EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.02.2002 KOM(2002) 92 lopullinen 2002/0047 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (komission esittämä)
PERUSTELUT YHTEISÖN ALOITTEEN TAVOITE Ohjelmistojen kehittämistyö on ollut viimeksi kuluneiden vuosien aikana huomattavassa kasvussa, ja sillä on ollut erittäin suuri vaikutus koko elinkeinoelämään Euroopassa. Se on myös merkittävästi kasvattanut bruttokansantuotetta, ja alalla on ollut tarjolla runsaasti työpaikkoja. Vuonna 1998 vakio-ohjelmistojen markkinoiden arvo oli Euroopassa 39 miljardia euroa 1. Markkinatutkimusyritys Datamonitor on tehnyt äskettäin tutkimuksen 2, jonka mukaan vakio-ohjelmistojen parissa työskentelevien määrän odotetaan kasvavan Länsi-Euroopan maissa 24 71 prosenttia vuosina 1999 2003, eli keskimäärin 47 prosenttia. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että jokaista vakio-ohjelmistoalan työpaikkaa kohti luodaan 2 4 työpaikkaa ohjelmistojen käyttöön liittyvillä aloilla ja yksi työpaikka ohjelmistojen kehittämistä edeltävillä aloilla. Alan tulevat kasvumahdollisuudet ja siten vaikutukset talouteen ovat nykyistäkin suuremmat, koska Internetiin perustuvassa tietoyhteiskunnassa sähköisen kaupankäynnin merkitys kasvaa koko ajan. Ohjelmistojen kehittämisessä on saavutettu sellainen kypsyystaso, että monet ohjelmistoparannukset muuttuvat yhä vaikeammiksi ja kalliimmiksi toteuttaa, mutta ne on helppo kopioida. Patenteilla on tärkeä merkitys yleensä teknisten ratkaisujen suojaamisessa. Patenttijärjestelmän perusperiaate näyttää soveltuvan hyvin kaikkiin niihin keksintöihin, joille on tähän mennessä myönnetty patenttisuoja Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa. Patentointi kannustaa sijoittamaan toimintaan tarvittavan ajan ja pääoman sekä edistää työllisyyttä. Myös yhteiskunta hyötyy laajalti keksinnön julkistamisesta, koska muut keksijät voivat käyttää edistynyttä tekniikkaa omien keksintöjensä perustana. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen 3 patenttisuojan oikeudellinen tilanne on tällä hetkellä epäselvä, joten myöskään oikeusvarmuus ei ole taattu. Tietokoneohjelmat "sinänsä" eivät ole jäsenvaltioiden patenttisäädösten eivätkä Euroopan patenttisopimuksen 4 mukaan patentoitavissa, mutta Euroopan patenttivirasto ja kansalliset patenttivirastot ovat myöntäneet tuhansia patentteja tietokoneella toteutetuille keksinnöille. Yksinään Euroopan patenttiviraston osuus on yli 20 000 myönnettyä patenttia. Monet niistä liittyvät tietotekniikan keskeisiin osaalueisiin joita ovat digitaalinen tietojenkäsittely, tiedon tunnistaminen, esitys ja tallennus. Patentoitu ratkaisu on voinut olla myös muulta tekniikanalalta, kuten ohjelmoitavan prosessorin tapauksessa esimerkiksi auto- ja konetekniikan alalta. Vaikka säädökset, joissa kyseisten patenttien myöntämisen edellytykset vahvistetaan, ovat samanlaisia, oikeuskäytäntö ja hallintokäytäntö ovat kuitenkin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Eroja on etenkin Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien käytännön ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten oikeuskäytännön välillä. Tämän vuoksi tietokoneella toteutettu keksintö voi 1 2 3 4 Vrt. tutkimus, jonka on tehnyt Alankomaiden talousministeriön toimeksiannosta Booz Allen & Hamilton, The Competitiveness of Europe's ICT Markets, maaliskuu 2000, sivu 10. Packaged software in Western Europe: The economic impact of the packaged software industry on the combined economies of sixteen European countries, syyskuu 2000 Datamonitor, Lontoo. Termin määritelmä: katso 1 artikla. "Münchenin yleissopimus", joka tuli voimaan 7. lokakuuta 1977. Sopimusvaltioina ovat kaikki EU:n 15 jäsenvaltiota sekä Kypros, Liechtenstein, Monaco, Sveitsi ja Turkki. 2
olla suojattu yhdessä jäsenvaltiossa, mutta ei jossakin toisessa. Tällä on suora kielteinen vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. 5 Ehdotetulla direktiivillä tilannetta muutetaan siten, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta annetut kansalliset lait yhdenmukaistetaan ja patentoitavuuden edellytykset tehdään aiempaa avoimemmiksi. ALOITTEEN TAUSTA: KOMISSION JÄRJESTÄMÄ KUULEMINEN Yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä vuonna 1997 annettuun vihreään kirjaan 6 keskittyneen kuulemisen jälkeen tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus nostettiin vuoden 1999 alussa yhdeksi ensisijaisista aiheista, joka edellyttää komissiolta pikaisia toimia 7. Katsottiin, että jäsenvaltioiden säädökset yhdenmukaistava direktiivi poistaisi aiheeseen liittyvät epäselvyydet ja antaisi takeet oikeusvarmuudesta. Lisäksi todettiin, että näiden yhteisön tasolla toteutettavien toimien kanssa samanaikaisesti Euroopan patenttisopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin sopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohdan muuttamiseksi ja etenkin tietokoneohjelmien poistamiseksi sellaisten keksintöjen luettelosta, jotka eivät ole patentoitavissa. Vuoden 1999 jälkeen aiheesta syntynyt yleinen keskustelu vilkastui. Osa Euroopan laajuisesti toimialaa edustavista tahoista vaati pikaisia toimia nykyisten epäselvyyksien poistamiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuskysymyksessä. Sitä vastoin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjät ja käyttäjät, joiden tukena on huomattava määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ilmaisivat huolestuneisuutensa ohjelmistopatenteista. Euroopan komissio käynnisti 19. lokakuuta 2000 viimeisen kuulemiskierroksen, jossa yleisöä ja jäsenvaltioita pyydettiin esittämään kommentteja Internetissä julkaistun asiakirjan pohjalta 8. Kuuleminen toteutettiin kaksiosaisena. Ensiksi esitettiin peruskysymys, tarvitaanko yhteisön tason yhdenmukaistamista ollenkaan, ja mikäli tähän vastattiin myöntävästi, kysyttiin mikä olisi yleisesti sopiva yhdenmukaistamisen taso. Tämän jälkeen annettiin melko yksityiskohtainen selvitys Euroopan patenttiviraston nykyisestä käytännöstä ja ehdotettiin erityisiä seikkoja, jotka voitaisiin ottaa huomioon kutakuinkin tämänhetkiseen tilanteeseen perustuvassa yhdenmukaistamisessa. Kuulemismenettelyssä saatiin noin 1450 vastausta. Toimeksisaaja on analysoinut vastaukset raportissaan, joka on julkaistu 9. Vastauksista on kiistatta pääteltävissä, että toimia tarvitaan. Nykyisen tilanteen, jossa patentoitavuuden rajat ovat epäselvät, nähdään vaikuttavan huomattavan kielteisesti toimialaan. Näkemykset toteutettavista täsmällisistä toimista jakautuvat selvästi kahtia: toiset 5 6 7 8 9 Eri maiden välisiä eroja kuvataan tarkemmin jäljempänä. Innovaatioiden edistäminen patenttien avulla: Vihreä kirja yhteisön patentista ja Euroopan patenttijärjestelmästä, KOM(1997) 314 lopullinen, 24.6.1997. Innovaatioiden edistäminen patenttien avulla - Yhteisön patenttia ja Euroopan patenttijärjestelmää koskevan vihreän kirjan perusteella toteutettavat toimet, KOM (1999) 42 lopullinen, 5.2.1999. The patentability of computer-implemented inventions: consultation paper by the services of the Directorate-General for the Internal Market (19. lokakuuta 2000). Asiakirja on saatavilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/indprop/softpaten.htm. http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/indprop/softpatanalyse.htm. 3
haluavat asettaa tiukat rajat ohjelmistoihin liittyviin patentteihin (tai kieltää patentit kokonaan), kun taas toiset tukevat yhdenmukaistamista siten, että päästään kutakuinkin vallitsevan tilanteen tasalle, eli otetaan huomioon nykyiset käytänteet ja Euroopan patenttiviraston käytäntö. Yksittäisissä vastauksissa kannatettiin enimmäkseen avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Vastaukset vaihtelivat näkemyksestä, jonka mukaan ohjelmistoille ei pitäisi ollenkaan myöntää patentteja, Eurolinux Alliancen "viralliseen" kantaan vastustaa patentteja yleiskäyttöisten tietokoneiden ohjelmistoille. Toisaalta kuulemisen perustana olevan asiakirjan lähestymistapaa pääpiirteissään puoltavien kommenttien lähettäjät olivat yleensä alueellisia tai alakohtaisia organisaatioita, jotka edustavat suurta määrää kaikenkokoisia yrityksiä, kuten EY:n teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö (UNICE), Euroopan laajuinen tieto- ja viestintätekniikan toimialajärjestö European Information and Communications Technology Industry Association (EICTA), ja Euroopan laajuinen tietotekniikkapalvelujen toimialajärjestö European IT Services Association. Joukossa oli myös muita suuria organisaatioita, toimialajärjestöjä sekä teollis- ja tekijänoikeusalan ammattilaisia. Vaikka näitä vastauksia oli määrällisesti paljon vähemmän kuin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja puoltavia vastauksia, näyttäisi selvältä, että suhteutettuna talouden painoarvoon, jossa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat työpaikat ja investoinnit, suurin osa kannattaa yhdenmukaistamista asiakirjassa ehdotettujen linjausten mukaisesti. Myös komission yritystoiminnan pääosasto teetti tutkimuksen, jossa keskityttiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) 10. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ohjelmistojen kehittämisen alalla toimivat pk-yritykset huolehtivat teollis- ja tekijänoikeuksiensa suojasta. Keskeisenä tavoitteena oli tuottaa näille yrityksille esite, jonka avulla lisätään yritysten tietoisuutta eri keinoista teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja jossa annetaan tietoa näistä keinoista. Tutkimus perustui suurelta osin saatavilla olevaan asiakirja-aineistoon, ja sitä täydennettiin eri lähteistä valituille eurooppalaisille ohjelmistoalan pk-yrityksille lähetetyillä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeen palautti 12 pk-yritystä. Lisäksi tehtiin kyselytutkimuksia, jotka koskivat muutamaa suurta eurooppalaista ohjelmistoyritystä ja joukkoa julkisen sektorin tutkimusorganisaatioita. Vastauksen lähettäneissä pk-yrityksissä tiedettiin yleisesti melko vähän patenteista tuotteiden suojaamiskeinona. Patentteja pidettiin monimutkaisina, hintavina ja pienissä yksiköissä vaikeasti täytäntöönpantavina. Niiden katsottiin tämän vuoksi olevan vähemmän hyödyllisiä kuin tekijänoikeus tai epämuodolliset suojakeinot. Myöskään mahdollisuuksia käyttää patentteja teknisen tiedon lähteenä ei tunnettu kovin hyvin. Vastauksista käy selkeästi ilmi tarve tiedon lisäämiseen pk-yrityksissä. Tutkimuksen tulokset muodostavat haasteen myös erilaisten järjestelmien käyttäjille ja hallinnoinnin vastuuhenkilöille. Komissio on pyrkinyt arvioimaan, miten laajalti tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevia kansallisia säädöksiä olisi yhdenmukaistettava, kun otetaan huomioon ehdotuksen vaikutukset innovaatiotoimintaan ja kilpailuun Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti sekä sen vaikutukset yritystoimintaan ja sähköiseen kaupankäyntiin Euroopassa. Komissio on myös tarkastellut vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tuottamiseen ja levittämiseen. Tässä tarkoituksessa 10 Patent protection of computer programmes (sopimus nro INNO-99-04). Raportti on saatavilla osoitteessa ftp://ftp.ipr-helpdesk.org/softstudy.pdf. Ohjelmistojen suojaa koskevia lisäohjeita pkyrityksille on saatavilla myös seuraavasta osoitteesta: ftp://ftp.ipr-helpdesk.org/software.pdf. 4
on otettu huomioon etenkin tietokoneohjelmien patentoitavuuden taloudellisia vaikutuksia käsittelevän tutkimuksen ja muiden aiheeseen liittyvien taloustutkimusten tulokset 11. Patentoitavuuden edellytysten määrittelyssä komissio on kiinnittänyt erityisesti huomiota EU:n tärkeimpien kauppakumppanien, varsinkin Yhdysvaltojen ja Japanin, käytänteisiin. Tässä yhteydessä on tarkasteltu patenttien myöntämistä tietokoneella toteutetuille liiketoiminnan menetelmille, ja näiden patenttien joukosta etenkin sellaisia, joihin liittyy sovelluksia sähköisen kaupankäynnin alalla. Liiketoiminnan menetelmiä varten myönnettävät patentit ovat nousseet vilkkaan keskustelun aiheeksi teollisuusmaissa. KANSAINVÄLINEN KILPAILU: OIKEUDELLINEN TILANNE YHDYSVALLOISSA JA JAPANISSA Jotta Euroopassa olisi Yhdysvaltoihin nähden tasavertaiset edellytykset suojata tietokoneella toteutettuja keksintöjä, olisi saattanut olla suotavaa laajentaa suojan kattavuutta ja lähentää Euroopan patenttilainsäädäntöä Yhdysvaltojen vastaavaan lainsäädäntöön. Etenkin tietokoneella toteutetuille liiketoiminnan menetelmille myönnettävän patenttisuojan sallimista olisi voitu harkita. Yhdysvaltojen ja Euroopan välisenä sekä Yhdysvaltojen ja Japanin välisenä erona on, että Euroopassa keksinnöltä edellytetään lisäystä tekniikan tasoon. Japanissa on käytössä järjestelmä, jota on yleensä tulkittu samalla tavoin: keksinnön on oltava teknisistä ideoista koostuva huomattava edistysaskel, jossa käytetään luonnonlakeja. Yhdysvalloissa keksinnön on vain oltava joltakin tekniikanalalta, mutta sen ei tarvitse tuoda lisäystä tekniikan tasoon. Pelkästään se, että keksinnön yhteydessä käytetään tietokonetta tai ohjelmistoa, tekee keksinnöstä tekniikanalaan kuuluvan, jos keksinnön voidaan lisäksi osoittaa tuottavan "hyödyllisen, konkreettisen ja vakuuttavan tuloksen". Koska Yhdysvalloissa keksinnöltä ei vaadita lisäystä tekniikan tasoon, liiketoiminnan menetelmien patentoitavuudelle asetetaan hyvin vähän rajoituksia (uutuutta ja keksinnöllisyyttä koskevien vaatimusten lisäksi). 12 OHJELMISTOIHIN LIITTYVIEN KEKSINTÖJEN PATENTOITAVUUDEN VAIKUTUKSET INNOVAATIOTOIMINTAAN, KILPAILUUN JA YRITYSTOIMINTAAN Edellä tarkoitetussa tutkimuksessa (ks. alaviite 11) tarkastellaan Yhdysvalloissa aiheesta kertynyttä kokemusta. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa tietokoneohjelmiin liittyvien keksintöjen patentoitavuus on edistänyt tietokoneohjelmiin liittyvien toimialojen kasvua ja erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten ohjelmistojen kehittäjien laajentumista huomattavan 11 12 The Economic Impact of Patentability of Computer Programs (asiakirja on saatavilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/indprop/studyintro.htm). Tutkimuksen suoritti komission toimeksiannosta Lontoossa sijaitseva Intellectual Property Institute ja se valmistui maaliskuussa 2000. Myös seuraavat muut asiaankuuluvat taloustutkimukset, jotka liittyvät Yhdysvaltojen tilanteeseen, on otettu huomioon: Cohen, Wesley M., Nelson, Richard R., and Walsh, John P., Protecting their Intellectual Assets: Appropriability Conditions and why U.S. Manufacturing Firms Patent (or not), Working Paper 7552, National Bureau of Economic Research, February 2000; Bessen, James and Maskin, Eric, Sequential Innovation, Patents, and Imitation, Working Paper, Department of Economics, Massachusetts Institute of Technology, January 2000; Jaffe, Adam B., The U.S. Patent System in Transition: Policy Innovation and the Innovation Process, Working Paper 7280, National Bureau of Economic Research, August 1999. Liiketoiminnan menetelmiin liittyvien patenttihakemusten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen muutoksenhakutuomioistuin "U.S. Court of Appeals for the Federal Circuit" antoi 23. heinäkuuta 1998 tuomion asiassa State Street State Street Bank & Trust Co. v. Signature Financial Group, Inc., 149 F.3d 1368. 5
kokoisiksi, jopa alan johtaviksi yrityksiksi. 13 Myös Euroopassa itsenäiset ohjelmistojen kehittäjät käyttävät yhä useammin, tosin edelleen melko vähäisessä määrin, patentteja rahoituksen hankinnan tai lisensoinnin yhteydessä. 14 Pääasiallisena suojana, joka on tehnyt mahdolliseksi ohjelmistoalan kasvun, on käytetty tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tutkimuksessa kuitenkin tuodaan selkeästi esiin myös tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuden mahdolliset haittapuolet Yhdysvalloissa. Ensinnäkin saatetaan myöntää patentteja (etenkin sähköisen kaupankäynnin alalla), jotka ovat oletettavasti "selkeästi mitättömiä". Kyseessä ovat patentit, joita myönnetään sellaisiin keksintöihin, jotka eivät ole uusia tai joista keksinnöllisyys puuttuu lähes kokonaan. Lisäksi tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevat patentit saattavat lujittaa suurten yhtiöiden markkina-asemia. Ohjelmistoalalle tyypillisistä vähittäisiä innovaatioita tuottavien keksintöjen patenteista aiheutuu myös kustannuksia, jotka liittyvät patentinhaltijan selvittämiseen ja tarvittavista lisensseistä käytäviin neuvotteluihin. Kuitenkin tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa näiden haittojen ei ole osoitettu kumoavan myönteisiä vaikutuksia, joita tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoivuudella on. Sen hahmottamiseksi, miten Eurooppa voisi olla Yhdysvaltoja paremmassa asemassa estääkseen haitalliset vaikutukset, tutkimuksessa korostetaan Euroopan vahvuuksia, joita ovat patenttijärjestelmään sisältyvät valitusmenettelyt sekä mahdollisuus esittää Euroopan patenttivirastolle huomautuksia keksintöjen patentoitavuudesta heikentämättä valitusmenettelyjen asemaa. Nämä ovat tärkeitä patenttien laadun varmistavia oikeudellisia keinoja, joita ei ole käytettävissä Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa painotetaan lisäksi, että Euroopassa on varmistettava patentoitavuustutkimukselle ja etenkin keksinnöllisyystutkimukselle asetettavien asianmukaisten edellytysten noudattaminen, jotta estetään mitättömien patenttien myöntäminen. 15 On syytä huomata, että etenkin Euroopan patenttiviraston suorittamaa patentoitavuustutkimusta pidetään yleisesti laadukkaana. Tutkimuksessa ei myöskään löydetty näyttöä siitä, että suurten yhtiöiden tai muiden ohjelmistojen kehittäjien patenttiasema vaikuttaisi kohtuuttomasti itsenäisiin ohjelmistojen kehittäjiin Euroopassa. 16 Tutkimuksessa esitetään yhtenä yhdenmukaistamisen vaihtoehtona pitäytymistä nykyisessä laajuudessa (sellaisena kuin se määritellään Euroopan patenttiviraston käytännössä) siten, että rajoitus, jonka mukaan "tietokoneohjelmat sinänsä" eivät ole patentoitavissa, poistetaan. Tutkimuksessa todetaan, että tällä ei olisi muita kuin yksi tärkeä vaikutus: pk-yritykset ja itsenäiset ohjelmistojen kehittäjät katsoisivat ohjelmiin liittyvien keksintöjen olevan aiempaa todennäköisemmin patentoitavissa. 17 Toisaalta tutkimuksen mukaan ohjelmistoalan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa lujittavat toimet eivät voi perustua kiistattomaan taloudelliseen näyttöön. 18 13 14 15 16 17 18 Ks. kyseisen tutkimuksen s. 5. Ks. kyseisen tutkimuksen s. 3. Ks. kyseisen tutkimuksen s. 5 ja sitä seuraavat sivut. Ks. kyseisen tutkimuksen s. 3. Ks. kyseisen tutkimuksen s. 8. Ks. kyseisen tutkimuksen s. 36. 6
EUROOPAN PATENTTISOPIMUKSEN 52 ARTIKLAN 1 JA 2 KOHTA: NYKYINEN OIKEUDELLINEN TILANNE Perusvaatimus "teknisestä luonteesta" Euroopan patenttisopimuksen yleiset vaatimukset (52 artiklan 1 3 kohta) sisältyvät pääpiirteissään jäsenvaltioiden patenttisäädöksiin. Näiden vaatimusten mukaan kaikkien patentoitavissa olevien keksintöjen on oltava uusia, keksinnöllisiä ja teollisesti käyttökelpoisia (vrt. sopimuksen 52 artiklan 1 kohta). Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdan mukaan tietokoneohjelmat "sinänsä" määritellään kohteiksi, joita ei pidetä keksintöinä ja jotka tämän vuoksi eivät ole patentoitavissa. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien näkemyksen mukaan kaikkien keksintöjen on ehdottomasti oltava luonteeltaan teknisiä. Myös TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan, että miltä tahansa tekniikan alalta olevan keksinnön on oltava patentoitavissa. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnat ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet ovat todenneet, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen voidaan katsoa olevan patentoitavissa, kun ne ovat luonteeltaan teknisiä eli kun ne kuuluvat johonkin tekniikanalaan. Tämän vaatimuksen täyttävien tietokoneella toteutettujen keksintöjen ei katsota kuuluvan 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti patentoitavuuden ulkopuolelle jääviin kohteisiin, koska kyseisiä keksintöjä ei pidetä "sinänsä" tietokoneohjelmina. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien tulkinnan mukaan sellaiset tietokoneella toteutetut keksinnöt, jotka eivät ole luonteeltaan teknisiä, eivät ole patentoitavissa 19. Kysymykseen, mitkä tietokoneella toteutetut keksinnöt voidaan katsoa "luonteeltaan teknisiksi", saadaan vastaus äskettäin annetussa eläke-etuuksien valvontaa koskevassa päätöksessä (Controlling pension benefits system) 20, jossa todetaan, että kaikki tietokoneella ajettavat ohjelmat määritellään teknisiksi (koska tietokone on tekninen laite), joten ne täyttävät keksinnön määritelmälle asetetun edellä tarkoitetun perusvaatimuksen. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnat ovat soveltaneet vastaavaa käytäntöä myös muihin 52 artiklan 2 kohdan mukaan keksintöihin "sinänsä" kuulumattomiin kohteisiin, esimerkiksi liiketoimintaa varten kehitettyihin menetelmiin, tietojen esittämiseen ja taiteellisiin luomuksiin. Näiden keksintöjen on siis katsottu olevan patentoitavissa silloin, kun ne ovat olleet luonteeltaan teknisiä. Keksinnön esittämisestä patenttivaatimuksessa valituslautakunta on todennut asiassa Computer program product I & II 21 antamassaan päätöksessä, että mikäli tietovälineellä olevalla ohjelmalla on mahdollisuus saada aikaan tietokoneella ajettaessa tekninen vaikutus, vaatimuksessa esitettyä ohjelmaa itseään ei saisi jättää patentoitavuuden ulkopuolelle. Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä, että patenttia olisi voitava hakea itse ohjelmalle, tietovälineellä 19 20 21 Computer program product I and II, T1173/97, 1.7.1998, 1999 OJ EPO [609] ja T0935/97, 4.2.1999, [1999] R.P.C. 861. Molempien päätösten perustelut ovat suurelta osin samat. Päätös Controlling pension benefits system/pbs T-0931/1995, annettu 8.9.2000. Ks. edellä. Ks. myös asia T1002/92, jossa Euroopan patenttiviraston valituslautakunta esittää asiasta ensimmäisen kerran kritiikkiä. 7
olevalle tiedostolle tai signaalille (eli levykkeelle tallennetulle tiedostolle tai Internetin välityksellä levitettävälle muodolle). Algoritmien asema "Algoritmilla" tarkoitetaan laajimmassa merkityksessään mitä tahansa yksityiskohtaista toimintojen sarjaa tietyn tehtävän suorittamiseksi. Tässä merkityksessä se voi selkeästi käsittää sekä teknisiä että muita kuin teknisiä prosesseja. Pelkkä algoritmin sisältyminen keksintöön ei ole käyttökelpoinen peruste patentoitavan ratkaisun erottamiselle ratkaisusta, joka ei voi patentoitavissa. Algoritmi voi toimia perustana tietokoneella toteutetulle keksinnölle tai perinteiseen (mekaaniseen, elektroniseen tms.) koneeseen liittyvälle keksinnölle taikka kyseisen koneen suorittamalle prosessille. Ainoana erona on se, että tietokoneohjelman toiminta perustuu tietokoneelle annettuihin komentoihin, kun taas perinteisen koneen toimintaa ohjaavat sen (mekaaniset, elektroniset tms.) osat. Abstrakti algoritmi määritellään puhtaasti loogisin käsittein ilman fyysisiä viitekohtia. Tällaista algoritmia voidaan käyttää monissa eri toiminnoissa aloilla, jotka eivät selkeästi liity toisiinsa, ja algoritmilla voidaan saada aikaan erilaisia vaikutuksia. Näin ollen algoritmi, jota pidetään fyysisestä ympäristöstään kokonaan erillisenä teoreettisena kokonaisuutena ja josta ei tämän vuoksi voi päätellä sen vaikutuksia, ei ole ominaisuuksiltaan tekninen, ja näin ollen sitä ei pidetä patentoitavissa olevana keksintönä. Edellä todetun johdosta abstraktiin algoritmiin sinänsä ei voi saada yksinoikeutta. Patentoitavuutta koskevien yleisten sääntöjen mukaan patenttivaatimus, joka perustuu patentoitavan keksinnön tiettyyn algoritmiin, ei kata saman algoritmin muita sovelluksia. Patentti- ja tekijänoikeussuoja täydentävät toisiaan Patentti suojaa keksintöä sellaisena kuin se rajataan annetun suojan laajuuden määrittävässä patenttivaatimuksessa 22. Näin ollen tietokoneella toteutetulle keksinnölle myönnetyn patentin haltijalla on oikeus estää kolmansia osapuolia käyttämästä ohjelmistoa, jolla kyseinen keksintö pannaan täytäntöön (patenttivaatimuksessa määritellyllä tavalla). Periaate on voimassa siinäkin tapauksessa, että keksintö voidaan panna täytäntöön myös sellaisten ohjelmien avulla, joiden lähde- tai kohdekoodit poikkeavat toisistaan ja jotka voitaisiin suojata samanaikaisesti sellaisin erillisin tekijänoikeuksin, jotka eivät ole keskenään ristiriidassa. 23 Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 91/250/ETY 24 mukainen tekijänoikeuden suoja koskee kaikkia tietokoneohjelman eri ilmaisumuotoja. Sen sijaan ideat ja periaatteet, jotka ovat tietokoneohjelman minkä tahansa osan perustana, rajapintoihin sisältyvät ideat ja periaatteet mukaan luettuina, eivät saa tekijänoikeudellista suojaa. Tietokoneohjelmalle annetaan tekijänoikeudellinen suoja, jos ohjelma on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on 22 23 24 Patenttivaatimus on tulkittava keksintöön liittyvien selitysten ja piirustusten perusteella. Vrt. esim. Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan 1 kohta. Kyseistä ilmausta ei voi yksinään käyttää asianomaisen keksinnön julkistamisessa. Ks. esimerkiksi EPO Guidelines for Substantive Examination, C-II, 4.14a. Tietokoneohjelmien tekijänoikeutta koskevat säädökset on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14 päivänä toukokuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/250/EEC, [17.5.1991] EYVL L 122, s. 42. Katso komission kertomus tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY täytäntöönpanosta ja vaikutuksista, KOM(2000) 199 lopullinen, 10.4.2000. 8
tekijänsä henkinen luomus. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tekijänoikeus koskee minkä tahansa lähde- tai kohdekoodin muodossa olevaa ilmaisumuotoa, mutta se ei koske ohjelman lähde- tai kohdekoodin perustana olevia ideoita ja periaatteita. Tekijänoikeudella kielletään lähde- tai kohdekoodin kopioiminen huomattavassa määrin, mutta tekijänoikeus ei estä monia vaihtoehtoisia tapoja ilmaista samoja ideoita ja periaatteita eri lähde- tai kohdekoodilla. Tekijänoikeus ei myöskään suojaa samanlaisen tai huomattavassa määrin samanlaisen ohjelman kehittämistä vastaan, kun kehittäjä ei ole tietoinen myönnetystä tekijänoikeudesta. Vastaavasti samalla ohjelmalla voi olla patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännön nojalla toisiaan täydentävä oikeudellinen suoja. Suoja voi olla kumulatiivinen siltä osin, että tietyn ohjelman hyödyntämistoimi saattaa rikkoa sekä koodin tekijänoikeutta että patenttia, jonka patenttivaatimus kattaa keksinnön perustana olevat ideat ja periaatteet. Direktiivi 91/250/ETY sisältää erityisiä säännöksiä (5 ja 6 artikla), joiden mukaan tietokoneohjelman tekijänoikeutta ei rikota tietyissä olosuhteissa toteutetuissa toimissa, joita muutoin pidettäisiin rikkomisena. Näitä poikkeuksia ovat tietokoneohjelman toiminnan tutkiminen ohjelman perustana olevien ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi sekä koodin toisintaminen tai sen muodon kääntäminen, jotta saavutetaan yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä. Lisäksi direktiivissä täsmennetään, että henkilöä, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, ei voida kieltää valmistamasta varmuuskappaletta. Kyseiset säännökset ovat perusteltuja ja välttämättömiä tekijänoikeuslainsäädännössä, koska tekijänoikeus sisältää ehdottoman oikeuden estää suojatun työn kopiointi. Kaikkiin edellä mainittuihin toimiin liittyy kopioiden tekeminen, joten niillä rikottaisiin teoksen tekijänoikeutta, mikäli niitä koskevia poikkeuksia ei olisi. Toisaalta jäsenvaltioiden patenttisäädökset, joita tosin ei ole kaikilta osin yhdenmukaistettu, eivät yleensä kata yksityisiä toimia muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa tai kokeellisia toimia, jotka liittyvät keksinnön kohteeseen. Myöskään varmuuskappaleen valmistamista ohjelmoidulle tietokoneelle myönnetyn patentin laillisen hyödyntämisen yhteydessä tai ohjelman suorittamista ei todennäköisesti pidettäisi rikkomisena. Koska suojan sisältö ja sallittujen poikkeusten luonne ovat erilaisia patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännössä, tietokoneella toteutetun keksinnön kattava patentti ei saisi olla ristiriidassa tekijänoikeuslainsäädännön nojalla ohjelmistojen kehittäjille myönnettyjen poikkeusten kanssa, joista säädetään direktiivissä 91/250/ETY. Vaatimuksen, jonka mukaan jokaisen patentin on oltava yleisön saatavana, on määrä helpottaa yhteentoimivien ohjelmien kehittämistä tilanteessa, jossa ohjelma pyritään mukauttamaan toiseen, jo käytössä olevaan ohjelmaan, joka käsittää patentoituja piirteitä (julkisuuden vaatimuksesta ei säädetä tekijänoikeuslaissa). Mikäli patenttiin kuuluvia oikeuksia käytetään väärin, tilanne on mahdollista korjata pakkolupien avulla sekä kilpailulainsäädännön mukaisin keinoin. Johdantoosan 18 kappaleessa ja 6 artiklassa viitataan erityisesti muun muassa direktiivin 91/250/ETY säännöksiin, jotka koskevat analysointia ja yhteentoimivuutta. KANSALLISIA SÄÄDÖKSIÄ JA OIKEUSPERUSTAA YHDENMUKAISTAVAN YHTEISÖN TOIMENPITEEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Euroopan patenttiviraston myöntämien eurooppapatenttien avulla taataan yhtenäiset säännöt ja keskitetty menettely, joiden mukaisesti myönnetystä eurooppapatentista tulee niiden maiden, joissa patentti tulee voimaan, kansallisten patenttisäädösten mukainen patentti. Lisäksi patentoitavuudesta annetut keskeiset kansalliset säädökset ovat keskenään ja Euroopan 9
patenttisopimuksen määräyksiin verrattuna periaatteessa yhdenmukaisia, mutta niiden yksityiskohtainen tulkinta joka koskee eurooppapatentin vaikutuksia ja kansallisen patentin vaikutuksia kuuluu tuomioistuimille. Vaikka kansallisissa tuomioistuimissa saatetaan pitää Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien (ja muiden jäsenvaltioiden tuomioistuinten) päätöksiä suuntaa-antavina, nämä päätökset eivät kuitenkaan sido kansallisten tuomioistuinten ratkaisuja, ja selkeästi ristiriitaisissa tilanteissa tuomioistuimille ei ehkä jää muuta mahdollisuutta kuin noudattaa kansalliseen oikeuskäytäntöön perustuvia sitovia ennakkopäätöksiä. Tämä voi johtaa ja on käytännössä johtanutkin eroihin Euroopan patenttisopimuksen tulkinnassa ja sen myötä tietyille keksintöjen ryhmille myönnettävän suojan laajuudessa. Kansallista oikeuskäytäntöä tietokoneella toteutettujen keksintöjen alalla on tähän mennessä luotu enimmäkseen vain kahden jäsenvaltion, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, tuomioistuimissa. Jopa näissä maissa on annettu erilaisia päätöksiä tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat patentin saamisen edellytyksiä (patentoitavissa olevan kohteen määritelmää). Tämä viittaa selvästi siihen, että niin kauan kuin yhdenmukaistamista ei ole tehty, muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet voisivat hyvinkin päätyä erilaisiin ratkaisuihin, jos ja kun niiden käsiteltäväksi saatetaan tätä alaa koskevia asioita. Näin ollen patentinhaltijat ja yleisö, jotka voivat käyttää patentoitavissa olevia kohteita, eivät voi tätä nykyä olla varmoja tämän alan patenttia koskevan riidan käsittelyssä siitä, että patentti säilyy ennallaan. Oikeussuojan epävarmuus ja vaihtelevuus voivat vaikuttaa myös tosiasiallisesti ja negatiivisesti investointipäätöksiin ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla. Selkeimpänä esimerkkinä on tilanne, jossa tuotteen katsotaan olevan patentoitavissa yhden jäsenvaltion oikeuskäytännön mukaan, mutta ei jonkin toisen jäsenvaltion oikeuskäytännön mukaan. Innovatiivisten tuotteiden kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, onko tuotteita suojattu vai ei, koska lisensoimattomia kopioita tuotteista ei päästetä yhteisön sisärajojen yli niistä jäsenvaltioista, joissa suojaa ei ole myönnetty, niihin jäsenvaltioihin, joissa tuotteet on suojattu. Myös kehittämistoiminnan sijaintia tai uusille markkinoille siirtymistä harkitsevien yritysten päätöksiin vaikuttaa se, miten varmasti tietokoneella toteutettujen keksintöjen suoja säilyy ennallaan paikallisissa tuomioistuimissa. On myös muistettava, että patentteja voidaan hakea yksinomaan kansallisella tasolla ilman Euroopan patenttiviraston toimia. Edellä todetut seikat kansallisten säädösten eroista pätevät myös näihin tapauksiin, joissa lisäksi hakemusten käsittely ja patenttien myöntäminen tehdään kokonaan ja yksinomaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällöin Euroopan patenttivirastollakaan ei ole yhdistävää asemaa ainoana patentteja myöntävänä viranomaisena, minkä johdosta samaan "patenttiperheeseen" kuuluvat patentit (eli samaan keksintöön liittyvät ja yhdestä alkuperäisestä hakemuksesta peräisin olevat patentit) saatetaan myöntää alun alkaen siten, että niiden tarjoaman suojan laajuus vaihtelee suuresti. Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinten ja Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännön väliset erot lain tulkinnassa liittyvät yleisesti patentoitavuuden piiriin kuulumattomiin kohteisiin. Yhdistyneen kuningaskunnan oikeuskäytännön mukaan (toisin kuin Euroopan patenttiviraston päätöksissä) sellainen tietokoneohjelmaan liittyvä keksintö, joka tuo lisäyksen vain esimerkiksi liiketoiminnan menetelmään tai älylliseen toimintaan, ei ole patentoitavissa, vaikka lisäys tekniikan tasoon (direktiivissä määritellyllä tavalla) on 10
todettavissa. Tästä ovat esimerkkinä liiketoiminnan menetelmää koskeva asia Merrill Lynch 25, ja älylliseen toimintaan liittyvä ratkaisu Raytheon Co s Application 26. Toisaalta on katsottu, että Saksan oikeuskäytännössä ei suljeta pois mahdollisuutta patentoida liiketoiminnan menetelmiä, vaikka keksinnön tuoma ainoa lisäys ei ole tekninen. 27 Tällainen tulkinta johtaisi patentoitavuuden huomattavaan laajenemiseen tällä alalla. Aiheeseen liittyviä asioita ovat Automatic Sales Control 28 sekä Speech Analysis Apparatus 29. Saksan Bundesgerichthof on äskettäin selventänyt kantaansa 30 toteamalla Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien noudattaman ja tämän direktiivin mukaisen lähestymistavan olevan asianmukainen. Siinä keksinnöllinen lisäys tekniikan tasoon on keksinnöllisyydelle asetettava olennaisen tärkeä edellytys. Edellä todettu on kuitenkin osoitus lain tulkinnan mahdollisuuksista johtaa lainsäädännön muuttumiseen siten, että patentoitavuuden laajuus muuttuu huomattavasti kansallisella tasolla. Patentoitavuusperusteiden arvioinnissa havaittujen erojen lisäksi on havaittu epävarmuutta hyväksyttävän patenttivaatimuksen muodosta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin nopeasti 31, että maan patenttivirasto sallisi ohjelmatuotetta koskevan patenttivaatimuksen siinä muodossa kuin se on hyväksytty Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan tekemässä kahdessa päätöksessä Computer program product I and II, ja tämä käytäntö vahvistettiin äskettäin myös Saksan tuomioistuimessa 32, kun taas muut jäsenvaltiot eivät ole vielä selkeästi seuranneet tätä mallia. NOUDATETTAVA LÄHESTYMISTAPA Kun otetaan huomioon komission havainnot tietokoneella toteutetuille keksinnöille myönnettyjen patenttien vaikutuksesta innovaatiotoimintaan ja kilpailuun sekä eurooppalaisiin yrityksiin, komissio katsoo, että direktiivillä olisi yhdenmukaistettava tietokoneella toteutettujen keksintöjen suojaa siten, että vältetään oikeudellisen aseman yhtäkkinen muuttuminen ja etenkin patentoitavuuden laajentaminen tietokoneohjelmiin "sinänsä". Direktiivin 5 artiklaan sisältyy tärkeä suojalauseke, jonka mukaan komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietokoneella toteutettujen keksintöjen vaikutusta innovaatiotoimintaan koskeva kertomus kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Direktiivin täytäntöönpanosta saatujen kokemusten ja erityisryhmän kertomusten perusteella komissio voi harkita muutosten ehdottamista direktiiviin. 25 26 27 28 29 30 31 32 [1989] RPC 569. [1993] RPC 427, siltä osin kuin siinä annetaan vahvistus päätökselle asiassa Wang Laboratories Inc's Application [1991] RPC 463. Vrt. Nack, Ralph: Sind jetzt computerimplementierte Geschäftsmethoden patentfähig? Analyse der Bundesgerichtshof-Entscheidung "Sprachanalyseeinrichtung", [2000] GRUR Int. 853. [1999] GRUR 1078. [2000] GRUR 930. Asia X ZB 16/00 (Saksan ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen päätös (Bundesgerichtshof (BGH)) annettu 17. lokakuuta 2001) Ks. Yhdistyneen kuningaskunnan patenttiviraston muistio (practice notice), 19.4.1999 (saatavilla patenttiviraston sivustolla osoitteessa http://www.patent.gov.uk/patent/notices/practice/computer.htm). Asia X ZB 16/00 (ks. edellä). Bundesgerichthof kumosi liittovaltion patenttituomioistuimen (Bundespatentgericht) aiemman tuomion, jonka mukaan ainoastaan tietokoneohjelman sisältävää tietovälinettä koskevaa patenttivaatimusta ei hyväksytä. Kumoavalla päätöksellään tuomioistuin näyttää epäsuorasti antavan hyväksyntänsä Euroopan patenttiviraston käytännölle sallia tietokoneohjelmia sinänsä koskevat patenttivaatimukset sillä edellytyksellä, että tietokoneeseen liitettynä ohjelman avulla saadaan aikaan lisäys tekniikan tasoon. 11
Koska patenttijärjestelmää on mukautettava tarvittaessa uusiin tekniikanaloihin liittyvien keksintöjen suojaamiseksi, mukautusten olisi perustuttava Euroopan patenttilainsäädännön yleisiin periaatteisiin sellaisina joiksi ne ovat ajan kuluessa muotoutuneet. Nämä periaatteet käyvät ilmi etenkin säännöstä, jonka mukaan patentoitavissa olevan keksinnön on tuotava lisäys tekniikan tasoon. Tässä vaiheessa komissio katsoo, että yhteisössä on ainakin toistaiseksi aiheellista olla laajentamatta tietokoneella toteutettujen keksintöjen nykyistä patenttisuojaa esimerkiksi luopumalla vaatimuksesta, jonka mukaan keksinnön on tuotava lisäys tekniikan tasoon. Tällainen toimintatapa johtaisi tietokoneella toteutettujen liiketoiminnan menetelmien patentoimiseen. Yhdysvalloissa alalta saatu kokemus on toistaiseksi vähäistä, eikä liiketoiminnan menetelmiä koskevien patenttien vaikutuksia yleensä talouteen ja sähköiseen kaupankäyntiin voida vielä täysimääräisesti arvioida. Aiheesta käydään laajalti keskustelua Yhdysvalloissa, missä kyseisten patenttien pelätään hankaloittavan sähköistä kaupankäyntiä. Tämäntyyppinen yhdenmukaistaminen voi myös johtaa tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevien sääntöjen eriytymiseen Euroopan patenttilainsäädännön yleisistä periaatteista, joissa on aina edellytetty lisäystä tekniikan tasoon. Sillä, että direktiivissä asetetaan yhteinen vaatimus lisäyksestä tekniikan tasoon, halutaan varmistaa, että patentteja ei myönnetä "puhtaasti" liiketoimintaan liittyville menetelmille eikä yleisemmin yhteiskunnallisille prosesseille, koska ne eivät täytä patentoitavuudelle asetettuja tiukkoja vaatimuksia, joista yksi koskee lisäystä tekniikan tasoon. Edellä kuvattujen toimenpiteiden avulla on tarkoitus varmistaa, että tietokoneisiin liittyvillä keksinnöillä on yhteisössä myönteinen vaikutus innovaatiotoimintaan ja eurooppalaisiin yrityksiin ja että ne eivät johda epäterveeseen kilpailuun. Tietokoneella toteutetuille keksinnöille myönnetyt patentit ovat tärkeitä kaikille ohjelmistoalan yrityksille, myös pk-yrityksille. Pk-yrityksillä on kuitenkin usein vain vähän tai ei ollenkaan kokemusta patenttijärjestelmästä. Tämän vuoksi ne käyttävät yleensä mieluummin pelkästään tekijänoikeutta, joka antaa suojan kirjallisiksi teoksiksi katsottavien tietokoneohjelmien ilmaisumuodolle. Jotta pk-yritykset voisivat hyödyntää täysimääräisesti patenttijärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia, niiden on pystyttävä saamaan helposti tietoa keinoista patenttisuojan hankkimiseksi, suojan mukanaan tuomista eduista sekä edellytyksistä, joiden mukaisesti yritysten omat keksinnöt voidaan patentoida tai yritykset voivat myöntää lisenssejä tai saada patenttiin liittyviä lisenssejä muilta patentinhaltijoilta. Jäsenvaltioiden tehtävänä on arvioida, edellyttävätkö tietokoneella toteutettuihin keksintöihin liittyvät patentit kansallisissa patenttivirastoissa erityisiä koulutushankkeita. Ehdotettu yhteisön toiminta täyttää toissijaisuusperiaatteen toteutumiselle asetettavat edellytykset, koska toiminnan tavoitteita ei voida saavuttaa kansallisella tasolla. Oikeuskäytäntö ja hallintokäytäntö ovat olleet erilaisia eri jäsenvaltioissa tietokoneella toteutettujen keksintöjen osalta jo monen vuoden ajan, eikä ole nähtävissä viitteitä siitä, että nämä käytänteet lähenisivät ilman lainsäädännöllisiä toimia. Koska käytänteillä on rajatylittävä vaikutus, tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisön toiminnan avulla. Yhteisön toiminnan on oltava myös oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin nähden. Direktiivissä annetaan yksinomaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevat perussäännöt. Sekä menettelyjen että asiasisällön osalta sovelletaan edelleen mahdollisimman pitkälti yleistä patenttilainsäädäntöä, sellaisena kuin kansalliset tuomioistuimet ovat sitä 12
tulkinneet. Kyseinen lainsäädäntö myös täydentää direktiiviä sillä edellytyksellä, että se ei ole ristiriidassa direktiivin kanssa. Yhdenmukaistamisen ja avoimuuden myötä kannustetaan eurooppalaisia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä käyttämään patentteja tietokoneella toteuttamiensa keksintöjen hyödyntämiseen täysimääräisesti. YHDENMUKAISTAMISEN OIKEUSPERUSTA Koska toimenpiteen tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen lähentämällä tietokoneella toteutetuista keksinnöistä annettuja jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, komissio ehdottaa yhdenmukaistamisen oikeusperustaksi perustamissopimuksen 95 artiklaa. Tätä oikeusperustaa on käytetty myös muissa direktiiveissä, joilla on yhdenmukaistettu teollis- ja tekijänoikeuksista annettuja kansallisia säädöksiä 33, ja etenkin äskettäin annetussa direktiivissä 98/44/EY, joka koskee bioteknologian keksintöjen patentoitavuuden yhdenmukaistamista. Yhteisöjen tuomioistuin on useaan otteeseen tunnustanut tämän oikeusperustan soveltuvan patentoitavuuden osalta käytettäväksi säädöksissä 34 ja etenkin edellä mainitussa direktiivissä 98/44/EY, jonka oikeusperustaa tuomioistuin on tarkastellut yksityiskohtaisesti äskettäin antamassaan tuomiossa 35. DIREKTIIVIN ARTIKLAKOHTAINEN TARKASTELU 1artikla Artiklassa määritellään direktiivin soveltamisala ja vahvistetaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevat säännöt. Termi "tietokoneella toteutettu keksintö" määritellään 2 artiklassa. 33 34 35 Ks. esim. direktiivi 89/104/ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1); direktiivi 91/250/ETY tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (EYVL L 122, 17.5.1991, s. 42); direktiivi 93/98/ETY tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajan yhdenmukaistamisesta (EYVL L 290, 24.11.1993, s. 9) sekä direktiivi 96/9/EY tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20). Katso lausunto 1/94, yhteisön toimivalta tehdä kansallisia sopimuksia palvelujen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla [15.11.1994], Kok. I-5267, ja asia C-350/92 Espanja v. neuvosto [13.7.1995] Kok. I-1985. C-377/98. Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto. Tuomiossa todetaan (18-20 kohta) seuraavaa: "...kun direktiivissä on velvoitettu jäsenvaltiot suojelemaan bioteknologian keksintöjä kansallisessa patenttioikeudessaan, direktiivillä on todellisuudessa pyritty estämään se, että sisämarkkinoiden yhtenäisyys vaarantuisi sen vuoksi, että jäsenvaltiot päättävät yksipuolisin toimin suojata tai olla suojaamatta näitä keksintöjä." "Kantaja väittää kuitenkin toiseksi, että jos siitä, miten jäsenvaltioissa sovelletaan kyseisiä kansainvälisen oikeuden oikeussääntöjä, aiheutuu oikeudellista epävarmuutta, tämä epävarmuus olisi pitänyt poistaa muuten kuin yhteisön toteuttamalla yhdenmukaistamistoimella eli neuvottelemalla uudestaan kyseiset kansainväliset oikeudelliset instrumentit, kuten Euroopan patenttisopimus, jotta niiden määräyksiä olisi voitu selventää." "Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Yhdenmukaistamistoimella on nimittäin tarkoitus vähentää jäsenvaltioiden välisistä eroista muodostuvia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle, johtuivatpa nämä erot mistä hyvänsä. Jos erot aiheutuvat siitä, että kansainvälisissä oikeudellisissa instrumenteissa, joissa jäsenvaltiot ovat osapuolina, olevia käsitteitä tulkitaan tai saatetaan tulkita epäyhdenmukaisesti, mikään ei periaatteessa estä yhteisöä turvautumasta direktiivin antamiseen sen päämäärän saavuttamiseksi, että näitä käsitteitä tulkittaisiin jäsenvaltioissa samalla tavalla." 13
2artikla Artiklassa määritellään tietyt direktiivissä käytetyt termit. "Tietokoneella toteutetulla keksinnöllä" tarkoitetaan tietokoneella tai vastaavalla laitteella täytäntöönpantua keksintöä, jonka tietokoneohjelma toteuttaa. Määritelmästä seuraa, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvan keksinnön "uutuuden" ei välttämättä tarvitse liittyä tekniseen piirteeseen. "Uusia piirteitä" määrittävää ilmausta "ensi näkemältä" käytetään selventämään sitä, että keksinnön ei tarvitse sisältää (esimerkiksi tutkimuksen tuloksena saatua) tosiasiallista uutuutta sen arvioimiseksi, onko keksintö kyseisen määritelmän mukainen. Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa ja 4 artiklassa vahvistetaan, keksinnön tuomaa "lisäystä tekniikan tasoon" ei arvioida suhteessa uutuuteen vaan keksinnöllisyyteen. Kokemus on osoittanut tämän lähestymistavan noudattamisen olevan käytännössä yksinkertaisempaa. "Lisäyksellä tekniikan tasoon" tarkoitetaan sellaista lisäystä tekniikanalalla vallitsevaan tasoon, joka ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle. 3artikla Johdanto-osan 6 kappaleeseen liittyvä 3 artikla vastaa TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön tulee olla patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi ja keksinnöllinen ja sitä voidaan käyttää teollisesti. Tietokoneella toteutettu keksintö määritellään tekniikanalaan kuuluvaksi. Sellainen algoritmi, joka määritellään ilman viittausta fyysiseen ympäristöön, ei kuitenkaan ole "tietokoneella toteutetun keksinnön" määritelmän mukainen, joten se ei ole tekniikanalaan kuuluva. 4artikla Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan tietokoneella toteutetut keksinnöt samaan tapaan kuin muutkin keksinnöt, edellyttäen, että Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa asetetut uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista käyttökelpoisuutta koskevat perusvaatimukset täyttyvät. Kyseisen artiklan 2 kohdan mukaan tietokoneella toteutetun keksinnön keksinnöllisyyden edellytyksenä on keksinnön tuoma lisäys tekniikan tasoon eli sellainen lisäys tekniikanalalla vallitsevaan tasoon, joka ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle (2 artikla). Tätä on pidettävä Euroopan patenttisopimuksen 56 artiklan mukaista keksinnöllisyyden määritelmää täydentävänä eikä sen korvaavana ilmauksena. Kyseisen 56 artiklan mukaan keksinnön katsotaan olevan keksinnöllinen, jos se ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle tunnetun tekniikan tason perusteella. Tämä on jo tosiasiassa kaikille patentoitavissa oleville keksinnöille asetettu yleinen vaatimus. Tosin silloin kun arvioidaan sellaisiin aloihin kuuluvien ratkaisujen keksinnöllisyyttä, joilla harvoin on aihetta käsitellä keksinnöllisyyden piiriin kuulumista (esimerkiksi mekaaniset keksinnöt), ei myöskään yleensä tarvitse arvioida sitä, onko lisäys vallitsevaan tasoon luonteeltaan tekninen vai ei. Näin ollen tietokoneella toteutetun keksinnön, jonka tuoma lisäys vallitsevaan tasoon ei ole luonteeltaan tekninen, katsotaan olevan keksinnöllisyyden osalta puutteellinen siinäkin tapauksessa, että (muu kuin tekninen) lisäys vallitsevaan tasoon ei ole ilmeinen. Keksinnöllisyyden arvioinnissa se seikka, mitä vallitsevaan tasoon ja alan ammattimiehen taitoihin kuuluvaan osaamiseen on sisällytettävä, on määriteltävä perustein, joita noudatetaan 14
yleensä keksinnöllisyyttä koskevien kysymysten arvioinnissa (ks. esim. Euroopan patenttisopimuksen 56 artiklan toinen virke). Direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaan keksinnön tekniikan tasoon tuomaa lisäystä määriteltäessä keksintöä on arvioitava kokonaisuutena. Tämä säännös on samansuuntainen Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien asioissa Controlling Pension Benefits 36 ja Koch & Sterzel 37 tekemien päätösten kanssa, joissa todetaan, että teknisiä ja muita kuin teknisiä piirteitä ei saa "punnita" keskenään sen määrittämiseksi, kummantyyppiset piirteet vaikuttavat enemmän keksinnölle haetun patenttisuojan hyväksymiseen. Edellä todetusta seuraa, että keksintö, jonka piirteet liittyvät 52 artiklan 2 kohdan nojalla patenttisuojan ulkopuolelle jääviin kohteisiin (esimerkiksi liiketoimintaa varten kehitetty menetelmä), voi silti olla patentoitavissa, jos keksintö tuo ei-ilmeisen lisäyksen tekniikan tasoon. Mikäli sen sijaan lisäystä tekniikan tasoon ei ole, eli lisäys vallitsevaan tasoon perustuu kokonaan muihin kuin teknisiin osatekijöihin (esimerkiksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan menetelmä on ainoa lisäys vallitsevaan tasoon), keksinnön kohde ei ole patentoitavissa. Näin ollen on loogista, että tilanteessa, jossa pätevä patenttivaatimus sisältää sekä teknisiä että muita kuin teknisiä piirteitä, yksinomaan muita kuin teknisiä piirteitä ei saa tarkastella teknisistä piirteistä erillään. Käsitettä "lisäys tekniikan tasoon" on käytetty Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien päätöksissä monen vuoden ajan. 38 Viraston oikeuskäytännön mukaisesti lisäys tekniikan tasoon voi olla tulosta patenttihakemuksen kohteena olevaan keksintöön liittyvän ongelman ratkaisemisesta keksinnön avulla keinoista eli teknisiä piirteistä, joiden avulla keksintöön liittyvä ongelma ratkaistaan keksintöön liittyvän ongelman ratkaisemisen ansiosta saavutettavista vaikutuksista tarpeesta teknisten näkökohtien huomioon ottamiseen patenttihakemuksen kohteena olevan tietokoneella toteutetun keksinnön yhteydessä. 5artikla TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti mitä tahansa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön on oltava patentoitavissa. Tämän direktiivin 4 5 artiklassa säädetään, että tietokoneella toteutetulle keksinnölle voidaan hakea patenttisuojaa joko ohjelmoituna tietokoneena tai vastaavana laitteena (ts. tuotteena) tai kyseisen laitteen suorittamana prosessina. On huomattava, että ehdotuksessa ei ole noudatettu Euroopan patenttiviraston käytäntöä sallia patenttivaatimukset, jotka koskevat ohjelmatuotteita sellaisinaan tai tietovälineellä, koska tätä voitaisiin pitää tietokoneohjelmille "sinänsä" myönnettävien patenttien sallimisena. 36 37 38 Ks. alaviite 20. T26/86 (21.5.87) [1988] OJEPO 19. Ks. asia Vicom T208/84 (15.7.1986) [1987] OJEPO 14. 15
6artikla Tässä artiklassa nimenomaisesti vahvistetaan direktiivissä 91/250/ETY analysoinnista ja yhteentoimivuudesta annettujen säännösten soveltaminen. 7artikla Komissiota vaaditaan 7 artiklan mukaan seuraamaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen vaikutusta innovaatiotoimintaan ja kilpailuun Euroopassa ja kansainvälisesti sekä niiden vaikutusta eurooppalaisiin yrityksiin, mukaan luettuna sähköinen kaupankäynti. 8artikla Artiklassa komissiota vaaditaan antamaan direktiivin toiminnasta kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä menettely muodostaa tärkeän suojan sen varmistamiseksi, että direktiivin mahdolliset kielteiset vaikutukset jäljitetään ja niistä raportoidaan. 9, 10 ja 11 artikla Nämä ovat vakioartikloja, joilla säädetään direktiivin voimaantulosta ja sen saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on sisällytettävä patenttisäädöksiinsä uusia säännöksiä, joissa selvästi todetaan, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuusperusteet vastaavat direktiivin 1 5 artiklassa vahvistettuja perusteita. Direktiivissä ei edellytetä, että jäsenvaltioiden patenttisäädökset sisältäisivät säännöksiä toimista muiden patentoitavuutta koskevien poikkeusten osalta, joista määrätään Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdassa. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kansallisten patenttisäädösten ja sitovien kansainvälisten sopimusten sisältämät menettelysäännöt ja aineelliset säännöt muodostavat edelleen keskeisen perustan tietokoneella toteutettujen keksintöjen oikeudelliselle suojalle. 16