Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski
Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000 -luvulla? 2 Mitkä ratkaisut vaikuttavat kehittämistoiminnan rakenteiden muutokseen? 3 Mikä on Pohjois-Suomen (sosiaalialan osaamiskeskuksen) vastaus muutokseen?
Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000 -luvulla? Osaamiskeskuksen tehtävät: Ks. erillinen dia Kehittämisyksiköt: alansa asiantuntijaverkostoja muodostaen kunnille kehittämis- ja tutkimustoiminnan pysyvän rakenteen Posken esitys KASTE- ohjelman Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälle vs. Valtakunnalliset Kehittämistoiminnan rakenteiden linjaukset 2001 Sosiaalialan Osaamiskeskukset / Laki sosiaalialan osaamiskeskuksista 2006-2009 Kehittämisyksiköt / Sosiaalialan kansallinen Kehittämisohjelma 2004-2007 2008-2011 Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskus / KASTE
Osaamiskeskuksen tehtävät (L 2001 2 ) 1. Sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen 2. Peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen 3. Sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys 4. Sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen sekä 5. Muiden 1 :n 1 momentin tavoitetta palvelevien tehtävien toteutuminen.
Mitkä ratkaisut vaikuttavat kehittämistoiminnan rakenteiden muutokseen? Ratkaisuihin vaikuttavia tekijöitä: 1. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistäminen (meneillään) 2. Osaamiskeskusten aseman selvittäminen eri vaihtoehtojen pohjalta (meneillään 8/2008) 3. KASTE -ohjelman linjaukset pysyvien kehittämis- ja tutkimusrakenteiden osalta (mitkä hanke-esitykset hyväksytään)
Osaamiskeskusten tuleva asema: selvitettävät vaihtoehdot (8/2008) 1. Maakuntahallinnon yhteyteen 2. Laajan väestöpohjan muodostamien alueiden yhteyteen (ns. Erva-alueet, jotka samoja kuin KASTE ohjelmassa) 3. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteyteen 4. Stakesin yhteyteen Linjanveto: kunnallisesti vai valtiollisesti ohjattu kehittämis- ja tutkimustoiminta?
Mikä on Pohjois-Suomen (Posken) vastaus muutokseen? Aloite Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimus-keskuksen perustamiseksi Esitys KASTE -ohjelman aluejohtoryhmälle sosiaali- ja terveyden-huollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
KASTE 2008-2001 KEHITTÄMIS- TOIMINNAN KESKEISET LINJAUKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne 2. Lyhytkestoisesta kehittämisestä pitkäjänteiseen ja koordinoituun kehittämiseen 3. Olemassa olevan, hyvän kehittämistoiminnan hyödyntäminen Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalialan kehittämisyksiköt: Pohjois-Suomessa toimii 8 alueellista kuntien kehittämisyksikköä Tel -Lappi (terveyden edistäminen)
Esitys Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskuksesta 1. Esitetään KASTE ohjelman (2008-2011) Pohjois-Suomen alueelliseen kehittämissuunnitelmaan Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimuskeskuksen perustamista (P-S STKT). Keskuksen tavoitteena on koota vaiheittain rakenteellisesti ja sisällöllisesti Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoiminta toimjjoineen. 2. Haetaan vuoden 2008 aikana rahoitusta KASTE ohjelmasta P-S STKT:n sisällön ja rakenteen valmisteluun ja sopimuksellisen yhteistyön laajentamiseen. Sopimuksellinen laajentamisen lähtökohtana on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen perussopimus. 3. Esitetään KASTE ohjelman alueelliseen kehittämissuunnitelmaan nykyisten sosiaalialan kehittämisyksiköiden toiminnan rahoituksen turvaamista. Ne muodostavat perustettavaksi esitetyn P-S STKT:n ytimen, sillä ne edustavat jo nyt pysyvintä sekä sisällöllisesti ja alueellisesti kattavinta alan kehittämistoimintaa.
Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskus 1. Sopimuspohjan laajentaminen Posken nykyinen sopimuspohja: Lapin yliopisto & Kolpene & Oamk & Saamelaiskäräjät Uudet sopimuskumppanit: Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulut (KTAMK, RAMK), sairaanhoitopiirit, Stkl, muut) Kunnat mukana Posken ja kehittämisyksiköiden toiminnassa 2. Sosiaalialan osalta pohjautuu olemassa olevaan kehittämisrakenteeseen Sosiaalialan osaamiskeskus (Asetus ja Laki 2002) Sosiaalialan kehittämisyksiköt (Sosiaalialan kansallisen kehittämishankkeen rahoituksella) 3. Kuntapohjaisuus kehittämisyksikkötoiminta hajautunut kuntiin kunnissa/alueella tapahtuvaa kehittämistyötä tuetaan (tutkimus, koulutus, konsultaatio)
P-S STKT:n valmistelu Periaatepäätös keskuksen rahoituksesta vuosien 2008-2011 KASTE-ohjelmasta: Vuodelle 2008: toiminnan sisällön ja rakenteen valmistelu sekä sopimuksellisen yhteistyön laajentaminen kehittämistoiminnan turvaaminen: sosiaalityön kehittämisyksikkö (Lappi), Varhis ja Pippuria (Pohjois-Pohjanmaa) perusterveydenhuollon kehittäminen (Lappi: tulevaisuuden terveyskeskus, terveyden edistämisen keskus) kehittämisyksiköiden toiminnan sisällöllinen ja rakenteellinen jäsentäminen osaksi keskuksen toimintaa (Lastensuojelu ja sosiaalityön laajentaminen, Ikääntyvien palvelut, Vammaispalvelut) Vuosille 2009 2011 keskuksen toiminta käynnistyy yhteistyössä laaditun strategian ja ohjelman pohjalta, jossa kehittämisyksiköt ovat mukana
Pohjois-Suomen kehittämisyksiköt nykyisen kehittämistoiminnan edustajina Sosiaalityö (Lappi) Lastensuojelu (Pohjois-Pohjanmaa: Oulun seutu) Varhaiskasvatus Varhis (Pohjois-Pohjanmaa: Raahen seutu ja Kalajoki, Nivala Haapajärvi Kärsämäki Reisjärvi, Kuusamo, Oulu) Ikääntyvien palvelujen kehittämisyksikkö Pippuria (Pohjois-Pohjanmaa: Raahen seutu, Koillismaa, Oulu seutu, Oulun Eteläinen valmisteilla) Seniori- ja vanhustyö (Lappi) Vammaispalvelut (Pohjois-Suomi; 3 erityishuoltopiiriä) Päihdetyö Psykososiaalinen työ (Lappi, Pohjois- Pohjanmaa: Oulun seutu)
Kehittämisyksiköiden tarkoitus Kehittämisyksiköt ovat alansa asiantuntijoita (yhteisöjä tai verkostoja) alueellaan muodostaen kunnille kehittämis- ja tutkimustoiminnan pysyvän rakenteen Toimijoina ovat kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen asiakastyöyksiköt ja palvelujärjestelmät sekä oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot Toiminnan tavoitteena on kunkin substanssialueen käytäntöjen kehittäminen uudistamalla toiminnan sisältöjä ja rakenteita ja vahvistamalla osaamista
Kehittämisyksiköiden tulevaisuus? Kehittämisyksiköt toimivat määräaikaisella rahoituksella (2006-2008, osa 2009) KASTE-ohjelma (2008 2011) kehittämistoiminnan pysyvä rakenne on julkilausuttu tavoite ohjelmassa, mutta sen sisältöä ei ole määritelty Pohjois-Suomen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa olisi tärkeää hyödyntää ja jatkaa jo toimivien kehittämisyksiköiden työtä aloitteessa esitetyn Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskuksen osana Kehittämisyksiköiden tulevaisuus ratkeaa lähikuukausina