KIRJALLINEN KYSYMYS 68/2012 vp Liikunnan opetuksen lisääminen ammatillisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Eri tutkimusten mukaan lähes kolmannes Suomen väestöstä liikkuu liian vähän terveytensä kannalta ja fyysinen kunto on heikentynyt lähes kaikissa väestöryhmissä. Nuorten vapaa-ajan liikuntaharrastus ja muu aktiivisuus vähenevät Suomessa enemmän kuin muissa vastaavan elintason ja elintavan omaavissa länsimaissa. Liian vähäisestä liikunnasta aiheutuu huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia. Puhutaan jopa muutamasta sadasta miljoonasta miljardiin euroon vuosittain. Riittämätön liikunta, ylipaino ja epäterveellinen ravitsemus ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi kustannusarvoissa on päällekkäisyyksiä ja tarkkojen lukujen laskeminen on vaikeaa. Liikunta- ja ravintotottumukset opitaan osin kodin, osin koulun kautta. Suositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti. Arvioiden mukaan lähes joka toinen lapsi tai nuori ei kuitenkaan liiku terveytensä kannalta riittävästi, ja nuorten heikentyneeseen kuntoon on kiinnitetty huomiota niin armeijassa kuin kouluissakin. Vaikka liikunnan tärkeys on tiedostettu, on esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa oleville liikuntaa pakollisena vain yksi opintoviikko koko tutkinnon (120 ov/3 vuotta) aikana, mikä tarkoittaa oppilaskohtaisesti yhteensä 25 32 tuntia liikunnan opetusta koko tutkinnon suorittamisen aikana. Valinnaista liikuntaa on tarjolla ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa 0 4 opintoviikkoa. Kokemusten mukaan aktiivisesti liikuntaa harrastavat osallistuvat myös valinnaiseen liikunnan opetukseen, kun vähän tai ollenkaan liikkuvat eivät. Vähäinen ja periodimainen liikuntatuntien määrä estää lisäksi tutustumisen uusiin lajeihin ja eri vuodenaikoihin sidottuihin lajeihin. Säännöllisen liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveellistä elämäntapaa ja lisätä ymmärrystä liikunnan merkityksestä toiminta- ja työkyvylle. Liikunta on kustannustehokas ja ennalta ehkäisevä tapa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten liikunnan lisäämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä nuoruudessa opitut tavat yleensä säilyvät pitkälle aikuisuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä liikunnan opetuksen lisäämiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2012 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 68/2012 vp Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä liikunnan opetuksen lisäämiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisena koulutuksena suoritettu tutkinto sisältää (L ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 12 ) sen mukaan kuin tutkinnon perusteissa määrätään ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä oppimista sekä ammattitaidon syventämiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä aineita, kuten liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja, terveystietoa sekä opintoohjausta. Taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opinnot ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka aloittavat opinnot täytettyään 18 vuotta. Ammatillisissa perustutkinnon perusteissa määrätään tarkemmat sisällöt ja tavoitteet liikunnan pakolliselle 1 opintoviikon opetukselle. Liikunnan opetuksen keskeisinä tavoitteina ovat fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen. Vapaasti valittaviin tutkinnon osissa, yhteensä 10 opintoviikkoa ammatillisessa peruskoulutuksessa, opiskelija voi valita esimerkiksi oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukioopintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia. Liikunnan vähäisyys, ylipaino sekä huonot ruokailu- ja unitottumukset sekä tupakointi ja alkoholin runsas käyttö ammattiin opiskelevien keskuudessa on tiedostettu koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon taholla. Toimenpiteisiin opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi on myös ryhdytty. Uusissa ammatillisissa perustutkinnon perusteissa on lisätty mahdollisuuksia huomioida toiminta- ja työkykyä sekä terveyttä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia laajasti kaikissa ammatillisissa opinnoissa niiden eri vaiheissa. Ammatillisessa koulutuksessa oleellista on ammattiaineiden opetuksen, fyysisten oppimisympäristöjen ja työssä oppimisen opetusmenetelmien kehittäminen niin, että toiminta- ja työkyky sekä opiskelijan hyvinvointi tulevat koko ajan huomioiduiksi ja että opiskelijan oma kiinnostus ja vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista lisääntyvät. Kaikille pakollisen liikunnan lisäämisen asemasta on lähdetty liikkeelle kannustamisella ja innostamisella vapaaehtoiseen liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Opetusja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Opetushallituksen kanssa vuonna 2006 ammattiosaajan työkykypassin kehitystyön. Ammattiosaajan työkykypassin avulla liikunnan ja terveystiedon opetus linkitetään ammattiin liittyväksi, työkyky liitetään osaksi ammattiaineiden opetusta ja koulutuksen järjestäjät aktivoidaan tarjoamaan valinnaisia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia sekä järjestämään myös vapaa-ajan toimintaa opiskelijoille. Passitoiminnan avulla edistetään koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja tuetaan 2
Ministerin vastaus KK 68/2012 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd opiskelijoiden oma-aloitteista toiminta- ja työkyvystä huolehtimista. Ammattiosaajan työkykypassi -opintokokonaisuus aktivoi opiskelijaa pitämään huolta itsestään, kiinnittää huomiota ammatissa jaksamiseen jo opintojen aikana sekä tukee oppilaitosta hyvinvointia lisäävien opintojen, tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestämisessä. Työnhaussa passi osoittaa opiskelijan aktiivisuuden ja kiinnostuksen omasta toiminta- ja työkyvystä huolehtimiseen. Työkykypassin käyttöönotto käynnistyi syksyllä 2008 ja sitä on kehitetty kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n koordinoimissa projekteissa ympäri Suomea. SAKU ry jatkaa passin levittämistä, markkinointia ja käyttöönoton tukitoimia opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana myös vuonna 2012. Ammattiosaajan työkykypassin kehittämistyössä ja käytännön toteutuksissa on otettu huomioon, että passin suorittaminen tulee olla kiinnostavaa myös liikunnallisesti passiivisille, erityistä tukea tarvitsevilla ja yli 18-vuotiaille opiskelijoille. Lukiolain (629/1998) 7 :n mukaan lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Valtioneuvoston asetuksen lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon (14.11.2002/955) 8 :n mukaan nuorten lukiokoulutuksessa opiskelijalla on kaksi pakollista ja kolme vallinnaista valtakunnallista syventävää kurssia liikunnassa. Asetuksen muutoksella (183/2007) säädettiin, että opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle. Tällä muutoksella haluttiin turvata liikunnan opetuksen tasaisempi toteutuminen lukio-opintojen eri vaiheissa. Valtakunnallisten kurssien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi tarjota koulukohtaisina syventävinä tai soveltavina kursseina liikuntaa. Lukion valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (2003) on määrätty liikunnan opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Sen mukaisesti liikunnan opetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Valtioneuvoston 15 päivänä joulukuuta 2011 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011 2016 mukaisesti lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen uudistamisen jälkeen. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Lukion tavoitteiden ja tuntijaon asetusuudistukseen sisältyy myös liikunnan opetuksen laajuudesta päättäminen. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 68/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att öka gymnastikundervisningen i yrkesläroanstalterna och gymnasiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Examen inom yrkesutbildningen omfattar (12 i lagen om yrkesutbildning 630/1998) enligt vad som anges i examensgrunderna yrkesinriktade studier och inlärning i arbetet som stöder dem, samt sådana studier i till exempel gymnastik och andra konst- och färdighetsämnen, hälsokunskap som är nödvändiga för fördjupande och komplettering av yrkesskickligheten, samt studiehandledning. Konst- och färdighetsämnena samt hälsokunskapen är frivilliga för en studerande som har inlett studierna efter det att han eller hon fyllt 18 år. I grunderna för yrkesinriktade grundexamina anges det närmare innehållet i och målen för den obligatoriska gymnastikundervisningen som omfattar en studievecka. Centrala mål för gymnastikundervisningen är stödja och stärka den fysiska funktionsförmågan och att bevara och främja det fysiska, psykiska och sociala välbefinnandet med hjälp av motion och idrott, samt interaktion och samarbete och att stärka hälsan, säkerheten och handlingskraften. För de valfria delarna av examen, totalt tio studieveckor inom grundläggande yrkesutbildning, kan den studerande välja till exempel yrkesinriktade delar av examen inom sitt eget utbildningsområde eller inom andra områden eller delar av examen som kompletterar yrkesskickligheten, eller gymnasiestudier, arbetserfarenhet eller instruerade hobbyer. Utbildningsanordnarna och utbildningsförvaltningen har blivit medvetna om att det bland yrkesstuderande finns sådana som inte motionerar tillräckligt, är överviktiga, har dåliga matoch sovvanor samt röker och dricker mycket. Därför har man vidtagit åtgärder för att främja de studerandes hälsa och välbefinnande. I de nya grunderna för yrkesinriktade grundexamina har man för olika faser inom alla yrkesinriktade studier på bred front utökat möjligheterna att beakta funktions- och arbetsförmågan samt sådana krav på yrkesskicklighet som främjar hälsan. Inom yrkesutbildningen är det viktigt att utveckla undervisningen i yrkesämnen, de fysiska inlärningsmiljöerna och undervisningsmetoderna för inlärningen i arbetet så att funktions- och arbetsförmågan samt den studerandes välbefinnande hela tiden beaktas och så att den studerande blir allt mera intresserad av och tar allt större ansvar för hälsan och välbefinnandet. I stället för att öka den för alla obligatoriska gymnastiken har man gått in för att uppmuntra de studerande till att röra på sig och sporra dem till att motionera på frivillig basis och till att sörja för sitt välbefinnande. Undervisnings- och kulturministeriet inledde i samråd med Utbildningsstyrelsen 2006 ett projekt för att ta fram ett intyg över yrkesutövares arbetsförmåga, arbetskapacitetsintyget (tykypasset). Genom arbetskapacitetsintyget länkas undervisningen i gymnastik och hälsokunskap till yrket, inlemmas frågan om arbetsförmågan i undervisningen i yrkesämnen och aktiveras utbildningsanordnarna att erbjuda alternativa och valfria examensdelar samt att också arrangera fritidsaktiviteter för de studeran- 4
Ministerns svar KK 68/2012 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd de. Med hjälp av verksamheten i anslutning till arbetskapacitetsintyget främjar man välbefinnandet i hela läroanstalten och stödjer man de studerande i att på eget initiativ värna om sin funktions- och arbetsförmåga. Studiehelheten för arbetskapacitetsintyget aktiverar den studerande till att ta hand om sig, behandlar redan under studietiden frågan om att orka arbeta samt stödjer läroanstalten när det gäller att ordna studier, evenemang och fritidsaktiviteter som ökar välbefinnandet. I samband med jobbsökande visar intyget att den studerande aktivt har värnat om sin funktions- och arbetsförmåga och är intresserad av detta. Arbetskapacitetsintyget började tas i bruk hösten 2008, och det har tagits fram inom ramen för att antal projekt runt om i Finland som samordnats av SAKU ry, som är en kultur- och idrottsorganisation för yrkesstuderande. Med stöd från undervisnings- och kulturministeriet kommer SAKU ry även under 2012 att fortsätta med sina stödåtgärder för spridningen, marknadsföringen och ibruktagningen av passet. I arbetet för att ta fram arbetskapacitetsintyget för yrkesutövare och i det praktiska genomförandet har man fäst uppmärksamhet vid att möjligheten att få intyget bör intressera även fysiskt passiva studerande, studerande som behöver särskilt stöd och studerande som är över 18 år. I 7 i gymnasielagen (629/1998) sägs att i gymnasiets lärokurs ingår, enligt vad som bestäms eller föreskrivs med stöd av 10, modersmål och litteratur, det andra inhemska språket, främmande språk, matematisk-naturvetenskapliga studier, humanistisk-samhällsvetenskapliga studier, religion eller livsåskådningskunskap, gymnastik och andra konst- och färdighetsämnen samt hälsokunskap. I de studier som nämns i momentet kan enligt vad som föreskrivs med stöd av 10 ingå lärokurser av olika omfattning. För en studerande som har inlett gymnasieutbildningen sedan han eller hon fyllt 18 år är konstoch färdighetsämnena samt hälsokunskapen frivilliga. Enligt 8 i statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (14.11.2002/955) har de studerande inom gymnasieutbildning för unga två obligatoriska och tre valfria riksomfattande fördjupade kurser i gymnastik. Enligt ändring 183/2007 av förordningen ska den studerande dela upp studierna i de obligatoriska kurserna i gymnastik på minst två läsår. Genom ändringen ville man trygga att undervisningen i gymnastik fördelas jämnare över de olika faserna i gymnasiestudierna. Utöver de riksomfattande kurserna kan utbildningsanordnarna i sina skolor erbjuda gymnastikundervisning i form av fördjupade eller tillämpade kurser. I de riksomfattande grunderna för gymnasiets läroplan (2003) anges målen och det centrala innehållet i undervisningen i gymnastik. Enligt läroplansgrunderna är syftet med undervisningen i gymnastik att främja en sund och aktiv livsstil och leda de studerande till att inse idrottens betydelse för det fysiska, psykiska och sociala välbefinnandet. Enligt den utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011 2016 som statsrådet godkände den 15 december 2011 kommer statsrådets förordning om riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen samt grunderna för gymnasiets läroplan att förnyas efter att förordningen om den grundläggande utbildningens mål och timfördelning har förnyats. Målet är att den nya timfördelningen i gymnasiet ska träda i kraft den 1 augusti 2016. I reformen av den förordning som gäller målen för gymnasieutbildningen och timfördelningen ingår också beslut om omfattningen av undervisningen i gymnastik. Helsingfors den 8 mars 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5