KANNANOTTO 10.6.2010 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpaitös 2009 MAA- JA METSATALOUSMINISTERION KANNAOTTO METSANTUTKIMUSLAITOKSEN TI- LINPÄÄTOKSESTÄ 2009 Talousarvioasetuksen 66 i 'j:n mukaan ministeriön on annettava viimeista& varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivänä pemteliu kannanotto hallinnonalansa tiliviraston niistä toimenpiteistä, joihin trlinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilitarkastuskertomus ja inuut toimintaa ja taloutta sekä tiliiipaatöstä koskevat selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Tämä kannanotto perustuu Metsantutkiinuslaitoksen vuoden 2009 tilinpaatöksessä esitettyihin tietoihin sekä valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilinpaatöksestä laatimaan Metlail tiliiitarkastuskertomukseen ja vuosiyhteenvetoon. 1. Arvio tuloksellisuuden kehityksestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta MMM:n ja Metlan vuotta 2009 koskevan tulossopimuksen mukaan (s. 4) Metla tuki maa- ja metsätalousiriinisteriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osallistumalla: - kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsii ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkoval~nisteluun; - KM0 2015 seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpaiioon sekä työskentelee sihteeristössä ja työrylmissä; - METSOn toimeenpanoon, seurantaan ja väliarviointiin sekä työskentelee seurantaryhmässä (uudet vuonna 2009 k'aynnistettavat Metlan METSO-hankkeet ja niiden kustannusarviot ilmenevät tarkemmin liitteestä 3); - alueellisten metsäohjelmien seurantaan ja ohjelmakauden 2011-2015 päivitykseen ta joainalla prosessiin hetotuotteita ja -palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panostuotoslaskelmat), joiden tietosisälto peiustuu asiakkaiden tietotaipeisiin ja tuoreimpiin tietolahteisim; - strategisen huippuosaamiseii keskittyinien toimintaan toteuttamalla Metsäklusteri Oy:n ja Ympäristö ja energia - klusterin (CLEEN Oy) tutkiinusohjelmia; - huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan; seka - metsäalan toiminfaympäristöa ja siina tapahtuvia muutoksia koskevaan ennakoiutityöhön. Metlan tilinpäätösraportissa (slvut 37-44) on yksityiskohtaisesti selostettu edellä mainittujen tavoitteiden toteutusta.. PR 30.0002< STATGOL A MAA- JA METSA~ALOCJSM.NISTERIO A JORrJ- OCH SKOCSBRUK5MINI5TERIEl A UINISTKY Oi Ai.RICLI.TLRL AND FORESTHY. PL 30. "~123 VALTIONEJVOSTO (Il&rnkil 1 (Ilekirinforrl PO Bo* 3U. R WU23 COVUW4FhTT. finln~ Oleliinki) puh.[lrm i600i L hkal(09) 16054202 ~tfn (09) 16001 - f$x $09) 160 5q202. te1 c358 B 16001. fax +358 9 160 54202
Tutkimus- ja kehittämisohjelraat sekä hankeryhmat ovat Metlan tärkein väline edistää toimialan yhteiskunnallisten vaikutta\riustavoitteiden saavuttamista KM0 2015:n sekä maa- ja metsätaloucministeriön metsieosaston strategian mukaisesti. Toimintavuonna 20@ oli käymissä seuraavat tutkimus- ja kehittauiisohjelmat: - Bioener~aa metsistä tutkimus- ia kehittainisoliielina BIO (2007-201 1): - Metsäekowsteeiriien toimmta ia metsien kavttö muuttuvassa ilmastossa MIL (2007-2011); - Metsien ~nonimuotoisuudm turvaaiiiiseii keinot ia vhteiskruuialliset vaikutukset TUK (2005-2010); - Metsavaraiie~oiäriestelmän ia metsäswniiittelun tutkimus- ia kehirtä~iiisoliielma MSU (2007-201 0):,, - Metsänhoidon kustaniiustehokkuudeii ia laadun tutkimus- ia keluttamisohielma MKL (2007-2011); - ~uoiiietsttalous SUM (2008-2010); - Hyvinvointia metsest6 HUV (2008-2012: sekä Tutkimua- ja kd1itt6misohjelmien toteutuksesta on raportoitu varsin peruuleellisesti Metlan tilinpäätöksesd (sivut 6-7 sevaprosessikohtaiset tulosiavoitteet, siwt 27-37). Raportoinninpemteeiia voidaan fodeta, että maa- ja metsätalousministeriön asettamat tavoitteet on saavutettu varsin hyvin. TUK, MSU ja SUM-ol?jelmatpäattyv&t kuluvan vuoden lopussa ja ministeriö ottaa kantaa niiden onnistumiseen loppuarviointi-informaation pohjalta. MSU:#ta voidaan todeta, että kyseessä on h&e eikä tutkmus- ja kellittamisohjelma koska sen volyymi on 1,5 hw:n ja ninsaan 100 000 /v tapoa. Metlan viranomaispalvelut ovat myös tärkeä osa yhteiskunnallista vaiknttavuutra. Vuodeii 2009 osalta Metlan vuanomaispalvel<nlle asetettiin seuraavat tavoitteet; Metla - raportoi VMI 10:n tulokset metsiivaroista ja hakkuumahdonisuuksista vuosien 2004-2008 maastoaineistobdta, tekee teernakatmhia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunninelee ja aloittaa VMI 1 l:n (toteutus 2009-2013); - laatii viralliset mets&ilam Ja kehittää asiakaslähtöisesti metsiisektodn tietatuotantoa. Edtyista huomiota kiinnitetään puun energiakäytän tilastointiin; - jatkaa Motsibjdosnis 2050 -ohjelman toteutt-ta; - kehittkä Metsifympkistön tilan (ent Metsien terveydentila) seuannan ja valtakunnan metsien uiwentoinnin yhteistyötä kansallisten ja kansainvälistm tietorarpeiden tyydyitämiseksï, - mporioi YKin ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen puastötiedot ja kehittää ilmastosopisnuksen ja Kiom pöytäkiian edellptäda raporlointia Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maa- ja metsatalousministmiön ja Tilastokeskuksen valjsten sopimusten mukaisesti; toimii asiantuntijana avustaen ministeriötä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa sekä kansainvälisissb ilmastoneuvotteluissa sekä EU:n sisäisissä nmvoneluissa; erityistä huomiota kiimuetään maaabdytän muutosten raportoinnissa Bytettävien menetelmien kehittämisen, siten että ilmastosopimuksen ja Kioton pöyt'akj. jan laadulliset vaatimukset täyttyvät: - turvaa metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähkäävivan tysn jat-eo; - whnistelee asiantmtijaselvityksen siita, miten nykyinen puutavaran mittauslainsäädäut6 oli toiminut, mitä kehinamistarpeita on tunnistettu ja minkäiai~a vaihtoehtoisia ohjauskeinoja olisi jatkosaia taijolla: wkä
- tasmentaa viranomaistoimiimot ja maarittelee niiden vaatimat resurssit laaditun kartoituksen pohjalta. Myös viranomaispalveluiden tavoitteet valtaosin saavutettiin. Ainoastaan tulostavoitteen tirntiioari ~iieisöpuideri @~?riivzrnje srrojehiuii rulttäai~än ty611,iatkuniineri arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3 on liian korkea. Haiike ei ole saanut käyttöönsä tarvittavaa teknista työvoimaa. Tilinpaaioksesta ei ilmene, inika on ollut hankkeen saama vapaa rahoitus ja onko sen valiyys ollut osasyynä siihen, että tavoite ei ole toteutunut. Virano~naistoimintojen kartoitusta koskevasta työstä oli sovittu, että se saatetaan loppuun yliteistyössa maa- ja nietsätalousmiiiisteriön kanssa vuoden 2010 aikana. Toiminnallista teliokkuutta koskeva tulostavoitteei v. 2009 tulossopimuksessa ja niiden toteumat olivat seuraavat: - Toinzi~iiiollirre~i tl.liokkinrs sfli/yj> i~u/ii~~t?iärl ed~llise~r i~irodeii tasolla "Toiminnan teliokkiiiis" -käsitteeseen sisältyy tulosprisman niukaisesti toiminnan taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannumastaavuus. Taloudellisuudella tarkoitetaan tuotantoprosessissa tuotannontekijöis~b aiheutuvia kustannuksia suoritetta kohti. Taloudellisuustavoitteena Tulosso~imuksen liitteessä 1 on ilmaistu numeerisessa muodossa vdin~rosesseittain,. toiniiiinan kokoiiaiskustaiinustavoittectivuosi. Kyseessä ei siis ole vaisinaisesti iouninnan ialuudellisuuttn kuvaava mittari. Metlan tilinpaätöksesta (kolita 2.2.4, sivu 16 ylempi taulukko) k2y ilmi "taloirdellisuuden" toteuinaluvut. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV)vuosiyhteenvedossa (kolita 4.1.1, sivu 3) on kiinnitetty huomiota siihen, etta toiminnaii tnloridellisiu~t~rr krrinnvin tietqin ei ole arin/ysoilii. Taloudellisuuden osalta voidaan todeta, että nykyinen Metlan tulosolijauksessa käytössä oleva mittari ei kuvaa Metlan toiminnan "'taloiidellisuutta"ja sen kehityksestä. Maa- ja metsatalousniinisteriön ja Metlan välisessä tulosohjausprosessissa pitäisi vastaisuudessa kehittaa ja ottaa kayttööii nykyistä parempia Metlan toiminnan taloudellisuutta koskevia mittareita. Tuottavuudella tarkoitetaan kuinka paljon tuotamontekijöitä tuotantoprosessissa kaytetaan suoritetta kohden. Tilastokeskus laskee vuosittain tuottawusluvut Metlan ilrnoittamien tietojen pohjalta. Ilnioitettavia tietoja ovat laskettavalta ja edelliselta vuodelta litv, toiminnan kulut 4.alkusilta LKP-tileiltä seka suoritteiden lukumäärä suoriterylunittäin ja suoriteryhinän % - osuus toiminnan kuluista (lasketaan skaal.osuus). Tilastokeskus kayttää tilastojen laskennassa deflatointia. Tuotoksen tarkempi inaarittely Löytyy Metlan tilinpä3töksesta sivulta 19. VTV.n tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa (kuten kahtena edellisenäkin vuotena) on kiinnitetty liuomiota siihen, että vuodelta 2009 ei ole esiteity muita tuottavuutta kuvaavia lukuja kuin työpanos, kun taas vuosilta 2008 ja 2007 tuottavuutta kuvaavina tietoina on esitetty seuraavat tunnusluvut: tuotos, työpanos, kokonaispanos, työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus. Esitetyi tuottavuustiedot peiustuvat Tilastokeskukseii laskelntiin ja vuoden 2009 tiedot valmistuvat vasta kesäkuussa 2010. VTV:n vuosiyhteenvedossa todetaankin edelleen, että Metlan tulee keliittää iuottavuusmittareita, jotta tilinpäätöksessä voidaan esittaa myös niuita tuottavuutta koskevia tietoja, niihin maa- ja metsatalousininisteriö yhtyy.
Liiketaloudellisella kannattavuudella tarkoitetaaii tuotannonteki.jöistä tuota~itoprosessissa aiheutuvien kustannusten ja aikaansaadusta suoritteesta saatavan tuoton suhdetta. Nain ollen tulossopimuksen liitteen 1 otsikolla "kannattavuus ja kustannusvastaavuus" alla oleva informaatio ei ole "liiketaloudellisen kannattavuus" määritelmän mukainen. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on otsikon mukaista informaatiota. Kaytössa olevilla mittareilla ilinaistuiia Metla saavutti asetetun tavoitteen hyvin. Metlan rulosoliiausprosessissa ". pitää vastaisuudessa kehittää toiininnan tehokkuutta kuvaavia mittareita pareinmin kasitteiden todellista sisaltoa vastaaviksi. - Metlaii toiniiiiiiart yhtei.skinnnlliseii ja fiereelliseii vaia7itta1~inudei1 parantaniisek<si kaltdrti tärkein~iiin'ii paiiionloit - meisiiiipmstuva yrifys- ja elii~keu~oioiiriii~ta sekä metriei1 yhfeiskur~iialliiieii~~erkify - sithteelliset usrtirdet i~oiniavarojen käytössä lisääit~~äi. Tavoite saavutettiin hyvin. Tarkeimpien painoalojen suhteellinen osuus kustannuksista nousi vuoden 2008 52,7 prosentin tasosta vuonna 2009 54,8 prosentin tasolle ydinprosessin kokonaiskustaiuiuksista. - Luoditanri foini~irtamnlli tr~fkiniirstiedoii liäytäiitööii i~ieitiiin ja kehiiystoiiiiiitnan sisälly~äntiseksi ttilkiiirusprosessiin. Tavoitteen toteutuksen arviointi on tilinpäätöksen kohdassa 2.2 (sivu 9). Tavoite liittyy vuoden 2009 aikana Metlassa valmisteltuun organisaatioundisiukseen, missä tutkimusprosessi on jaettu kahteen tehtäväkokonaisuuteen: 1) tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutus ja 2) tiedon ja teknologian siirto. minka voidaan katsoa vastaavan tulostavoitteen käsitteistoa. Molemmat kokonaisuudet on edelleen jaettu tehtäviin/ioimuitoilun, joita tiedonja teknologian siiman osalta ovat a) tuotteistamineiija markkinointi, b) tutkimusviestintä, c) ohjaus ja opetus seka d) asiantuntijatehtavät. Tavoitteen toteutusta on tilinpäätösaualyysissä kuvattu tasolla 3.5 (hyvän ja tyydyttävän välillä). Metlan omassa tulosaualyysissä todetaan, että tehty työ luo hyvän pohjan jatkotyölle. jota tarvitaan etenkin telitavakokonaisuuden "tiedon ja teknologia11 siirto" kohdalla, jonka siis piti olla juuri tämän tavoitteen keskiössä. Nain ollen Metlan itsearvioinnin 3,5-tasoa voidaan pitää lievän& yliarviona tulostavoitteen toteuiustasosia. - Meflan netfobudjetoidtrr~ inaksulliseii toin~iiirimi tiilostavoite on 1,4 niilj. ettivn tiiiii, cftä toiriiiiitu kairaa siitä aiheirbtvnt kr~staiitr~nkret. Asiakosrahoitteisessa rie~obudjetoidzrssa toiniiiiiiassa kustaniiusi~astao~~t~~~s oli 100 % hiktrini otraiiiaita taiinifai-hatoin~iiitrrcr. Tavoite saavutettiin erinomaisesti. Tuottokertymätavoite ylitettiin selvästi (1,587 milj. euroa) samoin kuin asetettu kustannusvastaavuustaso. - Ylileisrahoiiteisessa toinii~o~assa X~rstniritrrsi~astaai~u~~s ori 50 %. Tavoite saavutettiin erinomaisesti. Yhteisrahoitteiseii toi~ninnan kustannusvastaawus oli 63 %.
- Ttioiokser res.sir~sseiliiri stilifciiteifirr~a säil.vvcii r><lelliseri viiodoi tasolla Tulostavoitteeii toteutusta on selostettu tilinpaatöksen kohdassa 2.2.2. Vuonna 2009 Metlassa otettiin käyttöön syksy115 2008 valmistuneet uudet Metlan suoritteita ja tuotoksia kuvaavat tnittarit. Tamän takia osasta suoritetietoa puuttuu aikasaja edellisiltä vuosilta. VW vuosiyhteenvedossa on kiinnitetty huomiota siihen, etta suontetietoja ei ole analysoitu. Vuosiyhteenvedossa todetaan edelleen, että tietoja tulisi analysoida. Metlan itsearvioinnissa tavoitteen toteutuksesta ja vaikuttawudesta on annettu arvosana 35. Koska keskeisten suoritteiden ja juikishyödykkeiden maaräa ei ole suhteutettu tavoitteen mukaisesti resursseihin on tavoitteen mukaista toteutusta vaikea tarkasti arvioida. Tavoitteen toteutusta on selostettu tilinpäätöksen kohdassa 2.2.3 (sivu 15). Tamän mukaan PKM-ohjelman loppuarvioinnin suunnittelu aloitettiin syksylli 2009 ja loppuevaluointi marraskuussa. PKM-ohjelman arvioinnin yhteydessä kehitettiin kriteeristöä ja mallia Metlan tutkimusohjelmien loppuevaluointiin. Metlan oma anrio tavoitteen toteutuksesta on 3. Koska PKM-tutkimus- ja kehinaiiiisohjelinan loppuarviointi toteutuu pääosin vuoden 2010 puolella, voidaan Metlan itsearviointia pitaa lievaiiä ylianriona. Henkisten voimavarojen halliiltaa koskevat tulostavoitteei v. 2009 tulossopimuksessa ja niiden toteurnat olivat seuraavat: Tulostavoineen toteutusta on selostettu tarkemmin tilinpäätöksen sivulla 57. Tosin tilinpäätöksestä ilmenevä tavoite "l/iitiiei.~fellac~i siraiegiiien heiihilöstösirtriii~iieln~n ja keliitetaini hcirkilöstöii osaaiiiisia hr.iikilöstösuunniieli?imi yohjalfn" on eri sisaltöinen (= vuoden 2008 sopimuksen tulostavoite) kuin MMM:n ja Metlan vuoden 2009 tulossopimuksessa. Metlan mukaan heiikilöstösuunnitelman valinistelu jatkui woden 2009 aikana. Taina tarkoitti sitä, eitä jolitokunnaiie, johtoryhinälle ja yt-neuvottelukunnalle esiteltiin henkilöstön määrät prosenteittaiu. Tulostavoitetta ei saavutettu. Metla arvio tulostavoitteen toteutuksesta ja vaikuttawudesta on 2 (=välttävä). Koska vuonna 2009 piti jo toimeenpanna vailuista IienkilöstÖsuunniteIinaa, voidaan Metlan itsearviointia pitaa ylia~ona. Etenkin kun henkilöstösuunnitelma piti viimeistella jo woiuia 2008.
Tavoitteena oli, että Metln valnristelee orgaiiiraatiouudist~~kse~r vrrodeit 2010 alrrsta tapohiiri~oa olireylisihkö~~udist~rkse~~ toteirfusta i~nr.tcli. Metlan alueyksikköuudistuksen valmistelua on selostettu tilinpäätöksen kolidassa 21.4 (sivu 22). Tulostavoite saavutettiin. Metlan oma arvio toteutuksen tasosta oli 5 (=erinomaiiien), mitä voidaan tässä tapauksessa pitad oikeana tasona. Metlan lienkilötyövuodet olivat tilipäätösvuonna 741, joten asetettua henkilötyövuosike- Iiystä 714 ei saavutettu. Henkilöstökehyksen ylitys johtui paaosin siitä, että ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusralioituksesta vuonna 2009 keskimaarin 79 % oli uettobudjetoitua, mikä on mukana henkilötyövuosikiintiössä. Vuonna 2009 täinä oli 106 htv ja noin 9 milj., mika on 1,7 mi1j.e asetettua tavoitetta enemmän. Ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilöstö oli paäosiii sellaista määräaikaista väkeä, ~ni&a laista osaamista Metlalla ei ole vakituisessa heiikilöstössä. Vakituisen henkilöstön maa5 väheni. Maa- ja metsätaiousministeriö päätti 30.12.2008 (dnro 3068/10/2008) Iiailimonalan kokonaisheiikilöstömaarästä ja sen jakaantumisesta momenteittain. Pdätöksen mukaan inoinenttikohtaista lienkilötyövuosima~ ei saa ylittaa. Jos olosuhteiden muutokset huoinioon ottaen virasto pitaa vältiamättöinänä ylittaa henkilötyövuosimäärää, viraston on tehtävä hyvissä ajoin maa- ja tnetsätalousministenölle ehdotus päätöksessä oleva htv-kehyksen muuttamisesta. Virasto voi paatöksen mukaan ryhtyä henkilöstöniaarän ylittämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin vasta kun ministeriö on ki jallisesti muuttanut Iienkilöstökehystä. Edellä mainittua ehdotusta Metla ei kuitenkaan tehnyt ministeriölle vuoden 2009 aikana. 2. Toiiiiiiii~aii ttiofta~srirdeii ja tiiloksellisiriiden keliiitanririen Tamän asiakohdaii alla oli kaksi erillistä tavoitetta: Metlan itsearvioinnissa ensimmäisen tavoitteen toteutusta on kuvattu tasoilla 3,s. Koska mitään varsinaista suunnitelmaan ei laadittu, arviota voidaan pitaa yliarviona. Tavoite on sisällytetty uudestaan Metlan vuotta 2010 koskevaan tulossopimnkseen. Tilinpäätöksessä Metlan LYNET-toiminta on ra~ortoitu varsin hwin. Itsean '10 ' oli tasoa ~~~ ~ ~ 5. ~;osi 2009 oli LWETin kaiiiialra vaarsiiiaist." toiminnan ~i~~iiistäinista pohjustavaa suunnittelua. l'äma vaikuttaa siihen, miiika iyppisia aikaansaalinoksia ori voitti raportoida. Jatkossa molemmat ohjaavat ininistenöt (MMM ja YM) odottavat, että LYNETISS~ päästaan suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen, esimerkiksi yhteisten tukipalvelujen ja tutkimusohjeliiiien sekä tietovarantojen yhteiskaytön alueilla,
Sektoritutkiinuslaitoksilta ja niitä olijaavilta ininisteriöiltä on viinie aikoina vaadittu yhä enemmän koko yhteiskunnan tarpeiden huomioon ottamista. Tulosanalyysien penisteella Metlan toiminta näyttäisi palvelleen yhteiskuntaa laajeiiiminkin kuin väin MMM:~ politiikkasektorin sisällä. Vaikka tutkimus- ja kehittämisohjelmia koskeva tavoitteeiiasetielu on lahtökohtaisesti sektorinakokulmasta lähtevä, tulosanalyyseissä tuodaan esiin laajempi näkokuiiila (esiin. Metsistä hyvinvointia -ohjelniaa koskeva tulosanalyysi). Metlaii arvio tavoitteet toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on 4. Alustava Iiaiuno~elmaiia tilinpäätöksessä on että Metla siirtyisi palvelukeskusyliteistyöhön 1.10.201 0 lukien laskujeii kasinelyssa, maksatuksessa ja matkahallinnassa. Henkilostöl~allinnossa siirtymäajankolita palkkahallinnossa on 1.1.201 1. Metlalta saadun palautteen pohjalta maa-ja metsatalousministeriö pitaa tehtyä itsearvioinnh tasoa oikeana. Tamaii tavoitteen toteumaa on jo kisitelty asiakohdassa Hrrikisteir vainmirnrojeii Iinlliirtn. Metlan arvio tavoitteen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta oli 35. Tämä vastaa maa- ja metsatalousministeriöii käsityksen mukaan tavoitteen toteutuksen tasoa. 2. Tuloksellisuusraportoinnin perusteiden asianmukaisuus ja kehittamistarpeet Metlan tilinpäätös sisaltaa talousaivioasetuksen mukaisen tuloksellisuusraportoinniii. Tuloksellisuutta ja tavoitteiden toteutuniista on tilinpäätöksessä arvioitu aiempien wosieii tapaan asteikolla5:stä (=erinomainen tulos) 0:aan (=ei iulosta). Alhaisin arvo-~etlan itsea~oinnissa on 2. Metlan itsearvioinnin pisteytys on tasoltaan jonkin verran optinustisempi kuin miiiisteriön käsitys toteuiuksesta. VTV:n vuosiyhteenvedossa kiinnitettiin Iiuomiota siihen - kuten edelliseriäkin vuonna -, että toiminnan taloudellisuutta koskevia tietoja ei tilinpaatöksessä tarkemmin analysoitu. VTV;n iiiukaan toin~iiinallisesta tehokkuudesta esitettyjä tietoja voidaan pitää oikeina ja riittavina, mutta tuottavuutta kuvaavia lukuja tulee jatkossa kehittää. VTV toteaa myös, että tilinpaatöksess% on esiteity keskeisimmät suoriteiiedot ydinprosesseittain kolmelta vuodelta, mutta suontetietoja koskeva analyysi puuttuu. VTV:n mukaan myös tuotoksesta ja laadunhallinnasta esitettyjä tietoja suoritteiden ma?astä ja julkishyödykkeistä voidaan pitaa oikeina ja riittävinä, mutta tietojen esittämistapaa ja analyysia tulisi kehiitaa. Kaksi vuotta sitten iiiinistenö otti kantaa siihen. että Metlan Wanomaistoimintaa oitäisi kuvata tarkemmin, jotta raportista saisi hyvän kuvan vkanoinaispalveluiden sisällöstä, tuotoksista ja kustaimuksista. Talta osin tilinl>aätösraportoinnissa on tapahtunut parannusta inutta kustannusseurannassa oli viela keh'ittäinista. Kaksi vuotta sitten ministeriö ehdotti myös, etta tutkimusprosessin ja tuikimustulosten käytätitöön viennin osalta voisi olla hyödyllistä jakaa ydinprosessi osaprosesseiliin ja tärkeimpiin teli-
täviin sekä seurata osaprosessieri tuotoksia ja kustannuksia seka laatua esim. ulkopuolisilta osallistnjilta saatavan palautteen pemsteella. Taltä osin voidaan todeta, että valtakuiinalliseen pmsessiorganisaatiooii siinyttaessä Metla on jakanut ydinprosesseja ininisteriön viimewotisessa tiiinpaatöskannaotossa edellyttämällä tavalla. Mutta, kuten tilinpaatöksen sivulla 10 todetaan, jatkokeliitysta tulee tehda etenkin telitavakokonaisuuden "tiedon ja tekilologiaii siirto" kohdalla. 3. Ministeriön esitys Metlan toimenpiteiksi tulokseiiisuuden parantamiseksi Vuosi sitten ministeriön tilinpäatöskannariotossa todettiin, että Metlan koko olemassaolon kannalta ydinkysymys. -. on kuinka hyvin pystytaan -.. osoittamaan tutkimuslaitoksen käytössä olleilla resursseilla aikaansaatu yhteiskunnalluien vaikuttavuus niin tutkimus- kuin ~aioinais~alveluprosesseissa. Ministeriön kannanotto on tältä osin edelleen ajankohtainen, ja Metlan tulee jatkaa systemaattisten toimintaniallien luomista tutkimuksen käytäntöön vientiin ja asiakaspalauiejajestelmiin. Vuoden takaisessa kannanotossa ministeriö totesi myös, etta jotta tutkijat saataisiin aidosti kiinnostumaan tuotetun tiedon kaytäntöön soveltamisesta, niin Metlassa pitäisi pyrkia luomaan asiaa edistavia kanuustinjäjestelmiii Ministeriön tietoon ei ole tullut, että tallaisia järjestelmiä olisi kehitetty. Kun otetaan huomioon nykyinen taloustilanne, sekioritutkimusja rjestelman murros seka yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välinen muutosprosessissa oleva työnjako, niin Metlan tulee edelleen jatkaa tutkimuksen suuntaamista niin, että tutkimus suuntautuu nykyistakiii voimakkaammin koko metsätalouden tulevaisuuden kannalta tärkeimmille painoaloille. Tama tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan vuoden 2010 lopussa vapautuvien tutkimis- ja kehittamisolijelmien tutk'iniusresurssien uudelleen kohdentamista. Metlan tulee edelleen pyrkia liyödyntamaän inahdollisuudet, jotka LYNET - yliteenliitiymä ja Metsäklusteri Oy tarjoavat toiminnan tuloksellisuudeii ja yliteiskunnallisen vaikuttavuuden keluttamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaisten sek~oritutkimuslaitosien välisissä tulosohjausprosesseissa pitäisi kehittaa ja ottaa kayttöön nykyistä parempia toiminnan taloudellisuutta. ;uottawutta$ kannattavuutta kuvaavia mittareita. 4. Ministeriön omat toimenpiteet Metlan tulokseiiisuuden parsntamiseksi Metlan tutkimustoiminnan ja viranomaispalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ~iiinisteriö kehittää strategista johtamista ja tnlosohjausta seuraavasti: - KM0 2015 tarkistuksesta johtuvat yliteiskunnalliset painotukset otetaan huoniioon Metlan tulosohjauksessa vuode11 201 1 tulossopimuksen ja 2012 TAE.n laadimassa, - Vuoden 2009 aikana tehtiin selvitys Metlaii tulosolijauksen nykyiilastaja keliittamistapeista. Selvityksessä esiin tulleet kehittäniisehdotukset viedah kaytantööti Metlan johdon kanssa 8.2.2010 (liite 1) sovitulla tavalla vuoden 2010 aikana. - Sektoriiutkiiuslaitosteu rakenteellista keliittainista jatketaan LYNET -yhteenliittyman antaman rakennemallin pohjalta; sekä - Vallvistetaan edelleen tulosohjauksen koordinointia ministeriön ja alaislen sektoritutkimuslaitosten ja iuetsaorganisaatioiden valiliä.
Ottaen itnomioon tsi%n hetken taloudellinen ja yliteiskuntapoliittiien tilanne Metla on kyenny toteuttamaan sille aseletut nilostavoitteet varsin hyvin mutta ioissdn kehittamishankkeksa tavoitieita ei saawtett~. Maa- ja mets~talousministeri Sirkka-Liisa Anttila Osastopä'illikkti, ylijohtaja g@-- Juha Ojala Seuraa: Liite 1: MetIan tulosohjauksen kehittämiien Tiedoksi MMM, talousyksikkö Mio Peltonen
MUISTIO METLAN TULOSOHJAUKSEN KEHITTAMINEN LIITE 1 Aika 8.2.2010 klo 13.00-16.00 Paikka Osallistujat Maa- ja n~etsatalousmiiiisteriö, kokousliuone 1 MMM: Liisa Saarenmaa, Marja Kokkonen (pj), Mikko Peltonen ja Ville Scliildt (sihteeri) Metla: Hannu Raitio, Leena Paavilainen, Pasi Puttonen ja Kristiina Borg, Ville Scliildtin JET-kehittämisprojektin (Metsäntutkimuslaitoksen tulosohjauksen kehittaminen) pohjalta päätettiin seuraavista Metlan tulosohjaukseeii liittyvistä kehittainistoimista: 1. MMM:n ja Metlan väliseen tulosohjausprosessin vuosikelloon sisällytetaän viides neuvottelu, missä kasitettaaii ainoastaan metsäpoliittisia linjauksia ja niiden jalkauttamista. Myös muiden hallinnonalojen tietotarpeet ja LYNET (Luonnonvara ja ymparistötutkimuksen yhteenliittymä) yhteistyö sisallytetaän palaverin asialistalle. Ajankohta vuosikellossa on elokuun puolenväli. 2. TTS pyrita& kytkemään vastaisuudessa nykyistä paremmin strafegian jalkautukseen ja Metlan johtamiseen. TTS:n sisällöstä pyritaan kiymaan ministeriön ja Metlan välillä eiiemman keskustelua. 3. Metlan vuoden 201 1 talousarvioesityksen sisällölliseen valmisteluun tullaan kiinnittwadn erityistä huomiota. Palaute kaydaän yhteistyössä läpi Metlaii ja MMM:n talousarviovalmistelusta vastaavien virkamiesten kesken ja sisallyletaan yhteisesti sovittavalla valtion vuoden 201 1 talousawioesitykseen. 4. MMM:n ja Metlan välisessä tulossopimuksessa käytetyt numeeriset mittarit kay- &aan läpi valmistelusta vastaavien virkamiesten kesken. Mittareihin ja niiden kastöön liittyvät oiigelmat ja puutteet pyritään tunnistamaaii ja tekemään ehdotus mittareiden kehitysversiosta Metlan vuoden 2012 tulossopimukseeii. 5. Tulosohjausneuvottelujen strategista painotusta IisäVaän. Hyvalla ja vuorovaikutteisella neuvottelujen etukateisvalmistelulla pyritah hoitamaan teknisluoteiset ja operatiiviset asiat minimiin neuvotteluissa. 6. Metlan tiliiipaätösraportoinnin kehittamistarpeet määritellään tarkemmin Metlan v. 2009 tilinpäatösraportoinnin yhteydessä ja MMM ottaa iiiihin kantaa v. 2009 tilinpäätöskannanotossaan. Puheenjohtaja Marja Kokkonen Sihteeri Ville Schildt