Toimintakertomus 2014 Teppo Säkkinen Puheenjohtaja Jussi Sallinen Pääsihteeri
Sisältö 1. YLEISTÄ... 4 2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA... 4 2.1 ARVOT... 5 2.2 TOIMINTA-AJATUS... 5 2.3 VISIO... 6 3. KOHDERYHMÄAJATTELU... 6 3.1 AKTIIVITOIMIJAT... 6 3.2 PAIKALLISTOIMIJAT... 6 3.3 NUORET VAIKUTTAJAT... 6 3.4 UUDET NUORET... 6 3.5 TUKIJÄSENET... 7 4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI... 7 5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN... 7 5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALUEET... 7 5.1.1 LUOTTAMUSYHTEISKUNTA... 7 5.1.2 ALKIOLAINEN EUROOPPA 2010-LUVULLA... 8 5.1.3 JOHANNES VIROLAISEN SADAN VUODEN HISTORIA... 8 5.1.4 KOHTI VIHREÄÄ KASVUA VIHREÄN TALOUDEN OHJELMA... 8 5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN... 9 5.2.1 KESKUSTA R.P.... 9 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT... 11 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT... 12 5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 12 5.2.5 VAALIT... 13 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS... 14 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI... 15 6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN... 16 6.1 VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA... 16 6.1.1 LUMIMYRSKY... 16 6.1.2 ELOKOULU... 16 6.1.3 PUOLUEEN TILAISUUDET... 16 6.1.4 KEKKOSEN HAARIKKA... 17 6.2. KOULUTUS... 17 6.2.1 VAIKUTTAJAKOULUTUS... 18 6.2.2. EUROOPPAPOLITIIKKA-KOULUTUS... 18 6.2.3 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS... 18 6.2.4 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS... 18 6.2.5 POLITIIKAN AKATEMIAT... 18 6.2.6 TJ+PJ14 KOULUTUS JA JOHTAJAPÄIVÄT... 19 6.2.7 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET... 19 6.2.8 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET... 19 6.2.9 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS... 19 2
6.2.10 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS... 20 6.3 TOIMINTAMALLIT... 20 6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN FOORUMI... 20 6.3.2 IDEAPAJAT... 20 6.3.3 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA... 20 6.3.4 JÄSENHANKINTA 2014... 20 6.5 TOIMINNAN SEURANTA... 21 7. VIESTINTÄ... 21 7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA... 21 7.2 VIESTINTÄOPPAAT... 21 7.3 TIEDOTTAMINEN... 21 7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN... 21 7.3.2 KESKUSTANUORTEN UUTISKIRJE... 21 7.3.3 KESKUSTANUORET.FI... 22 7.3.4 SOSIAALISET MEDIAT... 22 7.3.5 JUURI-LEHTI... 23 7.4 MARKKINOINTI... 23 7.4.1 BRÄNDI... 23 7.4.2 MESSUT... 24 7.4.3 KESÄTAPAHTUMAT... 24 8. HALLINTO... 24 8.1 LIITTOKOKOUS... 24 8.2 VALTUUSKUNTA... 25 8.3 HALLITUS... 25 8.4 TYÖVALIOKUNTA... 25 8.5 TYÖRYHMÄT... 26 8.6 LIITTOTOIMISTO... 26 8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN... 26 8.8 PUOLUEEN JÄRJESTÖUUDISTUS... 26 9. TALOUS... 26 9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO... 27 9.2 VARAINHANKINTA... 27 9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA... 27 9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET... 27 10. VUODEN AIKANA JULKAISTUT KANNANOTOT... 27 3
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Keskustanuorten ehdokkaat eurovaaleissa 2014 Juhani Ojalehdon taiteilemana. 1. Yleistä Keskustanuorten vuosi rakentui voimakkaasti koulutusten ja vuoden aikana käytyjen Euroopan parlamentin vaalien sekä tulevien eduskuntavaalien ympärille. Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa olivat Keskustanuorille ja viidelle nuorelle ehdokkaalle suuri ponnistus. Keskustan ehdokkaista neljännes oli alle 30-vuotiaita, mikä oli eduskuntapuolueista ylivoimaisesti eniten. Nuorten ehdokkaiden tukiryhmät vastasivat monella paikkakunnalla yksin eurovaalien näkyvyydestä muiden puolueiden loistaessa poissaolollaan. Politiikan osalta keskityimme alkuvuonna Euroopan parlamentin vaaleihin ja EU-politiikkaan. Valtuuskunnassa hyväksyimme eurovaalien päätavoitteet, joita olimme työstäneet laajan kenttäkierroksen ohjeistuksien pohjalta. Valtuuskunnalle tehdyn aloitteen mukaisesti aloitimme seuraavan laajan ohjelmakierroksen ja Vihreän talouden ohjelma hyväksyttiin liittokokouksen pitkän ja tasokkaan keskustelun päätteeksi. Keskustanuoret asetti vuodelle 2014 kunnianhimoisen tavoitteen parantaa kansainvälistä näkyvyyttään. Tässä työssä onnistuimme jopa ennakoitua paremmin ja kansainvälisissä järjestöissämme Keskustanuorten uusi tuleminen on jo suorastaan käsite. Tämä työ on tehty laajentamalla kansainväliseen toimintaan osallistuvien henkilöiden määrää ja parantamalla kansainvälisen toiminnan valmistelua. Kansainvälisen työn huippuhetki koettiin kesäkuun alussa, kun Keskustanuorten Markus Ylimaa valittiin eurooppalaisen kattojärjestömme Lymecin hallitukseen. Keskustanuorten koulutukset ovat keskittyneet politiikan sisältökeskusteluun ja jäsenistön aktivoimiseen. Kaikille avointen koulutusten lisäksi olemme lisänneet erityisesti piirien johtokuntien puheenjohtajistolle järjestettävää koulutusta ja vertaistukea. Loppuvuoden aikana Keskustanuoret sai vakiinnutettua työntekijöiden yhteiset videopalaverit. 2. Keskustanuorten strategia 4
35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle. Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. Vuonna 2014 valtuuskunta keskittyi strategian seuraamisessa Keskustanuorten organisaatioon ja antoi piireille ohjeita sekä vaatimuksia puolueen järjestöuudistuksen edistämisessä. 2.1 Arvot Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen. Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona. Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen: ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen. Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme: - Yhteisöllisyys - Yhdenvertaisuus - Kestävä kehitys - Sivistys 2.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on: Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan. Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön ydintehtävillä: Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen alkiolaisten arvojen pohjalta. 5
78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla. 2.3 Visio Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa. 3. Kohderyhmäajattelu Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät ovat toiminnan suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi kuulua moneenkin kohderyhmään. Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavasti: 3.1 Aktiivitoimijat Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta. 3.2 Paikallistoimijat Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen erilaisissa toimintaryhmissä. 3.3 Nuoret vaikuttajat Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle 30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa jne. tai ovat ehdolla tällaisille paikoille. 3.4 Uudet nuoret Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena. 6
116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 3.5 Tukijäsenet Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan. 4. Keskustanuorten valtakunnallinen tapahtumakalenteri Pj-Tj-Koulutus 11 12.1.2014 Johtokuntakoulutukset 18 19.1.2014 ja 25 26.1.2014 Politiikan akatemia, Eurooppa 1-2.2.2014 Puolueen politiikka- ja toimintapäivät 8-9.2.2014 Lumimyrsky 15. 16.3.2014 Valtuuskunta 5-6.4.2014 Politiikan akatemia, tasa-arvo 26 27.4.2014 Keskustan puoluekokous 13 15.6.2014 Politiikan akatemia, eläke 6-7.9.2014 Elokoulu 19 21.9.2014 Keskustajärjestöjen neuvottelupäivät 22 23.9.2014 Liittokokous 25. 26.10.2014 Politiikan akatemia, työ 15. 16.11.2014 Johtajapäivät 13 14.12.2014 5. Keskustanuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin. Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnassa. 5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALUEET 5.1.1 Luottamusyhteiskunta 7
155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 Keskustanuoret hyväksyivät periaateohjelmansa Kohti luottamusyhteiskuntaa vuoden 2013 liittokokouksessa. Jatkoimme periaateohjelman teemojen mukaista poliittista työtä muussa ohjelmatyössämme, erityisesti vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman sekä Vihreän talouden ohjelman valmistelussa. Periaateohjelmaa hyväksyessämme meillä ei ollut aavistustakaan, kuinka erilaiseksi maailma vuodessa voisi muuttua. Ukrainan sodan aaltojen lyödessä jokaisesta uutislähetyksestä ja iltapäivälehtien lööpistä ihmisten kasvoille, on luottamus omaan yhteiskuntaamme korostunut entisestään. Suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen tulee kireinäkin aikoina rakentua luottamukseen ihmisten ja kansakuntien välillä. Tämä luottamusajattelu pohjanamme olemme ottaneet kantaa maailmanpolitiikan kiristyneeseen tilanteeseen. 5.1.2 Alkiolainen Eurooppa 2010-luvulla Keskustanuoret ja Keskusta vastasivat Euroopan parlamenttivaaleissa nuorten aktivoinnista yhteensä viiden nuoren ehdokkaan voimin. Ehdokkaidemme laaja maantieteellinen edustavuus takasi sen, että ehdokkaamme olivat nuorten käytettävissä ympäri Suomea. Kohtaamisia tapahtui niin hyppytunnilla olevien lukiolaisten kanssa Heinävedellä kuin aurinkoa palvoneiden teekkareiden kanssa Pyynikin rannalla. Keskustanuorten ehdokkaiden kampanjointi oli laajaa, mutta vielä useammassa paikassa nuoria olisi voinut kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen myös silloin, kun ehdokkaat itse olivat toisaalla. Valmistelimme vaaleja varten eurovaaliohjelman laajan kenttäkierroksen kautta. Ohjelman valmistelu aloitettiin jo edellisen vuoden puolella. Liittohallitus hyväksyi ohjelman päälinjaukset, teesit, kokouksessaan jo vuoden alussa. Eurovaalien esite saatiin näin painoon ja jaettavaksi jo hyvissä ajoin. Valtuuskunta hyväksyi laajemman, teesien pohjalle kirjoitetun, ohjelman. Ohjelman teeseistä tuotettiin myös englanninkielinen käännös, joka antaa samalla pitkällä tähtäimellä kansainväliseen käyttöön Keskustanuorten eurooppapoliittisenlinjan. 5.1.3 Johannes Virolaisen sadan vuoden historia Valtioneuvos Johannes Virolaisen sata vuotinen historia on näkynyt Keskustanuorten toiminnassa pitkin vuotta. Muistimme perustajaamme laskemalla kukat hänen haudalleen tammikuussa, Virolaisen varsinaisena syntymäpäivänä. Elokoulussa keskityimme Johanneksen laajaan historiaan ja erityisesti siihen, kuinka nuoresta Yläsommin pojasta kasvoi koko Suomen Jussi. 5.1.4 Kohti vihreää kasvua vihreän talouden ohjelma Valtuuskunnassa hyväksytyn aloitteen pohjalta aloitettiin valmistelemaan laajaa vihreän talouden ohjelmaa. Aloite antoi pohjustuksen luoda ohjelma jossa tarkennetaan energianäkökulmiamme, mutta valtuuskunnan keskustelun pohjalta aihe laajennettiin myös perustuotantoon ja ruokaan. 8
198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 Ohjelman valmisteluun avattiin avoin haku, jonka pohjalta perustettiin kolme työryhmää. Ohjelman valmisteluun osallistui runsaat kaksikymmentä keskustanuorta. Työryhmät kokoontuivat kesän aikana ja valmistelivat oman osuutensa ohjelmaan. Työryhmien pääpiirteiset aihealueet olivat energia, biotalous ja ruoka. Ryhmien tuotokset koottiin yhteen, jonka pohjalta liittohallitus ja liittotoimisto loivat lopullisen ohjelman. Ohjelma hyväksyttiin liittokokouksessa ja sen julkaisemiseksi järjestettiin eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa julkaisutilalisuus, johon pyydettiin kommentoijiksi edustajia MTK:sta, Perussuomalaisista nuorista, Suomen Greenpeacesta sekä Keskustan eduskuntaryhmästä. 5.2 Toiminta tavoitteiden eteen 5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.1.1 Puoluevaltuusto Keskustanuoret ovat vaikuttaneet edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Kevään 2014 puoluevaltuustossa Keskustanuoret estivät suunnitellun uudistuksen, jonka perusteella puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäseninä olisivat voineet toimia vain täysi-ikäiset. Keskustanuorten linja on, että vaikuttaminen kuuluu yhdenvertaisesti kaikille puolueen jäsenille. Syksyn puoluevaltuustossa Keskustanuoret valmistautuivat kaikkien aikojen vaalinäytelmään, jossa nuori konkari, Keskustanuorten jäsen Jouni Ovaska olisi kohdannut kokeneen haastajan Paavo Väyrysen vaalissa puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Vaali kuitenkin peruuntui ja lopulta Ovaska valittiin Väyrysen esittämänä jatkokaudelle. 5.2.1.2 Puoluehallitus Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana. Puheenjohtaja Säkkinen on nopeasti saavuttanut arvostusta puoluehallituksen jäsenten keskuudessa ja hänen vaikutuksestaan puoluehallitus onnistui mm. keväällä 2014 ratkaisemaan pitkään pöydällä olleen vesivoimakysymyksen. 5.2.1.3 Puolueen työvaliokunta Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa hän on vienyt Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin. 9
236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 5.2.1.4 Puolueen työryhmät Keskustanuoret on vaikuttanut puolueen työryhmissä, kuten järjestötyön uudistamisen työryhmässä, keskustakoulutuksen ohjausryhmässä, ohjelmatyö-, strategiatyö- sekä nettisivut- ja sosiaalinen media-työryhmässä. Lisäksi toimijamme ovat olleet mukana koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa käsittelevissä ryhmissä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. 5.2.1.5 Eduskuntaryhmä Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus ja tämän lisäksi on hän tavannut runsaasti kansanedustajia vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. 5.2.1.6 Europarlamentaarikkoryhmä Keskustanuoret pyysi jokaiselta eurovaaliehdokkaalta ennen vaaleja sitoumuksen, jolla ehdokkaat lupasivat valituksi tullessaan olla yhteydessä Keskustanuoriin ja ottaa vuorollaan yhden harjoittelijoistaan puolueen yhteisen harjoittelijapankin kautta. Ensimmäiset harjoittelijat haun kautta valittiin loppuvuonna 2014. Keskustanuoret ovat olleet yhteydessä valitun europarlamenttiryhmän jäseniin eri tilaisuuksissa. 5.2.1.7 Puoluekokous Keskustanuoret kokosi nopeasti rivinsä eurovaalien jälkeen ja keskittyi Turun puoluekokouksen kiihkeisiin henkilövaaleihin ja tiukkoihin asiakysymyksiin. Turussa Keskustanuoret tukivat historiallisesti kolmea nuorta puolueen varapuheenjohtajaksi. Vaaleissa Annika Saarikko säilytti varapuheenjohtajapaikkansa. Katri Kulmuni ja Liisa Ansala tekivät hienot kampanjat, jotka eivät valitettavasti riittäneet tällä kertaa puheenjohtajistoon saakka. Puoluekokouksesta monien mieleen on jäänyt elämään Keskustanuorten ja Kerttu-verkoston yhteinen Kahvit on keitetty nyt pelastetaan Suomi -tempaus, jossa tuettiin erityisesti nuorten naisten poliittista aktiivisuutta. Poliittisesti Keskustanuoret valmistelivat puoluekokoukselle yhteensä 6 puoluekokousaloitetta sekä jakoivat puoluekokoukseen osallistuville esitettä, jossa oli avattu Keskustanuorten viimeaikaisia näkökulmia ja toimia vaikuttamisen saralla. 10
269 270 Nuoria Turun puoluekokouksen lippumarssissa. Poseeraamassa Annu Saukko ja Ville Blom. 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 5.2.2.1 Keskustaopiskelijat Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat jakoivat tehtäviä eurovaaleihin liittyen. Lisäksi yhteistyötä on tehty puolueen järjestöuudistukseen liittyen. Järjestöillä on edustus toistensa liittohallituksissa. 5.2.2.2 Vesaiset Olemme pyrkineet löytämään uusia malleja Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneiden yli 13- vuotiaiden Vesaisten tavoittamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret on käynyt keskustelua Vesaisten kanssa järjestöuudistuksesta. 5.2.2.3 Keskustanaiset 11
286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 Keskustanaisten kanssa on tehty yhteistyötä puolueen järjestöuudistuksen osalta. Yhteinen kuvapankki ei edennyt. 5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa. Vuonna 2014 yhteistyö on rajoittunut Vaikuttaja 2020-koulutukseen ja peruuntuneeseen suunnitelmaan Vaikuttaja-koulutuksesta maaseudun nuorille. Koulutus oli tarkoitus toteuttaa yhdessä Maaseutunuorten kanssa. 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, Suomi-Venäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja Eurooppanuorissa. Keskustanuoret tiivistää vuoden 2014 aikana yhteistyötään MTK:n Maaseutunuorten kanssa ja pyrkii järjestämään yhteisen vaikuttajakoulutuksen maaseudun nuorille osaajille. 5.2.4 Kansainvälinen toiminta Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa johtaa liittohallituksen alainen kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoita kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa. 5.2.4.1 Pohjolan Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund) Keskustanuoret on osallistunut Pohjolan Keskustanuorten kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden huippukokoukseen ja syksyiseen edustajakokoukseen. Huippukokoukseen osallistuivat Keskustanuorten edustajina Jussi Sallinen, Katja Asikainen, Tapio Tiimonen sekä Kairit Tahvola. Syksyn edustajakokous järjestettiin Helsingissä, jonne osallistuivat Teppo Säkkinen, Katja Asikainen, Hilkka Kemppi, Sara Huhtanen sekä Camilla Campbell. 12
327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 Sara Huhtanen osallistuu Keskustanuorten edustajana lokakuussa osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen. 5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal Youth) Keskustanuoret lähetti delegaation LYMEC:n keväällä ja syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Kevään kongressiin Zagrebiin lähtivät Markus Ylimaa, Katja Asikainen sekä Jukka Koivula. Markus Ylimaa valittiin kokouksessa LYMEC:n hallitukseen. Syksyn kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä, jonne Keskustanuorten edustajana osallistui Jukka Koivula. Säkkinen osallistui syyskuussa LYMEC:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajien tapaamiseen Thessalonikissa. 5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth) IFRLY:n kevään kongressi järjestettiin Krakovassa ja syksyn kongressi Kiovassa. Molemmissa Keskustanuorten edustajana toimi Teppo Säkkinen. Keskustanuoret osallistui lisäksi keväällä Liberal Internationalin kongressiin Rotterdamissa. Keskustanuorten edustajina IFLRY:n kokoonpanossa olivat Markus Ylimaa sekä Emmi Korkalainen. 5.2.5 VAALIT 349 350 351 352 353 354 355 5.2.5.1 Euroopan parlamenttivaalit Keskustanuorten tavoitteena oli olla vaalien menestynein nuorisojärjestö äänimäärällä mitattuna. Tämä ei toteutunut, vaikka nuoret ehdokkaat tekivätkin alueellisesti hyviä tuloksia. Nuoret tavoittelivat vaaleihin viittä omaa ehdokasta, ja tämä tavoite saavutettiin. Ehdokkaiden tukemiseksi ja vaalien kiinnostuksen herättämiseksi liitto ja piirit järjestivät monenlaisia tilaisuuksia. Varsinainen 13
356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 kampanjointi painottui ehdokkaiden omiin kampanjoihin. Kampanjoiden kautta tuettiin myös järjestötoimijoiden osaamisen kasvattamista, ja tähän vaatimukseen vaalit vastasivat. Keskustan nuoret ehdokkaat saivat vaaleissa yhteensä 11 893 ääntä ja olivat omien vaalipiiriensä vahvoja nimiä. Ilman nuorten ehdokkaiden tekemää työtä monessakaan koulussa ja nuorten tilaisuudessa ei olisi ollut mahdollista kuulla keskustalaista tai ylipäänsä minkäänlaista näkemystä EU:n kehittämisestä. 5.2.5.2 Eduskuntavaalit Keskustanuorten valmistautuminen eduskuntavaaleihin aloitettiin suunnittelutyöllä keväällä 2014 ja koulutuksissa syksyllä 2014. Sekä ensimmäistä kertaa ehdolle lähtevien että kokeneempien keskustanuorten vaalityötä tuettiin erityisellä ehdokaskoulutuksella. Koulutuksessa käytiin läpi politiikan tekemisen ja kampanjoinnin perusteita sekä luotiin varmuutta omalle ehdokasidentiteetille. Ensimmäinen koulutusviikonloppu järjestettiin elokuussa, ja se keräsi hyvän osallistujamäärän. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä viikonlopun antiin. Vastaava koulutus järjestettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Keskustanuorten tavoite 40 nuoresta ehdokkaasta vuoden 2014 loppuun mennessä ei toteutunut. Suurimpana yksittäisenä syynä voidaan pitää vaalipiiriuudistusta, joka on vähentänyt ehdokaspaikkoja Keskustanuorten perinteisesti vahvoilta alueilta. Ehdokkaiden työn tukemiseksi tehtiin mentorointiohjelma, jossa edellisellä kerralla ehdolla olleet nuoret tukevat nyt ensimmäistä kertaa ehdolla olevia nuoria. Vuoden 2014 loppuun mennessä mentorin sai kymmenen ehdokasta. Erillistä mentoria ei etsitty aiemmin eduskuntavaaleissa tai eurovaaleissa ehdolla olleille. 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS 5.2.6.1 Keskustanuorten Kekrit Keskustanuoret kiittivät yhteistyötahojaan syksyllä järjestettävillä Kekri kutsuilla, joille osallistui noin 70 henkilöä eri tahoilta. 5.2.6.2 Alumnitapaaminen Keskustanuorten nykyiset ja entiset toimijat tapasivat Keskustan puoluekokouksen yhteydessä kesäkuussa. Keskustanuorten alumnitoimijoita osallistui ilahduttavan paljon Keskustanuorten varapuheenjohtajaehdokkaiden kampanjoihin. 14
396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 5.2.7.1 Kampanjat Politiikan akatemia -teemojen mukaisesti Keskustanuoret kehittivät Politiikan akatemioita vuonna 2014 vastaamaan myös muuhun poliittiseen valmisteluun. Aiemmin koulutusmuotoisena ja yksisuuntaisena toimineita akatemioita kehitettiin vuorovaikutteisiksi ja kahdensuuntaisiksi. Akatemioiden teemat toimivat pohjaksi muulle keskustelulle. Vuoden ensimmäinen akatemia oli aiheeltaan eurooppapolitiikkaa, ja se uppoutui syvälle europarlamenttivaalien taustoihin ja sisältöihin. Samalla se valmensi myös nuoria ehdokkaita ja antoi pohjaa myöhemmin valmisteltavaan Keskustanuorten eurovaaliohjelmaan. Kevään toisen Politiikan akatemian aiheena oli tasa-arvo. Sen tiimoilta otettiin täyteen käyttöön uusi toimintamalli. Akatemiaa ja kampanjaa varten tilattiin oma graafinen ilme. Piirit saivat niin ilmeen kuin ohjeistuksen omien tilaisuuksien järjestämisen avuksi. Politiikan akatemiassa pidettiin erillinen tasa-arvo keskustelu, josta koostettiin liittohallituksen käyttöön muistio. Piireillä oli aikaa alkukeväästä alkaen kuluvan vuoden loppuun tasa-arvotilaisuuksien järjestämiseksi. Syksyn ensimmäisen viikonlopun aiheena oli ajankohtainen eläke. Haastavaa aihetta alustettiin ensin yhden päivän ajan. Toisena päivänä keskityttiin puhtaasti keskustelemaan ja luonnostelemaan päälinjat, jotka nähtiin ratkaisuksi eläkeuudistuksen haasteisiin. Päälinjat käsiteltiin liittohallituksen kokouksessa ja hyväksyttiin Keskustanuorten eläkepoliittiseksi linjaukseksi. Linjat toimivat osana Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelmaa. Akatemioihin osallistuneet ovat ottaneet positiivisesti vastaan mahdollisuuden tuottaa poliittista sisältöä Keskustanuorten linjauksiin. Uudistetulla toimintatavalla on mahdollisuuksia, mutta jatkokehittäminen on tarpeen. 5.2.7.2. Ajassa elävät huomiokampanjat Keskustanuoret paransi reagointiaan ja aktiivisuuttaan julkiseen keskusteluun nousevien asioiden kommentoinnissa ja nosti itselleen tärkeitä teemoja enemmän esille. Keskustanuoret osallistuivat mm. Pride-kulkueeseen kesäkuussa, olimme mukana seurakuntavaalikampanjoinnissa jajärjestimme pienen sosiaalisen median tempauksen vanhustenpäivän aikaan. Lisäksi loppuvuodesta perustimme suomalaisen version kansainvälisestä Shop Small Saturday-kampanjasta, jonka tarkoituksena on tukea kivijalkakauppoja ja pienyrityksiä. Keskustanuoret paransi tiedotteitaan liittämällä niihin aina kuvia, linkkejä tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, mikä helpottaa asian jakamista ja huomion saavuttamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskustanuoret on alkanut jakaa myös kuvien muodossa lyhyitä pointteja ohjelmistamme ja politiikastamme. 15
437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 6. Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus: osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen- ja poliittiseen vaikuttamiseen kehittää omaa maailmakatsomustaan olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen sivistää itseään toimia kansainvälisesti terveisiin elämäntapoihin Aktiiviseen kansalaisuuteen Keskustanuoret kasvattavat erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla. 6.1 Valtakunnallinen toiminta 6.1.1 Lumimyrsky Lumimyrsky järjestettiin 15. 16.3.2014 Ellivuorella Sastamalassa. Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas talvitapahtuma, jonka tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat mukaan Keskustanuorten toimintaan matalan kynnyksen periaatteella. Vuonna 2014 Lumimyrsky keräsi 80 osallistujaa. Lumimyrsky keskittyi Keskustanuorten toiminnan ytimeen antaen ideoita ja opastusta niin jäsenhankintaan kuin eurovaalien asiakysymyksiin. Pääpaino viikonlopussa oli kuitenkin hauskalla yhdessäololla, oppimisella, kehittymisellä ja liikkumisella. 6.1.2 Elokoulu Elokoulu on Keskustanuorten syyskauden avaava tapahtuma. Sisältö painottuu asioihin ja koulutuksiin kuitenkaan unohtamatta Kekkosen Haarikkaa sekä yhteistä ajanviettoa. Vuonna 2014 Elokoulussa valmistauduttiin seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin ja koulutettiin toimijoita järjestötoimintaan. Teemana oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja paikalla oli kovan tason alustajia ulkoministeriä myöden. 6.1.3 Puolueen tilaisuudet Keskustanuoret osallistui aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä puoluevaltuuston kokoukset. 16
478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 6.1.4 Kekkosen Haarikka Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutettiin voittajalle liittokokouksessa. Haarikan osakilpailut koostuvat talvi-, kesä- ja taitolajeista. Viiden kärki vuonna 2014 oli seuraava: 1. Pirkanmaa 36p. 2. Etelä-Pohjanmaa 29p. 3. Kainuu 21p 3. Helsinki 16p. 4. Keski-Pohjanmaa 15,75p. Pirkanmaa voitti kilpailun hyvin pitkän tauon jälkeen ja nousi vuonna 2014 komeetan lailla uljaiden piirien joukkoon. 498 499 500 501 Pirkanmaan joukkuetta Haarikan osakilpailussa Lumimyrskyssä. 6.2. Koulutus 17
502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 6.2.1 Vaikuttajakoulutus Vuonna 2013 alkanut Vaikuttaja 2020-koulutus päättyi Keskustan puoluekokoukseen 2014 ja sen yhteydessä pidettyyn valtakunnalliseen Vaikuttaja 2020 -koulutusristeilyyn. Alkusyksystä järjestettiin vielä erillinen esiintymiseen ja politiikan tekemiseen keskittynyt viikonloppu. Koulutus sai hyvää palautetta ja nuorten osallistujien määrä oli merkittävä. Koulutettujen keski-ikä oli 30 vuotta, joten merkittävä osa heistä oli nuoria. 6.2.2. Eurooppapolitiikka-koulutus Keskittyminen eurovaaleihin aloitettiin heti vuoden alussa pidetyssä Politiikan akatemiassa. Viikonlopun mittainen intensiivikoulutus koulutti toimijoita, ehdokkaita ja tukiryhmäläisiä vaalien aihealueisiin ja samalla valmensi ehdokkaita osallistumaan kevään keskusteluihin. Ehdokkaiden kanssa järjestettiin erillinen tapaaminen Keskustan politiikka- ja toimintapäivien yhteydessä. Ehdokkaita koulutettiin erikseen vielä maaliskuussa pidetyssä eurovaalikoulutuksessa, jossa pyrittiin antamaan eväitä myös esiintymiseen ja politiikan sisältöihin. 6.2.3 Uuden jäsenen koulutus Keskustanuoret kehitti uusille jäsenille suunnattua perehdyttämisen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot ja piirit voivat hyödyntää. Toimintamallin tavoitteena on madaltaa uusien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan Keskustanuorten toimintaan ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien kanssa vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Loppuvuodesta valmistui päivitetty versio piireille suunnatusta uusien jäsenten koulutuspaketista. 6.2.4 Piirien johtokuntakoulutus Piirien johtokunnat koulutettiin tammikuun aikana. Koulutus rakentui järjestötoiminnan perusteiden ympärille, aiheina muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja sihteerin rooli sekä hallinnon ja talouden perusteet. Koulutukset järjestettiin alueellisesti viikonlopun mittaisina, jolloin ryhmäytymiselle ja tutustumiselle jäi paremmin aikaa. 6.2.5 Politiikan akatemiat Viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia järjestetään vuoden aikana kolme kappaletta. Vuoden 2014 Politiikan akatemioiden teemat olivat Euroopan unioni, tasa-arvopolitiikka ja eläkepolitiikka. Viikonlopun mittaiset kurssit koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on ollut kouluttaa osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Viikonlopun aikana syntyneitä ajatuksia on käytetty pohjana Keskustanuorten muuhun poliittiseen valmisteluun. 18
545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 Viikonloppuihin on osallistunut omia toimijoitamme sekä toiminnastamme kiinnostuneita. Järjestetyt Politiikan akatemiat: - Eurooppapolitiikka, 1.-2.2., alustajina muun muassa: Risto Volanen, Anna Ranki, Olavi Ala- Nissilä ja etänä Olli Rehn. - Tasa-arvopolitiikka, 26.4., alustajina muun muassa: Eva Biaudet, Pirkko Mäkinen, Milla Halme, Mikkel Näkkäläjärvi ja Annika Saarikko. - Eläkepolitiikka, 6.-7.9., alustajina muun muassa: Janne Pelkonen, Anu Vehviläinen, Mikko Kautto, Kaija Kallinen ja Mikko Valtonen. 6.2.6 TJ+PJ14 koulutus ja johtajapäivät 11 12.1.2014 järjestettiin perinteinen koulutus piirin työntekijöille ja vuoden 2014 puheenjohtajille. Koulutuksessa käytiin läpi vuoden 2014 toimintaa ja politiikkaa, vapaaehtoisten motivointia, työnantaja-asioita sekä muuta ajankohtaista. Tänä vuonna koulutus oli kaksipäiväinen, joten tutustumiselle ja ryhmäytymiselle jäi paremmin aikaa kuin aiempina vuosina. Vuoden 2015 toiminnanjohtajat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat koulutettiin jo vuoden 2014 puolella yhden koulutusviikonlopun aikana. Näin saatiin ennakolta koulutettua vuoden 2015 toimijat ja saatiin hyvä startti vuoden toimintaan. 6.2.7 Työntekijä-tapaamiset Liiton ja piirien yhteisiä työntekijätapaamisia järjestettiin vuonna 2014 neljä kappaletta. Yksi pidettiin yhdessä piirien puheenjohtajien kanssa, kaksi omalla joukolla ja yksi puolueen suurten neuvottelupäivien yhteydessä. Vuoden aikana vakiinnutettiin lisäksi työntekijöiden yhteiset kuukausittaiset videopalaverit. 6.2.8 Puheenjohtajatapaamiset Liiton puheenjohtajisto tiivisti yhteydenpitoa piirien puheenjohtajien kanssa pitämällä valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä piirien puheenjohtajien tapaamisia. Tapaamisissa on suunniteltu liiton poliittista toimintaa sekä käsitelty hallinnollisia asioita. 6.2.9 Uuden työntekijän koulutus Keskustanuoret järjestää koulutusta uusille piirien työntekijöille. Perehdytyksessä käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita ja se räätälöidään jokaisen uuden työntekijän tarpeiden mukaan. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä mukaa, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään. Tarkoituksena on siirtää käytännön taitoja uudelle työntekijälle ja koulutus onkin hyvin käytännönläheinen. Molemmat vuoden 2014 aikana aloittaneet uudet toiminnanjohtajat ovat saaneet perehdytyksen. 19
588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 6.2.10 Liittohallituksen koulutus Keskustanuorten liittohallitus koulutettiin vuoden alussa puheenjohtajan johdolla. 6.3 Toimintamallit 6.3.1 Kuntavaikuttajien foorumi Puolueen ja nuorten valtakunnalliset tapahtumat kokosivat yhteen nuoria kuntavaikuttajia ympäri Suomea. Erityisesti sote-uudistus on puhututtanut ja vaatinut vertailua eri kuntien välillä. 6.3.2 Ideapajat Keskustanuoret tuotti Politiikan akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön pohjan poliittisesta ideapajasta. Ideapajoja toteutettiin erityisesti eurovaaliohjelman suunnittelun yhteydessä. 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 6.3.3 Monikulttuurinen toiminta Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista. Vuoden 2014 lopulla julkaistiin päivitetty versio Monikulttuurisen toiminnan oppaasta, ja siihen lisätään vinkkejä siitä, miten monikulttuurisuutta voi piiritasolla käsitellä. Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavalla: 1. Keskustanuoret pyrkii madaltamaan niitä toiminnan kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute eri osallistumismahdollisuuksista. 2. Keskustanuoret pyrkii tuomaan toimintansa lähelle maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista. 6.3.4 Jäsenhankinta 2014 Keskustanuoret kampanjoi vuonna 2014 jäsenhankinnan merkeissä kahdella eri kärjellä. Alkuvuodesta kampanjoimme Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä omalla esitteellä, jonka kautta uudeksi jäseneksi oli helppo liittyä. Loppuvuoden aikana kampanjointi tapahtui jo jäsenenä 20
626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 olevien aktiivien kautta, kun liittokokouksen ilmoittautumiseen luvattiin alennus jokaista hankittua jäsentä kohden. Keskustanuoret koulutti jäseniään jäsenhankintaan ja ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi olemme tuottaneet jäsenhankintaa auttavan yleisvideon sekä jokaiselle piirille kuuluvat jäsenhankintakansiot. Erillistä tutkimusta jäsenhankinnan tueksi ei varojen puutteesta toteutettu. 6.5 Toiminnan seuranta Vuoden alun johtokuntakoulutuksista haettiin piirien ja liiton yhteisiä tavoitteita. Liiton toimintasuunnitelman pääkohdat olivat piirien tiedossa ja kommenteilla piirien toimintasuunnitelmia laatiessa. 7. Viestintä 7.1 Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut. 7.2 Viestintäoppaat Keskustanuorten liittotoimisto valmisteli pienimuotoisen työntekijöille ja piiritoimijoille suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää tietoa viestintämateriaaleista sekä ohjeita ja vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaaliseen mediaan sekä visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. 7.3 Tiedottaminen 7.3.1 Poliittinen tiedottaminen Keskustanuoret on tiedottanut politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista on lisätty myös keskustanuoret.fi sivuilla, Twitterissä sekä Facebook-sivulla. Poliittista linjoista tiedottamista lisättiin myös kuvien ja meemien muodossa sosiaalisissa medioissa. 7.3.2 Keskustanuorten Uutiskirje 21
662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 672 673 674 675 676 677 678 679 680 681 682 683 684 685 686 687 688 689 690 691 692 693 Keskustanuorten Uutiskirje on tarpeen mukaan ilmestyvä sähköpostitiedote, joka tiedottaa Keskustanuorten ajankohtaisesta politiikasta ja toiminnasta sekä sisältää puheenjohtajan tai pääsihteerin ajankohtaisen tilanne- tai poliittisen katsauksen. Keskustanuoret on tiedottanut uutiskirjeellä toiminnastaan ja tapahtumistaan vuoden 2014 aikana useasti. Uutiskirjeen vastaanottajalistaa kasvatettiin ja uudet jäsenet lisätään aina uutiskirjeen vastaanottajiksi. 7.3.3 Keskustanuoret.fi Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille. Keskustanuorten nettisivuja kehitettiin vuoden 2014 aikana mm. selkeyttämällä valikkoja, helpottamalla jäseneksi liittymistä, tuomalla sivuille uusia elementtejä (mm. twitter-feed) sekä päivittämällä sivun toimijalle-osiota jäseniä paremmin palvelevaksi. Valikot elävät myös ajankohtaisten tilanteiden mukaan, esimerkiksi syksyllä 2014 ylävalikosta löytyi seurakuntavaalit-valikko. 7.3.4 Sosiaaliset mediat Keskustanuoret on mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä on tehty ohjeita ja vinkkejä piireille ja toimijoille suunnattuun viestintäoppaaseen. Tärkeimpänä sosiaalisena mediana on päivitetty Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettyjä sosiaalisia medioita ovat Twitter, Instagram ja Youtube. Erityisesti Instagramin käyttöä on lisätty paljon vuoden 2014 aikana ja sillä saavutettiin satoja uusia seuraajia. Twitterissä liiton profiilin lisäksi liiton johtohenkilöt ja toimihenkilöt käyvät keskustelua ahkerasti henkilökohtaisilla profiileillaan. Lisäksi nettisivuilla on pidetty yllä aktiivien kirjoittamaa blogia, johon on tullut uusia tekstejä viikoittain. 22
694 695 Kuvakaappaus Keskustanuorten Instagram -profiilista 696 697 698 699 700 701 702 703 704 705 706 707 708 709 710 711 712 713 714 715 716 717 7.3.5 Juuri-lehti Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti, joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden toimitussihteerinä työskentelevä viestinnän koordinaattori. Juuren normaalipainos on ollut 12000. Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille. Keskustanuoret on kehittänyt Juuri-lehteä vuonna 2014 laajentamalla toimittajien kenttää ja ottamalla mukaan myös valokuvaajia, kuvittajia ja sarjakuvapiirtäjiä. Alkuvuonna 2014 perustettiin Juuren lukijapaneeli, joka antaa palautteen ja kehitysideansa toimitukselle jokaisen numeron jälkeen. Myös lehden suunnittelijakuntaa laajennettiin ottamalla suunnittelupalavereihin mukaan seuraavan numeron teeman mukainen asiantuntija. 7.4 Markkinointi 7.4.1 Brändi 23
718 719 720 721 722 723 724 725 726 727 728 729 730 731 732 733 734 735 736 737 738 739 740 741 742 743 744 745 746 747 748 749 750 751 752 753 754 755 756 757 Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä. Markkinointiviestintää on kehitetty laajentamalla näkyvyyttä erityisesti videopuolella. Vuoden 2014 aikana tapahtumissa kuvatuista videopätkistä koostettiin jäsenhankintaan ja markkinointiin tarkoitettu yleisvideo Keskustanuorten toiminnasta, jota on jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Alkuvuoden aikana liittotoimisto valmisteli piirien käyttöön brändikuvaa kirkastavia jäsenhankintakansioita, joita voi käyttää messuilla ja muissa jäsenhankintatapahtumissa. Kansioita on jaettu jokaiseen piiriin useampi kappale. Keskustanuoret ovat lisänneet vuonna 2014 brändin mukaiseen tuotevalikoimaansa myös mm. Vihreän talouden ohjelman mukaisia Reilun Kaupan kasseja. 7.4.2 Messut Keskustanuoret osallistuivat alkuvuodesta valtakunnallisille Next Step messuille ja sekä loppuvuodesta Studia messuille. Messuilla on käytetty selkeää messuilmettä, jota voi antaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. Studia-messuilla oli rekvisiittana myös Vihreän talouden ohjelman teeman mukaisesti uusiutuvaa energiaa sähköpyörän muodossa. 7.4.3 Kesätapahtumat Nuorkeskustalaiset ovat kiertäneet kesätapahtumissa ja muissa nuorten suosimissa tapahtumissa. Keskustanuoret osallistuivat aktiivisesti mm. kesäkuussa järjestettyyn Pride-kulkueeseen Helsingissä ja heinäkuussa Porissa järjestettyyn Suomi Areenaan. 8. Hallinto 8.1 Liittokokous Oulussa 25. 26.10.2014 järjestetty liittokokous oli Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton jäsenyhdistykset lähettivät edustajiaan. Liitto ja järjestävä Pohjois-Pohjanmaan kiinnittivät vuonna 2014 erityistä huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja tilaisuudessa on riittävä määrä koulutettua ensiapu- ja järjestyksenvalvojahenkilökuntaa. Vuoden 2014 liittokokouksen pääteemoina olivat Vihreän talouden ohjelma, eduskuntavaalien teemat sekä historiallisen suuri määrä liittokokousaloitteita. Lisäksi kokouksessa käytiin erittäin tasokas liittohallitusvaali, kun liittohallitukseen oli peräti kaksitoista erinomaista hakijaa. Kokouksessa oli 161 äänivaltaista ja noin 40 epävirallista edustajaa. 24
758 759 760 761 762 763 764 765 766 767 768 769 770 771 772 773 774 775 776 777 778 779 780 781 782 783 784 785 786 787 788 789 790 791 792 793 794 795 796 797 798 799 800 8.2 Valtuuskunta Laukaalla 5.-6.4.2013 järjestetty valtuuskunta oli Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri pystyi lähettämään kolme virallista edustajansa. Valtuuskuntaan osallistui 49 äänivaltaista edustajaa. Valtuuskunta antoi piireille ja osastoille ohjeistuksen henkilöjäsenten jäsenmaksujen perintätavasta sekä suuruudesta. Lisäksi valtuuskunta pyysi piirejä miettimään järjestörakenteen tulevaisuutta alueellaan. 8.3 Hallitus Keskustanuorten hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 5-6.1.2014 Riihimäelle. Hallitus valmisteli kokouksessaan toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa ja kevään aikataulua. Hallitus ryhmäytyi rennosti Suomen pikkuleijonien maailmanmestaruutta juhlien. Hallitus kokoontui vuoden aikana seuraavasti: 5-6.1.2014 Riihimäki 2.2.2014 Jyväskylä 1.3.2014 Helsinki 16.3.2014 Ellivuori 4-5.4.2014 Laukaa 27.4.2014 Vantaa 29.5.2014 Liperi 24.8.2014 Helsinki 19.8.2014 Hollola 5.10.2014 Helsinki 10 12.10.2014 sähköpostikokous 24.10.2014 Oulu 19 20.11.2014 sähköpostikokous 14.12.2014 Helsinki Loppuvuoden aikana liittohallitus hyödynsi kokouksissaan videoneuvottelujärjestelmää, mikä vähensi hallituksen matkakuluja ja mahdollisti osallistumisen useammalle hallituksen jäsenelle. Toimintakauden aikana hallitus kävi myös laajasti keskustelua kokousten ulkopuolella sosiaalisen median välityksellä. 8.4 Työvaliokunta Keskustanuorten työvaliokunta on toiminut Keskustanuorten hallituksen hyväksymän päätöksentekomatriisin mukaisesti erityisesti liiton taloudesta ja hallinnosta päätöksiä tekevänä elimenä. Lisäksi työvaliokunta on tukenut liittotoimiston työtä osallistumalla yhteisiin suunnittelupalavereihin. Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 25
801 802 803 804 805 806 807 808 809 810 811 812 813 814 815 816 817 818 819 820 821 822 823 824 825 826 827 828 829 830 831 832 833 834 835 836 837 838 839 840 8.5 Työryhmät Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus asetti vuoden aikana laajan työryhmän valmistelemaan Vihreän talouden ohjelmaa. Lisäksi liittohallituksen alla työskenteli kansainvälisen toiminnan jaosto. 8.6 Liittotoimisto Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja toimitus, talous- ja hallintopalvelut. Vuoden aikana liittotoimiston kokoonpano on pysynyt muuttumattomana. Liittotoimisto on tullut varsin suosituksi työharjoittelupaikaksi ja liitolla on ollut useita TET-harjoittelijoita auttamassa päivittäisissä rutiineissa. Liittotoimistolla on haluttu antaa TET-harjoittelijoille myös vaativia tehtäviä, jotta työharjoittelu hyödyttäisi harjoittelijaa aidosti. 8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän työsuhde siirtyy liiton alaisuuteen. Piirin työntekijä työskentelee edelleen aikaisemman mallin mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin. Vuoden alusta uudet ostopalvelusopimukset ovat käynnistyneet Pirkanmaalla, Itä-Savossa, Etelä- Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Lisäksi vanhat sopimukset jatkuivat Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Vuoden aikana Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso irtisanoivat sopimuksensa. 8.8 Puolueen järjestöuudistus Keskustanuorten piirit ja osastot ovat osaltaan toteuttaneet puolueen järjestöuudistusta vuoden aikana. Piirit ovat käyneet itse päättämällään tavalla läpi jäsenlistojaan ja tarkistaneet jäsenten yhteystietoja. Samalla on myös poistettu PRH:n rekisteristä jo omista rekistereistämme aiemmin poistettuja yhdistyksiä sekä yhdistelty toimivia yhdistyksiä paremman järjestörakenteen aikaansaamiseksi. Tätä työtä liitto on tukenut valtuuskunnan päätöksillä. 9. Talous 26
841 842 843 844 845 846 847 848 849 850 851 852 853 854 855 856 857 858 859 860 861 862 863 864 865 866 867 868 869 870 871 872 873 874 875 876 877 878 879 880 9.1 Talous- ja hallinto-osasto Liiton taloudesta huolehtii oma talousassistentti. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. 9.2 Varainhankinta Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toiminnoissa. Varainhankinnan osalta liittohallitus on pidetty ajan tasalla tuottojen kehittymisestä. 9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan. Sijoitustoiminta on tuottanut Keskustanuorille tasaisen varmaa tuottoa samalla turvaten Keskustanuorten maksuvalmiutta. 9.4 Rahoitushakemukset Keskustanuoret haki vuodelle 2013 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä 770 000 euroa. Toukokuulle venynyt avustuspäätös oli lopulta 662 630 euroa. Vuodelle 2014 ei ole haettu erityisavustuksia. 18 piirijärjestöllemme olemme jakaneet 45 % yleisavustuksen kokonaissummasta. 10. Vuoden aikana julkaistut kannanotot 1.12.2014 Nuorisojärjestöt vaativat: Perustulokokeilu Helsinkiin! 27.11.2014 Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt: Kansa on puhunut - Rakkaus on perusoikeus 18.9.2014 Fennovoiman täydennysluvalle punaista valoa 11.9.2014 Suomi ja Tuomioja oikeassa jarruttaessaan pakotteita 7.9.2014 Keskustanuoret ja -opiskelijat eläkeneuvotteluihin: Ei eläkemaksuja alaikäisille! 19.8.2014 Useampia käsipareja, enemmän työtunteja - ei pidempiä työpäiviä 17.8.2014 Pohjoismaiden Keskustanuoret: Itä-Ukrainan humanitaariseen kriisiin vastattava 12.6.2014 Kalateistä lisävesivoiman ehto 24.4.2014 Suomi ja Ruotsi puolustusliittoon 7.4.2014 Fennovoiman lupahakemus evättävä 27