Sosiaalisen luototuksen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 14.2.2011, versio 2.0 Aki Miettinen, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 1.9 29.10.2010 Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään 9.11.2010 PR, HV AM 1.91 1.2.2011 Koko doku Pieniä täsmennyksiä ja päivityksiä PR, HV AM, 2.0 14.2.2011 Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR 2
Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Sosiaalinen luototus... 6 3 Sosiaalisen luototuksen tavoitetilan toimintaprosessit... 7 3.1 Sosiaalisen luototuksen neuvonta... 8 3.2 Sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittely... 11 3.3 Sosiaalisesta luotosta sopiminen... 14 Lähteet... 18 3
1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintovaiheiden mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso pidetään yleisenä. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan sosiaalisen luototuksen tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti sosiaaliseen luototukseen liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Sosiaalisen luototuksen asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä (Kärki 2007). Dokumentissa kuvataan ja määritellään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä käytettävät sosiaalisen luototuksen asiakkaan tiedot. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään sosiaaliseen luototukseen liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty sosiaaliseen luototukseen liittyvien asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Sosiaalisen luototuksen sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Sosiaalisen luototuksen alkuarvio 2) Sosiaalisen luoton hakemus 3) Lisäselvityspyyntö luottohakemukseen 4) Valtakirja (toistaiseksi mallintamatta) 4
5) Velkatiedustelu (geneerinen), Ulosottolistauksen tilaus (geneerinen), Verotodistuksen/verolipun tilaus (geneerinen), Maksuhäiriön tiedustelu (geneerinen): Samaa rakennetta voidaan käyttää esimerkiksi tiedusteluun hakijan veloista, selvitettäessä Suomen Asiakastieto Oy:ltä luotonhakijan maksuhäiriöitä ja luottotietoja, tilattaessa ulosottoviranomaiselta luettelo luotonhakijan ulosotossa olevista veloista tai tilattaessa verottajalta luotonhakijan verotustodistus tai verolippu. 6) Päätös sosiaalisesta luotosta 7) Sosiaalisen luoton maksuvaralaskelma 8) Sopimus sosiaalisesta luotosta 9) Maksuhäiriöilmoitus (Mallinnettu, mutta ei ehkä tarvita. Allekirjoituskäytännöt selvitettävä.) 10) Maksukehotus/-vaatimus 11) Ilmoitus luoton irtisanomisesta 12) Asiakaskertomus 5
2 Sosiaalinen luototus Sosiaalinen luototus on osa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Tikesos-hankkeessa on valmistunut vuonna 2010 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joka määrittelee sosiaalisen luototuksen sosiaalihuollon palvelutehtäväksi, jonka tavoitteena on sosiaalisin perustein myönnettävän luoton ja siihen liittyvän neuvonnan avulla ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luotto puolestaan tarkoittaa sosiaalisin perustein myönnettävää lainaa henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä ja kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002.) Kunnan on itse määriteltävä paitsi kenelle ja mitä tarkoitusta varten sosiaalista luottoa myönnetään, myös miten luottoa haetaan ja minkä verran sitä voi saada. Luoton myöntäminen perustuu asiakaskohtaiseen harkintaan, asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta luottoon. (Kärki 2007, 8.) Sosiaalisen luototuksen peruslähtökohtana on kiinteä yhteys kunnan sosiaalihuoltoon. Sosiaalinen luototus on keino edistää pienituloisten ja vähävaraisten kuntalaisten taloudellista selviytymistä ja itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisen luoton avulla yksilön ja perheen on mahdollista tasapainottaa ja korjata talouttaan. Luototuksen avulla voidaan ehkäistä ja korjata ensisijaisesti taloudellista syrjäytymistä ja taloudellisiin ongelmiin liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Luoton hakemisen ja takaisinmaksuajan kuluessa voidaan myös antaa neuvontaa ja ohjausta taloudellisten asioiden hoitamisesta sekä auttaa muiden elämänongelmien ratkaisemisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 10.) Sosiaalista luototusta koskevan lain (1133/2002) mukaan sosiaalinen luotto voidaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki käyttää sosiaalista luottoa pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmaan, kuntoutumiseen, työllistymiseen tai koulutukseen liittyvänä aktivoivana työmenetelmänä ja luottoa voidaan myöntää esimerkiksi henkilön talouden hallintaan saattamiseen, ulosotossa olevien saatavien maksamiseen tai velkakierteen katkaisemiseen (Kuopion kaupunki 2008). 6
3 Sosiaalisen luototuksen tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan sosiaalisen luototuksen tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja ne tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki sosiaalisen luototuksen sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta asiakaskertomusta. Asiakaskertomus sisältää yhteenvedon sosiaalisen luototuksen asiakastyöstä, asiakaskäynneistä sekä raportoinnin asiakkuuden etenemisestä tehdyistä merkinnöistä ja syntyneistä asiakirjoista. Asiakaskertomus on luonteeltaan kronologisesti kumuloituva ja tapahtumatietoja kirjataan sosiaalisen luototuksen prosessien eri vaiheissa. (Sosiaalisen luototuksen sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Toimintaprosessikuvauksissa oletuksena on, että käytössä on sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia sosiaalisen luototuksen ydinprosesseja ovat sosiaalisen luototuksen neuvonta, sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittely sekä sosiaalisesta luotosta sopiminen (kuva 1). Sosiaalisen luototuksen neuvonta sisältää sosiaalisen luototuksen neuvonnan käynnistymisen, sosiaalisen luototuksen neuvonnan toteuttamisen ja sosiaalisen luototuksen neuvonnan lopettamisen. Sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittelyssä sosiaalinen luototusasia tulee vireille, sitä selvitetään ja se ratkaistaan. Sosiaalisen luoton sopimisessa sopiminen käynnistyy, sosiaalista luottoa koskeva sopimus laaditaan ja sopimuksen toteutumista seurataan. 7
Kuva 1. Sosiaalisen luototuksen ydinprosessit. 3.1 Sosiaalisen luototuksen neuvonta Varsinaista sosiaalisen luoton hakemista edeltää yleensä sosiaalisen luototuksen neuvonta. Neuvonnan vaiheita ovat sosiaalisen luototuksen neuvonnan käynnistyminen, sosiaalisen luototuksen neuvonnan toteuttaminen ja sosiaalisen luototuksen neuvonnan lopettaminen. Kuva 2 esittää sosiaalisen luototuksen neuvontaprosessin vaiheet toimintamallitasolla. Kuva 2. Sosiaalisen luototuksen neuvonta. Sosiaalisen luototuksen neuvonta käynnistyy, kun henkilö, joka haluaa selvittää mahdollisuuteensa saada sosiaalista luottoa, varaa sähköisesti ajan sosiaalisen luototuksen neuvontaan (kuva 3). Ajanvarauksen yhteydessä henkilö voi täyttää lomakkeen, jolla selvittää esimerkiksi lainan käyttötarkoituksen sekä tiedot tuloistaan, menoistaan, omaisuudestaan ja velkatilanteestaan. 8
Kuva 3. Sosiaalisen luototuksen neuvonnan käynnistyminen. Varsinaisella neuvontatapaamisella sosiaalihuollon ammatillinen henkilö ja luottoa tiedusteleva henkilö arvioivat yhteistyössä tarpeet ja edellytykset sosiaalisen luoton hakemiselle sekä arvioivat alustavasti kuinka paljon henkilö tarvitsee luottoa (kuva 4). Sosiaalisen luototuksen alkuarviointiin kartoitettavia tietoja ovat muun muassa tiedot henkilön asiakkuuksista velkajärjestelyssä, talous- ja velkaneuvonnassa ja sosiaalitoimessa, maksuhäiriötiedot, lainan käyttötarkoitus sekä hakijan elämäntilanne. Sosiaalisen luototuksen neuvonnasta voidaan edetä luottohakemuksen laatimiseen, henkilö voidaan ohjata muihin palveluihin (kuten talous- ja velkaneuvontaan, velkajärjestelyyn tai Takuusäätiölle) tai luotonhaku voi raueta, keskeytyä. (Kärki 2007, 9.) Mikäli todetaan, että henkilöllä on edellytykset sosiaalisen luoton saamiselle, alkuarvioinnin tietoja voidaan hyödyntää osana sosiaalisen luoton hakemusta. 9
Kuva 4. Sosiaalisen luototuksen neuvonnan toteuttaminen. Sosiaalisen luototuksen neuvonnan lopettamisvaiheessa sosiaalihuollon ammatillinen henkilö viimeistelee sosiaalisen luoton alkuarvioinnin ja arkistoi sen (kuva 5). 10
Palvelun järjestäjä ATJ Arkisto Sosiaalisen luototuksen neuvontaa on annettu Viimeistelee alkuarvioinnin Sosiaalisen luototuksen neuvonta on lopetettu Kuva 5. Sosiaalisen luototuksen neuvonnan lopettaminen. 3.2 Sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittely Sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittelyn vaiheet ovat sosiaalisen luototusasian vireilletuleminen, sosiaalisen luototusasian selvittäminen ja sosiaalisen luototusasian ratkaiseminen (kuva 6). Kuva 6. Sosiaalisen luototuksen hallintoasian käsittely. Sosiaalinen luototusasia tulee vireille (kuva 7) henkilön sähköisestä sosiaalisen luoton hakemuksesta. Hakemus voi olla henkilökohtainen tai yhteinen esimerkiksi avio-/avopuolison tai muun henkilön kanssa. Hakemuksen keskeisiä tietotarpeita ovat hakijan perustiedot, tiedot lainan määrästä, laina-ajasta ja käyttökohteesta sekä tiedot hakijan varallisuudesta ja veloista, nettotuloista, menoista ja arvio lainan hoitokuluihin käytettävästä määrästä. Hakemukseen liitetään tarvittavat tositteet. Vireilletulovaiheessa sosiaalisen luoton hakemus liitteineen kirjautuu saapuneeksi ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilön ottaessa hakemuksen käsittelyyn se myös arkistoituu. 11
Kuva 7. Sosiaalisen luototusasian vireilletuleminen. Sosiaalisen luototusasian selvittämisvaiheessa (kuva 8) sosiaalihuollon ammatillinen henkilö tarkistaa sosiaalista luottoa hakevan asiakkaan asiakastiedot, onko asiakkaalla asiakkuustietoja velkajärjestelyssä, talous- ja velkaneuvonnassa tai sosiaalitoimessa. Mikäli asiakkaalla on näiden tietojen perusteella edellytykset sosiaalisen luoton saamiselle, käydään läpi hakemus liitteineen. Mikäli sosiaalisen luoton hakemus liitteineen ei sisällä kaikkia asian ratkaisemisessa tarvittavia tietoja, ryhdytään niitä selvittämään luottoa hakevalta henkilöltä itseltään sekä muilta yhteistyötahoilta (ulosottoviranomaiselta ulosottolistaus henkilön ulosotossa olevista veloista, veroviranomaiselta hakijan verotiedot, Suomen asiakastieto Oy:n kuluttajaneuvojalta tiedot henkilön maksuhäiriöistä ja luottotiedoista asiakkaan suostumuksella, muita tahoja?). Tähän liittyy tiedustelu-asiakirja, joka voi liittyä esimerkiksi ulosottolistauksen tilaamiseen, verotodistuksen/verolipun tilaamiseen tai maksuhäiriön tiedusteluun. Luottoa hakevalle henkilölle voidaan lähettää lisäselvityspyyntö luottohakemukseen, joka sisältää listauksen sekä luettelon selvityksistä, todistuksista, laskuista, lausunnoista tms. liitteistä, jotka luottoa hakevan henkilön tulee toimittaa käsittelijälle. Lisäksi siinä tulee olla ohjeet selvitysten toimittamistavasta, -ajasta ja -paikasta sekä seuraamukset, ellei liitteitä toimiteta. 12
Asian käsittely jatkuu, kun lisäselvitys vastaanotetaan ja tarvittavat tiedot on selvitetty. Henkilöltä voidaan myös tarvittaessa pyytää suostumus/valtakirja hänen taloudellisen tilanteensa selvittämiseen ja velkojen järjestelyyn sekä näihin liittyvien tietojen saantiin. Se onko suostumus/valtakirja oma asiakirjansa vai osa esimerkiksi sosiaalisen luoton hakemusta, ja missä vaiheessa prosessia se pyydetään henkilöltä, on toistaiseksi ratkaisematta. Kuva 8. Sosiaalisen luototusasian selvittäminen. Saatuaan kaikki sosiaalisen luototusasian ratkaisemisessa tarvittavat tiedot sosiaalihuollon ammatillinen henkilö valmistelee ja tekee päätöksen sosiaalisesta luotosta (kuva 9). Päätöksen valmisteluun kuuluu sosiaalisen luoton maksuvaralaskelman tekeminen. Päätös on tehtävä sosiaalisen luoton myöntämisestä, hakemuksen hylkäämisestä tai lainan irtisanomisesta. Mikäli 13
luotto myönnetään, on päätöksessä mainittava luoton käyttötarkoitus, luoton suuruus ja luotosta perittävä korko. Lisäksi päätöksessä tulee olla muutoksenhakuohjeistus. Hakemuksen hylkäävässä päätöksessä on esitettävä hylkäämisen perustelut. Päätös sosiaalisesta luotosta sekä maksuvaralaskelma annetaan hakijalle tiedoksi sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta, kuten myös ilmoitus luoton irtisanomisesta. Kuva 9. Sosiaalisen luototusasian ratkaiseminen. 3.3 Sosiaalisesta luotosta sopiminen Sosiaalisesta luotosta sopimisen vaiheet ovat sosiaalista luottoa koskevan sopimisen käynnistyminen, sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen laatiminen sekä sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen toteutuksen seuranta (kuva 10). 14
Kuva 10. Sosiaalisesta luotosta sopiminen. Myönteisen luottopäätöksen jälkeen tehdään sopimus luotonsaajan ja luotonantajan välille. Sopimisen käynnistysvaiheessa luotonsaaja varaa ajan sopimusneuvotteluun (kuva 11). Kuva 11. Sosiaalista luottoa koskevan sopimisen käynnistyminen. Laissa sosiaalisesta luototuksesta (1133/2002) todetaan, että sosiaalisesta luotosta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta luotonsaajalle on annettava oma samansisältöinen kappale. Sosiaalisen luoton sopimuksessa on määriteltävä luoton käyttötarkoitus, luoton määrä, luoton korko 15
sekä luoton takaisinmaksuerien suuruus ja eräpäivät sekä muut takaisinmaksuehdot. Sosiaalihuollon ammatillinen henkilö ja luotonsaaja neuvottelevat luotosta ja luotonsaaja allekirjoittaa sen sähköisesti. Sosiaalihuollon ammatillinen henkilö vahvistaa sopimuksen allekirjoituksellaan, jonka jälkeen luotto maksetaan luotonsaajalle. Sosiaalisen luoton myöntämisestä henkilölle ilmoitetaan maksuhäiriöilmoituksella Suomen asiakastieto Oy:lle. Ilmoitukseen tarvitaan asiakkaan suostumus, joka kirjataan sopimukseen sosiaalisesta luotosta. Sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen laatiminen on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen laatiminen. Sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen toteutuksen seurannassa (kuva 13) ei synny merkintöjä asiakasasiakirjoihin, mikäli luoton saaja noudattaa sosiaalisen luoton sopimusta. Mikäli sosiaalisen luoton saaja ei suorita maksua velkojan tilille eräpäivänä, lähetetään hänelle maksukehotus. Maksuvaatimus lähetetään sosiaalista luottoa saaneelle henkilölle, jos maksusuoritus on viivästynyt yli kaksi viikkoa edellisen maksukehotuksen lähettämisestä. (Sosiaalisen luototuksen sisällölliset asiakirjarakenteet 2010.) 16
Kuva 13. Sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen toteutuksen seuranta. 17
Lähteet JHS-suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152 Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83-bc02-49ec-80f3-814a5d0ae610/perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27-eb61-485f-b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb-cf11-4f3e-b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Kuopion kaupunki 2008. Sosiaalisen luototuksen ohje: Sosiaalisen luototuksen perusteet Kuopiossa. Kärki Jarmo 2007. Sosiaalisen luototuksen asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä. Tietokuvaukset ja suositukset. Versio 1.0. 24.9.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66cef93c-8549-4ed5-a74f- 4fb2c8e40da9/Sosiaalinen+luototus+1.0.pdf Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio 0.95. 30.4.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b1262a0b-de8b-4fc6-aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002. Sosiaali- ja terveysministeriö 2003. Sosiaalinen luototus. Opas luototuksen käynnistäjälle. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:6. Sosiaalisen luototuksen sisällölliset asiakirjarakenteet 2011. Versio 19.1.2011, ei julkisesti saatavilla. 18