1 MUISTIO Väli-Suomen Kaste-aluejory Seinäjoki II työseminaari 23. 24.5. 2013 Leirikeskus Lankarissa Torstai 23.5.2013 Osallistujat: Kokous, iltaohjelma ja: Taru Kuosmanen Leena-Kaisa Nikkarinen yöpyminen Anne Astikainen Maarit Varjonen-Toivonen Juha Luomala Eeva Halme Eija Ala-Toppari-Peltola Peter Granholm Maritta Vuorenmaa Arto Rautajoki Juha Ahonen Erja Oksman Jari Turku Sari Innanen, SusInno Pirre Toikkanen, SusInno Riika Kivelä, SusInno Kokous ja iltaohjelma Jukka Lindberg Harri Jokiranta Kokous Salme Kallinen, STM Laura Pekkarinen, THL Arja Hastrup, THL Tiina Palotie-Heino, THL Eila Linnanmäki, THL Jaana Simola Anne Vuori SAAPUMINEN, ALKUINFO JA RYHMÄTYÖ Leena-Kaisa Nikkarinen, Lankarin emäntä ja SusInnon tiimi: päivien käytännön järjestelyt, paikkojen esittely ja SusInnolaisten esittely. Puheenjohtaja Taru Kuosmanen ja varapuheenjohtaja Harri Jokiranta: Päivien avaus eli Tervetuloa Nurmoon. Sari Innanen, Pirre Toikkanen ja Riika Kivelä SusInnosta johdattivat osallistujat päivien ryhmä työskentelyyn taiteen keinoin. MINISTERIÖN AJANKOHTAISKATSAUS Salme Kallisen esitys on muistion liitteenä, tässä lyhyt yhteenveto: - Peruspalveluministeri Susanna Huovinen aloittaa 24.5. Tästä voi seurata joitakin muutoksia jo sovittuihin aikatauluihin. - Hankerahoittajien yhteistyöryhmä aloittaa 24.5. Työryhmä koordinoi hankkeita, jotka koostuvat useiden eri tahojen rahoittamista osioista. - Kaste-kesäjuhlat 7.6. Köningstedtin kartanossa
- Valtionavustuksen hakeminen 30.9.2013 mennessä: Määrärahaa on yhteensä 17,5 m (sisältää 1,2 milj. lisämäärärahan lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi). Hankkeiden valtionavustuksen suuruus voi olla 500 000-1,5 miljoonaa euroa. Tiedote, uusittu hakulomake ja hankeavustusopas saadaan nettiin kesäkuun alkupuolella. Hakemukset lähetetään ministeriöön vain sähköisenä, ei enää paperisena. Kuntien sitoumukset toimitetaan yhdessä postissa vuoden loppuun mennessä. - Kansliapäällikkö kutsuu alueellisten johtoryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat elokuun aikana keskustelemaan aiheesta Kaste-aluejohtoryhmät ja sote-uudistus: miten kehittämisrakenteita uudistetaan osana sote-rakenneuudistusta, miten Kaste-ohjelman alueellinen johtaminen ja toimeenpano integroidaan uuteen sote-rakenteeseen, millainen malli olisi toimivin ja mikä on ERVA:n tehtävä? Näistä käydään keskustelu 13.6. kokouksessa ja sen jälkeen sähköpostikokouksena evästyksenä Taru Kuosmaselle ja Harri Jokirannalle. - Toimeenpanomääräraha: Alueellisille johtoryhmille on myönnetty 170 000 /vuosi ja osaohjelmille 30 000 /osaohjelma/vuosi. Aluejohtoryhmiltä toivotaan ideoita ja esityksiä uudenlaisista toimintatavoista, joilla voidaan tehdä yhteistyötä yli aluerajojen ja levittää hyviä käytäntöjä. Ideoiden pohjalta tehdään ohjeistus 7.6. pidettävän toimeenpanoryhmän kokouksen jälkeen. 2 KASTE THL:SSÄ THL:n Kaste-ohjelmapäällikkö Laura Pekkarisen esitys on muistion liitteenä. Lyhyt yhteenveto esityksen sisällöstä sekä keskustelusta: - Ohjelman toimeenpanosta vastaavien THL:n asiantuntijoiden nimet on koottu esitykseen. - Jokaisella kuudella osaohjelmalla on oma tukiryhmä THL:ssä. - Innokylä, sen 9 oppimisverkostoa sekä Innopajat ovat hanketuen eri muotoja. - Arviointituen asiantuntijaryhmä antaa tukea arviointiin liittyvissä kysymyksissä, mutta ei tee hankearviointeja. - Näkökulmia arviointiin seminaari lähinnä uusille hankkeille 10.9. klo 10-15. Keskusteltiin Innokylästä. Uusissa valtionavustuspäätöksissä edellytetään, että hankkeet vievät toimintamalleja ja hyvien käytäntöjen kuvauksia Innokylään. Sinne on viety jo yli 450 mallinnusta. Ongelmana on, että käytäntöjä ei ole arvioitu, eli niiden taso ja hyödynnettävyys vaihtelee. Innokylää hyödynnetään vielä kovin vähän muuten kuin hankerekisterinä. Mietittiin mahdollisuutta tutustua Innokylään tarkemmin jossakin tulevassa aluejohtoryhmän kokouksessa. KASTE-OSAOHJELMAT JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMINEN ALUEELLA Tutustuttiin SusInnolaisten johdolla Kasteen kuuteen osaohjelmaan Learning cafe menetelmällä. Mukana työskentelyssä oli kolmen osaohjelman vastaavat THL:stä: Eila Linnanmäki (osaohjelma I), Arja Hastrup (osaohjelma II) ja Tiina Palotie-Heino (osaohjelma V). Muihin osaohjelmiin tutustuttiin kirjallisen materiaalin perusteella. Pienryhmissä syntyi vilkasta keskustelua. Työskentelymenetelmä ja sen aikana syntyneet tuotokset on koottu SusInnon raporttiin. Tässä lyhyt yhteenveto yleisistä havainnoista: - Käsitteiden määrittelyn erilaisuus (esim. mitä osallisuus tai asiakaslähtöisyys tarkoittaa kenellekin - Tärkeää tarkastella osaohjelmien teemoja läpileikkaavana matriisina - Konkreettisia ideoita papereista ei löytynyt - Yhteistyön tärkeyttä korostettiin lähes joka paperissa
- Osaohjelmilta haetaan tukea peruskunnan arjen työskentelyyn: tarvitaan roolipelaajan taitoja, että saadaan tukea sote- ja kuntauudistuksille - Kaikista nousee esille kysymys: miten tehdään? - Miten tehdään? Pieniä kokeiluja, kumppanuuspöytämalli, yhteiset käsitteet, oppilaitosten hyödyntäminen juurruttamisessa 3 Esimerkkejä ryhmätoistä: Osaohjelma I (Eila Linnanmäki) - Osaohjelmien tehtävät ja työnjako ei välttämättä hahmotu, pelättiin päällekkäisyyttä - Osaohjelma I:n teemat ovat leimallisesti poikkihallinnollisia. Korostettiin kuntien päätöksentekorakenteiden tärkeyttä. Hyvinvointikertomustyötä ei kuitenkaan tunnettu kovin hyvin. Pirkanmaalla oli käytetty EVAa ja sitä pidettiin hyvänä välineenä tuoda eri näkökulmia ja vaihtoehtoja esiin. - Ehdotettiin osaohjelmien läpileikkaavien teemojen tarkastelua matriisina. - Osallisuus yksi tällainen teema, ja osaohjelman I tehtävä saattaa se osaksi kaikkia osaohjelmia - Vilkasta keskustelua osallisuuden käsitteestä: osallisuus mihin ja miten: asiakkaana (sisältäen palvelun käyttäjän sekä kehittäjän) ja asukkaana (yhteisö ja yhteiskunta); osallisuutta pidetään usein pehmeänä asiana, mutta osallisuutta parantamalla saadaan myös kustannuksia alas. Tästä pitäisi koota tietoa. - Seuranta ja arviointi tärkeää, asiakkaat mukaan arviointiin, tapahtuiko muutosta, ovatko palvelut parantuneet, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. - Osallisuutta parantavia työmuotoja kokemusasiantuntijuus, palvelumuotoilu, kansalaisraadit ym, näistä tarvetta kokemusten vaihdolle ja käsitteiden selkiinnyttämiselle - Kokemusasiantuntijuus leimautunut mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen, tässä tehtävää saada levitettyä muuhun toimintaan - Palvelumuotoilun ymmärtämisessä taitaa olla paljon vaihtelua. Yhdistyi terveyshyöty-malliin ja palvelupolkuihin, ja yksi kohderyhmä paljon palveluja käyttävät. Nuoret juuri aikuisikään tulleet tärkeä kohderyhmä matalan kynnyksen palveluille, yhden luukun periaate pitäisi saada toteutumaan. - Kansalaisraadit ja paikallisdemokratiamuodot: näissä saadaan osallisuuden kokemuksia ja toisaalta ymmärrystä siitä, että kompromisseja on tehtävä ja että kunta ei pysty tekemään kaikkea hyvää kaikille Osaohjelma II (Arja Hastrup) - 1. ohjelmakauden työn hyödyntäminen - Monialaisen palvelutarpeen arviointi ja hyöty asiakkaalle ja organisaatiolle on alueen ja osaohjelman yhteinen kehittämiskohde Osaohjelma III (Sirpa Anderssonin lähettämä materiaali, pienryhmien ajatuksia) - Monialainen palvelutarpeen arviointi ja ohjaus - Ikäihmiset mukaan palveluiden suunnitteluun Osaohjelma IV (Eeva Reissellin lähettämä materiaali, pienryhmien ajatuksia) - Miten varmistetaan sote-palveluiden kehittämisen yhteys muuhun kunnan toimintaan - Sosiaali- ja terveysalan näkeminen osana koko yhteiskuntaa > hyvinvointikunta - Kehittämisrakenne ERVA-keskitetyn kehittämisen vaarat tulisiko keskushallinto oskekunta kehittämistä vahvistaa?
4 Osaohjelma V (Tiina Palotie-Heino) - Miten osaohjelma linkittyy alueelliseen Kaste-toimeenpanoon ja hankkeisiin? - Reaaliaikaisen raportoinnin kehittäminen - Olemassa olevan tiedon parempi hyödynnettävyys, tiedolla johtaminen - Asukkailta kerättävän palautteen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä - Innovatiivinen ote: esim. peliteollisuuden hyödyntäminen Osaohjelma VI (Marjukka Laineen lähettämä materiaali, pienryhmien ajatuksia) - Kaste suhteessa kehittämisrakenteeseen? Ratkaiseeko sote ja mitä? Osaohjelman tuki muutokselle? - Ymmärrys palvelujen sisällöstä tulee muuttumaan - Siiloista kokonaisuuteen - Johtamisosaamisen koulutus päättäjille ja luottamushenkilöille - Dialogisuus johtamisessa joka suuntaan: asiakas, perustyöntekijät, luottamushenkilöt Perjantai 24.5. Osallistujat: Taru Kuosmanen Harri Jokiranta Leena-Kaisa Nikkarinen Anne Astikainen Maarit Varjonen-Toivonen Juha Luomala Eija Ala-Toppari-Peltola Peter Granholm Maritta Vuorenmaa Arto Rautajoki Hannu Puolijoki Juha Ahonen Erja Oksman Sari Innanen, SusInno Pirre Toikkanen, SusInno Riika Kivelä, SusInno HANKEVALMISTELU JA IDEOINTI (torstaina ja perjantaina) Jatkettiin keskustelua ja ideointia. Kehittämispäivien tuloksena päätettiin kolmen hankkeen valmistelusta 30.9. päättyvään valtionavustushakuun. Osaamiskeskuksissa on valmisteltu Juha Luomalan (Verso), Arto Rautajoen (SONet Botnia) ja Kristiina Laihon (Pikassos Oy) johdolla ns. Teemallisen hankkeen hankesuunnitelma, jonka Arto esitteli alustuksena työskentelylle. Esitys liitteenä. Jukka Lindberg kertoi Risto Mäkisen 13.3. alueellisen johtoryhmän kokouksessa esittelemän Kanavamalli-hankkeen valmistelusta. Päivien aikana syntyi myös idea vammaisten palveluiden kehittämisestä ns. pienenä hankkeena.
5 1. Kanavamalli Kanavamalli on perusterveydenhuollon uusi palvelukonsepti, joka tarjoaa työkaluja palveluohjaukseen terveydenhuollon ammattilaisille ja laajentaa omahoidon palveluvalikoimaa. Kiinnostusta osallistumiseen on ollut Hämeenlinnan lisäksi ainakin Oulussa, Vantaalla ja muutamassa muussa kaupungissa ja kuntayhtymässä. Valmistelijat ovat käyneet ministeriössä esittelemässä hankesuunnitelmaa. Valmisteluun on suhtauduttu myönteisesti ja ehdotettu hankkeen valmistelua valtakunnallisesti, koska siihen osallistuisi toimijoita useilta Kaste-alueilta. Hakemus täytyy käsitellä ja puoltaa kaikissa aluejohtoryhmissä. Väli-Suomen alueellinen johtoryhmä on samalla kannalla. Päätettiin pyytää 13.6. pidettävään aluejoryn kokoukseen Risto Mäkiseltä hankesuunnitelman tiivistelmä, joka toimisi myös konkreettisena esimerkkinä hankerahoittajien yhteistyöryhmälle. 2. Teemallinen hanke = Lankari-hanke Palveluprosessien asiakaslähtöinen ja kustannusvaikuttava kehittäminen Lankari-hanke valmistellaan ns. isona hankkeena: haettava valtionavustus enintään 1,5 m. Valmisteltavassa hankkeessa on kosketuspintaa osaohjelmiin I-VI. Hankkeella voidaan tukea kunnissa tehtävää muutostyötä. Kehittämisessä voidaan hyödyntää hyvinvointikertomuksista saatavaa tietoa. Hanke antaa mahdollisuuden kehittämiseen myös pienille kunnille. Piloteissa pyritään pois siiloajattelusta ja etsitään vertikaalisesti ja horisontaalisesti integroituja palveluita: kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita, vammaistyö, päihde- ja mielenterveystyö, sote+muut kuntapalvelut. Pilotit avataan ja kirjoitetaan tarkemmin hankesuunnitelmassa.
6 Hankkeessa pilotoidaan monikanavaista rahoitusta. Paikallistason yhteistyö mahdollistaa mm. yhteistyön kolmannen sektorin kanssa nykyistä helpommin. Verkostomaista työskentelytapaa kehitetään innovatiivisesti, palveluiden käyttäjät ja kolmas sektori mukana. Hankesuunnitelmassa avataan läpileikkaavat kehittämisteemat: mielenterveys- ja päihde, vammaisuus, riskiryhmät jne. Hankkeen johdossa ja koordinaatiossa tarvitaan monipuolista osaamista: tuotantotalous, asiakasosallisuus, palvelumuotoilu, tiedolla johtaminen, innovaatio-osaaminen. Hankevalmistelussa otetaan huomioon myös hallinnointiin ja koordinointiin liittyvät kysymykset. Sovittiin, että osaamiskeskukset jatkavat omilla alueillaan Lankari-hankkeen valmistelua seuraavaan aluejoryn kokoukseen. 3. Kehitysvammaisten psykiatrisen hoidon kehittäminen tai Vammaisten päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Keskustelussa nostettiin esille kaksi teemaa, joihin alueella kohdistuu kehittämistarvetta ns. pienenä hankkeena: kehitysvammaisten psykiatrisen hoidon kehittäminen ja vammaisten päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Sovittiin, että Juha Ahonen tekee yhteenvedon aihiosta 13.6. pidettävään kokoukseen. ALUEELLISILLE JOHTORYHMILLE TEHDYN KYSELYN TULOKSIA JA KESKUSTELUA Leena-Kaisa esitteli kaikkien Kaste-aluejoryjen jäsenille ja varajäsenille tehdyn itsearviointikyselyn tuloksia. Ohjelmapäälliköt eivät vastanneet kyselyyn. Aluejohtoryhmät voivat hyödyntää kyselyn tuloksia oman toimintansa kehittämisessä 31.4.2015 päättyvän toimintakauden loppuajaksi. Väli-Suomesta kyselyyn oli vastannut 7/32 jäsentä tai varajäsentä. Vastausprosentti jäi pieneksi verrattuna muihin aluejohtoryhmiin. Vastanneiden vastaukset eivät kuitenkaan eronneet merkittävästi muiden alueiden vastauksista. Kerrattiin alueellisille johtoryhmille asetuksessa määritellyt tehtävät: 1) Laatia alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joilla edistetään kansallisten tavoitteiden saavuttamista ja joissa sovitetaan yhteen valtakunnallisen kehittämistyön linjaukset ja alueelliset kehittämistarpeet, 2) Tehdä neuvottelukunnalle esityksiä toimenpiteistä, 3) Antaa lausuntoja kehittämishankkeista, 4) Hoitaa muut ministeriön/neuvottelukunnan antamat tehtävät. Väli-Suomen vastaajat olivat tulkinneet kysymystä johtoryhmän toimintatapojen kehittämisestä eri tavoin. Väli-Suomen aluejoryssä toimintatapojen kehittäminen on esillä vuosittain, mutta osa vastanneista oli käsittänyt, että kysyttiin joka kokouksessa asioiden käsittelyn yhteydessä tapahtuvasta kehittämisestä. Aluejohtoryhmän työskentelytapaan ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kokouksissa on yleensä paljon asioita. Joskus olisi hyvä pystyä perehtymään johonkin aiheeseen laajemminkin, esimerkkinä Innokylä. Vuosittaisia kehittämispäiviä pidettiin tarpeellisina ja innostavana työskentelytapana. Tänä vuonna erityisen hyvää oli osaohjelmiin tutustuminen ryhmätyöskentelyn muodossa.
7 SEURAAVAT KOKOUKSET Päätettiin seuraavien kokousten aikataulusta ja alustavasta asialistasta. - To 13.6. klo 12-14 Tampereella, tarvittaessa videoneuvottelulla tai lync-yhteydellä. Asialistalla Hankevalmistelu: Kanavamalli, Lankari-hanke ja erityisryhmien palveluiden kehittäminen: materiaalit etukäteen jaettavaksi tiistaina 11.6. Leena-Kaisalle Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan evästäminen elokuun loppupuolella järjestettävään kansliapäällikön tapaamiseen, jossa aiheena sote-uudistus ja kehittämistoiminnan rakenne siinä - Pe 6.9. klo 9-12 Tampereella Kansliapäällikön tapaamisen asiat Hankevalmistelu: hakuaika päättyy 30.9. - 25.9. Kastehelmimarkkinat Tampere-talossa - Ti 12.11. klo 12-15 Tampereella LOPPUSANAT: Olen kaunis/komea, viisas ja taitava Tehokkaat, innostavat ja virkistävät kehittämispäivät päätettiin klo 13. Muistio: Leena-Kaisa Nikkarinen