ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä äänestettäessä vaaleissa - kuntalaisten käyttämistä erilaisista kanavista kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi - kuntalaisten kiinnostuksesta oman kunnan kunnallispolitiikkaan Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Heinäkuu 2012 kuntavaalitiedote 27.7.2012
Kansalaisten äänestysaikeet syksyn 2012 kuntavaaleissa. Kuntalaiskysely syksyllä 2011 (%, N=11 105). 13 5 Ei osaa sanoa Ei Kyllä 82 Tästä tiedotettu Kuntaliiton tiedotteessa 28.12.2011: http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/12/sivut/nelja-viidesta-kuntalaisesta-aikoo-aanestaa-kuntavaaleissa-2012.aspx
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Kaksi kolmesta kuntalaisesta (67%) pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa kuntansa asioihin. Vaaleissa äänestämisen tärkeys on korostunut entisestään! 1 2 2 2 42 60 59 65 26 26 27 23 32 14 14 12 2 67 22 11 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tästä tiedotettu Kuntaliiton tiedotteessa 30.5.2012: http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012 /05/Sivut/2012-05-30-osallistuminen.aspx % vastanneista samaa mieltä
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v. 1996-2011. 1996* 42 26 32 2000 60 26 14 2004 59 27 14 2008 65 23 12 2011 67 22 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa
Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia
Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Kysymysmuotoilu: Olisitteko halukas ottamaan vastaan Teille tarjottavan luottamustehtävän? Syksyn 2011 kyselyn vastausvaihtoehdot kyllä, ehkä ja ei. Vuoden 2008 kyselyssä vastausvaihtoehdot kyllä ja ei. Kaikkiaan vajaa kolmannes (32%) kyselyn ko. kysymykseen vastanneista kuntalaisista ilmoitti voivansa harkita kunnallista luottamustehtävää, jos sitä tarjottaisiin; ko. kuntalaisista 6% vastasi kyllä ja 26% ehkä. Kielteisesti vastanneiden osuus oli 68%. Ikäluokittaisesta tarkastelusta käy ilmi, että alle 50-vuotiaista useampi kuin neljä kymmenestä voisi harkita kunnallista luottamustehtävää, jos sitä tarjottaisiin; Harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet alle 30-vuotiaista 42%, 30-39-vuotiaista 43% ja 40-49-vuotiaista 40%. Myönteisesti (kyllä) vastanneiden osuudet vaihtelivat vanhimman ikäluokan kahdesta prosentista alle 40-vuotiaiden kahdeksaan prosenttiin. Ehkä vastausvaihtoehdon valinneiden osuudet vaihtelevat vanhimman ikäluokan 11 prosentista 30-39-vuotiaiden 35 prosenttiin. Kielteisesti vastanneiden osuudet vaihtelevat 30-39-vuotiaiden 57 prosentista vanhimman ikäluokan 87 prosenttiin. Kuntakokoluokittain tarkasteltuna kunnallista luottamustehtävää harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet vaihtelevat alle 10 000 asukkaan kuntien 29 prosentista 10 001 20 000 asukkaan kuntien 35 prosenttiin. Vaihtelut kuntakokoluokkien sisällä paikoin suuria. Kunnittain tarkasteltuna luottamustehtävää harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet vaihtelevat Vimpelin 14 prosentista Kirkkonummen 43 prosenttiin.
Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Eniten ja vähiten halukkaat kuntalaisryhmät 2011. (kysymykseen vastanneista kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuudet (N väh. 10 461) Eniten Vähiten ääriero % Ammattiasema: Johtava asema (55%) Eläkeläinen (19%) 36 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto (49%) Kansa-/peruskoulu (18%) 31 Ikäluokka: 30-39 v (43%) 70-79 v (13%) 30 Perheen Yli 5000 e/kk (47%) 500-1000 e/kk (24%) 23 nettotulot: Mitä puoluetta Muu puolue tai ryhmittymä (49%) Kristillisdemokraatit (29%) 20 äänestäisi: Kokoomus (38%) Työnantaja: Valtio tai muu julkinen (42%) Ei työelämässä (23%) 19 Perhemuoto: Kaksi aikuista ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (44%) Asuu yksin (27%) 17 Sukupuoli: Miehet (37%) Naiset (27%) 10 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (36%) Suomenkieliset (31%) 5 Missä asuu: Kunnan reuna-alueella, lähiössä tms. (34%) Haja-asutusalueella (30%) 4
Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään. Vastausten %-jakaumat vuosina 2008 ja 2011 (N väh.11 019). 2008 16,7 83,3 2011 6,1 25,6 68,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kyllä ehkä ei ole
Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään ikäluokittain tarkasteltuna. Vastausten %-jakaumat 2011 (N= 11 042) 18-29v 8,0 34,3 57,8 30-39v 7,9 35,3 56,8 40-49v 7,5 32,5 60,0 50-59v 6,5 27,3 66,1 60-69v 5,4 20,2 74,4 70-79v 2,2 10,6 87,2 KAIKKI 6,1 25,6 68,3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kyllä ehkä ei ole
Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään puoluetaustan mukaan tarkasteltuna. Vastausten %-jakaumat 2011 (N= 11 042) Muu puolue tai ryhmittymä 6 43 51 VIHR 8 34 58 KOK 8 30 62 RKP 7 29 64 PS 7 27 66 SIT, valitsijayhdistys 6 27 67 KAIKKI 6 26 68 VAS 6 26 68 KESK 7 24 69 SDP 7 23 70 KD 3 26 71 ei halua, eos, ei äänestä 3 20 77 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kuntalaisista 2011 kyllä ehkä ei
Halukkuus ottaa vastaan tarjottava kunnallinen luottamustehtävä syksyllä 2011. Kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuudet vastanneista ARTTU-kunnissa kuntakoon, Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen sekä Paras-luokituksen mukaan tarkasteltuna. (N=40) kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuus vastanneista Kunnittainen vaihteluväli (min, max) KAIKKI 32 14-43 40 Kunnan kokoluokitus: alle 5000 as. 29 14-37 6 5000 10 000 as. 29 20-41 7 10 001 20 000 as. 35 26-41 8 20 001 50 000 as. 31 26-43 8 50 001 100 000 as. 31 28-36 8 Yli 100 000 as. 34 31-39 3 Tilastollinen kuntaryhmitys: Kaupunkimaiset kunnat 32 26 43 19 Taajaan asutut kunnat 32 26 41 11 Maaseutumaiset kunnat 29 14-41 10 Paras-ARTTU luokitus: Kuntaliitoskunnat 31 26 41 14 Syvenevän yhteistyön kunnat 30 14 36 14 Muut kunnat 33 23-43 12 N=
Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia
Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Kuntalaisia pyydettiin arvioimaan a) henkilön, b) puolueen tai valitsijayhdistyksen, c) oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan sekä d) sukupuolen tärkeyttä vaaleissa äänestettäessä. (arviot asteikolla 1-5; 1=ei lainkaan tärkeä,..,5=erittäin tärkeä) Henkilö: Yli kahdeksan kymmenestä (83%) pitää tärkeänä Puolue tai valitsijayhdistys: Yli kuusi kymmenestä (62%) pitää tärkeänä Oman kylän tai kunnanosan ehdokas: Vajaa puolet (49%) pitää tärkeänä Sukupuoli: Vajaa viidennes (19%) pitää tärkeänä Henkilön merkitys laskenut tasaisesti, kaikkiaan 7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2000 (90% -> 83%) Puoluetta tai valitsijayhdistystä merkitys kasvanut 10 prosenttiyksiköllä aina vuodesta 2000 (52% -> 62%) Oman kylän tai kunnanosan ehdokasta tärkeinä pitävien osuus laskenut hieman vuodesta 2008 (-3%)
Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä. Vastausten %-jakaumat vuonna 2011 (N=10134-10546) Henkilö 56 27 10 3 4 Puolue tai valitsijayhdistys 29 33 23 8 7 Oman kylän tai kunnanosan ehdokas 21 28 25 13 14 Sukupuoli 6 13 22 15 45 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista erittäin tärkeää melko tärkeää 3 ei kovin tärkeää ei lainkaan tärkeää
. Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Tärkeinä pitävien %-osuudet 2000, 2004, 2008 ja 2011 (N väh.10134-10546) Henkilö 90 88 86 83 Puolue tai valitsijayhdistys 52 56 60 62 Oman kylän tai kunnanosan ehdokas 52 49 Sukupuoli 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastanneista pitää tärkeänä 2011 2008 2004 2000
Henkilön tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Perheen Yli 5000 e/kk (92%) Alle 500 e/kk (74%) 18 nettotulot: Ammattiasema: Johtava asema (92%) Työtön tai lomautettu (76%) 16 Mitä puoluetta äänestäisi: Kokoomus (91%) Ei osaa tai halua sanoa tai ei äänestä (76%) 15 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto (91%) Kansa-/peruskoulu (77%) 14 Ikäluokka: 60-69 v (85%) 18-29 v (75%) 10 Perhemuoto: Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (86%) Asuu yksin (80%) 6
Puolueen/valitsijayhdistyksen tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta Vasemmistoliitto (79%) Sitoutumaton, valitsijayhdistys 57 äänestäisi: (22%) Ikäluokka: 70-79 v (71%) 40-49 v (54%) 17 Perhemuoto: Kaksi aikuista, ei alaikäisiä lapsia (64%) Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (49%) Ammattiasema: Opiskelija (68%) Työntekijä (54%) 14 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto Ylioppilas, ammattikoulu, - (70%) kurssi (58%) Yli 5000 e/kk (69%) 4001-5000 e/kk (60%) 9 Perheen nettotulot: Työnantaja: Ei työelämässä (66%) Yritys (57%) 9 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (68%) Suomenkieliset (61%) 7 15 12
Oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta äänestäisi: Keskustapuolue (65%) Vihreät (30%) 35 Koulutus: Kansa-/peruskoulu (62%) Ylempi korkeakoulututkinto (31%) Ikäluokka: 70-79 v (59%) 18-29 v (37%) 22 Ammattiasema: Eläkeläinen (57%) Johtava asema (37%) 20 Perheen nettotulot: Perhemuoto: 500-1000 e/kk (54%) Yli 5000 e/kk (34%) 20 Kaksi aikuista, ei alaikäisiä lapsia (51%) Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (35%) Työnantaja: Ei työelämässä (53%) Järjestö, yhdistys tms (37%), Valtio tai muu julkinen (38%) 31 16 16 Missä asuu: Haja-asutusalueella (58%) Kunnan reuna-alueella, lähiössä tms. (44%) 14 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (54%) Suomenkieliset (48%) 6 Liitoskunnissa entisessä ympäryskunnassa asuvat sekä entisissä tasavahvoissa kunnissa asuvat korostavat oman kylän/kunnanosan ehdokasta selvästi enemmän kuin entisessä keskuskunnassa asuvat. Ent. ympäryskunnassa asuvista 59% ja ent. tasavertaisissa kunnissa asuvat: 60% pitää oman kunnanosan ehdokasta tärkeänä VS ent. keskuskunnassa asuvista 42% pitää oman kunnanosan ehdokasta tärkeänä ja kolmannes (32%) ei pidä.
Sukupuolen tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta Vihreät (28%) Perussuomalaiset (14%) 14 äänestäisi: Sukupuoli: Naiset (24%) Miehet (12%) 12 Ammattiasema: Hoitaa lapsia/omaista/kotia (23%) Opiskelija (12%) 11 Ikäluokka: 50-59 v ja 70-79 v (22%) 18-29 v (12%) 10 Työnantaja: Koulutus: Kunta, ky, yhtiö, liikelaitos (25%) Yritys / Oma yritys tai itse työllistynyt (15%) Ylempi korkeakoulututkinto Ylioppilas, ammattikoulu/- (22%) kurssi (13%) 10 9 Perhemuoto: Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (24%) Kaksi aikuista ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (17%) 7
Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä puoluekannan mukaan tarkasteltuna. Tärkeänä pitävien %-osuudet vastanneista vuonna 2011 (N= 9950 10 331) Puoluekanta Henkilö Puolue tai valitsijayhdistys Oman kylän tai kunnanosan ehdokas KD 88 71 43 15 KESK 88 74 65 + 18 KOK 91 + 77 45 18 PS 78 57 47 14 - RKP 78 75 57 18 SDP 84 72 55 24 VAS 81 79 + 47 21 VIHR 86 66 30-28 + Muu puolue 78 54 39 16 Sitoutumaton, valitsijayhdistys 83 22-56 18 EOS/ei halua sanoa/ei äänestä 76-32 41 16 Sukupuoli Vaihteluväli (min, max) 76 91 % 22 79 % 30 65 % 14 28 % N= 10 331 10 037 10 192 9950 KAIKKI VASTANNEET 83 % 62 % 49 % 19 %
Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta. Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia
% vastanneista Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta vuonna 2011. Vastausten %-jakaumat (N=11 019). 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 ei lainkaan kiinnostunut 19 ei kovin kiinnostunut 35 27 3 melko kiinnostunut 9 erittäin kiinnostunut Oman kuntansa kunnallispolitiikasta kiinnostuneita runsas kolmannes (36%), ja ei-kiinnostuneita vajaa kolmannes (29%). Kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikasta on pysynyt hyvinkin stabiilina ajanjaksolla 2008-2011. Monet yksilöominaisuudet selittävät kuntalaisten kiinnostuksen vaihteluita. Kunnallispolitiikasta kiinnostuneiden osuudet vaihtelevat kunnittain Haukiputaan ja Halsuan 26%:sta Kirkkonummen 48%:iin. Kaikkiaan 15 ARTTU-kunnassa kyselyyn vastanneet kuntalaiset ovat ennemmin ei-kiinnostuneita kuin kiinnostuneita.
Runsas kolmannes kuntalaisista on kiinnostunut oman kuntansa kunnallispolitiikasta vuosina 2008 ja 2011. (vastausten %-jakaumat, N väh.11 019). 2008 35 35 30 2011 36 35 29 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vastausten %-jakaumat kiinnostuneet neutraalit ei-kiinnostuneet
Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta. Eniten ja vähiten kiinnostuneet kuntalaisryhmät 2011. (% melko tai erittäin kiinnostuneita (n=10435-11002) Eniten kiinnostuneita Vähiten kiinnostuneita Ammattiasema: johtava asema (54%) opiskelija (23%) 31% ääriero % Mitä puoluetta Kokoomus (46%) ei halua tai osaa sanoa tai ei 25% äänestäisi: äänestä (21%) Ikäluokka: 60-69 -vuotiaat (43%) 18-29 -vuotiaat (19%) 24% Perheen yli 5000 e/kk (48%) Alle 500 e/kk (25%) 23% nettotulot: Koulutus: ylempi korkeakoulututkinto yo, ammattikoulu tai -kurssi 18% (47%) (29%) Perhemuoto: kahden tai useamman yhden aikuisen talous, vähint. 14% aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia (39%) yksi alaikäinen lapsi (25%) Työnantaja: oma yritys, itse työllistynyt yritys (30%) 11% (41%) Sukupuoli: miehet (39%) naiset (33%) 6% Missä asuu: kuntakeskustassa, kantakaupungissa (38%) esikaupungissa, lähiössä, keskustan reuna-alueella (34%) Äidinkieli: ruotsinkieliset (39%) suomenkieliset (36%) 3% 4%
Erilaisten kanavien käyttö kuntalaisten keskuudessa kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia
Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty tapa seurata kunnan toimintaa ja päätöksentekoa; lähes yhdeksän kymmenestä (88%) seuraa vähintään silloin tällöin, niistä yli puolet (56%) usein. Sanomalehteä seurataan yhtä yleisesti kuin vuonna 2008 Kunnan omaa tiedotuslehden sekä radion tai TV:n kautta kunnan toimintaa ja päätöksentekoa seuraa runsaat kaksi kolmesta kuntalaisesta. Sosiaalinen media edustaa vielä harvimmin käytettyä tapaa seurata kunnan toimintaa ja päätöksentekoa, 11% seuraa usein tai silloin tällöin sen kautta. Noin kolmannes (32%) seurannut kunnan webbisivuja vähintään silloin tällöin, yhdistysten webbisivuja alle viidennes (17%). Kunnan ja yhdistysten webbisivujen seuraaminen näyttäisi hieman lisääntyneen, tiedotuslehtien seuraaminen taas hienoisesti laskeneen. Eri kanavien käyttö vaihtelee mm. iän mukaan; nuorimman ikäluokan (18-29v) kohdalla käytetään erilaisia kanavia selvästi vähemmän kuin sitä vanhempien keskuudessa. Poikkeuksena sosiaalisen median käyttö, joka on suurinta nuorinta ikäluokkaa edustavien kuntalaisten keskuudessa. Myös kunnan ja yhdistysten webbisivujen käyttö on nuorinta ikäluokkaa vähäisempää vanhimman ikäluokan (70-79v) keskuudessa.
Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi vuonna 2011. (%-jakaumat, N= 10446-11011) Sanomalehdestä 56 33 8 3 Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms 34 36 20 10 Radiosta tai TV:stä 31 37 22 10 Yhdistysten tms tiedotuslehdistä 16 29 32 23 Kunnan www-sivulta 9 23 29 39 Yhdistysten tms www-sivuilta 4 13 30 53 Sosiaalisen median kautta 3 8 16 73 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista usein silloin tällöin harvoin en lainkaan
Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi vuosina 2008 ja 2011 % vastanneista, jotka seuranneet ko. kanavan välityksellä silloin tällöin tai usein (N= väh. 10 446) Sanomalehdestä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Radiosta tai TV:stä Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Yhdistysten tms www-sivuilta 16 17 29 32 46 45 71 70 69 68 88 88 Sosiaalisen median kautta 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastanneista seurannut vähintään silloin tällöin 2011 2008
Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi eri ikäluokissa 2011 % vastanneista, jotka seuranneet ko. kanavan välityksellä silloin tällöin tai usein (N= väh. 10 446) Sanomalehdestä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Radiosta tai TV:stä Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Yhdistysten tms www-sivuilta Sosiaalisen median kautta 4 9 13 12 12 22 24 19 19 18 17 24 18 39 40 40 39 37 46 47 48 58 57 64 66 70 70 70 74 77 79 83 90 91 92 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastanneista seuraa usein tai silloin tällöin 70-79v 60-69v 50-59v 40-49v 30-39v 18-29v
Yhdistysosallistujien arviot eri yhdistyksiin/ järjestöihin osallistumisen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon vuosina 2008 ja 2011. poliittinen järjestö, puolue vanhempainyhdistys asukasyhdistys kylä-/kaup.osayhdistys tuottaja-/yrittäjäjärjestö ympäristöjärjestö liikunta-/urheiluseura ammattiyhdistys eläkeläisjärjestö kulttuurijärjestö vapaaehtoisjärjestö maanpuolustusjärjestö nuoriso-/opiskelijajärjestö 39 54 53 49 48 51 46 45 49 47 45 49 44 48 44 43 47 47 42 43 57 58 58 64 61 70 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % vastanneista pitää melko tai erittäin vaikuttavana osallistumistapana osallistuneet2011 osallistuneet 2008
Lisätietoja kuntalaiskyselystä: www.kunnat.net/arttu ja www.kommunerna.net/arttu Aiemmin julkistettuja tuloksia kuntalaiskyselystä 2011: 28.12.2011: Neljä viidestä kuntalaisesta aikoo äänestää kuntavaaleissa 2012. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/12/sivut/nelja-viidesta-kuntalaisesta-aikoo-aanestaakuntavaaleissa-2012.aspx 15.2.2012: Valtaosa kuntalaisista ei lämpene kuntaliitoksille. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/02/sivut/valtaosa-kuntalaisista-ei-lampenekuntaliitoksille.aspx 26.4.2012: Kahdeksan kuntalaista kymmenestä tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/04/sivut/kahdeksan-kuntalaista-kymmenesta-tyytyvaisiakunnallisiin-palveluihin.aspx. 30.5.2012: Äänestäminen yhä tärkein vaikutuskeino. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/05/sivut/2012-05-30-osallistuminen.aspx