Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan vastaukseen Arviointi perustehtävissä 0-6 pistettä, jokeritehtävissä 0-9 pistettä Monentyyppisiä tehtäviä, joissa voi olla a, b ja c- kohta Ole tarkkana, jos kopioit valmista taulukkoa, että kaikki rivit tulevat vastauspaperiin
Ohjeita vastaamiseen Merkitse konseptin reunaan reaaliaineen tunnus ja tehtään numero, BI1 (kun vastaat tehtävään nro 1.) Vastaa ensimmäinen tehtävä kokonaiselle konseptille (muut voit vastata puolikkaille) ERILLISILLE PAPEREILLE, jokainen vastaus omalle vastauspaperilleen Värikyniä saa käyttää, muttei punaista Ruksi suttupaperit selkeästi Palauta tehtävät numerojärjestyksessä, suttupaperit viimeisinä
Tee se itse hyvä vastaus Hallitse kurssien perusasiat ja käsitteet (aloita esim. määrittelemällä tehtävän käsitteet) Perustele biologisin käsittein ja syy-seuraussuhtein Ymmärrä ilmiöt ja niiden merkitys eliöille Sovella teoreettista tietoasi Kytke asia laajempaan asiayhteyteen (esim. kerro esimerkkejä) Löydä asioiden välisiä yhteyksiä Harjoittele graafisten esitysten piirtämistä (esim. pylväs- tai viivadiagrammin piirtäminen) Kirjoita selkeästi kokonaisin lausein
Perusasioita ovat: Eliökunnat (BI1, BI3, BI6, BI7) Solun rakenne ja toiminta (BI2, BI5) Erilaisten solujen osat ja niiden tehtävät Aineenvaihdunta (fotosynteesi, soluhengitys, proteiinisynteesi) Solun jakautuminen mitoosissa tai meioosissa Ekosysteemin toiminta (BI1, BI3, BI6, BI7) Energian ja aineen kulku Tuottajat, kuluttajat ja hajottajat Havainnollistaminen diagrammein ja kuvin Bioteknologian perusmenetelmät (BI2, BI5) Ihmisen rakenne ja elimistön säätely (BI4)
Tehtävätyypit Otsikkotehtävät eli esseetehtävät johdanto, käsittelyosa ja lopetuskpl/-lause Käsitteiden määrittelytehtävät vastaa kokonaisin lausein, voit piirtää ja kerro esimerkkejä Vertailutehtävät essee tai taulukko Tilastoihin ja diagrammeihin perustuvat tehtävät Kun piirrät itse: otsikoi diagrammi, valitse akseleille arvot selkeästi, valitse oikea diagrammityyppi. Kun tulkitset, kerro lopuksi biologinen selitys Tehtävien kuvat ja piirrokset kerro mihin ilmiöön kuva liittyy Risteytystehtävien ratkaiseminen looginen ja huolellinen risteytystaulukko lisäksi sanallinen selitys!
Tehtävätyyppi: Käsitteiden määrittely BI1. Määrittele esimerkin avulla a) omavarainen eliö, b) lahottaja, c) päällysvieras (epifyytti) d) huippupeto YO K07
a. Omavarainen eli autotrofinen eliö tuottaa joko fotosynteesissä, kuten vihreät kasvit valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä tai kemosynteesissä, kuten rauta-, rikki- tai typpibakteerit yhdisteitä hapettamalla, orgaanisia aineita, jotka sisältävät eliön tarvitseman energian. b. lahottaja on sieni tai bakteeri joka aerobisessa (hapekkaassa) ympäristössä hajottaa kasviainesta.
c. päällysvieras (epifyytti) on kasvi tai jäkälä, joka elää toisen kasvin pinnalla (oksistossa tai rungolla) ilman muuta vuorovaikutussuhdetta tämän kanssa. d. huippupedot ovat ravintoketjun / pyramidin ylintä tasoa edustava saalistaja, jota toinen eläin ei saalista. Esimerkiksi monet suurikokoiset petolinnut (kotkat, monet haukat ja pöllöt), suurikokoiset petonisäkkäät (kuten karhu, leijona, susi ym.)
Tehtävätyyppi: Diagrammi Hiivasientä on kasvatettu nesteviljelmässä ja sen populaation kasvusta on saatu seuraavat tulokset: a) Piirrä annetusta aineistosta populaation kasvua kuvaava diagrammi ja nimeä kuvaan kasvun eri vaiheet. b) Mitä hiivasieni tarvitsee kasvaakseen ja miten nämä tekijät vaikuttavat populaation kasvuun? YO K06
Kasvuun tarvitaan ravintoa, tilaa ja sopiva lämpötila. Hiivasieni lisääntyy suvuttomasti kuroutumalla. Aluksi olosuhteet ovat optimaaliset ja lisääntyminen eksponentiaalista ns. kiihtyvä kasvu. Vähitellen ravinto ja tila käyvät vähiin ja kasvu hidastuu, kun ympäristön vastus kasvaa ja kilpailu kiristyy ja populaatio saavuttaa ympäristön kantokyvyn
Tehtävätyyppi: Kuva tai piirros a) Selosta DNA:n rakenne tarkoin piirtämäsi mallin avulla b) Alukkeet, DNA-polymeraasi ja elektroforeesi DNA-sormenjälkimenetelmässä: mitä ne tarkoittavat ja kuinka niitä käytetään? Preli K12
Koeputkea kuumennetaan (+95 ºC). DNA-juosteet eroavat. Koeputkea jäähdytetään (+55 ºC). Alukkeet pariutuvat tutkittavan DNA:n kanssa. Lämpötilaa nostetaan (+72 ºC). DNA-polymeraasi rakentaa kaksi uutta kopiota. Toistetaan lämpötilan muutokset monta kertaa ketjun erottamiseksi ja kopioimieksi. Jokaisessa syklissä alkuper. DNAmäärä kaksinkertaistuu. Geenin tutkiminen, muokkaus ja yhdistely muihin geeneihin.
Yksilöiden tunnistaminen DNA:n avulla DNA-toistojaksot ovat yksilöllisiä: monistetaan PCR:llä ja erotellaan elektroforeesissa DNA-siruilla tunnistetaan pistemutaatioita: perustuu merkattuihin koettimiin, jotka löytävät vioittuneet kohdat Mitokondrio-DNA:n (mtdna) avulla voidaan määrittää sukulaisuutta