin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä verkkopalvelussa. Lakiluonnos, verkkokysely ja muut liiteaineistot löytyvät osoitteesta alueuudistus.fi/lausuntopyynnot Esityslistan liitteenä 2 on tiivistelmä valinnanvapauslaista sekä kysely kokonaisuudessaan. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen alustaa kokouksen alussa valinnanvapaudesta ja sen vaikutuksista Etelä-Karjalassa. Merkitään tiedoksi katsaus ja toimitetut materiaalit. Maakunnan lausuntoa valmistellaan yhdessä sen keskeiset yhteisesti linjattavat asiat huomioiden. Päätös: Pentti Itkonen esitteli johtopäätöksiä ja riskitekijöitä uudistuksessa, josta on vielä paljon yksityiskohtia avoimena. Yhtiöittämisen toteuttaminen, tuotteistus ja liiketoiminnan suunnittelu ovat vaativia prosesseja, jotka tulee olla pohdittuna jo suoran valinnanvapauden toteuttamishetkellä, jotta muutoksessa voi onnistua.
3 ICT-järjestelmät ovat kriittisiä uudistuksen hallintaan liittyen, koska tietojärjestelmäpalvelut ovat edellytyksiä valinnanvapausmallin toiminnalle. Muutoksen johtaminen on välillistä kunnes nimetty johto ottaa vastuun ja johtaa henkilöstöä uuteen rakenteeseen. Epävarmaa uudistuksessa on vielä mm. säästöjen, aikataulun, maakuntien ohjaus- ja valvontaroolin sekä palvelukeskusyhtiöiden toteuttamisessa. Aija Tuimala esitteli lakiluonnoksen päivitetyn sisällön ja periaatteet, joista keskustelua herättivät mm. seuraavat sisällöt: - yhtiöittämisen toteutus - yksityisten toimijoiden kiinnostus sote- keskusten palveluihin - käyttäjien valmius valintojen tekemiseen (ict- järjestelmät ja kyky valita) - palveluihin kulkeminen ja KELA-korvaukset - listautumattomien asiakkaiden jakaminen sote- keskuksiin - maakunnan palvelujen tarjonta ja saatavuus (kaupunkikeskusta sekä reuna-alueet) - ICT- kustannusten mahdollinen jakaminen myös yrityksille ja kustannusten taso (SOTE- keskukset, setelitoimittajat ym.) - yksityisen ja julkisen yhteistyö jatkossa, EKSOTEn palvelujen integraation jakautuminen uuteen hallintomalliin - toiminnan sopeuttaminen asukkaiden käyttäytymisen ja valintojen mukaisesti Merkittiin tiedoksi tämä katsaus ja listan liitteenä toimitetut materiaalit ja valmistellaan lausuntoja esityksen mukaisesti. 5. Maakuntauudistuksen etenemisen tilannekatsaus Maakuntauudistuksesta järjestetyn lausuntokierroksen tulokset on saatu marras- joulukuussa ja sen pohjalta muokatut lakiluonnokset on julkistettu 22.12.2016 alueuudistus.fi- sivustolla. Lakiluonnos on kehittynyt Etelä-Karjalalle edullisempaan suuntaan. Yksityiskohtaisia kysymyksiä ja tarkennuksiakin liittyy vielä mm. palvelukeskusten perustamiseen ja toimintaan, konsernirakenteen rakentamiseen sekä järjestäjän ja tuottajan roolijakoon. Kasvupalvelujen lainsäädäntö on vielä viimeistelyssä, mutta myös sitä odotetaan lausunnolle kevään aikana. Etelä-Karjalan työryhmät ovat aloittaneet työskentelynsä täysipainoisesti siten, että loppuraportin koosteet (ppt) valmistuvat 31.3. ja koko raportti 30.4. mennessä. Liitteessä 3 on koostetta valmistelussa esille nousseista asioista ja aikatauluista. Merkitään muutosjohtajan katsaus tiedoksi ja käydään keskustelu merkittävistä huomioitavista asioista Etelä-Karjalan valmistelussa kevään 2017 aikana.
4 Päätös: Merkittiin katsaukset tiedoksi ja keskusteltiin aiheesta. Maakunta- ja sote- järjestämisen lakien odotetaan valmistuvan perusteluteksteineen eduskunnan käsittelyyn helmikuun aikana. Juha Kouvo TE-toimistosta kertoi kasvupalveluista. Maakunnan liitto, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niistä muodostuu yksi kasvupalvelukokonaisuus. Valinnanvapaus on tulossa myös näihin palveluihin samaan tapaan kuin sote- palveluissa. Jatkossa keskeistä on, että miten kunnat ja maakunta sopivat yhteisistä palveluista. Maakuntajohtaja Matti Viialainen korosti, että rahoitus näihin palveluihin on saatava säilymään ja tämä tarvitsee edunvalvontaa, koska kriteerien epäsuotuisuus Etelä-Karjalan maakunnalle on huolestuttavaa. Kaakkois-Suomen ELY:n ylijohtaja Leena Gunnar kommentoi, että rahoitus näyttäisi painottavan hyviä olosuhteita eikä hyvää kehitystä, mikä on huolestuttavaa. Ympäristöpalveluissa luonnonsuojeluvastuun edistäminen tuli maakuntiin. ELY:n jakautuminen kahteen maakuntaan sekä valtiolle teettää ongelmia henkilöstöresurssien näkökulmasta. Johtaja Jyrki Karhula totesi liikenteestä, että valtakunnallisen Live Oy:n valmistelu lopetettiin ja perustettiin parlamentaarinen ryhmä väylänpidon rahoituksen valmisteluun. Maakuntien näkökulmasta valmistelu jatkuu siten, että tienpito kuuluu maakuntien tehtäviin vaikka tieverkon omistajuus onkin vielä päättämättä. Osa ELY:jen tehtävistä on keskitetty useiden maakuntien kesken, joten näistä täytyy vielä sopia tulevassa maakuntamallissa. Lappeenrannan ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoi ympäristönsuojelusta, että kuntien ympäristönsuojelunviranomainen voidaan sopia hoidettavaksi maakuntaan, mikäli kunnat yksimielisesti näin sopivat asiasta. Luumäki hoitaa ympäristönsuojelun itse, muuten ympäristöpalvelut on koottu seudullisiin kokonaisuuksiin Imatran ja Lappeenrannan vastuukuntamallilla. Tehokkuutta ja asiantuntijuuden jakamista, jota on nyt toteutettu, ei saisi hukata tulevassa rakenteessa. Matti Viialainen nosti esille ympäristöpalvelujen tärkeyden maakunnan näkökulmasta, koska Saimaa ja muut vesistötehtävät vaativat osaamista suhteessa valtioon. Asiantuntijuuden kokoaminen vahvistaisi maakunnan roolia ko. asioiden hoitamisessa. 6. Neuvottelujen käynnistäminen väliaikaishallinnosta Voimaanpanolain 6 mukaan maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta.
5 Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ja varajäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Toimielin on asetettava viimeistään 2 kk voimaanpanolain voimaan tulosta. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a :ää julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta eli kumpaakin sukupuolta on toimielimen jäsenistä vähintään 40 %. Maakunnan liiton hallitus hyväksyy virallisesti yhteisesti sovitun väliaikaishallinnon valmistelutoimielimen kokoonpanon. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun valmistelutoimielimen kokoonpanosta, päättää asiasta valtioneuvosto. Tällöin edustajia nimetään seuraavasti: 6 kuntien ja sote- yhteistoiminta- alueiden edustajaa, 2 sairaanhoitopiirien edustajaa, 1 erityishuoltopiirin edustaja, 1 maakunnan liiton edustaja, 1 pelastustoimen edustaja, 1 TE-toimiston edustaja ja 1 ELY-keskuksen edustaja. Väliaikaishallinnon rahoittaa valtio. Rahoituksen suuruutta ei ole vielä tarkoin määritelty, mikä vaikuttaa erityisesti valmistelutoimielimen sekä mahdollisen sihteeristön työajan käyttöön. Valmistelutoimielimen jäsenet jatkavat pääsääntöisesti omien työnantajiensa palveluksessa ja uusi maakunta ostaa työpanosta paikallisesti sovitun määrän. Väliaikaishallinnolla voi olla oma sihteeristönsä sekä lisäksi luottamushenkilövalmisteluryhmä sekä muita valmisteluryhmiä, jotka koostuvat maakuntaan siirtyvien organisaatioiden edustajista. Valmistelutoimielin voi myös palkata avukseen henkilöstöä 31.12.2018 saakka oman budjettinsa rajoissa sekä tehdä määräaikaisia sopimuksia 31.12.2019 saakka. Maakunnan liiton on huolehdittava toimielimen työtiloista ja muista toimintaedellytyksistä sekä ensimmäisen kokouksen koolle kutsumisesta. Keskustelut väliaikaishallinnon muodostamiseksi aloitetaan siten, että lainsäädännön hyväksymisen jälkeen Etelä-Karjala on valmis nimeämään luottamushenkilöryhmän ja viranhaltijoista koostuvan valmistelutoimielimen sekä tarvittavan sihteeristön. Päätös: Keskustelussa esille nostettiin, erityisesti kysymys luottamushenkilöiden roolista väliaikaishallinnon valmistelutoimielimessä. Etelä-Karjalassa valmistelu on nyt laajaa ja avointa. Ohjausryhmän puheenjohtajistolla on oikeus osallistua valmisteluryhmien toimintaan ja joitakin puheenvuoroja käytettiin tämän käytännön jatkumisesta. Joka tapauksessa maakunnan vaaleilla valittu luottamushenkilöjohto muodostuu vasta ensi vuoden alussa vaalien jälkeen. Siihen saakka on sovittava, miten yhteistyössä asioita hoidetaan, jotta maakunnan perustaminen etenee.
6 Väliaikaishallinnon tehtävänä on valmistella maakunnan uuden hallinnon pohjat ja tehtävä on suurelta osin teknistä työtä tulevalla luottamushenkilöhallinnolle. Väliaikaishallinnon tulee valmistella myös yhtiöiden perustaminen ja peruspääoma tulee myös varata. Keskustelussa nostettiin esille, että olisi hyvä pohja, mikäli poliittinen ryhmä noudattelisi kuntavaalien tulosta. Päätettiin, että kuntavaalien jälkeen maakuntahallitus kutsuu maakuntauudistuksen osapuolet neuvottelemaan väliaikaishallinnon valmistelutoimielimestä, poliittisesta johtamisesta sekä sihteeristöstä. Puheenjohtaja Jukka Kopra poistui tämän pykälän aikana klo 11.35 ja puheenjohtajana jatkoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. 7. Muut asiat Valtakunnalliset muutosjohtajat Pauli Harju ja Sinikka Salo pitävät 16.2. aamupäivällä Imatralla avoimen tilaisuuden, jonka ohjelma ja ilmoittautumislinkki olivat muistutuksena kokouskutsuviestissä. Valtakunnallista muutosjohtamisen valmennusohjelmaa ollaan käynnistämässä syksyllä 2017 aloittaen muutoksen johdosta maakunnissa (valmistelutoimielin) sekä toisessa aallossa valitulle luottamushenkilöjohdolle. Ohjelman yksityiskohdat selviävät valtakunnallisen projektijohtajan aloittaessa tehtävässään. Etelä-Karjalassa on myös pohdittu tarvetta esimiesten ja henkilöstön muutosvalmennukselle sekä asiasisältöihin liittyvälle koulutukselle (mm. liiketoimintaosaaminen) ja tästä ollaan laatimassa ESR-hankehakemusta. Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 8. Seuraava kokous Sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta. Päätös: Seuraava kokous päätettiin pitää 17.5. klo 9.30. Paikka ja aika täsmennetään lähempänä. Saman päivän on iltapäivällä Kuntaliiton maakuntapäivä.
7 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.52 Pöytäkirjan vakuudeksi. Jukka Kopra Matti Viialainen puheenjohtaja 1-6 puheenjohtaja 6-9 Aija Tuimala sihteeri