Numeeriset menetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

BM20A1501 Numeeriset menetelmät 1 - AIMO

Pienimmän neliösumman menetelmä

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Numeerinen integrointi ja derivointi

Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Numeeriset menetelmät

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Numeeriset menetelmät

Yhden muuttujan funktion minimointi

Numeeriset menetelmät

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

Numeeriset menetelmät

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Numeeriset menetelmät

Numeerinen integrointi

x 0 x 1 x 2... x n y 0 y 1 y 2... y n Taulukko 1:

Matematiikan tukikurssi

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

2 Funktion derivaatta

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Malliratkaisut Demo 4

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Polynomit, interpolaatio ja funktion approksimointi

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Numeeriset menetelmät

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

Muotoinosa tulkitaan vasta suoritushtkellä.

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

5 Differentiaalilaskentaa

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

2 Funktion derivaatta

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

MAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Harjoituskokeiden ratkaisut Painoon mennyt versio.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Integrointi ja sovellukset

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 3. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 3 () Numeeriset menetelmät / 45

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Luento 11: Rajoitusehdot. Ulkopistemenetelmät

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Kompleksianalyysi, viikko 6

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

1 Rajoittamaton optimointi

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Transkriptio:

Numeeriset menetelmät Luento 7 Ti 27.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 1/39 p. 1/39

Interpolointi Ei tunneta funktion f : R R lauseketta, mutta tiedetään funktion arvot tietyissä pisteissä Tavoite: Arvioidaan funktion arvoja myös muissa pisteissä Korvataan f funktiolla p : R R, jonka lauseke tunnetaan, ja approksimoidaan f(x) p(x) Taulukoidut pisteet: (x i, y i ), missä y i = f(x i ) Interpolantti: p(x i ) = y i kaikilla i = 0, 1,..., n Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 2/39 p. 2/39

Polynomi-interpolaatio Datapisteet: (x i, y i ), i = 0, 1,..., n, siten että x i x j kun i j Kantafunktiot: ϕ 0, ϕ 1,..., ϕ n Interpolantti kantafunktioiden lineaarikombinaationa: n p(x) = a j ϕ j (x) j=0 missä a 0, a 1,..., a n vapaita parametreja Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 3/39 p. 3/39

Newtonin muoto Valitaan kantafunktioiksi { 1, j = 0 π j (x) = j 1 k=0 (x x k), 1 j n p n (x) = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 )(x x 1 ) + + a n (x x 0 )(x x 1 ) (x x n 1 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 4/39 p. 4/39

Newtonin muoto π j (x) = { 1, j = 0 j 1 k=0 (x x k), 1 j n π j (x i ) = 0 kun i < j X = (π j (x i )) i,j = alakolmiomatriisi Kertoimet a j helppo ratkaista Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 5/39 p. 5/39

Polynomin arvojen laskeminen p n (x) = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 )(x x 1 ) + + a n (x x 0 )(x x 1 ) (x x n 1 ) Lasketaan p(t) : p := a n do i = n 1, n 2,..., 0 p := a i + (t x i ) p end do Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 6/39 p. 6/39

Newtonin muoto Olkoon p n 1 pisteisiin i = 0, 1,..., n 1 liittyvä interpolaatiopolynomi Muodostetaan pisteisiin i = 0, 1,..., n liittyvä interpolaatiopolynomi p n siten että p n (x) = p n 1 (x) + C(x) C(x i ) = p n (x i ) p n 1 (x i ) = 0, i = 0, 1,..., n 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 7/39 p. 7/39

Newtonin muoto Korjaustermi C on korkeintaan astetta n oleva polynomi ja sillä on n nollakohtaa x i, i = 0, 1,..., n 1 C(x) = a n (x x 0 )(x x 1 ) (x x n 1 ) p n (x) = p n 1 (x) + a n (x x 0 )(x x 1 ) (x x n 1 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 8/39 p. 8/39

Newtonin muoto p n (x) = p n 1 (x) + a n (x x 0 )(x x 1 ) (x x n 1 ) Koska p n (x n ) = y n = f(x n ), niin a n = f(x n ) p n 1 (x n ) (x n x 0 )(x n x 1 ) (x n x n 1 ) Funktion f kertalukua n oleva Newtonin jaettu differenssi: f[x 0 ] = a 0 = y 0 = f(x 0 ) f[x 0, x 1,..., x n ] = a n, n 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 9/39 p. 9/39

Newtonin muoto p 0 (x) = f[x 0 ] p 1 (x) = f[x 0 ] + (x x 0 )f[x 0, x 1 ] p 2 (x) = f[x 0 ] + (x x 0 )f[x 0, x 1 ] + (x x 0 )(x x 1 )f[x 0, x 1, x 2 ]. p n (x) = f[x 0 ] + (x x 0 )f[x 0, x 1 ] + (x x 0 )(x x 1 )f[x 0, x 1, x 2 ] +... + (x x 0 ) (x x n 1 )f[x 0, x 1,..., x n ] Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 10/39 p. 10/39

Jaetut differenssit Kaikille j 1 ja 0 i < j on voimassa f[x i, x i+1,..., x j 1, x j ] = f[x i+1,..., x j ] f[x i,..., x j 1 ] x j x i (Todistus: Luentomonisteessa) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 11/39 p. 11/39

Jaettujen differenssien taulukko x 0 f(x 0 ) x 1 f(x 1 ) x 2 f(x 2 ) x 3 f(x 3 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 12/39 p. 12/39

Jaettujen differenssien taulukko x 0 f[x 0 ] x 1 f[x 1 ] x 2 f[x 2 ] f[x 1 ] f[x 0 ] x 1 x 0 f[x 2 ] f[x 1 ] x 2 x 1 f[x 3 ] f[x 2 ] x 3 x 2 x 3 f[x 3 ] Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 13/39 p. 13/39

Jaettujen differenssien taulukko x 0 f[x 0 ] f[x 0, x 1 ] x 1 f[x 1 ] f[x 1, x 2 ] f[x 1, x 2 ] f[x 0, x 1 ] x 2 x 0 f[x 2, x 3 ] f[x 1, x 2 ] x 3 x 1 x 2 f[x 2 ] f[x 2, x 3 ] x 3 f[x 3 ] Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 14/39 p. 14/39

Jaettujen differenssien taulukko x 0 f[x 0 ] f[x 0, x 1 ] f[x 0, x 1, x 2 ] f[x 0, x 1, x 2, x 3 ] x 1 f[x 1 ] f[x 1, x 2 ] f[x 1, x 2, x 3 ] x 2 f[x 2 ] f[x 2, x 3 ] x 3 f[x 3 ] Interpolaatiopolynomin arvojen laskemiseen tarvitaan taulukon ylin rivi Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 15/39 p. 15/39

Jaettujen differenssien taulukko Alustetaan d i := f(x i ), i = 0, 1,..., n do i = 1, 2,..., n do j = n, n 1,..., i d j := (d j d j 1 )/(x j x j i ) end do end do Nyt on d i := f[x 0, x 1..., x i ], i = 0, 1,..., n Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 16/39 p. 16/39

p. 17/39 Esimerkki n = 2: Datapisteet ( 1, 2), (0, 1), (1, 3) 1 2 1 2 0 ( 1) = 1 2 ( 1) 1 ( 1) = 3/2 0 1 3 1 1 0 = 2 1 3 p 2 (x) = 2 + ( 1)(x ( 1)) + 3 (x ( 1))(x 0) 2 = 3 2 x2 + 1 2 x + 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 17/39

Etenevät ja takenevat differenssit Jos f on taulukoitu välillä [a, b] tasavälisessä pisteistössä x j = a + j h, j = 0, 1,..., n, h = b a n voidaan Newtonin muoto muodostaa joko etenevien differenssien tai takenevien differenssien avulla (Ei käsitellä) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 18/39 p. 18/39

Interpolaatiovirhe Interpolaatiopisteet: a = x 0 < x 1 < < x n = b Interpolaatiopolynomi: n asteinen polynomi p n siten, että p(x i ) = f(x i ) i = 0, 1,..., n Interpolaatiovirhe: f(x) p n (x) kun x [a, b] Oletetaan, että f on n + 1 kertaa jatkuvasti differentioituva välillä [a, b] Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 19/39 p. 19/39

Interpolaatiovirhe Lause: Jokaiselle x ]a, b[ on olemassa ξ x ]a, b[ siten, että f(x) p n (x) = 1 (n + 1)! f(n+1) (ξ x ) n (x x i ) i=0 (Todistus: Luentomonisteessa) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 20/39 p. 20/39

Interpolaatiovirhe Lause: Jos interpolaatiopisteistö on tasavälinen (h = x i+1 x i ), niin jokaiselle x ]a, b[ on f(x) p n (x) M n 4(n + 1) hn+1 missä M n = max x [x 0,x n ] f(n+1) (x) (Todistus: Luentomonisteessa) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 21/39 p. 21/39

Esimerkki f(x) = sinx, [a, b] = [0, π] f (n+1) (x) 1 max f(x) p n(x) h n+1 x [x 0,x n ] p n f tasaisesti, kun n Tässä esimerkissä datapisteiden lisääminen parantaa tarkkuutta Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 22/39 p. 22/39

Esimerkki f(x) = (1 + x 2 ) 1, [a, b] = [ 5, 5] Tasavälinen interpolaatiopisteistö... lim n max f(x) p n(x) = x [ 5,5] Tässä esimerkissä datapisteiden lisääminen heikentää tarkkuutta Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 23/39 p. 23/39

Esimerkki jatkuu f(x) = (1 + x 2 ) 1, [a, b] = [ 5, 5] Tšebyševin interpolaatiopisteistö... p n f tasaisesti, kun n Tasavälinen pisteistö ei yleensä ole paras mahdollinen valinta Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 24/39 p. 24/39

Tšebyševin pisteistö Olkoon [a, b] = [ 1, 1] Tšebyševin polynomit: T 0 (x) = 1 T 1 (x) = x T n+1 (x) = 2x T n (x) T n 1 (x), n 1 T n (x) = cos(n arccosx), n 0 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 25/39 p. 25/39

Tšebyševin pisteistö T n (x) 1 T n (x) = cos(n arccosx), n 0 ja T n (cos ( )) 2i + 1 2n π = cos ( 2i + 1 2 ) π = 0, i = 0, 1,..., n 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 26/39 p. 26/39

Tšebyševin pisteistö Valitaan interpolaatiopisteiksi T n+1 :n juuret ( ) 2i + 1 x i = cos 2n + 2 π, i = 0, 1,..., n... f(x) p n (x) 1 2 n (n + 1)! max t 1 f(n+1) (t) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 27/39 p. 27/39

Tšebyševin pisteistö Välin [ 1, 1] interpolaatiopisteet x i Välin [a, b] interpolaatiopisteet x i x i = 1 2 (a + b) + 1 2 (b a)x i Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 28/39 p. 28/39

Paloittainen interpolointi Koko välille muodostettu interpol.polynomi: Interpolaatiopisteiden lisäys kasvattaa polynomin astetta Korkea-asteinen polynomi usein oskilloiva Interpolaatiopolynomi ei välttämättä lähesty interpoloitavaa funktiota Osaväleille muodostettu interpol.polynomi: Osaväleillä matala-asteinen polynomi Yhdistetään siten, että saadaan koko välillä riittävän sileä funktio Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 29/39 p. 29/39

Splinit Interpolointiväli: I = [a, b] Solmut: a = t 0 < t 1 < < t n 1 < t n = b Osavälit: I i = [t i 1, t i ], i = 1, 2,..., n Funktio s : I R on k-asteinen splini, jos s on korkeintaan k-asteinen polynomi jokaisella osavälillä I i s on k 1 kertaa jatkuvasti derivoituva koko välillä I (Huom: 0 kertaa jatkuvasti derivoituva = jatkuva) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 30/39 p. 30/39

Splinit 1. asteen splini: Paloittain lineaarinen, jatkuva 2. asteen splini: Paloittain neliöllinen (kvadraattinen), jatkuvasti derivoituva 3. asteen splini eli kuutiosplini: Paloittain kuutiollinen, kaksi kertaa jatkuvasti derivoituva Yleisimmin käytetty splini Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 31/39 p. 31/39

Interpolointi kuutiosplinillä Osavälit: I i = [t i 1, t i ], i = 1, 2,..., n Osavälien pituudet: h i = t i t i 1, i = 1, 2,..., n Datapisteistö: (t i, y i ), i = 0, 1,..., n Interpolointiehdot: s(t i ) = y i, i = 0, 1,..., n Kuutiosplini: s paloittain kuutiollinen s paloittain neliöllinen s paloittain lineaarinen s, s ja s jatkuvia koko välillä Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 32/39 p. 32/39

Interpolointi kuutiosplinillä Toistaiseksi tuntemattomat vakiot M i, i = 0, 1,..., n, siten että s (t i ) = M i, i = 0, 1,..., n s lineaarinen osavälillä I i, ts. s :n kuvaaja on pisteiden (t i 1, M i 1 ) ja (t i, M i ) välinen suora s (x) = M i 1 t i x h i + M i x t i 1 h i, x I i Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 33/39 p. 33/39

Interpolointi kuutiosplinillä s (x) = M i 1 t i x h i + M i x t i 1 h i, x I i Integroidaan kerran s (t i x) 2 (x t i 1 ) 2 (x) = M i 1 + M i 2h i 2h i + (integroimisvakio), x I i Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 34/39 p. 34/39

Interpolointi kuutiosplinillä s (t i x) 2 (x t i 1 ) 2 (x) = M i 1 + M i 2h i 2h i + (integroimisvakio), x I i Integroidaan toisen kerran (t i x) 3 (x t i 1 ) 3 s(x) = M i 1 + M i 6h i 6h i + (vakio)x + (vakio), x I i Viimeiset termit voidaan kirjoittaa muodossa c i (t i x) + d i (x t i 1 ), missä c i ja d i vakioita Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 35/39 p. 35/39

Interpolointi kuutiosplinillä (t i x) 3 (x t i 1 ) 3 s(x) = M i 1 + M i 6h i 6h i + c i (t i x) + d i (x t i 1 ), x I i Interpolointiehdot s(t i 1 ) = y i 1 ja s(t i ) = y i Määrätään vakiot c i ja d i Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 36/39 p. 36/39

Interpolointi kuutiosplinillä s(t i 1 ) = y i 1 (t i t i 1 ) 3 s(t i 1 ) = M i 1 + c i (t i t i 1 ) 6h i = M i 1 h 2 i 6 + c ih i = y i 1 c i = 1 h i ( y i 1 M i 1 h 2 i 6 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 37/39 p. 37/39

Interpolointi kuutiosplinillä s(t i ) = y i (t i t i 1 ) 3 s(t i ) = M i + d i (t i t i 1 ) 6h i = M i h 2 i 6 + d ih i = y i d i = 1 h i ( y i M i h 2 i 6 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 38/39 p. 38/39

Interpolointi kuutiosplinillä (t i x) 3 (x t i 1 ) 3 s(x) = M i 1 + M i 6h i 6h i ( h 2 ) i ti x + y i 1 M i 1 6 h i ( h 2 ) i x ti 1 + y i M i, x I i 6 h i Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 39/39 p. 39/39